Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.11. 19:40 Jukka Viitala  
  Onko tuossa joskus ollut kolmioraide? Vuoden 1967 peruskartassa näkyy oikealla puolella tienpätkä, joka kaartaa loivasti Hangon suuntaan.
Kuvasarja:
What if
 
15.11. 22:40 Jukka Viitala  
  What If jos meillä olisi toimiva rannikkotykistö, 300 halkopolttoista TOIMIVAA höyryveturia jemmassa ja joku Task Force yrittäis hyökätä Raaseporin alueelle? Mentäiskö vapauttajaa vastaan vai annettaisko ns tulta munille? Hanko nyt on huono esimerkki koska Jääkärit otettiin siellä avosylein vastaan 1918, mutta jossain Dragsvikin tasalla olettaisi syntyvän pikku vastarintaa.
En siis vastusta tai aliarvioi 1941 Hangon Rintamaa tai tapaamme varastoida liikkuvaa kalustoa, molemmista tehtiin varmaan toimivia päätöksiä, mutta arvostelen tapaa, jolla päätökset poistettiin.

Hangon itäiset tykkiradat onneksi säilyivät. Tykinpaikkoihin ei tepsinyt Hangon Dynamiitti :-)


Hangon läntisiä tykkiratoja ei muista kohta kukaan. Ne on jo tuhottu.
kuva 02.11. 18:09 Jukka Viitala  
  Vasemmassa reunassa näkyy Saviniemen raiteen alkupää ja oikean reunan alimmat raiteet jatkuivat alunperin Hietakylän laiturille, purettu jo ennen sotia. Tervasaareen menevän raiteen vieressä juuri kuvan ulkopuolella oli yksityisradan veturitalli, joka palveli osuuskaupan varastona vielä 1980-luvulla. Linkkariaseman ja VPK:n välissä oli legendaarinen Kulta Kukko -baari. Vasemman reunan pusikossa oli osa linnoitusvalleja,joita ei ole vieläkään pilattu liialla entisöinnillä.
kuva 02.11. 15:05 Jukka Viitala  
  Vesistötäytöt olivat varmaan 1800-luvulla oppinsa saaneille insinööreille uppo-outoa taidetta. Rinteestä kaivettu hiekka ja sora mahdollisti 1:1 luiskat, mutta veden alla hiekka ui ties minne ja sorallakin sai 1:3 luiskia, parhaimmillaan.
kuva 02.11. 14:23 Jukka Viitala  
  Aikoinaan Velsa teki Tamrockille hyttejä ja Kemin kaivoksen porarit kävivät testaamassa. Pojat meni sitten Oravaisten tjsp Essolle aamusumpille ja hupsis palvelua ei tullutkaan suomeksi kuten kasitien minikunnissa on tapana. Joukossa oli pari saamentaitoista ja he mittasivat sitten verbaalisesti tiskintakusblondin avuja... hetken päästä pikkublondi alkoikin viserrellä suomea kun älynnystyröihin ei mahtunut outoa kieltä...

50-luvulla Haminan sataman jäätyessä VR komensi porukan Hankoon, jossa ruåtsi oli vahvoilla ja talviryssille vidduildiin koko rahan edestä. Faija inhosi rantaruotsia lapsuusaikansa takia mutta fanitti Norjaa ja opiskeli kielen, hangöborna sai sitten koko rahan edestä vastavidduilua kielellä, joka kuullosti tutulta mutta jota koko ikänsä Hangossa asuneet ei ymmärtäneet. Työkieleksi vakiintui suomi.
kuva 02.11. 13:57 Jukka Viitala  
  80-luvun lopulla olin päällystämässä takana näkyvän nosturin viereistä varastoa. Katon rajassa oli melkoinen puluyhdyskunta ja kannatinpilarin juurelta löytyi ritsat, joilla tuli ruokiksella harvennettua kantaa. Nakkasimme päivän päätteeksi raadot hallissa olleelle radalle ja seuraavana aamuna pulut olivat poissa, ritsatkin löytyivät usein eri tolpan juurelta. Pulujen katoamisiin ja liikkuviin ritsoihin löytyi pian syyksi läheisessä laiturissa puoli vuotta maannut Neuvostoliiton kauppalaivaston koululaiva, jonka 130-päinen miehistö haki puluista lisäravinteita kaalisoppaansa. Aikoinaan Saimaan kanavalla nauratti neukkujen väenpaljous laivoilla, Ladogassa (made in Suomi) ja STS:ssä oli 29-32 henkeä, suomalaisissa 9 ja samankokoisissa länsisaksalaisissa 3-4. Neukkujen koululaiva oli toki pikkusen isompi kuin kanavan 78-metrinen, mutta...

