Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.08. 00:02 Olli Aalto  
  Olisiko akkujen lataamismahdollisuus yksivaihevirralla?
kuva 11.08. 00:14 Olli Aalto  
  JKV:n puute ei sinällään ole syy Pasin mainitsemaan ilmiöön, vaan kauko- tai radio-ohjauksen puuttuminen, joka puolestaan tarkoittaa ettei junan kulkua ohjaavia ja valvovia turvalaitteita ole, joista saada tieto tarkasta ohitusajasta raideosuuden varautumisen kautta. JKV välittää tietoa vain yhteen suuntaan eli baliisista veturiin, eikö?
kuva 08.08. 00:13 Olli Aalto  
  Mitään konkreettista päätöstä asiasta ei ole maassamme tehty, vaan se on jäänyt lähinnä puheiden tasolle. Joka tapauksessa Vaskiluoto 2, jonka piippu kuvassa korkeimmalle kohoaa, tulee käyttöikänsä päähän vuoden 2030 aikoihin. Viimeistään siinä vaiheessa korvaavan laitoksen on jo oltava valmis, mikä tosin ei ole nykymenolla lainkaan sanottua sillä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa uhkaa maassamme kannattamattomuus. Siitä voi osin syyttää tuetun tuulivoiman aiheuttamaa sähkön hinnan vinoutumista. Helsingissä päätettiin rakentaa pelkkää lämpöä tuottava laitos korvaamaan Hanasaari, joten pidetään kädet ristissä ettei Vaasaa uhkaa sama kohtalo. Vaskiluodon Voiman asioita ei nykytilanteessa Vaasan kaupunki omistamansa Vaasan Sähkön kautta pysty yksin sanelemaan, koska VV:n toisena omistajana olevassa EPV Energiassakaan sillä ei ole määräävää vaikutusvaltaa. Suomen poliitikot pysyvät kannattamattomuudesta hiljaa, ilahduttavaa on että Strand sentään pitää asiasta ääntä. Mankalaperiaatteen mukaisesti Vaskiluoto 2:n tuotanto menee Pohjolan Voiman ja EPV:n omistajien käyttöön omistusosuuksien suhteessa omakustannehintaan.
kuva 14.02. 23:05 Olli Aalto  
  Railjet-vetureissa on lisäksi vielä rakenteellinen ero muihin: niissä on yksi "ylimääräinen" virroitin varustettuna 1450 millimetrin kelkalla, sillä Sveitsissä, jonne Railjet-junia liikennöidään, ajolanka ensinnäkin kuluttaisi mm. Saksalle, Itävalllalle, Suomelle ja Ruotsille tyypillisen 1950 millimetrin virroittimen hiilen epätasaisesti vain keskeltä, ja toiseksi puoli metriä leveämpi virroitin ottaisi vanhoissa, kapeissa tunneleissa reunoistaan kiinni tunnelin kattoon.
kuva 14.02. 23:02 Olli Aalto  
  Johannes on oikeassa. Niinpä Night- ja Railjet-vetureita on näkynyt myös pyttyjunien vetäjinä.
kuva 07.02. 00:40 Olli Aalto  
  Karwendel-junahan on paljon vanhempaa perua menneiden vuosikymmenien takaa, kalusto on muuttunut aikojen saatossa. Nyt en jaksa tutkia, onko reitti ollut aina sama Saksan maaperällä. En pitäisi Seefeldin kautta koukkaamista paikallispoliittisena tekona Saksan puolelta, sillä Itävallan puolella ÖBB:n Tirolin-osastolla on näissä merkittävä sananvalta. Syy Mittenwaldin radan käyttöön lienee puhtaasti matkailuelinkeinojen tuoma kannattavuus, sillä Seefeldin pohjoispuolella nämä junat ovat täynnä. Koukkaus Saksan puolellakin tapahtuu suurten kaupunkien kautta.
kuva 07.02. 00:34 Olli Aalto  
  Kiitos Jorma. Harmittaa kovasti, että en voinut ottaa järkkäriäni mukaan tänne muuttaessani, sillä se vie melkoisesti tilaa matkatavaroissa, mutta hämäräkuvausmahdollisuudet olisivat taas olleet paljon paremmat. Jo lähtiessä matkalaukku painoi tasan sallitun määrän, ja käsimatkatavaroitakin on roimasti ylipainon puolella :) Vuodenaikojen vaihtelu sekä talviurheiluharrasteet vaikuttavat merkittävästi asiaan. Poiskin on tultava, ja näyttää siltä, että tavaraa on sitäkin enemmän.
