Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.07. 23:47 Jaakko Keränen  
  Kiitos Petri tarkoista tiedoista! Tuli siis reissu Kansallisarkistoon...
kuva 06.07. 17:30 Jaakko Keränen  
  Västerås Vagagenturin messinkirakennussarja DEVA vastaa melko tarkasti Suomessa olleita Ds1 numeroja 4 ja 5 (valmistuneet vuonna 1929). Tämän keskustelusarjan aloituskuva on vuonna 1926 valmistunut Ds1 numero 1.
Kuvasarja:
Valtionrautateitten ensimmäiset moottorivaunut, litt Mot
 
06.07. 17:22 Jaakko Keränen  
  Kirjassa "Aikojen kuluessa - Oriveden asemaseudun historia, osa I" (2006) on Juhani Valannon artikkeli Oriveden seudun rautatiehistoriasta. Sivulla 67 on kuva jossa on Oriveden asemalla Dm2 nro 15 joka mainitaan Jämsän radan moottorivaunuksi. Sivulla 76 on puolestaan kuva jossa on Ds2 nro 10 vuodelta 1952 joka on myös toiminut Jämsän radan matkustajajunana.
kuva 20.12.2019 10:34 Jaakko Keränen  
  Näitä "pitkähelmaisia" vaunuja joissa helma ylettyy telin päälle ja muodostaa sillä kohtaa kohouman ei taida olla montaakaan? En ole aikaisemmin nähnyt kuvaa jossa toisen pään telin kohdalla tässä helmakohoumassa on jokin avaus (tarkistus/huoltoreikä?).

Kiitos mielenkiintoisesta kuvasta!
Kuvasarja:
Keiturinsalmen valmistuva rautatiesilta postikorttikuvissa
 
21.09.2018 21:16 Jaakko Keränen  
  Ei valitettavasti. Yksi kortti kulkenut postikorttina vuonna 1944 Virrolita Helsinkiin. Olisko ollut ratatyömaita kiertänyt valokuvaaja? Radan rakennuksen ajoilta on melko runsaasti postikortteina myytyjä/käytettyjä erilaisia rakennusvaiheen kuvia.
Kuvasarja:
Leppälahti 1967 - 1968
 