Kotkansaaren koilliskulman varastot on rakennettu varmaan täyttömaalle, koska tuossakin laituritasoa kulkenut rata pysyi kuosissaan, mutta reilun metrin korkeammalla ollut lattia painui ja katosi johonkin, täytteenä oli hienoa merihiekkaa. kaivoimme hiekat hiiteen ja tilalle tuli kalliomursketta 0-150, jo loppui painuminen. Kotkaan on roudattu merihiekkaa vuosikymmeniä, Mussalossakin täytettiin laitureita hiekalla vielä 80-luvun lopulla, mutta hommalle tuli muistaakseni stoppi parin lintujen pesimäluodon kadottua kartalta, silloinen hollantilainen hiekkalaiva imaisi muistaakseni 14000 t kerralla ja paatissa oli aika vankat pumput, hiekka lensi poistoputken suulta 10-15 m vaakasuorassa ja putki oli 60 cm eli ei ihan pieni.
kuva 02.11. 01:15 Jukka Viitala  
  Kivi on liian vaaleaa ollakseen graniittia, etualan lohkareet voisivat olla kalkkia. Kalkinlouhijoita ei kiinnostanut tuollaiset järkäleet, no go.
kuva 02.11. 00:53 Jukka Viitala  
  Korialla kiersi wanhoja nappeja -85 ja tottakai niitä tuli hankittua... jäpitin sulkeisissa ja sotmest tuli katsomaan tuulessa lepattavaa rintataskuani, jossa oli nappi kiinni. Silloin oli tapana napittaa vermeet vanhemmilla napeilla, mulla oli usein M65 napit M83 lomapuvussa ja lomille mentiin.
kuva 27.10. 19:49 Jukka Viitala  
  Pilk. Nus. Eikös ensimmäinen yleiselle liikenteelle avattu sähköjuna kulkenut Lohjalla 1912-1928?
kuva 17.09. 18:24 Jukka Viitala  
  VR:n koppalakki kielii vierastyöläisestä...
kuva 17.09. 18:22 Jukka Viitala  
  Helmalevikkeillä tuunattu metro.
kuva 12.09. 01:34 Jukka Viitala  
  Paraisten -8 ja -16 -tunnelien radat olivat kunnolla tuotantokäyttöön tehtyjä eikä tuollaisia harakanvarpaita. Korkeudet merenpinnasta. Molemmista löytyy vielä ratapölkyt, ne ei mene miksikään pimeässä ja emäksisessä ympäristössä, -8 tunnelissa oli jopa väestönsuoja ja ampumarata 90-luvun loppuun ennen sen lyhentymistä tuotannon takia. Väestösuojan 3-kerroksinen porraskuilu avolouhoksen päässä teki muuten hulppeat kevätjuhlaliikkeet kun posautimme sen tuotantokentän matkassa joskus 2000-luvun alussa, pyörähti ilmassa 180 pinnaa ja hajosi laatoiksi kivikasan päälle.
kuva 12.09. 01:21 Jukka Viitala  
  Vaikuttiko jarrumiehen jarru vain yhteen akseliin, olen joskus nähnyt kuvia vaunuista, joissa oli klossit vain toisessa päässä?

