Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.11. 20:08 Joni Lahti  
  Mainari?
kuva 15.11. 10:51 Joni Lahti  
  Sain lisäinfoa, joka voi selittää kuvan ajotusta. Kuvan haltijan poika palveli vuosina 1929-30 (alikersanttina puolitoista vuotta, hän kaatui sittemmin talvisodassa) Valkjärven uudessa varuskunnassa 2. polkupyöräpataljoonassa. Valkjärven pistoratahan valmistui myös noihin aikoihin eli vuosina 1928-30. Vaikka Ino ei ollut aivan lähellä, voi olla, että varusmiehet ovat käyneet joko palvelu- tai vapaa-ajanmatkalla Inossa, jossa joku heistä on ottanut tämän kuvan tai sitten kuva on saatu muistoksi jotenkin muuten. Näin voisi päätellä, että kuva on otettu vuosina 1929-30 ja se on kulkeutunut kauas Pohjanmaalle palvelusajan päätyttyä.
kuva 14.11. 11:20 Joni Lahti  
  Kiitos vilkkaasta keskustelusta. Heikin puhelinpylväsvertailu sai minutkin lopulta ajattelemaan, että kuva on ajalta ennen sotaa. Se, että Inosta olisi ollut silloin myös henkilöliikennettä, en tiennyt, siis vuoden 1928 jälkeen. Miksi kuva on keskipohjalaisen miehen albumissa, sitä yhteyttä en tiedä.
kuva 12.11. 20:27 Joni Lahti  
  Se voi olla 605. Korjailen.
kuva 04.11. 21:08 Joni Lahti  
  Toimii, kiitos. Kuulusteluissahan Huopalahden henkilökunta ja junan konduktöörit puhuivat tuossa vaiheessa pahasti ristiin.
kuva 04.11. 19:27 Joni Lahti  
  Kurt, linkki ei toimi!
kuva 04.11. 18:16 Joni Lahti  
  Jokamiehen Viikkolehti -niminen julkaisu kirjoitti samalla viikolla kuvien kanssa tästä onnettomuudesta seuraavasti:

”Viime maanantaina [oli 13.6.1910] sattui Huopalahden pysäkin ja Sockenbakan [Pitätäjänmäen, kirjoitusasu lehden mukainen] aseman välillä rannikkoradalla kamalin rautatieonnettomuus, mitä tähän saakka Suomessa on tapahtunut. Neljä henkilöä menetti henkensä ja toista kymmentä haavoittui, toiset vakavammin ja toiset lievemmin, jotapaitse valtionrautateiden kalusto kärsi moniin kymmeniin tuhansiin markkoihin nousevia vaurioita.”

Lehti valotti syyllisyyskysymystä. Lehden mukaan ”...junamiehistön puolelta on sanottu, että Huopalahdesta saadut määräykset ovat olleet häilyviä ja pysäkin palveluskunnan puolelta väitetään, ettei junamiehistö ole noudattanut annettuja määräyksiä.” Miten syyllisyyskysymys ratkesi, sitä en tiedä.
kuva 01.11. 22:47 Joni Lahti  
  Kyllä Timon antama reaalihinta on oikea eli 1,80 euroa. Tämän tuloksen antaa Rahamuseon rahanarvolaskin.
kuva 28.10. 13:42 Joni Lahti  
  Juraj Jánošík (puolaksi Jerzy Janosik, unkariksi Jánosik György) oli slovakialainen maantierosvo, joka eli vuosina 1688-1713. Hän oli keskisen Itä-Euroopan legenga, eräänlainen Robin Hood. Hänen nimeään on käytetty myöhemmissä sotatoimissa mm. 1900-luvun alussa ja partisaanitoimissa Saksaa vastaan myöhemmin.

