Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.09. 07:07 Kurt Ristniemi  
  Detaljit tosiaan (ehkä) auttavat käsittämään kulloistakin aikaa. Niin helposti mennyttä katsotaan nykyajan perspektiivistä tajuamatta historiallista tilannetta, asioiden kehittymistä ja ajan oloja. Nauraa hihitetään asioille, jotka historiaatajuamattoman silmiin ovat hassuja, mutta aikanaan olivat normaalia arkipäivää. - Enkä nyt tarkoita tätä keskustelua, vaan esim. some-keskusteluja yleensä.

'Helsingin rautatieasema' -kirja on painettu vuonna 1996. Sen valokuvan, josta lyhdyn kuva on leikattu, on ottanut Eric Sundström vuonna 1919.

Lisäsin keskustelupuolelle toisen skannauksen samasta kuvasta. Yrityksen saada detaljeja paremmin näkyville.
Kummallekin valaisimelle näyttää olevan on kolme liitintä (tai kaksi liitintä ja niiden välissä katkaisin tms.) Ja ilmeisesti rautalangasta kierretty vipu vaikuttaa sen katkaisimen tai venttiilin varrelta: vasemmalle: kiinni, oikealle: auki, tms. Sitä on kenties maasta käsin voinut kääntää pitkällä koukkupäisellä salolla.
kuva 18.09. 18:41 Kurt Ristniemi  
  'Helsingin rautatieasema' -kirjassa on vuodelta 1919 kuva, jossa hallintorakennuksen edustan valaisin näkyy ehkä vähän paremmin. Kuva on liitteenä keskustelualueella aiheessa http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10555.0.html
Kuvasarja:
'Helsingin uusi asematalo'
 
17.09. 16:32 Kurt Ristniemi  
  Olihan siinä kääntöpöytä, veturitallin edessä. Ks. kuva http://vaunut.org/kuva/122169 Se näkyy myös tuon ajan kartoissa.
kuva 17.09. 08:48 Kurt Ristniemi  
  Keskuskadun suunnitelmassaan (ks. http://vaunut.org/kuva/122187 ) Saarinen on korjannut kiertoliittymäerheensä ja muuttanut Rautatientorin puistoalueen kokonaan jalankulkualueeksi.
kuva 17.09. 08:46 Kurt Ristniemi  
  Tuohon aikaan Postikadun nimi oli vielä Kaasutehtaankatu. Postitaloa ei vielä ollut ja posti käsittääkseni toimi rautatieaseman hallintorakennuksessa. Ja Mannerheimintie oli tietenkin vielä Heikinkatu.

Keskuskatua ei tuolloin vielä ollut olemassakaan, vaan Rautatieaseman nurkalta Ateneumin vieritse etelään johtava ja Aleksanterinkadulle päättyvä katu oli nimeltään Hakasalmenkatu. Keskuskatu rakennettiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ks. kuva http://vaunut.org/kuva/122187 Tuossa kuvassa raitiovaunureitit on suunniteltu taas eri tavalla.
kuva 16.09. 15:32 Kurt Ristniemi  
  'Helsingin rautatieasema'-kirja kertoo:
Tuohon aikaan puupaalu iskettiin maahan yleensä 30 miehen voimalla, mutta asematyömaalla raskaimman työn tekivät höyryjuntat sekä tiettävästi ensimmäisen kerran Suomessa myös sähköjuntta.
kuva 16.09. 10:00 Kurt Ristniemi  
  Olisikin aika erikoista, jos hallintorakennuksen edustalla olisi ollut kaasuvalaisimia, kun hallintorakennuksen pihalla oli hallintorakennuksen kanssa samaan aikaan rakennettu sähkösentraali tuottamassa sähköä koko rakennuskompleksille.

Toisaalta, jos valaisin on Helsingin kaupungin katuvalaisin, niin kukapa tietää: Kaasun käyttö Helsingin katuvalaistuksessa kun päättyi lopullisesti vasta vuonna 1941. - On kai kuitenkin aika lailla epätodennäköistä, että massiivisen rakennustyömaan yhteydessä olsi enää asennettu kaasuvalaistusta?
kuva 15.09. 21:04 Kurt Ristniemi  
  Ei SVR/VR suinkaan konservatiivinen ollut sähkövalaistuksen suhteen: Tiettävästi koko Suomen ensimmäinen sähkövalaistuskokeilu tehtiin rautateiden Helsingin konepajalla 10. joulukuuta 1877.
kuva 14.09. 10:00 Kurt Ristniemi  
  Ensinäkemältä postikortiksi jotensakin tylsä ja hieman ontuvasti rajattu kuva.
Mutta Erkin opastusteksti herätti katsomaan kuvaa uusin silmin: Toden totta, nuo miehet seisovat tuolla autossa. Ja ilmeisesti takapenkin puolella. Jotakin on tekeillä. - Ei sunkaan kortin kääntöpuoli paljasta mitään juonellisuutta?