11.03.2018 08:59 Jaakko Keränen  
  Kiitos hienosta kuvasarjasta!
kuva 01.10.2017 20:07 Jaakko Keränen  
  Rautatieliikenne-lehdessä oli 1960-luvun alussa juttu pendelijunista (en valokopioinut kansilehteä joten en tiedä julkaisuvuotta tarkemmin). Jutussa todetaan mm: "Tyypillisiä malmiliikenteessä käytettäviä pendelijunia esiintyy lähinnä seuraavilla kuljetusväleillä: Pyhäkumpu - Ykspihlaja säännöllisesti kaksi kertaa päivässä 12 Ome-vaunua käsittävä malmijuna, Ykspihlaja - Raahe säännöllisesti päivittäin 19 Ome-vaunua käsittävä juna, Outokumpu - Harjavalta joka toinen päivä 15 Ome-vaunua käsittävä juna, Varkaus - Harjavalta joka toinen päivä 10 Ome-vaunua, Vihanti - Harjavalta kaksi kertaa viikossa kuparirikastejuna. Edellisten lisäksi on kesäaikana kulussa malmijunat välillä Misi - Raahe ja Otanmäestä Oulun malmisatamaan".
kuva 01.10.2017 16:44 Jaakko Keränen  
  Kotalahden penkere järven puolelta: http://vaunut.org/kuva/122415
kuva 01.10.2017 16:21 Jaakko Keränen  
  Kuvan alalaidassa tulovaihteen jälkeisessä kaarteessa kuvattu lättä: http://vaunut.org/kuva/122416
kuva 01.10.2017 16:15 Jaakko Keränen  
  Tässä ilmavalokuvassa pitäisi näkyä pieni veturivaja josta kyselin keskustelupalstalla ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10456.0.html ). Tosin Eljaksen havainnon (1968) ja ilmakuvan välissä on kahdeksan vuotta. Vaalea rakennus on ehkä vaihdekoppi - liian pieni veturivajaksi.
kuva 03.01.2017 13:56 Jaakko Keränen  
  Kuva täynnä tunnelmaa! Ainakin mielikuvituksessa voi haistaa öljysoratien lipeän hajun. E-öljyn bensiinisäiliö ja olisiko vielä käsipumppukin? Autoa en tunnista. Olisiko Opel? Kaupan seinällä postilaatikko ja punainen hätäpuhelin. Auringon haalistamat mainokset näyteikkunassa. Julkisivun maalauksessa näkyy poistettujen Savonseutu (?) kirjainten alla ollut tummempi maali. Kukkaistutukset kaupan portaiden vieressä. Siinä olisi mukava istua, paistatella kesälomapäivää ja nauttia kaupasta ostettua Valion jäätelöpuikkoa.
kuva 30.12.2016 12:44 Jaakko Keränen  
  Kiitos kommenteista! Olin kyllä tyystin unohtanut tämän "vanhan hyvän ajan": http://vaunut.org/kuva/19256
kuva 29.12.2016 15:05 Jaakko Keränen  
  Tuota en muistanutkaan, että Toijalan paikussa olisi ollut käytössä kuvan mukainen puuvaunukalusto! Taisi olla melko lyhytaikainen vaihe?
kuva 29.12.2016 13:56 Jaakko Keränen  
  Vai olikohan paikku tullut ensin asemalle ja se siirrettiin pois pikajunien tieltä raiteelta 3 tai 4?
kuva 10.07.2016 12:09 Jaakko Keränen  
  Leppälahden kääntösilta (389 + 118) valmistui 1918, se ankkuroitiin kiinteäksi 1969 ja purettiin rataoikaisun yhteydessä 1989 jolloin kääntösilta korvattiin uudella teräsbetonisillalla. Tästä kuvasta on olemassa postikortti jonka postileima on vuodelta 1955.

Kyseessä on yksivartinen (erivartinen) standardisilta, jonka jänteet olivat 12,8 m ja 6,6 m sekä vapaa-aukko 10 m. Samanlainen kääntösilta kuin Leppälahdella oli myös Sorsasalossa, Honkarannassa (Lapinsalmi), Särki-salmella, Punkasalmella, Tuunasalmella ja Lieksanjoella. Tiettävästi vain Honkarannan ja Lieksanjoen sillat ovat jäljellä mutta kiinteäksi sillaksi muutettuina (Resiina 2/96). Kävin viime kesänä Lieksassa kuvaamassa ja dokumentoimassa perusteellisesti Lieksajoen kääntösillan.
kuva 15.06.2016 21:46 Jaakko Keränen  
  Wow mikä tunnelma! Tallin tuoksun haistaa kun katse lipuu veturien kiiltäviä kylkiä pitkin.
kuva 26.05.2016 08:20 Jaakko Keränen  
  Taas on kuvasarja täynnä mehukkaita yksityiskohtia pienoismalliharrastajalle!
kuva 26.05.2016 08:19 Jaakko Keränen  
  Kaunis kuva ja huolellinen sommitelma. Tulee mieleen VR:n vanhat mainosjulisteet 50- ja 60-luvulta.
Kuvasarja:
Kevätniemen sahan raideristeyksiä
 