Linkissä https://i.pinimg.com/originals/0a/ea/af/​0aeaafc122d0b742f0fd2ec2b663e94d.jpg on kuva tästä panssariautosta. Missä se on sitten otettu, sitä en tiedä. Kuvan laatu ei ole hyvä.
kuva 25.10. 17:24 Joni Lahti  
  Taisi upota juhlanauhateoria...
kuva 25.10. 09:45 Joni Lahti  
  Tuo juhlanauha on hyvä havainto! Voisiko kuva olla jostakin aseman tai rataosuuden avajaisista? Mikä on mahtanut olla tuo avoin luukku tenderin alaosassa?
kuva 23.10. 21:07 Joni Lahti  
  Sitten kuva voikin olla Pohjanmaan radalta?
kuva 22.10. 20:14 Joni Lahti  
  Toisen tiedon mukaan tämä kuva olisi Kälviän Riipan pysäkiltä. Silloin tuo taustalla oleva rakennus ei ole kirkko.
kuva 22.10. 17:15 Joni Lahti  
  Kiitos Elias tiedosta. Vuosiluku 1922 oli täysin arvaus. Hakala kävi kuvaamassa Eskolassa ainakin metsärataa ja hän on voinut käydä myös Eskolan soraraiteella. Soraharju oli kyllä näyttävä, kuten kuva http://vaunut.org/kuva/80551 vuodelta 1983 osoittaa. Muutan kuvan osoitteen oletusarvoisesti Eskolaan. Ajaksi oletan edelleen 1920-luvun.
kuva 21.10. 17:59 Joni Lahti  
  Muutenhan tämä on perin autenttinen maisema, mutta tuo rekrytointimainos I WANT YOU FOR U.S. ARMY on vuodelta 1917. Tietenkin se on voinut unohtua paikoilleen eikä kelikään ole sitä raiskannut. Toinen asia, jonka voisi ehkä korjata, on ihmisten liian kiiltävät vaatteet.
kuva 21.10. 17:44 Joni Lahti  
  Naisilla on todella leveäteräiset lapiot. Niilä ei juuri kaiveltu kovaa maata, vaan ne soveltuivat esim. irtosoran levittämiseen. Tällä työmaalla näyttävät miehet olleet pomoja....
kuva 21.10. 17:42 Joni Lahti  
  Rata näyttää tilapäiseltä ja perin heppoiselta. Tämä voi olla todellakin tilapäisrata johonkin hiekkamonttuun, mutta missähän rakennettin rataa juuri 1920-luvun alkuvuosina? Monttu ei ole ollut pieni, maa-ainesta tästä on lähtenyt suuret määrät.
kuva 21.10. 17:39 Joni Lahti  
  Maalin alta näkyvät vanhat merkinnät SVR. ja FJS. sekä kirjain D. Jos se on ollut D, mitä se olisi voinut tarkoittaa?
kuva 20.10. 19:30 Joni Lahti  
  Upeasti säistetty liikkuva kalusto! Ei näytä muoviselta/peltiseltä leikkikalulta.
kuva 03.10. 22:53 Joni Lahti  
  Ok.
kuva 03.10. 20:59 Joni Lahti  
  Se voisi olla myös saman sarjan 168, joka piti majaa Kuopiossa noihin aikoihin. Ks. http://vaunut.org/kuva/83217
kuva 03.10. 11:21 Joni Lahti  
  Heikki. Hieno analyysi kuvasta. Siinä onkin paljon tunnistettavaa. Kuvan laatu on huikea, valot loistavia. Kävin nuorena poikana korjaamolla, kun kaveri oli harjoittelijana VR:lla ja korjaili täällä Peugeot 403:taan. Mieleen jäivät tummat sävyt ja voikakas vaseliinin tuoksu.
kuva 01.10. 21:43 Joni Lahti  
  Kiitos. Laitan sen tuonne kuvatekstiin.
kuva 29.09. 15:08 Joni Lahti  
  Kiitos syventävistä lisätiedoista. Kuva on otettu ilmeisesti ennen vakituisen liikenteen alkamista? Ukko-Barssi kuvasi Kuopiota myös ulkokuviin. Tässä esimerkki hänen ottamasta kuvasta Kuopion vanhan aseman veturitallilta vuonna 1905: http://vaunut.org/kuva/83217
kuva 28.08. 20:13 Joni Lahti  
  Kiitos Kurt tästä tiedosta! Varmaankin G1 on voinut olla taiteilijan esikuvana.
