Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.08. 21:56 Joni Lahti  
  Tässä linkissä olevasta kuvasta näkyy, miten VW 1500 S Variantin boxermoottori oli sijoitettu:

https://www.flickriver.com/photos/341070​11@N08/3375362270/

Onhan tuo nostokorkeus ollut melkoinen. Sedanissa takana ollut matkatavaratila on ollut todella matala.
kuva 31.07. 15:00 Joni Lahti  
  Škoda vagonkan junat tulevat kaksivirtajärjestelmällä eli 3 kV DC ja 25 kV AC.
kuva 30.12.2019 17:32 Joni Lahti  
  Itävallan Ferkeltaxi?
kuva 20.09.2019 18:27 Joni Lahti  
  Panssarijuna Vapaus.
kuva 17.09.2019 21:06 Joni Lahti  
  Tämä omalaatuinen raideleveyshän johtuu siitä, että vanha ruotsalainen tuuma on vain 24,74 mm ja tästä seuraa se, että jalka on vain 296,88 mm‬. Kolme jalkaa on 890,64 eli käytännössä 891 mm. Brittiläisillä mitoillahan kolme jalkaa on 914,4 mm.

Ruotsissa sattui myös sekoilu raideleveyksien kanssa, kun piti saada 3½ brittijalan eli 1067 mm kalustoa. Ruotsin jaloissa se oli 3,59 jalkaa. No, kävi niin, että tulikin 3,59 brittijalan eli 1093 mm kaluja.
kuva 17.09.2019 20:09 Joni Lahti  
  Onko tämän radan raideleveys 891 mm eli kolme Ruotsin jalkaa? Mikä on tällöin raideleveys H0 skaalassa?
kuva 14.08.2019 15:30 Joni Lahti  
  Milanon ratikka kiitää erikoisella raideleveydellä eli 1445 mm. Miksi näin? Leveys on vanha Italian kansallinen standardileveys 1500 mm, joka on mitattu kiskojen keskikohdista. Se on siis jäänne. Toinen erikoisuus on ns. Italian metri, joka raideleveytenä on 950 mm. Mittaus on siinäkin tapauksessa tehty kiskojen keskikohdasta.
kuva 11.07.2019 19:50 Joni Lahti  
  Olenko pahasti väärässä, jos oletan veturin lempinimen olevan helistin tai joku muu lasten lelu?
kuva 14.04.2019 18:49 Joni Lahti  
  Joo, kauan sitten. En muista enää muita mittoja, mutta julman korkealla olimme.
kuva 14.04.2019 18:32 Joni Lahti  
  Länsiberliiniläiset antoivat tornille pilkkanimen ”Rache des Papstes” (paavin kosto). Pytingin koko korkeus on 368,03 m. On sieltä todella hienot näkymät ja kauas näkyy.
kuva 11.04.2019 17:59 Joni Lahti  
  Aika, jolloin karvalakit olivat vielä kunniassa ja Klubi piristi.
kuva 02.01.2019 20:43 Joni Lahti  
  Eihän tämä ole missään tapauksessa ulostekuva, vaan melenkiintoinen kokonaisuus valoilmiöineen ja sateineen. Tällaisista otoksista minä tykkään.
kuva 11.12.2018 20:05 Joni Lahti  
  Kyllä, Võru on oikein, kuten jutussakin sanotaan. Korjataan huolimattomuuteni. On se ollut aikamoinen reissu! Tässä lyhyt pätkä Seltsimees laps -elokuvan kuvauksista Vörun asemalla. Pääosassa Kaspar. Videossa näkyy hyvin sininen chroma -taustakangas asemarakennuksen edessä https://www.youtube.com/watch?v=HXc5eSfx​ttU
kuva 09.12.2018 13:12 Joni Lahti  
  Ajokelpoinen Kaspar L-3297 valmistui vuonna 1953 Vorošilovgradin veturitehtaalta yhtenä 423 veturin sarjassa. Veturin ensimmäinen koti oli Uljanovskin varikko. Se tuli Viroon Valgan varikolle helmikuussa 1967. Vuonna 1994 aloitettiin laaja höyryvetureiden romuttaminen, mutta onneksi joitakin jätettiin jäljelle.

