Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.04. 18:38 Kurt Ristniemi  
  Oi voi Rainer. Olen hyvin hyvin pahoillani, kun loukkasin herkkää mieltäsi olemalla tosikko.
Toivottavasti saan kuitenkin anteeksi. Kun en minäkään kuitenkaan sittenkään mitenkään taannoin irvaillut sinut typerää kysymystäsi tuolla keskustelupuolella.
kuva 05.04. 07:46 Kurt Ristniemi  
  'Radan varrelta' -kirjassa tämän kuvan kuvatekstinä on:
"Paikallisjuna on lähdössä Kirkkonummen suuntaan. Martinlaakson radan valmistuttua sähkömoottorijunakalustoa ei riittänyt kaikkiin lähijuniin."
Paikkaako lättä siis enemmän vajavaista metroliikennettä vai puuttuvaa junakalustoa? Ts. ottiko Sm-kalusto tämän vuoron hoitaakseen vai jäikö vuoro pois metrokaluston lisäämisen myötä?
kuva 31.03. 21:19 Kurt Ristniemi  
  Kiitos arktisen jään laajuutta osoittavasta linkistä. Sen mukaan viime vuosina jään laajuus on vuodet ympäri ollut selvästi suppeampi kuin vuosien 1980-2000 aikana. Eikä ero mahdu normaalivaihtelun piiriin.
Siis noinkin lyhyellä ajanjaksolla voidaan todeta yllättävän merkittävää arktisen jään supistumista.
Eikä pidä unohtaa vuoristojen jäätiköiden melkomoista supistumista eikä Siperian ikiroudan sulamista.
Vaan tiedänhän minä, ettei tosiuskovaisille hurahtaneille kannata faktoja esittää. Sokea usko kun aina voittaa minkä hyvänsä totuuden.

Mitä taas tulee narratiiviin, on olemassa ero satujen ja todellisuuteen perustuvan kiinnostavan kertomisen välillä. Satuilusta ei historioinnin yhteydessä ole kenellekään hyötyä. Se kun on vain yhden sortin valehtelua.

Mitä jos siis pysyttäisiin vain perusteltavissa olevissa arveluissa kuvia setvittäessä. Enkä mitenkään ymmärrä, miksi ne valheelliset väitteet ilmastonmuutoksesta pitää toistuvasti väkisin ympätä näihin kuvatutkailuhin. Ne kun eivät mitenkään selitä näitä kuvia.
kuva 31.03. 17:43 Kurt Ristniemi  
  Jarmo hyvä, johtopäätöksesi ovat hurmaavia. - En tosin näe niissä mitään järkeä. Ja lupaamiisi tosiasioihinhan ne eivät tukeudu, perusteluja niille kun ei löydy.

Ja mitä ilmastonmuutokseen tulee, niin kuva ei anna siihenkään mitään eväitä. Kun kuvan kuvausajankohdasta ei ole aavistustakaan, ei voi verrata esim. samaan ajankohtaan tänä vuonna. Ja vaikka Rovaniemellä nyt onkin lunta, niin tämä nyt päättymässä oleva talvi oli 'arktisella' alueella 4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ja muutos näkyy olevan kiihtyvä:
Ks. https://www.facebook.com/suomenluonto/ph​otos/a.348598346022.197964.346582876022/​10156003591111023/?type=3&theater