Ei, näitä portaita ei päässyt aseman torniin. 'Helsingin rautatieasema'-kirjan pohjapiirroksista selviää, että:

Nuo taustaa kohti suuntaavat portaat nousevat itäisen pääsisäänkäynnin portaiden välitasanteen pohjoisreunasta ja niiden ylätasanteelta pääsee itäisen sisääntulohallin ja keisareiden/presidenttien odotussalin välisiin tiloihin. Vasemman reunan portaita jatketaan edelleen itäiselle pääsisäänkäynnille ja itäiseen sisääntulohalliin. Keisareiden ja presidenttien odotussalin sisäänkäynti on siis vasta tämän ylätasanteen sisäänkäynnin takana katutasolta johtavine suorine portaineen.

Ulkopuolinen sisäänkäynti aseman torniin on kokonaan eri sisäänkäynti, jolle ei ole pääsyä näiltä itäisen sisäänkäynnin portailta. Se jää kauas kuvaajan oikean olan taa.
kuva 07.09. 13:06 Kurt Ristniemi  
  Poikkeuksia on aina ja jopa tuosta uudesta veturikirjasta löytyy kuvia, joissa on joko pelkkä maalattu numero, pelkkä numerokilpi tai ehkä ei kumpaakaan.

Vaan sehän ei oikeuta faktana esitettävään väitteeseen "Aluksi numerolaatta sijoitettiin savutorveen. Tässä vaiheessa numeroa ei vielä ollut hytin seinässä eikä muuallakaan."

Se mitä tässä ajan takaa on, että arveluja tai itse tehtyjä johtopäätöksiä ei esitettäisi faktoina, vaan avoimesti kerrottaisiin, että kyseessä on arvelu ja mieluusti ehkä vielä sekin mihin se arvelu perustuu.
kuva 07.09. 11:19 Kurt Ristniemi  
  Vanhimmassa tunnetussa veturikuvassa veturista A1 'Pohja' on nimilaatan lisäksi hytin seinässä ikkunoiden välissä ylhäällä merkintä 'No6'. Numerokilpeä veturissa ei sen sijaan ole. Kuvan arvellaan olevan vuosilta 1865-1868. - Tiedä sitten kuinka yleinen tuo merkintätapa oli.

Uusi kirja 'Höyryveturit valtionrautateillä' kertoo: "Aluksi numerot maalattiin hytin sivuseiniin ja savutorven kummallekin sivulle kiinnitettiin messinkinen numerokilpi." - Ts. maalattu numero ja numerokilpi samaan aikaan.

Kuvassa http://vaunut.org/kuva/99190 joka on otettu vuonna 1906, numero on sekä kilpenä savutorven tyvessä että maalattuna hytin seinässä. Seinän maalattu numero on niin kulunut, että sen voisi uskoa olevan numerokilpeä vanhempi.


Mielestäni olisi ansiokasta ja aiheellista aina kertoa esittämilleen tiedoille myös lähde. Sillä tavoin saadaan ehkä pikkuhiljaa karsituksi harastajapiiriin iskostuneet ja tosiksi uskotut väärät tiedot.
kuva 07.09. 08:28 Kurt Ristniemi  
  Veturissa ei näyttäisi olevan sen enempää nimikylttiä kuin numeroakaan. Sanomalehden kuva on tosin sen verran karkeasti rasteroitu, että isojakin yksityiskohtia saattaa kadota rasterin huonoon reosluutioon.

Jos veturilla kuvausajankohtana oli nimen sijasta numero, se olisi kai ensi alkuun ollut maalattuna ylös hytin sivuseinään ikkunoiden väliin muodossa 'N:o 1'. Siellä ei kuitenkaan mitään näy. Eräässä piirroskuvassa, jossa veturilla on samanlainen 'uudenaikainen' savutorvi, numero on ikkunoiden alla muodossa '1'. Puskinpalkista numeroa lienee turha edes etsiä.

