329-136198 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 06.05.2014 21:22 [Tunnus poistettu]  
  Meinasin niitä Kivisalmen rautatiesiltoja. Ainakin siinä aseman vitosraiteelle johtavassa on reikiä. Meinasin työreissuilla ottaa siitä kuvia mutta mahto jäädä kuvaamatta.
kuva 06.05.2014 16:41 [Tunnus poistettu]  
  Noin se kehitys kehittyy. Miltähän ajalta Kotkassa olevat Kivisalmen sillat mahtaa olla? Silloissa näkyy pomminsirpaleitten tekemiä reikiä.
kuva 04.05.2014 22:13 [Tunnus poistettu]  
  Tehtaalla näyttäs käytettyneen polttoaineena kivihiiltä. Kattilahuoneen tienoilla on muutama tyhjä kuuppavaunu ja neljä näyttää olevan vielä kuormassa. Onkohan tuo rata ollut normaalilevyistä? Kuuppavaunut näyttävät erikoiselta malliltaan. Raiteella näyttää savuttavan veturikin vasemman yläkulman suunnalla.
kuva 04.05.2014 15:13 [Tunnus poistettu]  
  Jonkinlaista pokasahan sihinää ja kirveenkopsetta on myös aiheuttanut halonteko VR:n tarpeisiin sodan jälkeisinä vuosina. Suurimpina halonkäyttövuosina puuta on käytetty yli 3 miljoonaa kuutiometriä. Siis lähes kolme metriä korkea yhtenäinen pino läpi Suomen. Nuo kuvassa näkyvät puut näyttää kuorituilta, varmaankin jo ennen uittoa. Puiden kuorinta on ollut aikamoinen työllistäjä aikoinaan.
kuva 04.05.2014 14:33 [Tunnus poistettu]  
  Tuollainen Fendt traktorista tehty Pikku-Karhu oli Kotkassa Mussalon satamassa nestepuolella. Kaikille vaunuille ei purkulaitteiden välit sattuneet kohdalleen ja Pikku-Karhulla niitä passailivat kohdilleen ja tyhjiä vaunuja syrjään. Kuivalla kelillä homma onnistui, sateella ja talvella pyydettiin apuun järeämpää konetta. Koneen pieni paino ei riitä huonolla kelillä hommaan.
kuva 25.04.2014 22:18 [Tunnus poistettu]  
  Paikka on kuvauksesi mukainen, sopivalla kävelyhollilla etelään päin. Ajankohta ei ole tarkasti muistissa, saattaa olla ihan hyvin 1967. Suonsaaressa Kuopion pohjoispuolella oli kattiloita vissiin vielä 80-luvullakin, siellä kai oli Kuopion konepajan varastokattiloita joita säilytettiin kaiken varalta niin kauan kuin oli höyryvetureita varmuusvarastoissa.
kuva 25.04.2014 20:50 [Tunnus poistettu]  
  Iisalmessakin romutettiin vetureita, olisko ollut 60-luvun alkupuolta. Muistan lehtijutun jossa vetureiden palottelusta oli kerrottu. Jutun mukaan laakeripesiä ym. rikottiin räjäyttämällä. Venakon raiteilla se puuha tapahtui. Olivat vissiiin jo iäkkäämpää kalustoa. Onko Eljaksella tietoa mitä vetureita tuolla romutettiin?