Vaikuttaako käsijarru nykyisissäkään vaunuissa kaikkiin akseleihin?
kuva 07.09. 21:14 Jukka Viitala  
  Onhan sentään Helsingistä muutamia tapauksia, joissa junia on yritetty viedä päätepuskinta lähemmäs raitsikkapysäkkejä :-)

Wanhaan hywään aikaan Kotkan junilla oli sen verran väljä aikataulu, että etenkin sadesäällä iltajuna oli "hieman" myöhässä ja Haminan onnivilkas samaan aikaan Kyminlinnassa, vaikka virallisesti eroa oli 10 min. Silloin oli jo asema purettu ja tilalla mitääntekemätön katos. Eipä junakaan enää ollut kiskoauto, vaan joku sähkäri, mutta palvelu pelasi. Viralliselle onnikkapysäkille oli 100 m, mutta kuski toi bussin vähän pois reitiltä, silloin uskalsi vielä loikkia radan yli, koska laituri oli "väärällä" eli idän puolella eikä just lähteneen junan takaa voinut tulla ketään. En tiedä, millä viidakkorummulla VR kertoi Vilkkaalle kyytiläisiä tulevan ennen kännykkäaikaa, mutta aina oli bussi vastassa jos juna pysähtyi, olin duunissa lähistöllä ja näin myös ei-kohtaamisia, jos matkustajia ei jäänyt. Kotkaan asti matkustaminen olisi tarkoittanut yli tunnin odottelua ja kalliimpaa lippua.
kuva 23.08. 15:45 Jukka Viitala  
  3 työmaakypärää ja 5-6 ilmeisesti palokuntalaista kypärät päässä, nykypäivänä tuo olisi kauhiaa, vaikkei tuossa nyt enää olekaan mitään taivaalta putoavaa tarjolla. Pukuja ja solmioita siis enemmän paikalla. Ajojohtimien yhteispäsäys on varmaan ollut huikea valoshow.

Onkohan tuossa käynyt niin, että toispuoleisesti kuormitettu silta on liikkunut pituussuunnassa ja kansi ei ole ottanut puristus/vetovoimia vastaan jänteiden taipuessa ja muuttaessa pituuttaan? Välituki vaikuttaa olevan pelkkä heiluri ja varmaan koko homma olisi estetty, jos välituen yläpään paikka olisi vakioitu esim ankkuroimalla se vaakasuunnassa molempiin maatukiin rakentamisen ajaksi.
kuva 10.08. 22:02 Jukka Viitala  
  Näyttääpi vähän liikaakin höyryveturilta tämä, onkohan kansipaffi poks ja vettä pääsee pyttyyn?
kuva 08.08. 11:45 Jukka Viitala  
  Whitworth https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_​Whitworth
kuva 19.06. 13:47 Jukka Viitala  
  Puskinvalot ja puskimen äärivalot...

Rungossa on ilmeisesti varaus keskuspuskimelle kun keskellä on tuollainen laippa, vai onko sen takana todella tymäkkä jousi?
kuva 16.06. 00:48 Jukka Viitala  
  Tuon isoveljiä käytettiin VR:lläkin. Tunnetaan nimellä yliheittäjä ja oli aika kätsy peli kapeissa leikkauksissa. Käyttövoimana paineilma ja välityksenä vaijerit, joiden johtaminen eoäkeskojen yli sai aikaan nopean taakseheiton kauhassa. Merkkeiä ainakin Eimco ja Atlas-Copco.
kuva 16.06. 00:35 Jukka Viitala  
  Onko tuo samanlainen peli kuin Budapestin lasten rautatiellä? Tuolla kivi kulkee köysiradalla yhtä pitkälti kuin kiskoilla.