Missäköhän vaiheessa numero alettiin merkitä ikkunoiden alle? Ja milloin mahdettiin veturiin vaihtaa 'uudenaikainen' savutorvi? Ja milloin hytin katolle asennettiin tuo soittokello?
kuva 07.09. 08:17 Kurt Ristniemi  
  Olen Jukan kanssa samaa mieltä kuvan täällä julkaisemisen suhteen. Olen toki itsekin tänne lisännyt kuvia mm. näistä ensimmäisistä vetureista, mutta ne kuvat ovat sellaisia, joita tuskin löytyy kirjoista tai netin kuvakokoelmista.

Pohjan numeron 6 voisi lisätä tunnisteisiin.
kuva 29.08. 08:24 Kurt Ristniemi  
  Lisäsin makuuvaunun tiedot tunnisteisiin.

Ja löysin XTk:llekin selityksen: asunto- ja korjausvaunu. Kuuluu virka-henkilövaunuihin vuoden 1937 vaunuluettelossa.

Ja kyllä vaan: Sieltä 'Sota ja rautatiet' -elokuvasta tämä vaunu tosiaan löytyy, kohdasta 13:43 alkaen. Littera näkyy olevan XG ja numero on 6-numeroinen, viimeiset numerot 005, mahdollisesti 040005. Työpajaksi sitä elokuvassa tituleerataan.

Pitipä siis kirjoittaa kuvateksti taas uudestaan. Mutta se on vain hyvä: on aina mukava saada faktat selville.
kuva 29.08. 08:05 Kurt Ristniemi  
  Kirjoitin kuvatekstin kokonaan uudelleen. Litteraehdokkaita on vaunulle nyt jo kolme: XG, XT ja XTk.

XTk-litteraa en ole ennen kuullutkaan enkä edes tiedä mitä se tarkoittaa. Eikä sitä ole vorgin virkatarvevaunujen litteravalikossakaan.
kuva 28.08. 21:58 Kurt Ristniemi  
  Vaan onko tämä T-vaunun näköinen vaunu tuossa edellä mainitsemani puolustuslaitokselle erikseen valmistettu asuntovaunu, ja siten litteraltaan XG, vai VR:n virkatarvevaunu, ja siten litteraltaan ilmeisesti myös XG?
Vaikka littera onkin sama, olisi silti mukava tietää...
kuva 28.08. 21:48 Kurt Ristniemi  
  En tiedä liittyykö tähän vaunuun vai ei, mutta vuoden 1940 tilauskirjassa on merkintä:
"Puolustus l. peruskorj. | XG | 12 kpl | 3 asuntov. (O-alusk.) 3 varastov, (Gb-vaun) 3 pesulav (O-vaun. alusk.) ja 3 voimal. vaunua (Hdk-alusk.) Sarjaan XG n:o 04901-04999. Kirjeet Ko 201/385, Rh 643/3905 ja Ko 578/1651. Siis 6 4-aks ja 6 2-aks. vaunua | (toimitusaika:) 8 1941".

Sitä sitten pohdin, että minkä näköisiä mahtoivat olla nuo O-vaunun aluskehykselle rakennetut XG-asuntovaunut. Tällaisia T-vaunun näköisiäkö?
kuva 28.08. 20:19 Kurt Ristniemi  
  Aluskehys ja telit ehkä kertovat tietävämmille jotakin? Itse en ole niihin kovin hyvin perehtynyt, mutta O-vaunun alustahan tuossa saattaisi olla (vai oliko O:ssa tuommoiset päädyn kulmatukiraudat?) ja K4-telit.

Työläisvaunua (T) en kumminkaan ole ennen tuommoista nähnyt, jossa seinälaudoitus on tolppien sisäpuolella. - Mestarimalleilla tosin näkyy olevan juuri sellainen malli: http://mestarimallit.com/t-tyolaisvaunu/

Kattoluukku lie valinnainen lisävaruste (just joking). Ikkunat - ainakin tuo yksi - näkyvät olevan alaslaskettavia. Ja mahtuvatko nuo käsijohteet ja raput tosiaan kuormaulottuman sisään?

Jos olisi ihan pakko tuosta kuvasta määritellä littera, niin XG:tä arvelisin. Vai sittenkin XT:tä? Vaan onneksi ei olle pakko.

Vasemmalla puolella lienee ikkunajaosta ja imureista päätellen vanha makuuvaunu? Mutta minkä sille arpoisi litteraksi?
kuva 28.08. 18:30 Kurt Ristniemi  
  Lehti itse kuvaa joulukuussa 1893 'otsakuvaansa' näin:

"Tämän perusteella ja tässä suhteessa on Rautatien-Lehti koettanut seurata aikaansa, walitessaan otsakuwakseen tuon muistorikkaan hetken, jolloin Porin tiellä ensimmäinen juhlajuna kulkee tuon mahtawan sillan yli, joka on rakennettu poikki Tammerkosken."