kuva 24.08. 17:36 Joni Lahti  
  Vasta vuonna 1921 Suomessa siirryttiin Helsingin paikallisajasta Itä-Euroopan vyöhykeaikaan siirtämällä vappuna kelloja eteenpäin 20 minuuttia ja 1 sekunti. Pituuspiiri 30 astetta itäistä pituutta, jonka aika määrää Itä-Euroopan vyöhykeajan, kulkee Suomessa mm. Lieksan kautta. Vappupirskeet olivat siten hiukan aiempaa lyhyemmät. Junien kulkuun muutos ei ilmeisesti juurikaan vaikuttanut.
kuva 21.08. 20:40 Joni Lahti  
  Täältä löytyy sanottu Hämäläisen lisälehti:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/386937?page=5&term=Aikatau​lu&term=aikataulun
kuva 21.08. 20:04 Joni Lahti  
  Etsin sen uudelleen.
kuva 15.07. 16:50 Joni Lahti  
  Ratanaulasta sai pienellä viilaamisella aivan oivan korkinavaajan. Omani olen valittavasti hukannut.
kuva 02.06. 21:06 Joni Lahti  
  Tämän П (P) -sarjan veturin tunnus tulee sanasta Победа (Pobeda) eli voitto. Sana lukeekin tämän veturin tenderissä kyrillisin kaunokirjaimin. Kun veturisarja suunniteltiin uudeksi, sai se uuden tunnuksen Л (L) suunnittelija Lebedjanskin mukaan.
kuva 29.05. 19:24 Joni Lahti  
  Kun esimerkiksi P (П) (Pobeda) -veturisarja suunniteltiin uudelleen, sai se tunnuksen L (Л) suunnittelijansa L.D. Lebejanskin mukaan.
kuva 22.05. 21:52 Joni Lahti  
  Viron kielessä on omituisen voimakas taipumus noiden katujen nimien lisäksi käyttää erisnimissä genetiivimuotoa (omastav). Esim. Lepajõe(-jõgi), Õie (Õis), Kuressaare (-saar), Jaak Mäe (Mägi), Lembitu (Lembit) jne. Vanhat ihmiset kutsuivat myös Rüüteliä nimellä Rüütli. Katujen nimissä ymmärrän asian juuri noin kuin Timokin, että perään odotetaan ikään kuin sanaa tänav. Voi sen siihen laittaakin vaikka lyhenteenä tn. Noissa ihmisten nimissä se on vaikeampi ymmärtää. Omalaatuinen sana on maantee, sillä se on ainoa sana, jossa on genetiivin pääte n. Voi olla, että n on kuitenkin vain äänteellinen lisuke.
kuva 10.04. 13:08 Joni Lahti  
  Hieno otos. Kivasti on paperifoton kautta sininen kääntymässä turkoodiksi. Mahtaako väri muuttunut paperilla ajan myötä?
kuva 31.03. 23:32 Joni Lahti  
  Kyllä. Der VEB Lokomotivbau Elektrotechnische Werke „Hans Beimler“ Hennigsdorf (LEW), virallinen nimi. Hans Beimler (1895 – 1936) oli Saksan kommunistisen puolueen edustaja Weimarin tasavallan parlamentissa. Hän joutui Dachaun keskitysleirille huhtikuussa 1933, mutta hän pääsi pakoon sieltä kuristettuaan vartijansa ja otettuaan tämän univormun. Beimler on tiettävästi ainoa keskitysleirivanki, joka onnistui pakenemaan Dachausta niin, ettei häntä saatu kiinni. Beimler osallistui Espanjan sisällissotaan kansainvälisissä prikaateissa. Hän kaatui joulukuussa 1936.