Aikoinaan Nordkalkilla ollessani Köpingin kaivoksen ja tehtaan välillä oli miltei sama matka ja siellä oli köysirata, Suomessakin on ollut niitä Västanfjärdissä 5-7 kilsan mittaisina siirtämässä Illon ja Lammalan kiveä Kalkholmenin uuneille.
kuva 05.06. 23:13 Jukka Viitala  
  Lyyra tuossa taisi olla, jossain väitettiin veturin olevan Mustion asemalla ja tämä tuli puskista, kuva otettu auton sivuikkunasta. Hassua, että tuo on ratikkamalli ja molemmissa päissä on 2 istuttavat jakkarat, muissa samanaikuisissa on keskiohjaamo ja virtaviivaiset konesuojat, onko tuo modifioitu sellaisesta? Pitkä katto ja posket riisuttuna tuokin on aikalaisensa näköinen.
kuva 05.06. 21:46 Jukka Viitala  
  Mulla oli paljon enemmän kuvia Mustiolta, mutta tämä takaperoinen kuvan kutistus ja tarinan luonti lopetti intoni kolmeen kuvaan duunipäivän päälle, feissariin kaikki kuvat menivät vips minuutissa. Paikka oli kyllä kiehtova, jäbät ovat vetäneet oman firman sähköllä paperia Hankobaanalle ja ehkä kettuilleet jenkkiveturien miehistöille lapiohommista työntäen kahvan suuntaan Ruukki... C02 ollut 0 sähkön tullessa Mustionjoen voimaloista (3) nykyään voimaloita vain 1 mutta ei oo sähköjuniakaan Karjaata lähempänä, kehitys senkun kehittyy. Kuvat otettu EU6 dieselauton tarjoamasta kyydistä, päästin ehkä enemmän kasvihuonekatkuja poukkoillessani Mustiolla...
kuva 16.05. 22:25 Jukka Viitala  
  Tapsan kommenttiin 1974 vimpasta junasta voin todeta, että sen paluukuormana Kouvolaan matkusti Järjestelymestari Viitalan perhe ja konduktööri, meillä 8 ja 5-vuotiailla kakaroilla oli kerrankin temmellyskenttänä kokonainen juna ilman paheksuvia mummoja... päästiin sitten ihan perille saakka, mahtoi siinä olla kuolevaisilla ihmettelemistä, että mitä porukkaa oltiin, kun kokonainen juna kävi pudottamassa meidät ja peruutti heti pois.
kuva 15.05. 23:57 Jukka Viitala  
  Elämäni eka työtapaturma tuli Kassin lyhyessä päädyssä, puskinten välissä oli joku palkki, jossa seistiin ja junan rytkäistessä rinnan korkeudella olleen vinkkeliraudan päältä putosi rautakanki lappeelleen molemmille räpylöille ja just turvakärjen taakse päätyen hellakoukuksi junan alle. Zattui nin zaatanasti, mutta molempiin jalkoihin, joten hyppely jäi väliin junan mennessä kolmeakymppiä. Turvakengät piti saksia irti, mutta paljain jaloin ajelin himaan ja parin päivän päästä kengätkin alkoivat mahtua, 1984 ei ihan pienistä itketty. Nyttemmin on sitten ollut yhtä jos toista riesaa jalkojen kanssa, olis ehkä kannattanut käydä otilla aikoinaan.
kuva 15.05. 23:45 Jukka Viitala  
  1984 laskettiin noilla soraa Poitsilaan ja junassa oli VW-moottorinen genu, joka toimiessaan pyöritti vaunujen hydrauliikkaa. Yleensä oli jostain piuha poikki tai VW ei startannut, joten käsipumpulla mentiin. Paineakuista tietoakaan, kyllä tuo oli suoravaikutteinen nestetunkki, eli yksi pumppasi apinan raivolla ja toinen aukoi paakeista luukkuja tai nosti koria. Sora oli varmaan jostain Vuohijärveltä, välppäämätöntä ja seassa päätä suurempia musuja, ens alkuun yritettiin Mas-vaunuilla, mutta ne menivät umpitukkoon. Pari kuukautta sitten haravoitiin isoja pois muuten valmiilta ratapihalta, tee työtä, jolla on tarkoitus. Niitä jättiläiskiviä on varmaan pulpahdellut pintaan pian neljännesvuosisadan, mutta kai tuo tuli halvemmaksi kuin välpätä montulla. Tai ajaa murskan läpi.
kuva 10.05. 10:37 Jukka Viitala  
  Koko ruljanssin valmistuttua VR päättää varmaan siirtää aseman Viinikkaan, mikä olisi pitänyt tehdä ajat sitten ja lopettaa kouvolamaiset kulkusuunnan vaihdot Oriveden suuntaan.
kuva 18.04. 14:01 Jukka Viitala  
  Olisikohan kivivaunuissa sittenkin katukiviä? Pehmoiset tiilet muistuttaisivat saippuapaloja hujan hajan kuormattuina... Mistä kaukaa katukivet muuten tulivat, jos junalla oikein? Veikkaan Rödbrott.
Kuvasarja:
Vanhaa Savon rataa
 
