Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.01. 14:41 | Jarno Piltti | ||
| Luigi Colanin muotoilema BAM-radan veturi on varmaan neuvostoutopian huipentuma, ainakin jos höyryvetureista puhutaan: http://www.darkroastedblend.com/2008/05/extravagant-designs-by-luigi-colani.html | ||||
|
15.01. 22:17 | Jarno Piltti | ||
| Juna 305 on joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko veto-liite-veto, muuten veto-liite. Lahden markkinoiden takia ilmeisesti? Joskus näin vanhan ohjeen matkustajalaskennoista junissa. Siinä oli yhtenä esimerkkinä Lahden kuukausimarkkinat jolloin junat on täynnä eikä laskentaa pidä tehdä, ei anna oikeaa kuvaa. | ||||
|
15.01. 21:56 | Jarno Piltti | ||
| Varsin tunnelmallinen kuva muuten. Rakennuskanta aikojen alusta ja ratapiha täynnä modernia liikennettä. | ||||
|
14.01. 15:36 | Jarno Piltti | ||
| B = Joutjärvi? | ||||
|
11.01. 20:05 | Jarno Piltti | ||
| Päivämäärähän oli ihan pielessä, nyt oikein. Vehicle pictures from Finland kuvasi junan polttimolla: https://www.youtube.com/watch?v=KBvlaCd-re0 | ||||
|
11.01. 19:57 | Jarno Piltti | ||
| Siinä alkaakin olla kasassa kaikki mitä raiteesta tiedetään. | ||||
|
10.01. 21:43 | Jarno Piltti | ||
| Tässä on kaikki kohdallaan! | ||||
|
09.01. 21:46 | Jarno Piltti | ||
| Onkohan siellä auto pysäköity kiskoille? Vähän sen näköistä seisoskelua. Huomatkaa toinen raide ihan kuvan oikeassa reunassa. | ||||
|
09.01. 13:59 | Jarno Piltti | ||
| Tehtaan portisssa on seislevy josta saa ajaa kunhan portti on käännetty pois tieltä. Sekö on näistä kahdesta se punainen rengas, eli ei kuvassa näkyvä malli? Tuntuu vähän byrokraattiselta ymmärtää mitä eroa näillä kahdella on. | ||||
|
Kuvasarja: Mukkulan radan lähtölaskenta |
09.01. 12:02 | Jarno Piltti | ||
| Ratapihakaavio keskustelun puolella: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,2011.msg97454.html#msg97454 | ||||
|
Kuvasarja: Mukkulan radan lähtölaskenta |
09.01. 12:01 | Jarno Piltti | ||
| Listasta puuttuu Lahden lämpövoimala Oy, Schauman Oy ja Makron Oy verrattuna vuoden 1987 ratapihakaavioon. Näistä Makronin raide voi ollakin uudempi, mutta nuo muut kaksi muuta hieman ihmetyttää. 40 raidesopimusta on aivan käsittämätön määrä! | ||||
|
Kuvasarja: Mukkulan radan lähtölaskenta |
08.01. 08:11 | Jarno Piltti | ||
| Sehän siinä on kun 6411:n liikkuminen näkyy hyvin satunnaisesti, ei mitenkään aina ja varmasti. Jos kattoo raideosuuden 796 historiaa, on siellä about kuukauden aukkoja. Toinen vaihtoehto on digitraffic, esim: https://rata.digitraffic.fi/api/v1/train-tracking/6411?departure_date=2020-12-30 | ||||
|
Kuvasarja: Mukkulan radan lähtölaskenta |
08.01. 08:03 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos kehuista! :) | ||||
|
07.01. 19:26 | Jarno Piltti | ||
| Kujalaan tulee uusi mallastamo, raideyhteys maksaa pari miltsiä: https://yle.fi/uutiset/3-11687693 | ||||
|
|
07.01. 18:09 | Jarno Piltti | ||
| Polttimolle tuli ensimmäinen juna uutta rataa myöten 7. joulukuuta 1953 tuoden kivihiilimurskaa ja vieden maltaita. Näin kertoo Olli Vehviläinen historiikissa Oy Lahden Polttimo AB 1883-1983 (ISBN 951-99470-5-1). Rata rakennettiin Niemen alueen teollisuuslaitosten vuonna 1948 tekemästä aloitteesta, osittain työllisyystyönä. Rata valmistui lopullisesti 1954, eli tuo mainittu ensimmäinen juna on mennyt vielä rakennustöiden keskellä. Juhlajuna juhlallisesti paljon myöhemmin. | ||||
|
03.01. 18:20 | Jarno Piltti | ||
| Sama juna hetkeä myöhemmin: https://www.youtube.com/watch?v=2wsIH0BT_rY | ||||
|
03.01. 17:50 | Jarno Piltti | ||