En todellakaan viitsi enempää osallistua tähän luulotteluun ja uskotteluun. Minä kun perustan näkemykseni ainoastaan todennnettaviin ja uskottaviin tosiasioihin. Itse uskon - joskaan en voi todistaa - kuvan liittyvän talven 1915-1916 rahdinajoihin.
kuva 31.03. 14:21 Kurt Ristniemi  
  No, yritetään vielä:
Jos kiepillä olevaa johtoa ei pureta ikäänkuin kelalta pyörittämällä, vaan ihan vaan sivulle vetämällä, se kiertyy. Kun se sitten kiepitetään takaisin "johtoo pöyräyttämättä" se väärä kierre jää johtoon. Tätä kun kyllin toistaa, johto menee kiharalle. Ihan niinkuin kuvassa. - Kannattaa kokeilla.
Ei tietenkään ole mikään pakko uskoa, ellei halua. Saa ihan vapaasti arvailla ja keksiä erilaisia salaliittoteorioita.
Minä vain kokemuksesta tiedän näin käyvän.
kuva 31.03. 14:14 Kurt Ristniemi  
  Jarmo: Pystyään tosiasioissa.
Kuvatekstistä käy ilmi, että päivämäärä ei ole kuvauspäivämäärä.
Siten kuvan ja päivämäärän rinnastaminen ja siitä rinnastuksesta tehdyt johtopäätökset ovat järjettömiä.
kuva 31.03. 10:43 Kurt Ristniemi  
  Omat pitkät ulkona käytettävät jatkojohtoni kihartuvat täsmälleen samalla tavalla, ellen aina käytön jälkeen kerää niitä kiepille hyvin huolellisesti. Johdosta täytyy purkaa kaikki kiertymishalu jotta syntyy siisti ja suora kieppi. Siinä on sen verran paljon tekemistä, että tuollaisen paksun ja painavan kaapelin kieputus kävisi kuntosalijumpasta.
Kihartumiseen ei tarvita venymistä, vaan ainoastaan useampi auki ja kiinni keriminen. Siis ilman tuota raskasta oikomista.
Olen siis vankasti Juhanin kannalla.
kuva 31.03. 07:29 Kurt Ristniemi  
  Jarmo: Tiedän hyvin, että tapahtumapaikka on oletettavasti Rovaniemi. Jos olisit lukenut aiemman kommenttini, tietäisit minun tietävän.
Sitä en tosin ymmärrä, mitä tuolla kommentillasi yrität sanoa. Se, että kuva on Rovaniemeltä ei esim. millään tavoin tue väärää käsitystäsi ilmastonmuutoksesta. Jos sitä tarkoitit.
Ja jos olisit lukenut edes kuvatekstin, tietäisit ettei 20.3.1916 ole kuvan ottamispäivä.
kuva 30.03. 20:36 Kurt Ristniemi  
  Tämän kuvan perusteella ei todellakaan kannata yrittää lämmitellä anti-ilmastonmuutos-propagandaansa, koska kuvan kuvaamispäivästä ei ole aavistustakaan.
kuva 30.03. 12:59 Kurt Ristniemi  
  Jos paikka siis onkin Roi (ei ROI), eli Rovaniemi, niin olisiko kyse sotatalven 1916 rahdinajoista?
Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajantakai​set_rahdinajot_sotatalvena_1916

"Sodan pitkittyminen syksyllä 1915 pakotti viranomaiset ja yrittäjät järjestämään tavarankuljetuksen hevospelillä talvikauden 1915–1916 aikana Jäämeren ja Vienanmeren satamista pohjoisten metsämaiden halki Suomen rautatieverkoston piiriin Rovaniemelle, Karunkiin ja Ouluun ja sitä kautta edelleen eteläiseen Suomeen tai kauemmas Venäjälle."
kuva 30.03. 11:05 Kurt Ristniemi  
  Miehistö- ja hevoskuljetukseen tarkoitetut Ga-vaunut merkittiin vuodesta 1910 normaalimitoitus-merkinnällä 'N.M. H.P.'. Se korvasi aiemman '36 M 6 H. -merkinnän. Kaikissa miehistönkujetusvaunuissa ei välttämättä ollut kamiinaa; esim. toisena oikealta olevassa 'N.M. H.P.'-merkityssä vaunussa ei kamiinaa ole.
kuva 30.03. 07:22 Kurt Ristniemi  
  Neljäs vaunu oikealta valkeine kolmioineen on kalkkivaunu, litt Gt. Tarkkaan ottaen vaunun nimike on 'kalkinkuljetukseen siirretty katettu tavaravaunu'. Se ei ole 'likaavan tavaran vaunu', sillä sellaista termiä ei tunnettu vielä vuonna 1916.

Kalkkivaunun jälkeen on muutama vaunu, joiden muoto ja maalaustapa (ikkunoiden ulkoreunojen kohdalla vaaleat pystypalkit) muistuttaa tuolloin vielä melko uusien yhdysliikenne-Gb-vaunujen ulkoasua.