21.03. 16:01 Jukka Viitala  
  Tehtiinkö uudet vesistöpenkereet kokonaan louheesta vai onko niissä sorasydän? Pari kilometriä Hillosensalmelta pohjoiseen on suuri louhos, josta kuljetettiin louhetta junilla työmaille, mutta vaunut purkavat vain sivuille, eli periaatteessa työjunille olisi pitänyt olla penger tai vastaanottopäässä järeä laahakaivuri, jolla olisi vedetty louhetta penkan jatkoksi. Vuohijärvelle tuotiin louhetta varmaan myös Multamäen leikkauksista ja tunnelista.
kuva 17.12.2018 23:05 Jukka Viitala  
  Viipurintien tasari oli aika korkealla ja kellot oli viritetty Dr13-vetoisen junan mukaan. Me sitten porhallettiin paikalle Tka 170:n vetämällä melkein 300 t junalla, jossa voimanlähteenä ahtamaton D11 Scania, 170 heppaa. Olis melkein ehtinyt naulaamaan ratapölkyt junan alta ja vaikka tekemään temput odottavien daamien kanssa, voi vee niitä halpamakkarakatseita, kun hiivittiin ohi... onneksi Salmenkylään oli alamäki ja vedettiin lain sallimaa 70 tai no joo ylikin JuHalle, sepeliä laskemaan. Wanha Tka tais kulkea parhaimmillaan 110, kun vietiin Liikkalaan uutta kiskoa katkenneen tilalle, mutta se on eri juttu se.
kuva 17.12.2018 22:53 Jukka Viitala  
  Onko Saksassa käytössä hiekoittimet talven tai lehtikelin varalta? Ammoin eräs Ertto rasvasi vaseliinilla ratakiskot Haminan Poitsilasta pohjoiseen, entisen Viipurintien tasarin ylämäkeen ja jäi sitten sälliporukasta ainoana nauramaan, kun Hillosta tullut juna jäi mäkeen. Tarinan mukaan veturimiehet saivat syyllisen kiinni, mutta mustien silmien jälkeen mulle ei ole kerrottu, että putsasiko Ertto kiskot kielellään vai käyttikö äiteensä pöksyjä.
kuva 17.12.2018 22:26 Jukka Viitala  
  Tuolla ei varmaan paranneta läheisen Maksjoentien tasarin turvallisuutta? Viereisillä pelloilla olisi tilaa tehdä eritaso, jolla saisi korvattua 3 tasaria, mutta Lohjalla a) joku omistaa ne maat ja b) en ala kiertämään, jos suoraankin pääsee. Tuolla on Suomen jääräpäisin liikennekulttuuri heti Tampereen jälkeen, tosin tänään näin Loimaalla varttia yli neljän ruuhkassa sellaisia suorituksia kaikissa neljässä valoristeyksessä, että oksat pois... älkää päästäkö loimaalaisia tsadiin kuin bussikyydillä.
kuva 17.12.2018 22:11 Jukka Viitala  
  Joskus pentuna tuli nähtyä Juurikorvessa saman sarjan veturin lähtö "kaikki hanat auki" 20 asteen pakkasella eikä kamera ollut mukana, silloin ei olisi ollut noita sähköhärpäkkeitä eikä harmaita pölkkyjä. Vähänkös harmittaa.
Kuvasarja:
Siltoja
 