21.05.2016 12:57 Jaakko Keränen  
  Jälleen kerran uskomattoman komea kuvasarja Reinolta! Kiitos!
kuva 16.05.2016 21:46 Jaakko Keränen  
  Hieno kuva tämäkin! Emaliset mainoskyltit olivat yksi erityispiirre asemarakennuksissa 1900-luvun alkupuolella.
kuva 16.05.2016 21:36 Jaakko Keränen  
  Tuo vaihteen tulosuunta kääntöpöydälle on minua hämmentänyt sillä Markku Nummelin on piirtänyt Resiinassa 3/1995 vaihteen Siurokosken sillalta päin aukeavaksi eli päin vastoin kun tuossa kuvassa. Mutta onhan vaihde voitu vaihtaa kun yläsatamaa on muutenkin laajennettu.
kuva 16.05.2016 11:58 Jaakko Keränen  
  Arkistolaitoksen kokoelmissa on piirustus 2247/L129 joka on Siuron veturitalli 1:100. Kuva on piirretty millimetripaperille vuonna 1944 tehtyjen mittausten perusteella. Tallin pituus on 9 metriä ja siinä on pitkässä sivuseinässä vain yksi ikkunapari. Tämän jälkeen tallia on pidennetty sillä tälläkin sivulla olevissa valokuvissa (esim. http://vaunut.org/kuva/107865 ) tallin sivuseinällä on kaksi ikkunaparia ja selkeä uudisosa tuon 9 metrin jälkeen.
kuva 16.05.2016 11:08 Jaakko Keränen  
  Ilmeisesti halkokatos ja vesitorni jäävät juuri kuva-alueen oikealle puolen vai olivatko ne purettu jo 1970-luvulla?
kuva 16.05.2016 11:06 Jaakko Keränen  
  Vasemmalla ns. Gunnarin kioski.
kuva 16.05.2016 10:51 Jaakko Keränen  
  Tuo laiturin rillitie on jäänyt minulta aikaisemmin huomaamatta. Mihinkä mahtoi mennä tämä Tasson laiturin rillirata? Ehkä se nousi tuohon VR:n tukkiplaanille?

Aika paljon kapearaiteisia ja rilliratoja on ollut Siurossa, ainakin kolmella eri sahalla, massatehtaalla, VR:n halkoplaanilla ja tässä Tasson laiturilla. Lisäksi yläsataman nosturi kulki lyhyellä omalla (?) kiskotuksella. Osa kapearaiteisista ristesi VR:n raiteiden kanssa.
kuva 16.05.2016 10:39 Jaakko Keränen  
  Eero Järventausta, Laivurin muiston lastuja (1989), sivulla 13 on erinomainen kuva vesitornista, pumppuhuoneesta ja halkokatoksesta. Alkuperäisen kuvan omistaa talousneuvos Kalle Raisamo. Kuva löytyy myös Siuro.Info-sivulta: http://www.siuro.info/fi/tuoreet/896-mui​steloilta-1

Vesitornin takana oli pistoraide ja "halkoplaani" jossa kulki lyhyt rillirata jolla halot siirrettiin halkokatokseen.

Tuo veturin etupuskimen edessä veturin oikealla puolen oleva teline tai työtaso on minulle täysi mysteeri.
kuva 16.05.2016 10:28 Jaakko Keränen  
  Kyllä, täsmälleen sama tukkihissi eli kiramo mutta eri kuvakulma.

EDIT: Kirjoitusvirhe korjattu.
kuva 16.05.2016 08:53 Jaakko Keränen  
  Eero Järventaustan kirjassa "Laivurin lastuja" sivulla 167 on tämän kuvan kohdalla kuvateksti: "Siuron laivarantaa 1910-luvulla. Edessä hl. "Apu" ja takana hl. "Mouhijärvi".
kuva 16.05.2016 08:48 Jaakko Keränen  
  Päätyjen lisärakennukset ("kahvimyllyt") ovat vielä hirsipintaiset, ulkoverhouslaudat laitettiin vasta vuoden parin päästä kun hirsirakenne oli ensin painunut kasaan. Vuosi 1922 (tai 1923) on varmasti lähellä totuutta.

EDIT: Eero Järventaustan kirjassa "Laivurin lastuja" sivulla 49 on tämä sama postikorttikuva ja postikortin leiman perusteella kortti on kulkenut Siurosta Parolaan 20.3.1922. Kuva lienee siis ennen vuotta 1922 otettu, ehkä siis keväällä tai syksyllä 1921?
Kuvasarja:
Siuron asemanseutua kuvina
 
16.05.2016 08:20 Jaakko Keränen  
  SUURKIITOS! Mahtava kuvasarja vanhasta Siurosta! Varsinkin nuo F1-kuvat olivat minulle ennennäkemättömiä!