Seuraavan raiteen jarrukopillinen katettu vaunu, jonka numero on 7226, voi olla litteraltaan miltei mitä hyvänsä G:n alasarjaa G, Ga, Gc tai Gd. Niillä kun oli yhteinen numeroavaruus 4001-9600.

- Jälleen kerran törmäsin tietovarastoni puutteellisuuteen: En nimittäin löydä tietoa, milloin katettujen tavaravaunujen numeroinnissa siirryttiin 4-numeroisista 5-numeroisiin. Esim. vuoden 1916 käsikirjassa Gt-vaunujen numerot ovat 31,201-31,600, mutta kutakuinkin saman ajan valokuvissa vaunut ovatkin sarjassa 4000. Niinkuin tässäkin kuvassa.
kuva 26.03. 12:41 Kurt Ristniemi  
  Lanterniinivaunun kattoa näkyy pikkuisen enemmän Museoviraston 'Kuvakokoelmat'-kuva-arkiston kuvassa https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/vi​ew/HK19660901_2
Kuvasarja:
Simbergin veturit, 1906
 
26.03. 09:48 Kurt Ristniemi  
  Kun Pave Saarinen näytti, että nämä Simbergin veturikuvat ovat myös Kansallisgallerian Lähteillä-palvelussa ( http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/line​/711/free/HS%20Ask%2010 ), ja että siellä kerrotaan kuvien historiasta ( http://www.lahteilla.fi/simberg/ : Simberg valokuvaajana: Kone- ja teollisuusaiheita), niin pitihän tuo käydä tsekkaamassa. Lisäsin samalla kuviin Lähteillä-palvelun kuvatekstit.

Sivuston selitys Hugo Simbergin, hänen veljensä Paul Simbergin ja näiden veturivalokuvien yhteydestä on kenties hieman hatara: "Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä, ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä." - Kaikkien kuvien kuvauspaikaksi on merkitty Tampere.

Tekstistä ja kuvauspaikkamerkinnöistä syntyy käsitys, että kuvat olisi ottanut Hugo Simberg Tampereen reissullaan. Kuten olemme jo aiemmin todenneet, ainakin joku kuva on otettu Viipurissa. - Pitäisikö Kansalligalleriaa opastaa?
kuva 25.03. 15:23 Kurt Ristniemi  
  Löysinkin vastauksen tuohon autonomian ajan kolmikielisten tupakoitsijoille-kylttien pohjaväri -kysymykseeni. Siis että oliko kyltin pohjaväri punainen.
Vastaus: ei ollut ja oli.
kuva 25.03. 09:46 Kurt Ristniemi  
  Joudun tässä käyttämään vuoden 1931 numerouudistuksen vaununumeroita, kun en tähän hätään muutakaan löydä.

Etummaista boggivaunua ei voi määritellä Ei-vaunuksi pelkän ikkunajaon perusteella. DEi -vaunuissa 2528-2547 ja 2550-2589 oli samanlainen tasainen ikkunajako kuin Ei-vaunuissa ja yhtä monta ikkunaa. Nuo DEi-vaunut olivat kuitenkin selvästi pitempiä kuin samannäköiset Ei:t: puskinten yli 20 800 mm vs. 18 680 mm.

Etummainen vaunu on selvästi lyhyempi kuin avosiltainen lanterniinivaunu. 9-ikkunaisten lanterniini-Ei-vaunujen pituus oli 18 680 mm, mutta mikä lie ollut tämän 11-ikkunaisen pituus? Joka tapauksessa pituuden perusteella etummainen vaunu saattaa ollakin Ei. Paitsi jos tuo pitkä lanterniinivaunu on 22-metrinen!

Mutta kumpikaan vaunu ei ole E, sillä boggivaunujen litteraan lisättin 'i' vuonna 1919.

11-ikkunainen avosiltainen lanterniini-Ei nro 22012 on FB-ryhmässä 'Tampere vanhoissa kuvissa':
https://www.facebook.com/groups/46976239​9817675/permalink/1075212572605985/
kuva 24.03. 15:25 Kurt Ristniemi  
  'Saari' tai 'Saarinen', onko noilla nyt mitään käytännön eroa?
Olisikin aika erikoista, jos SVR:n kuvitetussa historiikissa ei olisi käytetty SVR:n kuva-arkiston kuvia. Kuten sanoin: "samat kuvat esiintyvät sekä lehdissä että kirjoissa". Mutta jos haluaa etsiä ja luetella kaikki julkaisut, joissa niitä on käytetty, niin onhan sekin eräänlaista tutkimusta.