17.12.2018 21:40 Jukka Viitala  
  Korian "uusi" silta on varmaan kuvatuimpia ja Lauritsalan kanavasilta on korkeutensa puolesta näyttävä. Jokioisten sillastakaan ei ole liikaa kuvia, vaikka se oli varmaan näyttävin kapsusilloista.
kuva 01.12.2016 22:18 Jukka Viitala  
  TKa7 kaksinajo tuli kokeiltua -84, niissäkin oli mahdollisuus. Olikohan 170 ja 184 parina, tuossa järjestyksessä. JuHalle sepelijuna. Hillosta Poitsilaan kulki hienosti puskinvalot päällä kahden Scanian ärjyessä, Poitsilan pohjoispäässä otsalyhty palamaan ja hetken päästä jälkimmäisestä kuului hitonmoinen blingbling minkä jälkeen koko osasto oli nurin etummaisessa, kuolleen miehen jarru ei kytkeytynytkään pois "apuveturista" linja-ajossa ja hätäjarrutus. Reissu onnistui kun apukuski jäi painelemaan apuveturin nappeja loppumatkaksi... ei kehdattu ajaa Salmenkylään puskinvaloilla kun välissä oli tasoristeyskin.
kuva 01.12.2016 22:08 Jukka Viitala  
  Miten tuo Dv15/16 kaksinajo on käytännössä toiminut, pyörästöt ovat eri kaliberia, onko toinen ollut jarruna? Tai ylipäätään onko edes saman sarjan veturien moottorien syöttö, pyörästön kuluneisuuserot yms vaikuttaneet paljonkin?
kuva 06.10.2016 23:20 Jukka Viitala  
  Oliko näissä Deutzin V8? Ostettiin joskus VR:n vanha moottori kaivoskuormaajaan ja surprise, VR oli käyttänyt pakokaasupäästöiltään maan alle tarkoitettua ja tehotonta esikammiokonetta vetureissaan, vaikka vastaavan pannun suorasuihkusta olisi saanut miltei tuplatehot...
kuva 06.10.2016 23:15 Jukka Viitala  
  Tampella MAN Diesel -logon paikka olis kyllä säleikössä ja matalaääninen Tyfon puuttuu korsteenista. Väri on kyllä nuorekas.
kuva 06.10.2016 22:51 Jukka Viitala  
  Tämmöinen kuva päätyohjaamosta matkustajan silmin toi mieleeni muistoja, vasaralakatusta ajopöydästä on varmaan n+1 otosta, mutta tässä näkyy klaffituolitkin, joille pääsi konnarista tai kuskista riippuen. Meillä VR:n kakaroilla oli toki aina pääsy, mutta moottoripäädyssä ei ollut kivaa. Montakos klaffituolia oli eri päädyissä?
kuva 22.02.2015 01:24 Jukka Viitala  
  Aika hoikahkot torvet talvea ja jääklimppejä ajatellen...

Mulla on muistikuva kuvasta, jossa olis ollut raappauslaitos hiilikentällä, olikohan tuolla alkuunsa sellainen? Eli vaijerivetoinen kauha.
kuva 04.01.2015 09:57 Jukka Viitala  
  Oliko Suomessa muita sotatarviketehtaita tai ammusvarastoja, joihin pääsi oikein junalla vuoren sisään? Kukion miinavarastolle oli kapsu laiturilta, mutta ilmeisesti sillä kuljetettiin vain miinoja omilla pyörillään.
kuva 04.01.2015 09:50 Jukka Viitala  
  Only in Finland, lumesta ei ole tietoakaan, mutta kasat on pitänyt jättää laitureille sulamaan tai uusien siemeneksi, vaikka kuvauspäivän ja lumisateiden väliin on mahtunut muutama työpäiväkin.
kuva 24.12.2014 17:35 Jukka Viitala  
  Wikipedian mukaan: Three-cylinder, 144 cu. in. (2.4 L) diesel engine. Family type is CC. 2691 United Kingdom-built engines and 454 France-built engines were produced for Massey Ferguson; 30,346 were produced for other customers. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Per​kins_engines