| Junan kokoonpano: Sr2 3230 Ed 50 10 2697 123-1 Ed 50 10 2697 126-4 Ed 50 10 2697 118-1 Ed 50 10 2697 129-8 Ed 50 10 2697 124-9 Ed 50 10 2697 119-9 Edo 50 10 8697 613-8 Sr2 3220 Ed 50 10 2697 110-8 Ed 50 10 2697 068-8 Ed 50 10 2697 121-5 Edfs 55 10 8497 309-0 ERd 50 10 8897 703-5 Edb 50 10 2697 411-0 Edo 50 10 8697 612-0 (14 vaunua) |
||||
|
24.03.2015 19:16 | Jarno Piltti | ||
| Onko tuo vaihteen merkki joskus voimassa olleen reglementtikirjan mukainen? Joku välivaihe ehkä? Turussahan noita on useita. | ||||
|
23.03.2015 14:12 | Jarno Piltti | ||
| Haulitehdas Ilmarinen aloitti vuonna 1908 ja se oli toinen lajissaan Suomessa. Haulitorni purettiin vuoteen 1913 mennessä, mutta pikkuinen tiilitalo tornin juurella elää yhä ja voi hyvin asuntona. Muuta jäljellä olevaa saakin sitten kuvasta hakea? |
||||
|
|
23.03.2015 02:50 | Jarno Piltti | ||
| Näkyykö kuvassa haulitorni?!! | ||||
|
23.03.2015 02:42 | Jarno Piltti | ||
| Raiteesta päätellen aivan täysin Heinolan runko. Oikean puoleinen DEi taitaa olla entinen ja alennettu Ci, vai onko jollain parempaa tietoa? | ||||
|
23.03.2015 02:15 | Jarno Piltti | ||
| Resiina 2//1990 kertoo nuorten miesten henkilöllisyyden, päivämäärän 27.4.1969 ja vielä tiedon "kuva Kalevi Alanko". Tarkoittaako tämä "kokoelma Kalevi Alanko" vai mitä, se tuskin kysymyksenä kaataa monenkaan maailmaa. Kymppineljäseiskan läsnäolo kuvassa on aika minimalistinen, mutta pakko uskoa jos niin kerran on! | ||||
|
07.10.2013 21:09 | Jarno Piltti | ||
| Vau! Hieno väritys! | ||||
|
24.06.2013 22:38 | Jarno Piltti | ||
| Tuollahan on sitten vaihdonkielto-opastimia enemmän kuin runsaasti?! Katso esim: http://vaunut.org/kuva/50117 Voiko oven päällinen valopari olla jonkinlainen ilmaisu ovien aukinaisuudesta, tai siitä että vaunuissa on/ei ole kiinni mitään siiloon liittyviä härpäkkeitä? |
||||
|
19.06.2013 02:43 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoista. Topparoikka ry:n kunnostama aura on numeroltaan Etv-Rto 23. Onko yllä mainittu Etv-Rto 23 sama vehje? Kuvassa vasemmalla asetinlaitteen vaijeri näyttää enemmän tai vähemmän hautautuvan auran vyöryttämään kinokseen! | ||||
|
20.05.2013 18:07 | Jarno Piltti | ||
| Heinolan noin 13 metrinen kääntöpöytä purettiin noin 2005. Mutta milloin se tuli Heinolaan? Ratapihakaavioihin kääntöpöytä ilmestyy vasta 50-luvulla. Vanhoissa kuvissa Heinolan junat ajelevat tenderi edellä. | ||||
|
20.05.2013 17:52 | Jarno Piltti | ||
| Tästä tulikin mieleen: Onko Les chemins de fer de l'Etat du Grand-Duché de Finlanden näyttelyesineveturista H2 300 missään kuvaa? Ja kumpaa veturi yleensäkin edusti, Suomea vai valmistusmaataan? | ||||
|
18.05.2013 17:01 | Jarno Piltti | ||
| Einari Kaskimiehen kirjassa Valtionrautatiet (WSOY 1935) on hieman arvoituksellinen potrettikuva K5-veturista: Jumpo jonka numeroksi on retusoitu 886. Ja seuraavana kuvana on K3 910, ei kuitenkaan sama ruutu kuin tässä, ilmeisesti kuitenkin samasta kuvaustilanteesta. | ||||
|
18.05.2013 16:40 | Jarno Piltti | ||
| Löytyykö tasoristeysrastaasta videota mistään? :D | ||||
|
10.05.2013 17:38 | Jarno Piltti | ||
| Hieno ja keväinen kuva! | ||||
|
10.05.2013 11:35 | Jarno Piltti | ||
| Tuo on kyllä totta! Ja lättähattuja unohtamatta. | ||||
|
05.05.2013 18:40 | Jarno Piltti | ||
| Tyylikäs kuva! | ||||
|
|
05.05.2013 18:33 | Jarno Piltti | ||
| Vau! Maalauksen suunnittelija on fanittanut saneeraamattomia Sm-kakkosia! | ||||
|
01.05.2013 22:31 | Jarno Piltti | ||
| Todella hieno kuva! | ||||
|
01.05.2013 22:30 | Jarno Piltti | ||
| Kirjeluukku ja ovi muistona postiosastosta... | ||||