A4:stä on hienoja kuvia mm. 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjassa. Ja yksi niistä kuvista löytyy jopa netistäkin: http://www.wikiwand.com/en/Baldwin_Locom​otive_Works
Ja nyt jopa täältä vorgistakin: http://vaunut.org/kuva/125593
kuva 24.03. 10:18 Kurt Ristniemi  
  Jatkoin vaunujen tunnistamista. Nyt tuon uudemman matkustajavaunun osalta: 9 ei-terveysikkunaa + päätyosastojen ja eteisten ikkunat antaa muutamia vaihtoehtoja, joista yksi on yhdistetty II&III lk (DEi) vaunu, ja muutama III lk (Ei) vaunu.

Vuoden 1928 tammikuun Turistin mukaan Kuopion-Iisalmen postijunassa nro 25 oli sekä II lk että III lk paikkoja. (s. 24, aikataulu 28). Sillä perusteella uskallan arvella vaunun olevan yhdistetty II & III lk vaunu (DEi).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/961123?page=34

Toivottavasti muut jatkavat veturin tunnistamista.
Mutta mikä onkaan postijunan junatyyppi?
kuva 24.03. 09:51 Kurt Ristniemi  
  Tiernapoikain sanoin: En ole millään viekkaudella enkä vääryydellä tullut teidän huoneeseenne laulamaan siitä, että "Airaksisen" kirja oli minulle tyystin tuntematon. Ja Googlekin, joka yleensä on aika näppärä hoksaamaan, veti sen suhteen vesiperän.

Mutta kun Eljas ohjasi minut oikealle raiteelle, ei minun tarvinnut kaukaa sitä kirjaa hakea. Se on viimeiset 7 vuotta nököttänyt kirjahyllyssäni muiden veturikirjojen joukossa.

Ja todellakin: kirjassa on samoja kuvia (kuin 22.3.2018 lisäämäni veturikuvat). Ja tosiaan "hieman laadukkaampina" kuin vuoden 1925 aikakauslehtipainotekniikalla painetut Veturimieslehden kuvat. Ja varsinkin tämän A1 1:n kohdalla laatuero on suorastaan merkittävä.

On tietenkin luonnollista, että samat kuvat esiintyvät sekä lehdissä että kirjoissa. Ne ovat epäilemättä SVR:n kuva-arkiston kuvia, ja siten kaikkien tarvitsijoiden käyttämiä. En jaksanut selvittää, ovatko ne jo Rautatiemuseon pikkiriikkisissä Finna-kuvissa, vai eivät. Vai olisiko kenties niin, että ainakin osa niistä tuhoutui sodan aikana pommituksissa, jotka aiheuttivat museolle vahinkoa? Siinä tapauksessa kuvat ovatkin olemassa enää kirjojen ja lehtien (painetuilla ja digitoiduilla) sivuilla. Ja vorgissa.
kuva 23.03. 19:57 Kurt Ristniemi  
  No Porihan se varmaan onkin. Ihmettelin todella noita omia löydöksiäni. Kas kun en Poria siinä hahmottanut.
Mutta ei kuvalöydös minun ole, vaan Petrin. Minä vain jatkoin askelen pitemmälle, eli tuohon isoon kuvaan. Petriä siitä kuvasta on kiittäminen.
kuva 23.03. 17:11 Kurt Ristniemi  
  Ja skarpimpana. Vaihdoinkin sen SK:n sumean kuvan tilalle tämän YLEn skarpin kuvan, mutta mustavalkoisena. Kiitos linkistä!