Kaspar tuotiin Türilta Mõisakülaan vuonna 1997 ajokuntoon kunnostamiseksi. Veturi siirtyi Edelaraudteen omistukseen. Katsastusajo tehtiin toukokuussa 1998 linjalla Pärnu-Mõisaküla ja toinen ajo tankkivaunujen kanssa linjalla Mõisaküla-Lelle. Veturi sai kutsumanimen Kaspar. Ensimmäinen tilausajo ajettiin 11.-17.6.1998, jolloin se kuljetti neljää vaunua (elamisvagun) ja ravintolavaunua Eesti Rasvasmeeskoorin turneella. Kasparin huippuvuodet olivat 1999, 2000 ja 2001. Vuonna 2005 tuli eteen kattilakatsastus. Sen jälkeen tehtiin muutamia ajoja ja veturi jäi seisomaan Türille vuoteen 2010, jolloin remontin jälkeen Kaspar heräsi uudelleen. Vuoteen 2011 mennessä Kaspar oli kulkenut elinkaarensa aikana kaikkiaan 1 807 202 km. (Lähteenä Tehnikamaailm 08.8.2011)

Kaspar teki matkan Türilta Viljandiin elokuvatöihin vuonna 2016: https://tinyurl.com/ya7vr9x7
kuva 05.12.2018 18:56 Joni Lahti  
  Tässä linkissä puhutaan kenraalitar tarinaa: http://www.turkusteamers.com/ulkomaanlii​kenne/ebba_munck/laiva.html - Toisissa lähteissä kerrotaan, että sukellusvene upotti laivan tykkitulella, jolloin yksi merimies kuoli. Toisissa taas kerrotaan sukellusveneen upottaneen laivan torpedolla. Näin ne tiedot varioivat.
kuva 05.12.2018 18:49 Joni Lahti  
  Kiitos korjauksesta. Uskoin tuohon kenraalitar tarinaan. Nyt en enää.
kuva 05.12.2018 17:51 Joni Lahti  
  Kuvassa olevalla pienellä valkoisella höyrylaiva Ebba Munckilla oli huikea historia. Laiva valmistui vuonna 1888 Turussa ja nimi annettiin kenraali Munckin vaimon mukaan. Ensimmäinen reitti oli Pori - Rauma - Uki - M:hamina - Tukholma. Sen jälkeen se ajoi 1889-97 Pori - Turku - M:hamina - Tukholma linjalla. 1897 aloitti liikenteen Turusta pohjoiseen, joka pian laajeni matkalle Helsingistä Vaasaan, mutta 1900 oli taas Tku - Sto linjalla. Vuosina 1901 ja 1902 se ajoi karille ja kunnostettiin. Talvella 1904 Ebba Munck tuurasi Boren laivoja Tku-Sto linjalla. 1914 se siirtyi Helsinkiin FÅA-SHO:n omistukseen ja se liikennöi linjalla Hki-Tallinna.

Sodan puhjettua 1914 venäläiset ottivat laivan omaan käyttöön ja se ajautui punalaivastolle. Nimi oli tuolloin Kometa. Suomessa punaiset polttivat laivan Porista vetäytyessään 1918, jolloin laiva upposi. Laiva korjattiin FÅA-SHO:lle ja se sai nimen Ebba Munck uudelleen. Vuonna 1937 laiva myytiin Viroon ja se sai nimen Endla, joka muutettiin seuraavana vuonna nimeksi Kassari. Kun laiva oli joulukuussa 1939 matkalla Sundsvallista Tallinnaan, neuvostoliittolainen sukellusvene SHTSH-323 upotti sen Hiidenmaan edustalla. Siihen päättyi pikku laivan tarina. Kassari oli II maailmansodan ensimmäinen upotus Suomenlahdella.