kuva 18.03. 10:57 Joni Lahti  
  Suomessa rautateillä siirryttiin 24-tunnin aikajärjestelmään vuonna 1928, jolloin siirryttiin ilmaisusta klo 3 i.p. ilmaisuun klo 15. Kokeiltiin myös 24 jakoista kellotaulua, mutta se ei sakaannusten takia toiminut. Kompromissina tehtiin asemille kellotauluja, jossa oli sekä 12-tunnin järjestelmä sekä numeroiden viereen laitettiin muistukseksi 24-tunnin merkinnät. Mutta pitkään ja vielä nytyisinkin lähteen pohjalaisten mielestä kahren juna jne.
kuva 11.03. 21:50 Joni Lahti  
  Enpä enää muista, miltä tämä näytti aikoinaan (siis 1950 luvulla ja 1960-luvun alussa), mutta sen voin sanoa, etteivät ainakaan nuo vessan ovet ole aitoja tai alkuperäisiä, koska ei noita eriöitäkään ollut. Tuosta kaksoisovestakaan en ole varma. Siinä saattoi olla jonkinlainen matkatavaratiski tai -luukku? Missähän kunnossa ovet ovat nyt pian kahdeksan vuoden jälkeen tämän kuvan ottamisesta?
kuva 06.03. 15:56 Joni Lahti  
  Kuka muistaa Zastava 750 "Fića" auton? Se oli myös Fiat 600:n kopio. Zastavat tunnettiin myös nimellä Jugo.
kuva 06.03. 15:35 Joni Lahti  
  IFA ei ollut DDR:ssa mikään tuote- tai tehdasmerkki. Lyhenne IFA tuli sanoista ”Industrieverband Fahrzeugbau”. Sillä tarkoitettiin DDR:n ajoneuvorakentajien ja kombinaattien yhteenliittymää, tai liittoa, joka toimi valtion yleisten koneiden, maatalouskoneiden ja kulkuneuvojen ministeriön (obs! tyypillinen sosialistinen nimi!!!) alaisena. IFA -nimen alla myytyyn länteenkin erilaisia kulkuvälineitä eri tehtailta traktoreista kuorma-autoihin.

Raideliikennevälineiden valmistajia varten toimi toinen yhteisorganisaatio Vereinigter Schienenfahrzeugbau der DDR. Tällä nimellä vietiin rautatiekalustoa muihin SEV-maihin.
kuva 14.02. 12:02 Joni Lahti  
  Ehdotan edelleen lempinimeksi nimeä Verneri. Tämä Werner von Siemensin mukaan.
kuva 28.01. 22:49 Joni Lahti  
  Tuon ensimmäisen leveäraiteisen junan keulalla luki komeasti: Kunnia puolueelle! Puoluehan ne raiteet purki ja rakensi linjan uudelleen. Tietenkin.
kuva 18.01. 17:50 Joni Lahti  
  Olihan syksy 1961 henkeäsalpaava. Ensin elokuussa nousi Berliinin muuri - tai este aluksi. Mutta se tuntui lopulliselta ja pelottavalta. Suomi valmistui presidentin vaaleihin, jotka pidettiin alkuvuodesta 1962. Silloin tärähti lokakuun lopulla, kun suuri naapuri rupesi epäilemään Suomen tahtoa ja kykyä toimia YYA-sopimuksen velvoittamalla tavalla. Siitä alkoi noottikriisi ja sopua hierottiin Novosibirskissä.

Syntyi kaikenlaisia spekulaatioita kriisin syistä. Joka tapauksessa kriisi saattoi vaikuttaa ns. honkaliiton kaatumiseen. Olavi Hongan ehdokkuudella oli tarkoitus estää Kekkosen uudelleen valinta. Mene ja tiedä, totuus ei asiasta ole vieläkään selvinnyt. En tiedä tilasi joku jotakin vai tuliko jokin täysin pyytämättä ja mahtaako koskaan selvitä.
kuva 16.01. 21:48 Joni Lahti  
  Onko niin, että tämä Porton metro kulkee 1435 mm (4 ft 8 1⁄2 in) radalla ja Portugalin rautatiet käyttävät 1664 mm (5 ft 5 1⁄2 in) joka on 5 Portugalin jalkaa ja aivan alun pitäen Portugalissa oli käytössä Espanjan raideleveys 1672 mm (5 ft 5 13⁄16 in) eli kuusi Kastilian jalkaa?