Nyt näkee vaunun nurkkalistan, ikkunan puitteet, ylikäytävän 'häkin' ja yleensä kaiken paljon paremmin. Jopa sen, missä kaasuputkien kiinnittimet ovat. Ja senkin, että signaalinuora onkin köyttä. 2- vai 3-lyötyä, sen voinee joku köysiä tunteva kenties kertoa.
kuva 23.03. 17:04 Kurt Ristniemi  
  Hieno löytö. Kotipaikkamerkintä melkein näkyy täyskokoisesta kuvasta: Prl Parola, Prt Pirttipohja...?
https://3.bp.blogspot.com/-K4YIn4Ers0U/W​MfHFlFrQxI/AAAAAAAACMU/kbUn9hIJb-8uXPfqI​jGZEqcatPm34qfNACLcB/s1600/Moottoriv%2BK​ok%2Basemalla.jpg
kuva 23.03. 15:51 Kurt Ristniemi  
  Minä kun en vetureiden päälle niin hirveästi ymmärrä, niin yritin tunnistaa noita omaan harrastuspiiriini kuuluvia vanhoja vaunuja. Vaan eihän siitäkään sen kummempaa tullut. En löydä vasemmanpuoleiselle avosiltaiselle boggievaunulle varmistusta. Missään käytössäni olevassa kuvastossa ei ole vaunua, jossa on 11 ikkunaa tasaisin välein. Mutta juuri tuon ikkunajaon perusteella oletan vaunun olevan III lk vaunu (Ei). Paremman väen vaunuissa kun ikkunoita oli kaksi kutakin penkkiväliä kohden.
Vuonna 1928 moisen III lk vaunun littera oli jo Ei.
Ja tuo alunperin konduktöörivaunuksi väittämäni vaunu taitaa sittenkin olla matkatavaravaunu.
kuva 23.03. 07:59 Kurt Ristniemi  
  Kun tätä valokuvaa katselee hieman tarkemmin, alkaa näkyä mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka paljastavat, että kyse ei ole edes replikasta, vaan juhlaelokuvaa varten modatusta suurinpiirtein-sinnepäin-näennäismallista: Vaunun toisessa päädyssä on vaununsilta, jota alkuperäisessä ei-läpikuljettavassa vaunussa ei tietenkään ollut; vaunun seinien alaosat ovat kaareutuvat, kun alkuperäisessä oli suorat seinät; ikkunoiden yllä olevat tuuletusritilät on asennettu umpinaisen seinän päälle; seinät on rakennettu pystylaudoituksesta, kun alkuperäisessä oli raamit, joiden välissä paneelit; päätyseinässä on yksi pystylista liikaa...
Vaunu vaikuttaa olevan jostakin hylätystä luokkavaunusta (ei 1860-luvun) muokattu näennäismalli. Tai feikki, kuten muudan asioista hyvin perillä oleva tässä taannoin sanoi.
kuva 22.03. 18:38 Kurt Ristniemi  
  Airaksisen teos 'Höyryveturit' onkin minulle täysin tuntematon teos. Ja tuntematon se näkyy olevan internetillekin: Ei löydy ainakaan googlaamalla.
kuva 22.03. 15:04 Kurt Ristniemi  
  Eikös 500-515 ole H6:n numeroita? Näin tutkailin 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjasta.
kuva 22.03. 14:34 Kurt Ristniemi  
  Siis ajankohdan huomioonottaen G1, G2, G4, G6, G8, G9 tai G12.
kuva 22.03. 13:06 Kurt Ristniemi  
  Vuosiluku 1881 on puhdas arvaus. Kun parempaakaan ei ole tiedossa, panin vuodeksi valmistumisvuoden.
Viimeiset C5:t hylättiin kesällä 1930.
kuva 22.03. 12:56 Kurt Ristniemi  
  SVR:n matkustajaveturi sarja H9 on esitelty historioineen perusteellisesti Teknillisessä aikakauslehdessä nro 5-6/1921.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1126972?page=50
kuva 22.03. 12:40 Kurt Ristniemi  
  Valokuvan kuvaaja on insinööri B. Wahlhelm ja veturi korjattiin VR:n Helsingin konepajalla.
Suomen Kuvalehti nro 15-16/1927 kuvateksti: "ENTISTÄ EHOMPI. Viime kesänä Helsingin asemarakennukseen ajaneen junan veturi sellaisena kuin se 30.8.26 tuotiin V.R:n Helsingin konepajalle korjattavaksi. Sen vieressä: Sama veturi korjattuna 21.3.27 valmiina koeajolle. — Valok. insinööri B. Wahlhelm."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/877992?page=39
kuva 22.03. 12:14 Kurt Ristniemi  
  Tämä 0-10-0 -sarjan O1 -vaihtoveturi historioineen esitellään perusteellisesti Veturimies-lehden joulukuun 1925 numerossa (nro 12/1925).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/890406?page=3
kuva 22.03. 12:12 Kurt Ristniemi  
  Tämä 2-8-2 -sarjan N1 -paikallisjunaveturi historioineen esitellään perusteellisesti Veturimieslehden joulukuun 1925 numerossa (nro 12/1925). Artikkelissa on myös valokuva veturin toiselta puolelta etuviistosta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/890406?page=3
kuva 22.03. 09:46 Kurt Ristniemi  
  Sama kuva on Veturimies-lehdessä nro 6/1925.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/890402?page=7
kuva 22.03. 09:41 Kurt Ristniemi  
  Sama kuva on Veturimies-lehdessä nro 6/1925. Veturin valmistajaksi ilmoitetaan tuolloisen nimen mukaan Tamp. Pellava- ja Rautateollisuus Oy.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/890402?page=7
kuva 20.03. 10:56 Kurt Ristniemi  
  On Kerava. Vasemmalla päärata, oikealla Porvoon rata. Vrt. http://vaunut.org/kuva/120579 ja http://vaunut.org/kuva/54109
Hyvä ja selkeä kuva Keravan taannoisesta vesitornista. Vesiviskuri oli ainakin tuolla pääradanpuoleisella seinällä.
kuva 18.03. 10:51 Kurt Ristniemi  
  Etupään merkkiä tarvittiin aikanaan signalointia varten, jotta esim. vaihtotyössä osattiin antaa kuljettajalle oikeita signaaleja suunnan suhteen. Kun kaluston ulkomuoto ei kerro kumpi pää on etupää ja kumpi takapää, tarvittiin jokin keino sen selvittämiseen. Ja se keino oli etupään merkki.