Niin, eihän Standard, Volvo ja Toyotakaan ole lähisukulaisia, mutta moottoreissa on kumman paljon yhtäläisyyksiä, tai siis Toyota on peilikuva. 2R/12R vs Volvo B14 tai 5R/8R vs Volvo B18/B20. Muutama molemmanmerkkinen on tullut avattua vuosien varrella ja jäljet johtavat Standardiin, joka varmaan parhaiten tunnetaan meillä "harmatsonin" eli Fergusonin bensa-petroolitraktorin keulilta
kuva 23.12.2014 13:01 Jukka Viitala  
  Turboahdettuna tämmöisen moottorin tuplaversio tarjosi jopa 136 hepan tehot. Turboahdin oli kyllä pienin näkemäni, jotain Holsetin taskumalleja, oikealla ahtimella olis varmaan 200 ollut paikallaan. Holsetin jälkeen pienin näkemäni ahdin oli PSA 1,6 dieselissä, oli pakko vetää konepelti auki 30 kilsan jälkeen vuokra-autolla, kun se ei kulkenut, mutta mykistyin näkemästäni ja yritin elää pari päivää miniatyyriteknologialla, olo ei ollut eloa. Tunkekaa DriveEnne sinne, mihin aurinko ei paista, kuten muutkin alle kahden litran dieselit, ei niistä ole vaihtoehdoksi bensakoneille.
kuva 23.12.2014 12:51 Jukka Viitala  
  Kotisatama on aika hauska juttu, Sveitsi on kärkikymmenikössä laivanvarustajissa ja laivat ovat järjestään niin suuria, ettei niillä ole mitään mahdollisuuksia päästä kotisatamaansa.

Mikäli EU viitsisi joskus edes vilkaista kultapojunsa Kreikan varustamotoimintaa, niin siitä syttyisi melkoinen sisällissota, mutta onneksi heillä on tärkeämpääkin tekemistä, kuten Suomen halkolämmitys.
kuva 23.12.2014 12:14 Jukka Viitala  
  Haa, löysin kuvan tuosta, melko yleinen MF-traktorien moottori ja läkkipeltiset keinuvivut näyttävät nojaavan säätöruuveillaan suoraan nostajiin. Kevyempi yläkerta kuin monessa henkilöautossa, mutta miksi, noilla kierrosluvuilla? Ihmetyttää myös tuo jakopään "venyttäminen" noin korkealle, ilmeisesti tuo on kuitenkin hammaspyörillä toteutettu, kuten lähisukulaisessaan Leylandissa, jonka jakopään laulu kantautui kilometrin edelle lähestyvää Kontio-Sisua. Tämä on oikeastaan puolikas Leylandia.
kuva 23.12.2014 11:52 Jukka Viitala  
  Aikasen lasittuneet pytyt, kevyt hoonaus vois tehdä nannaa. Ilmeisesti käy niin lyhyitä jaksoja, että voitelu toimii ylijäämälöpöllä, kuten karstarenkaasta sylinterin yläosassa voi arvailla. Onkos tällä yhteinen vesikierto pääkoneen kanssa vai starttaako tämä aina "kylmänä"?