Tuosta B2-veturista nro. 100 vuodelta 1914 on hyvä tyyppikuva mm. "Höyrylaivojen aika - 100 vuotta laivaliikennettä Kyrösjärven reitillä"-kirjassa. Kuvassa on veturinkuljettaja Heusala ja lämmittäjä Harald Pihlström. Pihlström luovutti kuvan (tai ainakin kopion) Rautatiemuseon kokoelmaan.
kuva 15.05.2016 08:33 Jaakko Keränen  
  Kartassa on runsaasti teknisiä värikynämerkintöjä. Ilmeisesti kartat ovat peräisin maanmittaustoimistosta tai vastaavasta.
kuva 15.05.2016 08:31 Jaakko Keränen  
  Tarkistin oikean alanurkan merkinnät: "17.6.1943 5.4.1946".

Laitoin vuoden 1951 kartoitukseen perustuvan kartan tänne: http://vaunut.org/kuva/110768
kuva 08.05.2016 09:23 Jaakko Keränen  
  Luin tarkemmin tuota Resiinan 3/1995 artikkelia ja vastaan itse itselleni:

Releasetinlaite otettiin käyttöön Siurossa 5.5.1966.
kuva 07.05.2016 11:51 Jaakko Keränen  
  Markku Nummelin toteaa Resiina 3/1995: "Releasetinlaitteet hankittiin Porin radalle jo varsin varhaisessa vaiheessa: vuoteen 1967 mennessä jo Nokialla, Siurossa, Karkussa, Vammalassa, Äetsässä ja Peipohjassa oli sähkökääntöiset vaihteet ja valo-opastimet".

Olisiko jollakin jakaa tiedonmurua milloin tarkkaan ottaen Siurossa luovuttiin siipiopastimista ja siirryttiin valo-opastimiin?
kuva 07.05.2016 10:34 Jaakko Keränen  
  Yksityisviestillä voi kysellä yhdeksänsivuista ohjekirjaa (ensimmäinen tekstisivu tosin puuttuu) jos asiaan haluaa perehtyä vielä tarkemmin :-)
kuva 07.05.2016 10:31 Jaakko Keränen  
  Ehtotaulukko löytyy täältä: http://vaunut.org/kuva/110569
kuva 07.05.2016 08:11 Jaakko Keränen  
  Karkusta päin tullessa oli 12 metrinen ja kolmisiipinen pääopastin B 1/2/3 jolla voitiin antaa poikkeaville raiteille tuleville junille "Aja vähennetyllä nopeudella" opaste (Po2 opaste Karkusta raiteelle I ja Po3 opaste Karkusta raiteelle 3 tuleville junille).
kuva 07.05.2016 08:03 Jaakko Keränen  
  Markku Nummelin toteaa Resiina 3/1995 olleessa artikkelissa Elvingin eli Kuljun sahan raiteesta: "Raide oli käytössä 1940-luvulle saakka".

Ainakin raideyhteys sahalle säilyi vielä 1950-luvun alussa tehdyn ratapihan uudelleenjärjestelyjen jälkeenkin.
kuva 07.05.2016 08:00 Jaakko Keränen  
  Kampiasetinlaiteohjekirjan mukaan lyhtyraideopastimella U annettiin satamaradalta tuleville junille opaste Ro2 eli "Aja - Raide käytettävissä".
kuva 07.05.2016 07:57 Jaakko Keränen  
  Miksiköhän Siuron ratapihan keskivaiheilla (kuvassa vasemmassa laidassa) on kaksisiipinen siipiopastin (kulkutieopastin C 1/2) Nokialta päin raiteelle II tultaessa?