Sama pätee tietenkin toisinkin päin: Jos kuljettaja viheltimellä ilmoittaa lähtevänsä eteenpäin, pitää varoitettujen tietää kumpi yksikön pää onkaan etupää, eli se pää, johon suuntaan yksikkö lähtee.
kuva 18.03. 08:10 Kurt Ristniemi  
  Onkohan Iljalla autoa, tai omaa taloa tai muuta omaisuutta? Jos on, niin ilmeisesti spreijaajat ovat varsin tervetulleita 'maalaamaan' sitä. Eihän esim. värikkäämpi auto olisi millään tavalla epäkunnossa.
kuva 18.03. 08:06 Kurt Ristniemi  
  Viipurissa ei ehkä ollut työläisjunia, mutta työläisvaunuja oli 1920-luvulla ainakin tarkoitus käyttää. Iltalehti kirjoitti aiheesta 1.2.1924:

"Vähentääkseen henkilövaunujen suurta puutetta paikallisliikenteessä on rautatiehallitus määrännyt 20 avointa n.k. tavaraboggievaunua muutettavaksi henkilövaunuiksi. Vaunuihin tehdään seinät ja katto sekä portaat ja kaksi kamiinia. Muutokset ovat väliaikaisia, sillä vaunut muutetaan taas tavaravaunuiksi, kun on rakennettu tarpeeksi matkustajavaunuja. Näitä vaunuja tullaan käyttämään paikallisjunaliikenteessä Helsingissä ja Viipurissa."
kuva 18.03. 07:53 Kurt Ristniemi  
  Venäläinen on: keskellä seinää, ikkunoiden välissä on sikäläinen tunnus. Embleemi vai mikä lie.
kuva 10.03. 12:49 Kurt Ristniemi  
  22767 se on kalustoluettelostakin katsottuna:
http://www.steamrail.fi/junakalusto/
kuva 10.03. 08:47 Kurt Ristniemi  
  Tunnustaudun friikiksi: minulla on 'Junien kaasuvalaistuslaitosten selitys sekä ohjeita niiden hoitamiseen' vuodelta 1916 ja 'Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet' vuodelta 1943.

Kummankaan perusteella ei voi selvittää, millainen nimenomaan Ehrich & Graetz -järjestelmä oli.