kuva 31.01. 21:22 Olli Aalto  
  Niissähän on alipainepöntöt joka hytissä. Muutoinkaan sen edessä ei ole mitään sermiä tai verhoa, vaan hyttikaveri joutuu katsomaan toisen paskomista.
kuva 31.01. 21:02 Olli Aalto  
  Huomisesta alkaen Iglsin rata on liikennöintitauolla heinäkuun puoleen väliin saakka Innsbruckista Franzensfestiin ulottuvan lähes 60 km pitkän Brennerin pohjatunnelin rakennustöiden vuoksi.
kuva 20.01. 14:51 Olli Aalto  
  Ei saa kysyä. Pyhä henkikö liikuttaisi Edoa? Eikä moottorilla varustettu enää ole Edo, vaan moottorivaunu!
kuva 12.01. 20:42 Olli Aalto  
  Kyllä, aivan kaupungin ulkorajan kupeessa.
kuva 11.01. 23:28 Olli Aalto  
  Aamuyöstä arkisin n. 3.45 aikoihin kulkee myös rahtijuna, en tiedä mihin suuntaan kun ikkunani ovat radasta katsoen täysin väärään suuntaan vaikka radan varressa asunkin. Pitäisi mennä joskus kerrosparvekkeelle katsomaan.
kuva 11.01. 22:32 Olli Aalto  
  http://vaunut.org/kuva/116582 kuten tuon kuvan kommenteissa totesin, jouduin palaamaan tyhjin käsin niissä mainitusta syystä johtuen.
kuva 11.01. 20:39 Olli Aalto  
  Kiitos tiedosta, tänään jouduinkin palaamaan tyhjin käsin. Yritetäänhän sitten huomenna uudelleen.
kuva 09.01. 21:48 Olli Aalto  
  http://vaunut.org/kuva/116008 ajat ovat viidessä vuodessa muuttuneet ja tällä reitillä käytetään nykyisin samoja Siemensin WLABmz-vaunuja kuin Tolstoissakin.
kuva 26.12.2016 23:48 Olli Aalto  
  9,6 kbit/s saadaan toimimaan vaikka vanhassa, kymmeniä kilometrejä pitkässä puhelinavolinjassa. Siksi ei pitäisi olla ongelma vaikka välissä olisi vanhojakin vaunuja, ja Oiroopassahan ei tosiaan ole. Syy epäluotettavuusväittämiin (EP poislukien) löytyykin erikoisolosuhteistamme.
kuva 26.12.2016 23:34 Olli Aalto  
  Juuri näin, kuten Juhani 22:28 kirjoittamassaan kommentissa totesi, olen minäkin asian ymmärtänyt. Mitään kansallista standardia kuulutuskaapelista ei siis ole. Sr2:han vaatii ainakin moniajoon vain kaksi johdinta nopeudella 9,6 kbit/s, joten sikäli sinisten tai yksikerrosvaunujen ei pitäisi olla este mitä johdinten lukumäärään tulee. Tuskin se ohjausvaunukäytössäkään on merkittävästi tuota suurempi tiedonsiirtotarve, mutta kuten edellä todettiin, on vaatimuksena EP-jarru.
kuva 26.12.2016 21:49 Olli Aalto  
  Satunnaisarvonta. Kyllä sinisissä nimenomaan on UIC-kaapelointi vieläpä standardin mukaisilla liittimillä, mutta napaluku on pienempi, 13. Häiriönsuojauksen taso ym. taitavat vain olla ala-arvoisia. Eihän niitä muutoin pystyisi kytkemään IC-kaluston kanssa yhteen niin että data kulkisi.
kuva 24.12.2016 19:39 Olli Aalto  
  Tämähän oli ylätason "deluxe abteilung". Taisi tuo sinun kuvassasi oleva selli olla kellarista?
kuva 24.12.2016 15:20 Olli Aalto  
  Mielestäni tuo on kuta kuinkin samaa ikäluokkaa hytinovien (tismalleen samanlaiset, taittuvat ja tuo lukkomekanismi) ja seinien pintamateriaalin perusteella. Tämä vaunu nro. 325 oli vuodelta 1999.