Ensimmäisestä vaunusta on paha sanoa kovin paljon, mutta toisena on toki F-sarjan konduktöörinvaunu. Kuvan esittämä juna oli 'juhlajuna', ja vain koematkalla, kokeilemassa mm. tuota siltaa. Juhlajunaan sopisi kai II luokan (D) vaunu, sillä parempia ei Porin rautatienrakennuksella ollut. Henkilövaunuja oli alussa vain sarjoissa D, E, F ja N.

Veturi on G-sarjan näköinen, mutta versiota en näin kylmiltään lähde arvailemaan.
kuva 27.08. 18:04 Kurt Ristniemi  
  http://www.matkaruokailu.fi/ -palvelun mukaan kuva on vuodelta 1958: "Kahvilavaunussa vuonna 1958".
Vuosina 1954-55 rakennettiin neljääntoista Ei-vaunuun kahvilaosasto keittiöineen, jolloin vaunut saivat sarjamerkinnän Eik.
kuva 27.08. 08:40 Kurt Ristniemi  
  Jos kuva siis on vuoden 1932 ajoista, niin se voi hyvinkin olla otettu heti startin jälkeen. Siinä tapauksessa järjestys on seuraava:
- 2, Harry Larsson, Ford Special (Ford modell A Racer ?)
- 1, Asser Wallenius, Ford Special (Ford V8 Roadster)
- 4, Ejnar Lindberg, Bugatti T43
- 6, Johan Ramsay, Chrysler Special (Chrysler Imperial)
- 10, Per-Viktor Widengren, Mercedes-Benz SSK

Näin kertoo sivu http://www.kolumbus.fi/leif.snellman/gp3​205.htm#18
Special-versioiden tiedot toisaalta.
kuva 26.08. 16:05 Kurt Ristniemi  
  Koko 1930-luvun Eläintarhan ajojen osallistujat ja autot löytyvät täältä: http://www.kolumbus.fi/leif.snellman/t5.​htm#ELAINTARHA . Sivulla on linkki kullekin vuodelle. Sieltä siis löytyvät vuosittan osallistujat ja autot. Ja toki runsaasti muutakin, esim. kilpailujen kuvaukset.

Ehkäpä autojentuntijat noiden sivujen avulla kykenevät tunnistamaan tämän kuvan autot?

Jos kuva on vuodelta 1932, siinä pitäisi olla joitakin näistä autoista:
- Ford Special, 2 kpl
- Chrysler Special, 2 kpl
- Bugatti T43
- Amilcar
- Delage
- Mercedes-Benz SSK, 2 kpl
- Bugatti T35B

Ainoa, jonka numero näkyy selvästi, on nro 4, joka osallistujalistan mukaan oli Bugatti T43. Ja siltähän tuo kyllä näyttääkin laatikkomaisine perineen. Tosin Finnan stereografisten valokuvien ("autot kilpa-autot") mukaan kilpailijanumerot eivät olleet maalatut autoihin, vaan olivat erillisillä numerolapuilla.
kuva 25.08. 19:15 Kurt Ristniemi  
  Taitaa olla kommentoijat osittain aika nuoria? Poplari ja ylioppilaslakki olivat likipitäen pakollinen miesten univormu vappuna ja kevään tärkeissä tapahtumissa 1950-luvulla. https://www.google.com/search?q=vappu+19​50 kuvat
Eikä se 1940-luvulla käyttöön tullut poliisin virkalakki minun silmiini lätsähtäneeltä näytä, vaan toki ihan asialliselta koppalakilta: http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/​1941 .
Ja junakatsomosta tuossa jo aiemmin totesinkin, että sitä käytettiin ainakin 1940- ja 1950-luvuilla, ehkä jopa 1930-luvulla, joten sitä ei ajoitukseen voi käyttää.
Ja 1950-luku oli köyhää aikaa. Valuutta- ja autojen tuontisäännöstelyn tähden autot olivat vanhoja. Myös kilpa-autot. Henkilöautojen tuontisäännöstely kun päättyi vasta vuonna 1962.