kuva 22.04.2014 20:04 [Tunnus poistettu]  
  Alimmaisena olevat pienemmät putket ovat tuliputkia, ylempänä ovat isommat putket ovat lieskaputkia. Oikeassa reunassa näkyy tulistajan putki joka on polttoleikattu irti ja vedetty osittain ulos. Tulistajan putket ovat lieskaputkien sisään laitut putkilenkit, useamman metrin mittaiset. Tuossa ulosvedetyssä tulistajanputkessa jotenkin on rakenne näkyvissä. Lieskaputken sisällä näyttää olevan neljä putkea, mutta samaa putkea kaikki neljä ovat, päissä on taivutukset. Tulistimen yläosassa näkyvät kaksi suurempaa putkea ovat liitokset höyryputkille jotka johtavat höyryn koneille luistikaappeihin ja luisti ohjaamana sylinteriin. Vasemman puolen putkessa on höyryn lämpömittarin anturi. Varsinainen anturiosa häämöttää vähän putken sisällä, pätkä tulistusmittarille johtavaa sähköjohtoa on jäljellä. Etualalla pystyssä tölhöttävä musta laite on vetopuhallin. Sylintereistä tuleva työnsä tehnyt höyry puhaltuu tuon kautta savukorsteeniin. Vetopuhaltimessa on suppiloita joiden läpi höyry virtaa ja vetää mukaansa savua nokikaapista. Tuolla systeemillä saadaan veto tulipesään. Yksi suppilo on paikallaan, muut on naamastu jo pois.
kuva 20.04.2014 20:34 [Tunnus poistettu]  
  Saahan toki pissata vaikka Transportterin katolta. :-)
kuva 19.04.2014 22:09 [Tunnus poistettu]  
  Saattavat olla myös Dv15-16 sarjojen välikaapeleita.
kuva 19.04.2014 21:41 [Tunnus poistettu]  
  Käyköhän höyryveturit nykyisin tasattavana? Sillähän myös pyritään välttämään laakerivaurioita.
kuva 19.04.2014 21:19 [Tunnus poistettu]  
  Mahtaako pojat olla tinskaamassa?
kuva 09.04.2014 15:16 [Tunnus poistettu]  
  Nuo telkkarit näyttelee mitä sattuu, kerrankin oltiin menossa Helsinkiin niin telkkari väitti nopeudeksi 232km/h. Tosin silloin oli puikoissa ajoharjoittelija. :-)
kuva 06.04.2014 17:18 [Tunnus poistettu]  
  Kiitän etukäteisistä onnitteluista. Olen tutkiskellut joko korvantaukset alkaisi kuivumaan. Viisi vuotta sitten aikuistuin senverran että tuli aikuisiän migreeni ja sen myötä meni veturin ajolupa. Tuohon ulkohommaan tuli vielä sellainen mukava lisämauste kun VR yhtiöityi ja kiinteistöpuoli alkoi periä konepuolelta vuokraa veturitallien käytöstä. Tuon seurauksena konepuoli vuokrasi vain muutaman pilttuun käyttöönsä ja vetureita alettiin säilyttämään ulkona. Tuo Jorman mainitsema 11kg Kosani pelasti muutaman kerran sähkärin "elämälle" ettei IC junaa tarvinnut lähettää Valakolla liikenteeseen. Punaisissa vaunuissa olis muilla dieseleillä tullut vilu.
kuva 05.04.2014 14:15 [Tunnus poistettu]  
  Suattaapa olla mutta suattaapa olla ettee ollakkaa? Iisalmessa ei ollu hk:ta vaan tp huolehti yöaikaan koneiden lämpimänä pysymisestä. Kun pakkanen kipusi 30-40 lukemiin sai ulkona olevia koneita käytellä tuon tuostakin. Tokihan niissä oli webastot mutta ei ne kaikissa toimineet. Suurimmat riesat tosin oli "etelän lämmöstä" tulleet sähkärit, ne jäätyivät joskus etteivät jarrut meinanneet irrota millään. Harvoin täytetty tenutin ei riittänyt pitämään järjestelmää sulana. Muutama vuosi tp:ssä noitten kanssa tuli nujuttua. Ulkona olevien vetureiden riesana oli vielä kylmettymisen seurauksena "alleen laskeminen". Jos oli tuollaiseen taipumusta saattoi jäähdytysnesteen lisäyssäiliö olla tyhjä eikä tallin lisäysletku ylettynyt lähellekkään. Sitten alkoi pienet veturisulkeiset koneen saamiseksi riittävän lähelle tallia jotta sai lisättyä jäähdytysnestettä. Monesti se oli smurfin lain mukaan kolmesta kolmen nipusta se keskimmäinen kone joka kuivui.Nuo temput tehtiin yksin, ei ollut muuta henkilökuntaa paikalla. Pakkasilla oli yleensä suhteellisen tyyntä ja koneiden käyttelystä syntynyt savu jäi leijailemaan tallin ympäristöön. Tahtoi tulla tallin ympäristön asukkailta negatiivissäytteistä kiitosta.