kuva 24.12.2016 15:16 Olli Aalto  
  ÖBB:n Nightjet-teemalla varustettu odotti pienen pyyhkeen ja kylpytöppösten kera. Siellä oli myös saippuapala ym. ja kuohuviini sekä hedelmämehu odottivat pöydällä. Vuode oli valmiiksi pedattu.
kuva 23.12.2016 23:58 Olli Aalto  
  Ei olisi käynyt tuplamöhkö ja sn180.
kuva 23.12.2016 22:43 Olli Aalto  
  Oikea pyhäinjäännös, joka onnistui välttelemään joukkotuhontaa peräti hieman runsaat kahdeksan vuotta.
kuva 23.12.2016 19:19 Olli Aalto  
  Kyllä, pidin erittäin paljon ja kapeammasta ATU:sta huolimatta tilaa oli silti enemmän kuin meidän Edm:ssä. Kuten kuvasta näkyy, ei sängyllä tai klaffituolilla tarvitse istua ja kipeyttää selkäänsä päiväsaikaan, vaan se onnistuu mukavasti nojatuolissa istumalla.
kuva 26.11.2016 03:48 Olli Aalto  
  Ja tietinkin tuohon 132 kV 16,7 Hz verkkoon on kytketty sitten normaaleja syöttöasemia tasaisin väliajoin.
kuva 26.11.2016 01:31 Olli Aalto  
  Ohho, niinkin nuori kuin 27-vuotias yksi näistä kolmesta DDR:läisestä ja vain karvan verran päälle yhdeksän kokonaisen vuoden edestä käyttötunteja.

Suunnilleen Mälarenjärveä pohjoisempanahan noita ei enää voi käyttää (pl. mm. Malmbanan), kun muuttaja-asemia on yhdistetty 132 kV verkolla toisiinsa ja silloin syntyy ongelmia kaukana toisistaan sijaitsevien generaattoreiden napakulmien eroista, jotka 50 Hz valtakunnanverkko sanelee, ja ovat sen vuoksi toisinaan turhan suuria aiheuttaen voimakkaita tasausvirtoja asemien välillä sykronisuudesta huolimatta. Pienemällä keskijännitteellä se ei ollut niin iso ongelma, mutta suurjännitteellä voimakkaan induktiivisen impedanssin aiheuttama vaiheviivästys aiheuttaa nämä ongelmat. Vastaavaa ilmiötä on myös valtakunnanverkon 50 Hz voimajohdoissa, jos sen päiden välillä on eroa kuormituksessa. Huomattavasti voimakkaampi 50 Hz verkko on tälle ilmiölle 16,7 Hz verkossa melko tunnoton. Varmuuden vuoksi tarvitaan myös erotusjaksoja ajojohdoissa, tai vaihtoehtoisesti releitä estämään generaattorin muuttuminen valtakunnanverkkoa syöttäväksi moottoriksi kaukaisemmalta asemalta virtaavan tehon avulla. Ainakaan aikaisemmat releet eivät sallineet sähköjarrutusta valtakunnanverkkoon. 132 kV verkko oli käyttökelvoton niin kauan kunnes pyörivät oli korvattu staattisilla. Anomalia oli niin tähtitieteellistä tasoa, etteivät silloiset rautateiden päättäjätkään tahtoneet ymmärtää mistä ihmeestä on kyse. Keski-Eruoopassa on taas käytetty generaattoreita, joiden napakulma on ollut muutettavissa tarpeen mukaan, ja onhan siellä myös paljon omaa tuotantoa rautateillä, jolloin napakulma on niiden osalta saatavissa sellaiseksi kuin halutaan, aivan kuten staattisissa muuttajissa. 110 kV Bahnstromnetz on siten myös melko kattava täällä päin.
kuva 25.11.2016 20:05 Olli Aalto  
  "Onkohan Ruotsissa käytössä enää yhtään liikkuvaa muuttajaa?" Vastaus kysymykseesi tuli siis jo kommenttiasi edeltäneessä kommentissani. Vuodesta 1934 alkaen kaikki muuttajat on asennettu kiinteät täysin poissulkevasti noihin kuljetusvaunuihin, eikä kiinteitä 1930-luvun alun peruna taida olla jäljellä enää ainoatakaan.