Kuvan vaunuissa onkin ilmeisesti keskenään erilaiset järjestelmät. Ainakin niissä on katolla erilaiset lampunhatut.
kuva 09.03. 10:27 Kurt Ristniemi  
  Tupakoitsijoiden pohjaväri on toki punainen itsenäisyyden ajan kyltissä. Mutta oliko se myös autonomian ajan kolmikielisessä kyltissä, sitä tuossa edellä tarkoitin. - Löytyyköhän jostakin lähdetieto, tai löytyisikö vorgista kuva?
kuva 09.03. 10:24 Kurt Ristniemi  
  Nyt näen minäkin merkintöjä vasemmanpuoleisessa vaunussa. Olen tässä välissä korjannut läppärin näytön asetuksia, ja tumman pään sävyt erottuvat nyt aiempaa paremmin. Ja tuolla Ilkan konstilla todellakin näkee usein yksityiskohtia, joita suoraan katsoessa ei näe. - Mutta en siltikään rohkene arvata vasemmanpuoleisen vaunun numeroa.

VR historiikit mainitsevat painekaasuhehkuvalaistusjärjestelmistä vain Pintschin. Ehrich & Graetz -järjestelmästä ei sanaakaan. Kuitenkin kuvastosta käy ilmi, että se on ollut hyvinkin yleinen kaikenluokkaisissa vaunuissa. - Löytyisiköhän jostakin näiden järjestelmien kuvaukset? Minulla on kyllä ohjekirjoja, joissa mainitaan järjestelmä 1 ja järjestelmä 2, mutta ainakaan pikaisesti selaillessa ei mistään selvinnyt oliko toinen Pintsch ja toinen Ehrich & Graetz.
kuva 09.03. 08:11 Kurt Ristniemi  
  Hyvä että Petrin arkistoista löytyy vaunun kuva ja tiedot. Omista v. 1911 ja 1930-luvun kuvastoista vaunua ei tosiaan löydy. Niissä noiden Petrin ilmoittamien numeroiden vaunumalli on vallan erinäköinen. Eikä niissä kuvastoissa ole kuvattuna edes kattokalusteita, mitä olen aina harmitellut. Ne kun kuitenkin kertovat paljon vaunumalllsta.

Tuo 'Tupakoitsijoille - För rökare' -kilpimalli tuli kaiketi käyttöön itsenäistymisen myötä. Sitä ennen käytössä oli kolmikielinen kilpi, niinkuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/78496 : 'TUPAKOITSEMATTOMILLE / ICKE RÖKARE / для некурящихь'. Kuvasta näkyy että 'Tupakoitsemattomille' -puoli oli valkopohjainen; 'Tupakoitsijoille' -puolen väriä en toistaiseksi tiedä.
kuva 08.03. 17:03 Kurt Ristniemi  
  Lipusta en tiedä, mutta vaunu on kiinnostava.

Tuollaista matalaikkunaista peltivuorattua vaunua en vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastosta löydä.
Onkohan vaunun ikkunat vaihdettu matalampiin, kun niiden yläpuolella on normaalikorkeuteen ulottuvat peitepalat? Vai ovatko peitepalat jonkisortin kaihtimia, tuuletusilman ohjaimia tms?
Vanhanmallisia kattoventtiilejä ja käytävän kattovalaisimiakin vaunussa on vain kaksi, ellei lipun takana sitten ole kolmansia.

Naapurivaunussa on normaalikorkuiset ikkunat, kamiinin savutorvi ja amerikkalais-ruotsalais-malliset ilmaimurit, jotka v. 1860-1912 historiikin mukaan olivat uusinta uutta.
kuva 04.03. 08:51 Kurt Ristniemi  
  Trolleystä vielä: Alunperin tuntuu tarkoittaneen suurinpiirtein jotakin 'pyörijää' (ei kuitenkaan sitä virranjakasta tuttua) tai pyörällä/pyörillä varustettua vehjettä, jota voi rullata eteenpäin:
https://www.etymonline.com/word/trolley
kuva 26.02. 15:35 Kurt Ristniemi  
  Helsingin kaupunginmuseo ilmoitti tänään kääntävänsä kuvan oikeinpäin.