kuva 10.11.2018 12:25 Joni Lahti  
  Ihmettelin, miksi näissä härpäkkeissä on auton ratti? Vastaus on, että se vaikutti mekaanisiin jarruihin. Jarrutus alkoi, kun rattia käännettiin oikealle.
kuva 04.11.2018 11:11 Joni Lahti  
  Lavassaaren museossa oleva kiirabi eli ambulanssi lienee kovasti sukua? http://forum.automoto.ee/printthread.php​?tid=17966 Siinä oli moottorina GAZ-21 sekä vaihteisto ja jäähdytin GAZ-51:sta.
kuva 01.11.2018 19:00 Joni Lahti  
  C.H. Nummelinin kartassa vuodelta 1876 ei tuota raidetta rautatientorille ollut. Mielenkiintoinen on tuo rata maavallilla Töölönlahden eteläkärjen yli. Siitä taisi jäädä lopulta tuo pieni lampi ratapihalle joksikin aikaa. https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartt​a/item/54692 Kannattaa suurentaa ja kohdentaa kuvaa aseman kohdille.
kuva 10.10.2018 20:32 Joni Lahti  
  Siinähän se punainen sorsa jököttää!
kuva 02.10.2018 22:17 Joni Lahti  
  Näyttää olleen liputuspäivä vai olisiko liputus olympialaisten kunniaksi?
kuva 29.09.2018 14:43 Joni Lahti  
  Todella heino huti! Asetelma on herkullinen. Lisää näitä!
kuva 19.09.2018 12:59 Joni Lahti  
  Loogisesti ajatellen Suomi maksoi veturin käytöstä ja vaunujen sisävartioinninnista. 50 dollaria ei nykyisin tunnu miltään, mutta esimerkiksi nuuka Paasikivi kauhisteli hintaa "hirmuiseksi".
kuva 19.09.2018 09:58 Joni Lahti  
  Vaunuissa oli aina vartija vuokralaisten riveistä.
kuva 19.09.2018 09:56 Joni Lahti  
  Suomi joutui maksamaan jokaisesta läpiajaneesta junasta 50 dollari, joka oli paljon tuohon aikaan. Läpiajorajoitusten ja -maksujen vuoksi VR ajoi tavarajunia Turkuun Hyvinkään kautta. Olipa jopa suunnitelma rakentaa raide Huopalahdesta Hyvinkää-Hanko -radalle. Tätä ei sitten tarvittu, kun vuokralaiset poistuivat ennen aikojaan. Muuten, maksoiko Neuvostolliitto Suomelle omista junistaan rajalta Porkkalaan?
kuva 06.09.2018 19:52 Joni Lahti  
  Gr -sarjan valmistaja oli Babelbergissä DDR:ssä sijainnut Orenstein & Koppel, joka sai vuoden 1948 alussa nimekseen VEB Lokomotivbau Karl Marx Babelsberg (LKM) (Karl Marxille nimetty veturitehdas). Ensimmäinen sarja 352 veturia valmistui vuosina 1947-1951. Toinen sarja 75 veturia valmistui vuosina 1953-1954. Veturisarjaa valmistettiin yhteensä 427 kpl, joista kaksi jäi Saksaan.

Kuvan veturin numeron perusteella voin arvata, että veturi kuului ensimmäiseen sarjaa eli on valmistunut ennen vuotta 1951. Muuten Gr-319 onko oikeasti Lavassaaren museon veturi? Ainakin numero on sama.
kuva 06.09.2018 18:50 Joni Lahti  
  Kovin on tuttu maisema. Kivikukko jää hiukan vasemman reunan ulkopuolelle, vai onko sitä kuvaushetkellä ollutkaan? Toisaalta kivikukko rakennettiin sodan kestäessä. Rakennuksista tunnistan Kokkolinnan, joka on vielä pytyssä, palaneen ruotsalaisen lyseon vanhan rakennuksen, postitalon jne. Näyttää tuossa olevan aseman kioskikin. Pikkupoikana kävin Kokkolan asemalla innolla katselemassa junia. Yhden keikan muistan hyvin, olin unohtunut pilkälle iltaan asemalle ja poliisi sitten pikkupojan korjasi. Hävetti pitkään, kun muut näkivät, missä seurassa tulin kotiini.