kuva 04.04.2014 20:39 [Tunnus poistettu]  
  Jorman muisti mahtaa olla terävämmmässä kunnossa. Tasaisella kelillä tietysti paremmin lämpö säilyi, hyytävillä viimakelillä jäähtyi pienemmillä pakkasilla. Webasto on aika tehokas lämmittäjä, sillä lämpenee kylmäkin kone alle tunnissa. Olkohan teho jossain 40-50 kW kantturoissa.
kuva 04.04.2014 20:31 [Tunnus poistettu]  
  No nyt se latoparka alkaa olla loppusuoralla.
kuva 03.04.2014 21:05 [Tunnus poistettu]  
  Webastoa varten ei ole omaa moottoria vaan se toimii joko sähköliitännästä otettavalla sähköllä tai kompressorin moottorin käyttämän generaattorin sähköllä. Aikoinaan oli 27 alkavilla numeroilla olevissa vetureissa höyrynkehitin. Se tarvitsi öljypolttimelle 220 voltin vaihtovirtaa. Tuon vaihtovirran tuottamiseen oli yksisylinterinen Petter moottori joka käytti 220 voltin vaihtovirtageneraattoria. Nykyisin höyrynkehittimet on kai poistettu kaikista vetureista. Noiden höyrynkehittimien höyryä käytettiin pikajunien lämmitykseen. Muutamassa veturissa oli kunnossaoleva höyrynkehitin vielä 80-luvulla. Niiden höyryä käytti rataosasto tunneleihin muodostuneen jään sulatukseen. Sähkölämmitys riittää pitämään veturin lämpimänä 15-20 asteen pakkasellakin.
kuva 03.04.2014 20:34 [Tunnus poistettu]  
  Paineilmalla se käynnistyy. Vauhtipyörällä on hammaskehä aivan kuten autoissakin. Starttimoottori saa käyttövoimansa paineilmasta. Aika kuuluvasti MGO huokaisee käynnistettäessä.
kuva 03.04.2014 19:58 [Tunnus poistettu]  
  Eipä niitä vuoronvaihtoon yms. pienemmille paussille ollu tapana liekaan laittaa varsinkaan kesäaikaan. Kylmällä säällä oli eri juttu, varsinkin kun jäähdytysnesteenä oli pelkkä vesi. Akkujen varaustilan takia niitä pidettiin kyllä roikassa jos oli pitempi seisokki. Toisaalta, jos kone seisoo kauan ja akkuja ladataan jatkuvasti se saattaa kuivattaa akut. Joillakin koneilla oli tapana alkaa hukata kylmänä jäähdytysnestettä (vettä). Päämoottorin sylinterinkannet ovat senverran massiivisia että lämmönvaihtelusta aiheutuva metallin eläminen aiheutti vuotoja. Vettä saattoi valua sylintereihinkin, siksi moottori piti paaksata ennen käynnistystä. Paaksaus tarkoittaa toimenpidettä jossa avataan sylinterien kansissa olevat paaksausventtiilit ja moottoria pyöritetään paaksauskangella ympäri vähintään kaksi kierrosta. Tällöin sylintereissä mahdollisesti oleva vesi tursui ulos paaksausventtiileistä. Päämoottoria ei saanut käynnistää alle 50 asteen lämpötilassa. Nykyisin on hyvät kannentiivisteet eikä vuotoja ole. Jäähdytysnestekin on glygooliseosta. Tais nyt karata vähän kauas kysymyksestä. :-(
kuva 01.04.2014 21:12 [Tunnus poistettu]  
  Lättä tuossa linkissä on Saviahossa, onkohan se tasoristeyksen nimi?