Peilikuvalle löytyi selityskin:
"Aika erikoinen juttu - alkuperäisessä negatiivissa on Signen copyright-merkintä laitettu emulsiopuolelle samalla tavalla kuin kaikissa muissakin niin, että kopioitaessa se tulisi vedokseen oikein päin. Eli ilmeisesti Branderilla on mennyt lasinegatiivi kamerassa väärin päin..."
kuva 16.02. 17:50 Kurt Ristniemi  
  No mutta siinähän juuri on tieteellisen työskentelyn ydin ja idea. Kulloinkin on olemassa teoria tai käsitys (uskomus) asiasta (se pääsääntö). Mutta siihen ei hirttäydytä kiinni; kun uutta infoa kertyy, teoriaa korjataan.

Mutta oikea ongelma on se, että yksittäistapauksesta johdetaan yleistys (se pääsääntö). Sellaiset yleistykset tapaavat useimmiten osoittautua vääriksi.

Huomaan, että on tarpeen korostaa "käytäntö on hyvä pitää mielessä". Jottei sorru yksittäistapauksen lumoihin ja sitä yleistämään.

Logiikkaa, logiikkaa. Ei sen kummempaa.
kuva 16.02. 17:23 Kurt Ristniemi  
  Minua taas kiinnostaa erityisesti autonomian ajan vaunukalusto. Ja silloin kun kyse on ulkomailla valmistetuista vaunuista, minua kiinnostaa ulkomaisen valmistajan käytännöt. Varsinkin jos ei ole tiedossa, onko vaunut speksatu Suomessa yksityiskohtia myöten. Siten tieto siitä, että CIWL siirtyi maalattuihin teksteihin vasta sodan jälkeen, on minulle erittäin arvokas tieto, joka on hyvä muistaa Suomessa käytettyä kalustoa tutkailtaessa.
kuva 16.02. 13:54 Kurt Ristniemi  
  Yhden vaunun valokuvien perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä kokonaisen pitkäikäisen vaunutyypin suhteen.

Wagons-Lits Diffusionin mukaan tiikkivaunujen kirjaimet olivat messinkiä. Mutta niin olivat myös sinisten metallivaunujen kirjaimet aina 1930-luvun loppupuolelle asti. Vasta sodan jälkeen merkinnät tehtiin maalaamalla. Kuulema heijastamaan siirtymistä vähemmän eksklusiivisen asiakaskunnan palvelukseen.
kuva 16.02. 12:29 Kurt Ristniemi  
  Taitaa olla niin, että myönnetystä määrärahasta, uutisoiduista aikomuksista ja jo louhitusta tilastakin huolimatta kolmatta raidetta Helsingistä Fredriksbergiin ei rakennettu. Nimittäin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Nähtävästi kolmas raide rakennettiin vasta Helsingin uuden asemarakennuksen yhteydessä tehtyjen järjestelyjen myötä, jolloin rata Helsingistä Fredriksbergiin suunniteltiin lavennettavaksi kaksiraiteisesta neliraiteiseksi.

Näin uutisoi esim. Uusi Suometar 16.11.1913:
"Fredriksbergiin johtamaan järjestetään asemalta nykyisten kahden kiskoparin asemesta neljät kiskoparit, joista kahdet on aiottu matkustaja-, kahdet tavarajunia varten. Uusien raiteiden laskeminen edellyttää m. m. verrattain laajoja kallionräjäyttämistöitä, joihin ryhdytään ensi keväänä."

Jos näin on, voin lakata ihmettelemästä miksi Signe Branderin valokuva kaksiraiteisesta Djurgårdenin tasoristeyksestä on ajoitettu vuodelle 1911.

Ja kartat vuodesta 1909 alkaen kuvaavat sitten nähtävästi vain suunnitelmia, niitä joita ei toteutettukaan. Tämä minua kyllä suuresti kummastuttaa, sillä vasta vuoden 1925 kartassa raiteita on neljä. Siihen asti - vuodesta 1909 vuoteen 1924 - niitä on kartoissa sinnikkäästi kolme. Vai kävikö näiden uusienkin uutisten kanssa niin, ettei maailma kehittynytkään suunnitellusti, vaan se kolmas raide sittenkin rakennettiin ensin? Mutta milloin sitten? Joskus v. 1914 paikkeilla?