Vuoden 1948 Eläintarhan ajoja kuvaavassa filmissä näkyvät niin poplarit, valkolakit, poliisin koppalakit kuin rautatievaunukatsomokin (ja katsojien paikalletuonti junalla). Eivätkä ne kilpa-autotkaan kovin moderneja ole. Modernimpia ehkä kuitenkin kuin tässä kuvassa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08​/10-elaintarhan-ajoissa-ennatysyleiso

Ja koska kaikki nuo mainitsemani asiat filmissä näkyvät, voin hyvinkin laajentaa aika-arviotani 1940-luvulle. ;)
kuva 25.08. 07:37 Kurt Ristniemi  
  Niinkuin on todettu jo pariin kertaan: Aikaisin mahdollinen vuosi on 1932, jolloin Eläintarhassa ajettiin ensimmäisen kerran.

Selasin Finnan kuvia: Rautatievaunuja näkyy olleen katsomona ainakin sekä 1940- että 1950-luvulla. Jonkun kuvan arvioajan mukaan jopa 1930-luvulla. Niinpä rautatievaunukatsomo ei lainkaan auta ajoittamisessa. Ihan niinkuin ei auta vuonna 1915 valmistunut Eläintarhan kansakoulukaan, joka oli olemassa jokaikisenä Eläintarhanajojen vuonna 1932-1963.

Radan toisella puolella, Alppipuiston takana, Viipurinkatu 31:ssä on 5-kerroksinen kerrostalo, joka on rakennettu vuonna 1941. Jos se oli olemassa kuvaa otettaessa, niin näkyisikö se kuvassa: Osuisiko se kuva-alaan ja olisiko se riittävän korkea näkyäkseen radan yli Eläintarhan kansakoulun tavoin?

Ajoitusapuna kiinnittäisin huomion - autojen lisäksi - katsojien kevätmuotiin. 1930-lukua se ei nähdäkseni ainakaan ole. Lähinnä se mielestäni on 1950-lukua.
kuva 24.08. 21:29 Kurt Ristniemi  
  Autot ovat kieltämättä vanhoja, mutta Eläintarhan ajoissa oli eri luokkia. Kenties joku luokka oli vakioautoista kehitellyille kilpureille?

Pohdin tätä mahdollisuutta Motowikin kertoman tähden. Se kun on ainoa löytämäni teksti, missä kerrotaan rautatievaunuja ajetun katsomoksi. Ja se teksti kertoo vuoden 1958 yleisöennätysvuodesta:
"Kilpailun kulta-aika oli 1950-luvulla, jolloin 1958 saavutettiin kävijäennätys 82.000 katsojaa. Heitä varten ajettiin jopa vaunuja pääradan varteen, jonka törmä oli varustettu puukatsomolla."
http://www.motot.net/wiki/Suomen_TT-kilp​ailuja/ratoja

Pitäisi varmaan löytää Eläintarhanajojen historiikki, jotta totuus selviäisi.
kuva 24.08. 19:52 Kurt Ristniemi  
  Aikaisin mahdollinen ajankohta on siis vuosi 1932, koska silloin Eläintarhassa ajettiin ensimmäiset kisat.
Mutta poplareista ja lierihatuista päätelleen saatetaan olla jopa 1950-luvulla.
kuva 24.08. 14:39 Kurt Ristniemi  
  Wikipedian mukaan Eltsussa ajettiin vuosina 1932–1963.
Finnasta tms. löytyy lisää kuvia, joissa Eltsun yleisö istuu rautatievaunuissa. Niistä saattaa löytyä vuosilukujakin. Jos kuka jaksaa kaivaa... Niin, eivätkä katsomot tietenkään liikkuvia olleet.
kuva 24.08. 09:59 Kurt Ristniemi  
  Kenraalikuvernöörin salonkivaunusta (41) aktiiviajaltaan tiedetään ainakin seuraava:

"Hans exellens' salongswagn är af boggiewagnstyp. I ena ändan af wagnen är salongen belägen. Möblemanget samt tapeterna äro hållna i grönt och golfwet är täckt med en tjock matta. Inwid salongen befinner sig arbetsrummet, hwars förnämsta möbel utgöres af ett skrifbord med tillhörande skrifstol. Följa så ett toalettrum samt sängkammaren, försedd med en präktig, engelsk järnsäng. Inwid sängkammaren är rökrummet beläget, hållet i grönt och rödt. Detta rum kan afskiljas i twenne afdelningar medels skjutdörrar. Därpå följer betjäningens rum. Såwäl korridoren som de särskilda rummen aro belagda med tjocka, mjuka mattor."