kuva 01.04.2014 20:42 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä tuo Jarin arvaus on varmaankin oikea. Nuo vasemman puolen koivut, toinen hieman suurempi kaksihaarainen koivu ja toinen pienempi rinnakkain, ja siellä on tuo sisäsivulta vaaleaksi maalattu kiskokin.
kuva 01.04.2014 18:42 [Tunnus poistettu]  
  Parkkima?
kuva 01.04.2014 15:13 [Tunnus poistettu]  
  Jotennii tuo maisema sattus Lavapurollekkin.
kuva 31.03.2014 16:37 [Tunnus poistettu]  
  Kuvaajan selän takana on kaarre tai sitten kiskot on tuotu muualta missä on ollut kaarre. Päättelisin tuon vasemmassa kiskossa näkyvästä vaaleasta maalista. Kaarteessa on ollut lämpölaajenemisongelma ja kiskon lämpenemistä aurinkoisella säällä on yritetty vähentää maalaamalla kisko vaalealla maalilla. Onhan noita hellekäyriä suorallakin mutta kaarteessa yleisemmin.
kuva 30.03.2014 20:17 [Tunnus poistettu]  
  Tuollaisia rillukoita näin rataosaston käytössä. Lavan reunassa näkyy puomin kiinnityspaikka. Noita oli tka:n hinauksessa, joskus useampikin välipuomilla toisiinsa kytkettynä. Kyydissä oli painavia työkaluja, kaasupulloja ja mitä kaikkea radan korjauksessa tarvitaan. Tarvikkeitten ja työkalujen kuormaaminen ja käyttöönotto matalalta kuljetuslavetilta miesvoimin tapahtui helpommin kuin normaalikorkuisesta vaunusta. Vähän sellainen jokapaikan laite tuo on.
kuva 28.03.2014 14:47 [Tunnus poistettu]  
  Onko se Onkamo Niirala välinen rata vaihdettu betonipölkyille. Siellä vois olla tuon näköistä luontoa.
Kuvasarja:
Knoppigalleria2
 
 28.03.2014 14:46 [Tunnus poistettu]  
  Onko se Onkamosta Niiralaan välinen rata vaihdettu betonipölkyille?
kuva 27.03.2014 22:27 [Tunnus poistettu]  
  Tuota raiteen oikeaa puolta silmittelin että siinä on saattanut olla joskus toinen raide vieressä. Tuo luonnon vehreys saattais viitata Karjalan seuduille tai eteläiseen Suomeen.
kuva 27.03.2014 20:27 [Tunnus poistettu]  
  Mahtaskohan olla Runnin länsipuolelta, olikohan paikan nimi Mutkala?
kuva 24.03.2014 19:36 [Tunnus poistettu]  
  Lapinristo.
kuva 23.03.2014 13:48 [Tunnus poistettu]  
  Huussivaunun jäänteitä.
kuva 20.03.2014 22:28 [Tunnus poistettu]  
  Huru on alkuperäisessä kuosissaan. Tuosta on hyvä ottaa mallia museohurujen entisöintiin.
kuva 19.03.2014 19:49 [Tunnus poistettu]  
  Pukkio ja Kirkonmaa estivät ei toivotun vierailun Kymenlaakson rannikolle 1940 keväällä. Edesmennyt lähinaapurini oli Pukkiossa toisella 8 tuuman Canetilla suuntaajana. Kertoi että heidän käyttämänsä ruuti oli vuodelta 1880, siis 60 vuotta vanhaa, mutta toimi mainiosti. Suosittelen kirjaa Talvisodan Jäinen Loppunäytös. Kirjassa kerrotut tapahtumat on ohitettu monessa historian kirjassa.