kuva 06.09.2018 18:43 Joni Lahti  
  Tässä lisää Gr -veturista virolaisen lähteen mukaan. Max. nopeus 35 km/h, teho 250 hp, tulipinta 42,9 m², höyrynpaine 13 kg/cm², iskunpituus 400 mm, silinterin halkaisija 370 mm, vetopyörien halkaisija 800 mm, täyspaino 39 800 kg, vesitankki 5,5 m³ ja polttoainemäärä 3 000 kg. Toivottavasti käänsin termit oikein.
kuva 02.09.2018 15:36 Joni Lahti  
  Veturi näyttäisi olevan uudelleen rakennettu G-sarjalainen. Vaunut puolestaan voivat olla huomattavasti uudempia puolalaisia Pafawag -vaunuja.
kuva 02.09.2018 14:04 Joni Lahti  
  Veturi näyttäisi olevan uudelleen rakennettu G-sarjalainen. Vaunut puolestaan voivat olla huomattavasti uudempia puolalaisia Pafawag -vaunuja.
kuva 02.09.2018 13:55 Joni Lahti  
  Tämä on L-sarjan neuvostoveturi. Samanlainen on muistomerkkinä Tallinnan Baltian asemalla. Yksi on Virossa käyttökunnossa, L-3297 kutsumanimeltään ”Kaspar”. Tässä mittapiirros veturista:
https://tinyurl.com/yawg5xa2
kuva 23.07.2018 18:28 Joni Lahti  
  Saattaa olla, että askin aukinaisuus perustuu vanhaan uskomukseen. Muistan ajan, kun maalaistaloissa laitettiin ikkunoiden väliin talviajaksi jäkälää ja raamin pystypuita vasten pystyasentoon avattu tikkuaski. Useasti niissä luki SAMPO.
kuva 11.07.2018 18:20 Joni Lahti  
  Tämä 380 sarjan veturi lienee rakennettu kolmelle erilaiselle virransyöttöjärjestelmälle eli toimii 3 kV DC, 25 kV 50 Hz AC ja 15 kV 16.7 Hz AC linjoilla.
kuva 25.06.2018 18:59 Joni Lahti  
  Kyllä se on tykkivene Lembit. Alus oli alun perin venäläinen Bobr. Virolaisilla se palveli nimellä Lembit vuosina 1918-27, jonka jälkeen se romutettiin. Vrt. https://tinyurl.com/y8nv2wqp Tämä helpottaa ajoitusta.
kuva 24.06.2018 18:43 Joni Lahti  
  Viron ”Wambola” oli alun pitäen venäläinen ”Kapitan 1. ranga Mikluhho-Maklai” (1914) ja ”Spartak” (1918). Se oli venäläisten käsissä miinaristeilijä. Viro sai laivan käsiinsä vuonna 1919, jolloin se ristitiin ”Wambolaksi”. Se palveli Viron laivastossa miinalaivana vuoteen 1935 saakka, jolloin se myytiin vanhojen lentokoneiden kanssa Peruun. Tässä laiva: https://tinyurl.com/y78y9ask Savupiiput eivät näytä samanlaisilta.
kuva 20.06.2018 21:51 Joni Lahti  
  Esimerkiksi Rhätische Bahnin kalusto on leveämpää, vaikka raideleveys on sama 1000 mm kuin jokeriradan. Esimerkiksi ABe 8/12 Allegra -junan leveys on 2650 mm. Onko syy jokerivaunujen leveyteen yhteensopivuus raitiotielinjojen kanssa?
kuva 19.06.2018 19:09 Joni Lahti  
  Mikä on Raidejokerin vaunujen leveys?
kuva 09.05.2018 19:16 Joni Lahti  
  Ilme on pysynyt samana: snorkkelinaama.