Oliko ainoa syy junien ohjaus poikkeavalle kulkutielle hitaammin?

Nokialta päin tultaessa kulkutietä C1 suoraan raiteelle II sillä voitiin antaa yhdellä siivellä opaste Po1 eli "Aja" ja käännyttäessä vaihteiden 27 ja 29 kautta poikkeavalle kulkutielle C2 raiteelle I voitiin antaa kahdella siivellä opaste Po2 eli "Aja vähennetyllä nopeudella".
kuva 06.05.2016 19:56 Jaakko Keränen  
  Tuo kuvan vasemman laidan tasoristeys lienee nykyisin Haukkala: http://vaunut.org/kuva/102187
kuva 06.05.2016 18:10 Jaakko Keränen  
  Huomaa pieni pistoraide nro. 22 halkolaitokselle. Vesiviskuri oli kuulemma niin matalalla, että junat eivät voineet käyttää halkolaitoksen viskuria enää 1950-luvulla.
kuva 06.05.2016 18:02 Jaakko Keränen  
  Ilmeisesti kampiasetinlaiteohjekirjan mainitsema "lyhtyraideopastin U" satamaraiteen alussa on samanlainen "saksalaismallinen" raideopastin kuin VR:n 75-historiikin II osan sivulla 249 olevassa kuvassa 334.
kuva 06.05.2016 17:09 Jaakko Keränen  
  Turuntie menee ainakin kerran, mahdollisesti kaksi kertaa, Siuron ratapihan yli idästä tullessa. Olikohan ratapihan tasoristeyksissä jonkinlainen puomilaitteisto turvana? Katso kuva http://vaunut.org/kuva/110538
kuva 06.05.2016 13:56 Jaakko Keränen  
  Eero Järventaustan kirjassa "Laivurin lastuja" (1988) sivulla 113 on kuvassa hyvin samantapainen nosturi Siuron (ylä?)satamassa vuonna 1942.
kuva 06.05.2016 13:26 Jaakko Keränen  
  Kiitos tästäkin kuvasta Reino! Tämä on minulle ratkaiseva kuva makasiinirakennuksen pienoismallia varten!
kuva 06.05.2016 13:22 Jaakko Keränen  
  Tämä oli minulle uusi ilmakuva! Kiitos!

Varastorakennukset ovat todellakin purkuläjänä jo 60-luvun puolivälissä. Täytyy tehdä retki Turun yliopistoon selvittämään Siuronmäen rakennusinventaarioaineistoa!
kuva 06.05.2016 13:18 Jaakko Keränen  
  Ja kuva kokonaisuudessaan tässä: http://vaunut.org/kuva/110504?a=1
kuva 05.05.2016 09:30 Jaakko Keränen  
  Tuossa Reinon mainitsemassa linkissä http://siuro.info/fi/tuoreet/896-muistel​oilta-1 on monta mielenkiintoista rautatiekuvaa paremmalla resoluutiolla kuin aikaisemmin julkaistuissa omakustanteissa yms paikallishistoriikeissa.
kuva 04.05.2016 22:19 Jaakko Keränen  
  Sorin siltana se tamperelaisten suussa kulkee. Erittäin hyvä selvitys tämän alueen rautatiehistoriasta löytyy tästä selvityksestä http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtav​illaolevat/8201/8201liite1.pdf
kuva 04.05.2016 16:35 Jaakko Keränen  
  En ole nähnyt alkuperäistä lähdettä eli piirroskokoelmaa V:27. Minulla on vain kopio Talven monisteesta jossa tuo kartta on. Soulasin rakennusinventaarioluettelosta kävisi ilmi rakennusten kunto ja olemassaolo vuonna 1968. Voi olla, että karttaan on piirretty esim. kaivoksen varaston kivijalka. Toisaalta Talven monisteesta saa sen käsityksen, että kartta kuvaa vuoden 1968 tilannetta kenttäinventaarion aikana.

Olisiko Hannu-Matti Järvisellä muistikuvaa tästä asiasta?