|
20.04.2013 02:00 | Jarno Piltti | ||
| Monessakohan paikassa Sm-junan tietä turvasi vaihdonkielto-opastin? | ||||
|
08.04.2013 16:54 | Jarno Piltti | ||
| Kutsuttiinko moottorivaunuja puumoteiksi alusta asti? Vai tuliko puu osaksi nimeä vasta uudempien teräs- ja alumiinimottien ilmestymisen myötä? | ||||
|
23.03.2013 12:02 | Jarno Piltti | ||
| Täydensin kuvatekstiä linjan tiedoilla. Sillan kupeessa oli matkustajalaivojen vilkas laituri, tämä toi varmasti lisää tienestiä vossikoillekin. | ||||
|
09.03.2013 01:07 | Jarno Piltti | ||
| Ai että on hieno tunnelma! | ||||
|
17.02.2013 18:59 | Jarno Piltti | ||
| Tyylikästä! | ||||
|
17.02.2013 18:20 | Jarno Piltti | ||
| Tuo von Wrightin oikealle maalaama tolppa taitaa olla opastin? | ||||
|
14.02.2013 22:58 | Jarno Piltti | ||
| Todella upea kuva! Liikennöity satamarata keskellä kaupunkipuistoa ja aito talvisää! | ||||
|
14.02.2013 22:46 | Jarno Piltti | ||
| Kuva kertoo: http://vaunut.org/kuva/23684 | ||||
|
13.01.2013 00:38 | Jarno Piltti | ||
| Malporo-mainoksen viereen voisi myös kuvitella julisteversion potent flash -deodorantista: http://www.youtube.com/watch?v=hBZsIOnQUBs | ||||
|
12.01.2013 23:55 | Jarno Piltti | ||
| Todellakin kevään kohde. Heinäkuu oli hieman extreme-henkinen kuukausivalinta tuolle kohteelle. :) Maatuen jäänteistä ei pusikossa voinut sanoa mitään. Myöhemmin tuli liikuttua seudulla ohimennen myös talvemmalla. Ohuen lumen peittämässä metsässä oli taskulampun valokiilassa näkyvinään yli sata vuotta sitten kadonneen radan pölkkyjen jättämä kuopparivi... Tämä kuva on kulvertin eli holviojan länsipuolelta. Suuren raideliikennealbumin upeaa Nyblinin kuvaa en osaa sijoittaa nykykartalle oikein mitenkään päin, vielä vähemmän maastoon. Historiikki 1862-1912 on valitettavan niukkasanainen väistöraiteen perimmäisestä syystä. Olisikohan esim valtiopäiväasiakirjoissa enemmän? | ||||
|
12.01.2013 23:33 | Jarno Piltti | ||
| Siis idän ja Kaukoidän. | ||||
|
12.01.2013 23:19 | Jarno Piltti | ||
| Muistelen lukeneeni samantapaisen työohjeen tai paimenkirjeen koskien hevosia, ja eritotenkin kalliita rotuhevosia kuljettavien vaunujen käsittelyä. On arvoa ja on arvokkuutta. | ||||
|
12.01.2013 23:03 | Jarno Piltti | ||
| Tästä täytyy kiittää hyvää onnea, näin mahtavia antikvariaattilöytöjä tulee vastaan harvoin jos koskaan. Leveät kiskot -kirja kertoo kummankin veturin käytön päättyneen 1962, ja että vuonna 1966 romutettu veturi "romutettiin museointiyrityksen jälkeen". Vetää mielen aika haikeaksi. | ||||
|
|
11.01.2013 22:17 | Jarno Piltti | ||
| Ajoneuvon asiallisuus. | ||||
|
08.01.2013 20:24 | Jarno Piltti | ||
| Nihilismiä sanon minä! Missä on raide, siellä on juna. Juna tai junan mahdollisuus ovat sama. Juna voi olla junan odotusta. Juna voi olla lakkautetun radan koskaan takaisin palaamattomat äänet, tuoksut ja näyt. Juna on mielentila! No okei, onhan se on tietysti välttämättä myös esine. Mutta fiilis on rautatieharrastuksen sielu! | ||||
|
|
08.01.2013 18:41 | Jarno Piltti | ||
| Pitäisiköhän sitä laajentaa omaa harrastuskenttäänsä ja lukeakin niitä junakirjoja joskus, eikä pelkästään haalia hyllyyn homehtumaan? Historiikki 1862-1912 kertoo että Yrösjoen sillassa havaittiin heikkouden merkkejä jo vuoden kuluttua käyttöönotosta. Vahvistuksilla pärjättiin vuoteen 1907 asti. Niihin aikoihin liikenne radalla lisääntyi ja raskaampaa kalustoa tuli käyttöön, etenkin vetureita, eikä siltaa enää saatu turvalliseksi. Rakenne oli siis alkujaankin vähemmän onnistunut. Syystä tai toisesta. | ||||