kuva 19.03.2014 18:09 [Tunnus poistettu]  
  Joskus reilu 20 vuotta sitten olin tulossa iltamotilla Vieskasta tuohon samaselle ylikäytävälle mikä näkyy junan takana. Silloin junan numero oli 594. Oli keväinen ilta ja vähän hämärää. Ylikäytävällä seisoi pari henkilöä jotka lähtivät sitten konttaamaan junaa kohti kiskojen välissä ja välillä nousivat seisaalleen. Tietysti siinä yritti välttää joukkoitsemurhan ja tempasin jarrujohdon tyhjäksi. Lähemmäski tullessa näin ettei konttaajat olleetkaan ihmisiä vaan kaksi isoa koiraa jotka välillä nousivat kahdelle jalalle seisomaan ja siten katselivat junan tuloa. Juna kumminkin pysähtyi, jarrujen irrottua matka jatkui ja koiratkin antoivat siivosti rautatietä.
kuva 19.03.2014 16:19 [Tunnus poistettu]  
  Joskus tuo meno ei onnistunut sukeltamalla kun laiturilta oli lumet aurattu pois ja tietenkin raiteen päälle. Veturi kahlasi lumessa melkein puskimia myöten niin eipä auttanut kuin kiivetä puskimen yli ja hypätä kinokseen. Sähköveturin ja vaunun väliin ei saa mennä ennenkuin puskimet on vastakkain, muuten saattaa olla viimeinen kytkentäyritys. Päivystyksessä oli tapana ottaa lenkki pois "päältä" mikäli letkua ei oltu kytketty, ts. kurotettiin lenkkiin vantringilta ja kun hommaan oppi niin sen sai heitettyä koukkuun samantien ettei se jäänyt roikkumaan. Heitossa se oli hieman huimaa, kaveri kun kuuli lenkin kolahtavan koukkuun niin heitto lähti saman tien. Jos heitossa ei otettu lenkkiä "päältä" siitä piti muistaa sanoa kaverille ettei tarvii juosta välissä. :-)
kuva 19.03.2014 14:51 [Tunnus poistettu]  
  Tuon lavetin ja putken mallista päätellen tuo olis ehkä 11 tuumanen eli 280 RK 77. Nuo kaksi numeroa tulevat mallista 1877. Yhdeksän tuumasen lavetti on malliltaan loivempi. Jos tuo on yhdeksäntuumanen on putken paino 15,235 tonnia, jos 11 tuumanen, painoa putkella on 26,890 tonnia, eli erikoiskuljetus. Vahva rannikkotykistö oli keisarilta mainio lahja nuorelle Suomelle. Onhan niissä Suomenlinnan tykeissä ainakin osassa hidastinsylinteri siellä lavetin alla.
kuva 18.03.2014 09:56 [Tunnus poistettu]  
  Tapahtuma-aika on ehkä varhaista kevättä. Maa on vielä luultavasti jäässä koska Pikku-Jumpo ei ole uponnut tuon syvempään.
kuva 17.03.2014 20:58 [Tunnus poistettu]  
  Muutama tuonmallinen tykki löytyy Suomenlinnan valleilta nykyäänkin. Putken paino on sitä luokkaa että yhdestä putkesta tulee vaunuun täydet tonnit. Suomenlinnan lisäksi tykkejä on ollut ympäri Helsingin puolustusketjua. Putken käyttöikä on ollut lyhyt, 60-70 laukausta ja putki on ollut loppuunkäytetty. Siksi niitä on varmaan jouduttu vaihtamaankin, harjoitukset on kuluttaneet putkia loppuun.
kuva 14.03.2014 20:40 [Tunnus poistettu]  
  Kouvolan ja Pieksämäen höyryvetureissa on kyllä puhtaudessa ero kuin yöllä ja päivällä Kouvolan eduksi. Sama linja jatkui dieselienkin aikaan.
kuva 11.03.2014 20:43 [Tunnus poistettu]  
  Paikussa on kunnon rähinä päällä.
kuva 09.03.2014 20:28 [Tunnus poistettu]  
  Niinpä, ei sillon mustan vetokaluston aikaan tarvinnut vetureita kahleissa pitää rosvojen pelossa.