kuva 25.11.2016 00:48 Olli Aalto  
  Ainakin Itävallassa on joissain paikoin jännitteettömän osuuden kohdalta maadoitettuja erotusjaksoja. Niiden kohdalla käytetään maasulun välttämiseksi "Hauptschalter aus/ein" -opasteita aivan kuten Suomessakin sillä poikkeuksella, että ne ovat valo-opastimia jotka syttyvät lähestyvän junan vaikutuksesta, ja niiden kohdalla huomaa tapahtuman 1000 V syötön katkeamisena, kun pääkatkaisija aukeaa. En tiedä mistä johtuu, mutta useasti 1000 voltin syötön palaamiseen saattaa kulua pitkähkökin tovi tapahtuneen jälkeen.

Edit: ilmeisesti joissain harvoissa tapauksissa normaalimittainen erotusjakso on maadoitettu, mutta suurin osa pääkatkaisijan aukaisua vaativista paikoista on siltoja ym. kohteita.
kuva 24.11.2016 00:40 Olli Aalto  
  Ruotsissa on yhä 80 kpl pyörivää muuttajaa käytössä, ellei nyt viime vuosina ole joitain korvattu. Ainakaan suunnitelmia ei ole, sillä uusimmat ovat vuodelta 1978.
kuva 15.11.2016 21:00 Olli Aalto  
  Ahaa, sepä ei kuulostakaan niin mukavalta. Täytyy siis käyttää mahdollisimman paljon kuutoslinjaa kun nykyinen kausilippuni siihen oikeuttaa.
kuva 15.11.2016 17:40 Olli Aalto  
  Linja tuntui olevan iltapäivällä kovassa suosiossa kansakoulusta kotiin palaavien nappuloiden keskuudessa. Kaikille ei edes istumapaikkaa tahtonut riittää. Vastaavasti paria tuntia myöhemmin 15–18 välisenä aikana ne täyttyvät työmatkalaisista. Kaupunkiin päin junat olivat melko väljiä, joten oletettavasti ne ovat vastaavasti aamuisin täynnä.
kuva 15.11.2016 17:03 Olli Aalto  
  Kyllähän tämä mehiläiskennosysteemi on haasteellinen kun sen hallitakseen täytyy kaivella paikkoja jotka eivät ensimmäisenä tule mieleen, tai edes lyhenteenä sano mitään. Ja se mysteerilyhenne on VVT, Verkehrsverbund Tirol, eli Tirolissa toimivien liikennelaitosten yhteenliittymä. Innsbruckin kaupungin liikennelaitoksen IVB:n sivulla siitä on myös mainittu, ja lisäksi aikani pengottua VVT:n sivuja löysin seuraavanlaisen kartan hintoineen: http://vvt.at/data.cfm?vpath=downloads/t​arife/vvt-tariffolder-2016. Sieltä käy selville, mitkä alueet nämä pienenpienet mehiläiskennon solut kattavat. Minulla on lukukausilippu Innsbruckin ydinalueelle (kernzone) ja valitsin automaatilla vyöhykkeiden välistä lippua ostaessani "ohne kernzone", mutta siitä huolimatta lippu maksoi viiden vyöhykkeen verran, vaikka lippuni jo oikeuttaa kulkemaan yhdellä niistä, siis Stubaitalbahnhofille saakka. Viikkolipun hinta muutamalle vyöhykkeelle vaikuttaa kuitenkin ihan kohtuuhintaiselta.

Oma lukukausilippuni maksoi 129,50 €, ja sen saadakseen piti käydä maan tapaan melkoinen paperisota. Ei riittänytkään, että minulla on yliopiston allekirjoittama paperi josta läsnäoloni käy ilmi, vaan sen lisäksi piti tulostaa "Inskriptionsbestätigung", jossa vain todetaan henkilön syntymäaikoineen olevan varsinainen opiskelija siinä ja siinä koulutusohjelmassa. Kyseistä paperia ei mitenkään oltu allekirjoitettu tai leimattu, joten se olisi ollut äärettömän helppo väärentää. Siten se ei nähdäkseni tuonut lisäarvoa oikeuden todistamiseen, vaan pelkkää kiusaa kun ensimmäisellä kerralla jouduin jonottamaan turhaan IVB:n toimistolle.