kuva 23.04.2018 17:29 Joni Lahti  
  Vaunussa ei yksistään kolissut, vaan natina ja narina saattoivat olla melkoisia. Pohjoisen junissa osasin unen läpi ajatella kolinan perusteella, että nyt lähdettiin Seinäjoelta jne.
kuva 09.04.2018 16:48 Joni Lahti  
  S-merkki = epäkesko.
kuva 03.04.2018 15:55 Joni Lahti  
  Eikös tämä olekin italialainen Locomotiva FS E.431.037, joka on museoitu Luzerniin? Tuollainen tieto nopeuksista löytyi: sarjakytkennällä nopeudet 37,5 ja 50 km/h sekä rinnakkaiskytkennällä 75 ja 100 km/h. Oliko 3-vaihevetureille ominaista juuri nopeuksien portaittaisuus? Miten nuo kaksi porrasta eri kytkennöillä saatiin aikaiseksi?
kuva 30.03.2018 19:13 Joni Lahti  
  Mielenkiintoinen kuva. Kuvassa on parikymmentä venäläistä sotilasta, joista kaksi uhoaa kiväärin kanssa. Miehet ovat voineet olla junan saattomiehistöä. Pitkänomaiset laatikot ovat voineet olla jopa kiväärien kuljetuslaatikoita. Jos junan kuormana on ollut aseita, tuon miehityksen ymmärtää, vaikka Suomessa oli tuolloin vielä aika rauhallista. Vanhoilla ihmisillä oli usein tapana merkitä kuolleet kuvissa ristillä.
kuva 29.03.2018 14:00 Joni Lahti  
  Linkissä https://tinyurl.com/y9ev644j vetää ruotsalainen Yd 330 perässään kaksiakselista matkatavaravaunua. Kyljellä näkyvät tikkaat katolle ja kenties suksitelineet? Näyttää silta, että tikkaat oli käännetty ikkunakorkeuden tasolla alaspäin ja ne voitiin tarvittaeessa kääntää ylös, jotta syntyi yhtenäinen kulku katolle.
kuva 08.03.2018 19:10 Joni Lahti  
  Verratkaapa lipun kuvaa Sugrifest - suomalais-ugrilaisten sukukansapäivien 2017 logoon https://tinyurl.com/y7hl3h2k Samalla asialla taidetaan olla.
kuva 07.03.2018 18:45 Joni Lahti  
  Aliupseerien asepuvut ovat mallia 22. Uusi puku tuli vuonna 1927 käyttöön, tosin kahta eri mallia käytettiin jonkin aikaan molempia. Ajoittaisin kuvan kuitenkin jonnekin 1920 luvun puolenvälin tienoille, mutta missä, sitä en saa kuvasta irti. Voisiko olla Perkjärven leirialuulta, milloin rata sinne valmistui?
kuva 21.02.2018 19:13 Joni Lahti  
  Niinpä Esa taitaa olla. Oikein tarkkaan kun katsoo, siinä voi nähdä jonkinlaisen langan kulkevan? Valojuttu oli tuulesta temmattu ;)
kuva 21.02.2018 16:19 Joni Lahti  
  Suojun asema sodan keskellä http://vaunut.org/kuva/58732
kuva 21.02.2018 13:31 Joni Lahti  
  Vaunun portailla oleva mies on luutnantti-kapteeni -väliltä. Huomaa, että hänellä on vyöllään pistoolikotelo, mutta oliko kovat piipussa? Miekat näyttävät olevan kaikilla upseereilla matkassa. Mutta mitä ovat nuo neljä uloketta ikkunoiden yläpuolella? Ei kai sentään valoja?
kuva 22.01.2018 16:50 Joni Lahti  
  Älä suotta Hannu pahoittele! En minäkään ollut varma, jotenkin vain näytti metrin radalta. Nyt tiedän tästäkin asiasta enemmän kuin ennen.
kuva 21.01.2018 16:21 Joni Lahti  
  OK.