kuva 09.03.2014 20:24 [Tunnus poistettu]  
  Kannattaako tuota nyt alkaa tällätä, kesäkin on tulossa ja muutaman vuoden kuluttuahan tulee uusia sähkäreitä. :-)
kuva 03.03.2014 08:16 [Tunnus poistettu]  
  Tapsalle bingo. Tuttavani on työssä Tervakoskella ja kertoi että molemmat kyseiset kirjat painetaan Tervakosken vanhalla paperikoneella tehdylle paperille, siis nykyäänkin. Senverran on eroa että Koraani painetaan mustalle paperille. Viimeinen työ ennen pääsiäislomaa on mustan paperin teko. Musta väri paperiin saadaan hienoksi jauhetusta hiilipölystä joka lisätään paperimassaan. Mustan paperin teon jälkeen on huolellinen koneen pesu ja senjälkeen lähdetään pääsiäislomalle. Aikaisemmin myös setelipaperi tehtiin Tervakoskella mutta nykyisissä EU- seteleissä on paperissa joku ominaisuus vai omituisuusko liene jonka tekemiseen Tervvakosken kone ei sovellu.
kuva 02.03.2014 21:39 [Tunnus poistettu]  
  Annetaas pieni vihje: Se liittyy tuohon Tervakosken vanhaan paperikoneeseen.
kuva 01.03.2014 15:59 [Tunnus poistettu]  
  Tuostapa kuvauspaikasta porsii kysymyksen: Mitä yhteistä on Raamatulla ja Koraanilla?
kuva 15.02.2014 19:50 [Tunnus poistettu]  
  Jospa Harrilla on ejs tietoa. (ejs= ei julkaisuun suositeltavaa)
kuva 15.02.2014 17:22 [Tunnus poistettu]  
  Tuo Stepanovin päässä oleva lakki saattaa olla venäläisen kuljettajan lakki, mutta voi se olla suomalaisen lämmittäjän lakkikin jossa on vanha VR:n siipipyörälaatta ja musta nauha. Jos kuvaaja on ollut lämmittäjä niin lakki voi olla hänen. Jotkut veturimiehet käyttivät sinnikkäästi tuota vanhaa laattaa jonka olivat saaneet ensimmäiseen lakkiinsa. Mullakin on tallessa eka, joka on suuresti tuon Sumin tai Sunin lakissa olevan näköinen.
kuva 09.02.2014 21:41 [Tunnus poistettu]  
  Mietin noitten kuvan oikeassa alakulmassa näkyvien tankojen tarkoitusta. En löytänyt kuvaa jossa nuo olisivat ollet paremmin näkyvissä. You Tubesta löytyikin Joutsenia ajossa. Tangot kannattelevat nopeusmittarin käyttölaitetta ja ovat vaijerin tukena.
kuva 08.02.2014 20:23 [Tunnus poistettu]  
  Minusta tuota liikennepolitiikkaa pitäisi tarkastella laaja-alaisemmin eikä pyöriä lillukanvarsissa kuten nyt tehdään. Tuollainen liikenne kuten nuo romutkin kuuluisi ehdottomasti kiskoille. Suomen tieverkosto rapautuu kovaa vauhtia, eikä yliraskaiden rekkojen teilletulo paranna tilannetta. Jos päästöihin halutaan todella puuttua ei liene vaikeaa päästä selville kumpi on päästöjen kannalta parempi vaikka 1000 tonnin romumäärän siirtoon, sähköveturi vai tarvittava määrä autoja. Nykypäättäjille 6 kuukautta on jo kaukana kun pitäisi nähdä 20 vuoden päähän.
kuva 08.02.2014 09:47 [Tunnus poistettu]  
  Miten lie tuo kannattavuus, onko se todellista vai laskennallista. Esim. jonkin yhtiön odotetaan tekevän 10 miljoonaa rahayksikköä voittoa vuodessa, mutta voittoa ei tulekaan kuin yhdeksän miljoonaa. Yhtiön todetaan tehneen miljoonan tappiota vuodessa.
   >>