Sitten vielä on tietysti tämä ihmisten rakkaus käteistä rahaa kohtaan, mikä ei onneksi ole yhtä sairaalloista kuin Saksassa. Kyllä se silti pänni, kun juna oli pian lähdössä ja edelläni asioinut yritti tunkea seteliään automaattiin, joka ei sitä sitten jonkun rypyn vuoksi tahtonut hyväksyä. Luulisi tulevan kansantaloudelle melkoisen kalliiksi tuon massiivisen korttitalon ylläpito koko komeudessaan käteistä varten.
kuva 15.11.2016 16:30 Olli Aalto  
  Näiden Bombardierin Flexity Outlook C (Cityrunner)-vaunujen sn on 70 km/h. Radan sn:stä en löytänyt mistään mainintaa, ehkä 60 km/h meni rikki joillain suorilla alamäessä, mutta muutoin kaarteet pitivät huolen, ettei viittäkymppiä kovempaa ajeltu.
kuva 14.11.2016 23:27 Olli Aalto  
  Osaa Stubaitalbahnin varren kylistä on pyyhkäissyt lumisade jonka rippeitä matkalla näkyi. Muutoin reilusta kilometrista ylöspäin pysyvähkö lumipeite on ollut jo kuukauden päivät, samoin monet rinteet auki siitä lähtien.
kuva 14.11.2016 20:49 Olli Aalto  
  Ja sitä ne todella ovatkin. Ei oikein sovi näin hienon ja historiallisen kaupungin kuvaan. Onneksi keskusta on säilynyt koskemattomana.
kuva 14.11.2016 19:52 Olli Aalto  
  Harmi, ettet ajanut Fulpmesiin saakka. Kyllä jokainen metri tällä radalla oli kulkemisensa arvoinen. Reitti on tosiaan mutkainen, joten keskinopeus koko reitillä jää jonnekin 18 km/h tienoille.
kuva 14.11.2016 17:16 Olli Aalto  
  Kiitos kaima, olen muuten lukenutkin tuosta brutalismista joskus vuosia sitten ja toden totta sen alkuperä on lännessä. Media taas suosii, osin virheellisesti, "neukkukuutio" ja "neuvostohenkinen lähiö" -ilmaisuja.
kuva 14.11.2016 14:31 Olli Aalto  
  Hyvä havainto, jonka olen itsekin tehnyt. Noita neuvostohelmiä on myös keskustassa hotelli Hilton sekä yliopiston pääkampuksen kymmenkerroksiset, 1978 valmistuneet laajennukset josta tämäkin kuva on otettu.
kuva 03.11.2016 22:29 Olli Aalto  
  Joo, taitaa paska-nimisestä aineesta olla kyse.
kuva 03.11.2016 21:05 Olli Aalto  
  Olivatkos nuo ylimmät johtimet kantoaaltoyhteyksille?
kuva 21.10.2016 17:12 Olli Aalto  
  Hyvinpä onnistui tämä kyseinen firma nolaamaan taas itsensä täällä Julkisuudessa.
kuva 19.10.2016 19:39 Olli Aalto  
  Aivan juu. Olkoon tämä siis palautteena Haapamäen talkoolaisille, että pilttuissa ja ulkona kunnostettavina olevista vaunuista otetuille kuville on täällä nykyistäkin suurempaa tilausta.

Edit: tässäpä muutama kuva viime kesältä Cht 2365:n kunnostuksen etenemisestä: http://vaunut.org/kuvat/?tt=8&i1=Cht&i2=​2365
kuva 19.10.2016 00:02 Olli Aalto  
  Täytyy nyt asiasta päättäneiden puolustukseksi sanoa, että kaikista tällaisista asioista mainitaan jälkeenpäin sekä toimintakertomuksessa että myös jäsenkirjeessä. Kun tällainen tilaisuus tulee, niin ei siinä ehdi kutsumaan kaikkia satoja ja taas satoja jäseniä paikalle päättämään, hankitaanko se vai ei. Lisäksi tämä vaunu on vanha ja harvinainen, joten mielestäni maantiekuljetus oli jokaisen euron arvoinen. Siitä maksettu hinta on paljon huokeampi kuin monen homeisen, tätä paljon pahemman raadon kunnostamiseen uhrattu.