Millainen venttiilikoneisto tässä on, jos nostajat ovat kannessa? Melkein OHC, useimmitenhan nokkis on välitetty alas mahdollisimman lähelle kampuraa ja välissä on piitkät riisipuikot.
kuva 23.12.2014 11:39 Jukka Viitala  
  Tämä on varmaan otettu Sataman kopin ovensuusta, kuvan ulkopuolella vasemmalla luotsilaituri ja selän takana huoltorakennus, josta sai kaupungin halvimman lounaan, jotenkin kaikki voivotit ja edeltäjänsä ajautuivat puolilta päivin näille raiteille. Upea mastometsä, ennen oli laivatkin jautaa.
kuva 20.12.2014 09:36 Jukka Viitala  
  Eräs museorata itkee kreosoottipöllien poistumista, K30 ja tervapöllit ovat tosi autenttisia 118 vuotta vanhalla radalla. Olisin hommaillut raidesoraa sinne, mutta museaalisista syistä sorassa ei saa olla murskattuja kiviä (!) joten olkoon, nykyään kaikki kiviaines murskataan ja Haminan ratapiharemontissa mukana olleena voin sanoa, että luonnonsoraa ei kannata tuoda kilometriä lähemmäs ratapihaa, kiviä riitti ja iso kivi pölkyn alla katkaisee sen kuin tupakin.

Sopivan hengittävä raidesora, josta on seulottu muta hiiteen, tarjoaa pölleille 30-50 vuoden eliniän. Ketään ei varmaan kiinnosta se, että onko sorassa oleva yksittäinen 25 mm kivirae kokonainen vai puolikas, ei niitä vauhdissa näe.

Kamaa vois tuoda, jahka saadaan Mellilä luvitettua. Ilmaiseksi.
kuva 20.12.2014 09:23 Jukka Viitala  
  Miten vaunu päätyi Ruotsiin vai rakennettiinko se siellä? Tuolloinhan oli vielä kapinat edessä, koska 2-raidesilta rakennettiin?
kuva 20.12.2014 09:11 Jukka Viitala  
  Sähköradan kalusto oli niin kapeaa, että kolmioraidekin nuoli seiniä, olisikohan ollut jotain 2 m luokkaa kokonaisleveydeltään? Teoriassa veturin kääntö olisi ollut mahdollista, mutta ilmeisesti kaikilla ajettiin kattila/konesuojus kohti Humppilaa.

Luovutuspiha oli varmaan nykyisen Yhtiönkadun kohdalla, koska Vesihelmen-Yhtiönkadun välinen penkka on vain yhdelle raiteelle mitoitettu.

Kuvassa ei näy sahan (nykyinen Prisma) ja Kehräämön rilliratoja, ne olivat ilmeisesti kapeampia? Ilmeisesti sahalle oli myös leveämpi raide, mutta vain sähkövedolla. Saha taisi tulla maisemiin vasta itsenäisyyden aikana, kuten kirkkokin.

Mikähän sivuraiteellinen liikennepaikka on tuossa tehtaiden puolivälissä? Olisiko kaupallinen yhtiö hakenut vaunut tuolta?
kuva 19.12.2014 18:57 Jukka Viitala  
  Niin, missäs se JR:n raja kulki ja mihin asti oli ajolangat? Omistuspohja taisi olla prikulleen sama, joten rajakin oli varmaan häilyvä. 14 vuotta myöhemmin höyryveturit olivat Loimijoen rannalla, toinen joessakin, kun punaiset posauttivat sillan rapusyötiksi. Kartan oikeasta laidasta on noin puoli kilsaa veturitalleille, eli nykyisen Vesihelmen parkkipaikalle ja nykyinen Citymarket on kolmioraiteen kärjestä oikealle, kolmioraiteella olisi teoriassa voinut kääntää veturitkin, mutta käytännössä raide oli niin lähellä seiniä, ettei sinne mahtunut kuin sähköradan hoikempi kalusto. Höyrykalustolla pääsi kuitenkin kehräämölle saakka, eli nykyisen lasikaappiveturin luo.

Onkohan muuten nykyinen Loimijoen silta vanhasta korjattu vai menikö se kokonaan uusiksi? Monikaan nykypäivän pyöräilijä ei varmaan tiedä ajavansa rautatietä pitkin ylittäessään joen.