kuva 14.01. 17:45 Joni Lahti  
  Kyllä. Tämä entinen rautatieläisten asuintalo on virolaisen runoilija Betti Alverin synnyintalo. Museo avattiin vuonna 2006 runoilijan 100-vuotispäivänä. Hänen isänsä oli Jõgevan raudteemeister (olisiko jopa asemapäällikkö?) Mart Alver. Siksi siinä on nyt museo.
kuva 13.01. 18:37 Joni Lahti  
  Tehtiinköhän muualle Venäjälle tällaisia laitureita keisarillisia varten?
kuva 13.01. 14:39 Joni Lahti  
  Kartassa näkyy suunnitellut rataosuudet punaisella. Vertasin tätä karttaa vuoden 1928 suunnitelmiin, niin toteutuneita olivat ainakin leveäraitainen osuus Tartosta Petseriin ja kapearaiteinen Raplasta Virtsuun. Aiemmin tehtiin osuus Valgasta Koikkülaan, mutta esim. tärkeä suunniteltu linja Valgasta Tõrvan kautta Abjaan ei koskaan toteutunut. Sota tuli väliin ja matkustaminen Latvian kautta jatkui.
kuva 12.01. 18:18 Joni Lahti  
  Laituri on peräti 216 metriä (100 syltä) pitkä. Syy tälle mahtavalle pituudelle löytyy kuvan http://vaunut.org/kuva/116603 kommentissa. Näyttää vielä säilyneen ensimmäisen vaunu pysähdyskohtaa osoittava kyltti.
kuva 12.01. 18:13 Joni Lahti  
  Miksi Haapsalun vanhalle rautatieasemalle rakennettiin Pohjois-Euroopan pisin katettu laituri? Laituri on peräti 216 metrinen (100 syltä). Syy tähän oli se, että keisarillinen perhe lomaili mielellään Haapsalun kuurortlinnassa (jonkinlainen aikansa spa) ja kun keisarillinen 100 syltä pitkä juna hoveineen saapui Pietarista Haapsaluun, piti katetun laiturin riittää koko junan pituudelle. Asemallehan rakennettiin myös keisarillinen paviljonki perhettä varten.

Muistaakseni Klaus Härön elokuvassa Miekkailija esiintyy tämä rautatieasema, vaikkei siellä enää junia kuljekaan.
kuva 12.01. 17:37 Joni Lahti  
  Tanskaan tuotiin muistaakseni myös Trabanteja ja Ladoja.
kuva 10.01. 12:47 Joni Lahti  
  Kyllä se voi olla Wambola eli silloin olisi kyseessä ykkösen toinen pää. Toisessa päässä olisi silloin Pisuhänd.
kuva 09.01. 20:44 Joni Lahti  
  Soomusrong n:o 1 eli Kapten Irvin tykkivaunu oli "Pisuhänd". Aseet olivat 2 x 76 mm tykit. Kapteeni Anton Irv seurasi junan päällikön tehtävässä Karl Partsia tämän haavoittumisen jälkeen. Irv itse kuoli sotatehtävissä Latviassa 27.4.1919.

Tämä tykkivaunu ei näytä Pisuhänd -vaunulta: http://static1.album.ee/files/875/9/orig​_21877273_WXEc.jpg - Pitää etsi vielä vaihtoehtoja. Pisuhänd on virolaisessa mytologiassa jonkinlainen pikkuinen paha. Minusta tämä tykkivaunu näyttää panssarijuna nr 3:n tykkivaunulta ”Onu Tomilta” (Setä Tom) http://tinyurl.com/jd85o2w
kuva 06.01. 14:29 Joni Lahti  
  Näin on: "Since 2011, the nominal voltage has been 1600 V but with the same tolerances as 1500 V (i.e. 1300–1800 V), making it backwards-compatible with 1500 V rolling stock." Kaikki vanha kalusto mahtuu takautuvasti toleranssien sisälle.