kuva 14.10.2016 22:23 Olli Aalto  
  http://www.digikasko.org/view.php?image=​HF0678&y=1912&lng=sw&srt=peryear&cls=all​img&mtv=&lvl=bestpics&size=12x3&indx=139 tässä sama portti, mutta Benvikenistä päin kuvattuna.
kuva 14.07.2016 15:19 Olli Aalto  
  Kuvassa näkyvän metsän takana kohoaa Bötesberget, jolla oli Ruotsin vallan ajan alussa (ts. siihen maailmanaikaan kun alue oli vielä veden peitossa) nimensä mukaisesti tärkeä strateginen merkitys. Kun vihollisen laiva lähestyi tai jokin muu väestöä uhkaava tilanne syntyi, sytytettiin sen laella (nykyisin 35 m merenpinnan yläpuolella) ett böte, nykyruotsiksi vårdkase eli vartiotuli, joka toimi optisena lennättimenä eteenpäin viestittäen paikallista väestöä ja tällä rannikkonauhalla sijainneita muita vartiovuoria uhkatilanteesta. Hoitovuorot kiersivät säännöllisesti kylänmiesten välillä, ja rauhan aikana tämän suuren, valmiudessa olevan kokon sisällä oli myös tilaa nukkua. Jotta vartiotuli erotettaisiin muista tulipaloista, oli kokossa nahkalla peitetty aukko, ja tätä nahkaa sitten auottiin ja suljettiin jotta tuli välkkyisi tunnistettavalla tavalla. Sisällä käytettiin polttoaineena esim. pihkaisia kantoja, ja valoisalla ajalla käytettiin kosteita kuusenoksia valkoisen savun aikaansaamiseksi. Viimeiseksi jäänyt vartiotulien käyttökerta Itämeren alueella oli vuonna 1856 Krimin sodan yhteydessä. Tämäkin on niin kaukainen asia, jota tälle korpiliikennepaikalle vuonna 2016 eksyvä keskivertonykyihminen tuskin arvaa ensimmäiseksi.
kuva 14.07.2016 15:04 Olli Aalto  
  Ri-etuliitteen alkuperä ei olekaan suomen kielen sana riihi, vaan sanskriitin riti, joka tarkoittaa veden virtausta tai juoksua. Indoeurooppalaisiin kieliin omaksuttiin sitten tämän johdannainen ridh. Kyseinen sana on myös mm. englannin river-sanan alkuperä. Kaupungin keskustan itäpuolella on lisäksi nyt jo kuivunut merenlahti Rikil [ri'chill]. Jälkiosan järv ei nykykäsityksen mukaan katsota sinällään kertovan mitään nimenantajan äidinkielestä, sillä suomenkieliset paikannimiosat ovat olleet tuottavassa osassa myös suomenruotsalaisissa paikannimissä. Näiltä osin suora käännös suomen kieleen olisi Juojärvi, joka on jo varattu rautateiden käyttöön idemmässä.
kuva 09.07.2016 20:22 Olli Aalto  
  Hyvin todennäköisesti asia on mennyt juuri näin. Luultavasti nimen valintaan on vaikuttanut helppo suomennettavuus, koska Hästeslandet on lähin paikannimi ja hankalammin väännettävä. Etelään oleva tasoristeys tunnettiin ilmeisesti nimellä Svinback.
kuva 06.07.2016 01:06 Olli Aalto  
  Ehkäpä hieman Jeppis vs. Kokkola -viharakkaussuhdetta tässä kommentissa, mutta Pietarsaari ei kuulu Keski-Pohjanmaahan vaikka kuu taivaalta tipahtaisi.
kuva 01.07.2016 16:38 Olli Aalto  
  Taitavat Kokkola ja Sköldvik olla lähimpiä terminaaleja.
kuva 27.05.2016 00:12 Olli Aalto  
  #silornabort
kuva 02.04.2016 20:15 Olli Aalto  
  Osin historiallista, että raide 101 on taas matkustajaliikenteen vakituisessa käytössä. Joskus ratatöiden aikaan junat ovat saattaneet aikataulunkin mukaisesti kohdata tuolla, jolloin ykkönen on ollut käytössä, mutta vain tilapäisesti.