Näin nimittäin kertoo Västra Nyland no 65, 26.8.1904 uutisessaan Suomen uuden kenraalikuvernöörin Ivan Obolenskin ylimääräisestä junasta. Uutisessa kerrotaan myös junan kokoonpano. Junassa mm. mukana olleet keittiövaunu ja ruokasalivaunu olivat kaiketikin keisarilliset vaunut 4 ja 3.
kuva 21.08. 08:21 Kurt Ristniemi  
  Tämä olikin mielenkiintoinen harjoitus. En ollut aiemmin tullut edes ajatelleeksi, minkänäköistä kalustoa jonakin tiettynä vuonna eri rautateillä liikkui. Ja niinkuin näkyy, Helsinki-Hämeenlinna -välin vaunukalusto meni arvailuksi. Ja veturit jätän sovinnolla muiden setvittäviksi.

Etsin tätä Hämäläisen lisälehteä netistä, vaan turha oli työni: en löytänyt digitoidusta sanomalehtiarkistosta. Mistä tämän löytää?
kuva 20.08. 16:02 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1876 ei ollut vielä siirrytty kaikkien rautateiden yhteiseen kalustoon, joten on hyvinkin mahdollista, että Pietarin rautatierakennukselle hankittuja vuoden 1870-mallisia päätysillallisia läpikuljettavia matkustajavaunuja ei nähty Helsinki-Hämeenlinna -rautatiellä. Muuta kuin tietenkin Helsinki-Riihimäki -välillä.

Vuosina 1874-76 rakennettiin Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -radalle B- (I lk), D-(II lk) ja E-(III lk)sarjan vaunuja. Joten eivätköhän ainakin nämä liikkuneet Hämeenlinnaankin.

Ensimmäiset, sivuovelliset osastostovaunut todellakin muutetttin läpikuljettaviksi, mutta milloin, sitä en ole saanut selville.
Vaan olihan niitä muitakin kuin C-sarjan (I+II lk) vaunuja. Oli D- (II lk) ja Suomessa rakennettuja E-sarjan (III lk) vaunuja. Ja jopa A-sarjan vaunu, vallasvaunu nro 1. Jossakin vaiheessa kaikki nämä sivuovelliset vaunut alennettiin III luokan vaunuksi (vaunua 1 lukuunottamatta), mutta sekään vuosiluku ei ole minulla tiedossa.

Hangon rautatien matkustajavaunut olivat päätysillallisia läpikuljettavia vaunuja.
kuva 20.08. 08:05 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1962 radassa oli K60-kiskot, puupölkyt ja sepelitukikerros. Jos tuo raide on sellainen, niin kuva on otettu ennen vuotta 1968.
kuva 19.08. 15:42 Kurt Ristniemi  
  Onko tuossa raiteessa puupölkyt? Jos on, kuva on otettu ennen vuotta 1968, jolloin Saviolla rataan vaihdettiin betonipölkkyiset uudet raide-elementit.
kuva 18.08. 20:59 Kurt Ristniemi  
  Sanomalehtiuutisen mukaan Tikkurila-Kerava -välin toinen raide avattiin liikenteelle jo lokakuussa 1898:

Siwuraide Kerawan ja Tikkurilan wälillä awattiin liikenteelle keskiwiikkona [12.10.1898]. Samanlainen on jo ennestään Helsingin ja Fredriksbergin wälillä.
Uusimaa no 79, 14.10.1898

Eipä se Savion tehtaan haararata siis ollutkaan olemassa ihan koko pääradan kaksiraiteisuuden aikaa, kun kerran valmistui vasta vuonna 1909.
kuva 18.08. 18:53 Kurt Ristniemi  
  ...
kuva 18.08. 10:43 Kurt Ristniemi  
  Ei, tämä vetoraide ei ole koskaan jatkunut Keravalle saakka. Keravalle johtanut Savion kumitehtaan raide (Oy Nokia Ab:n teollisuusraide) oli tosiaankin tässä vaiheessa (v. 1994) jo parikymmentä vuotta aikaisemmin jäänyt pääradan kolmannen raiteen alle, tai kunnostettu pääradan kolmanneksi raiteeksi. Tämä tapahtui vuoden 1970 maaliskuuhun mennessä.

Savion ja Keravan välillä otettiin käyttöön kolmas raide vuoden 1970 maaliskuun alkupäivinä. Se erkani pääradan itäisestä raiteesta. Erkanemisvaihteeksi asennettiin noin 70 metrin pituinen erikoisvaihde, jossa junan nopeus saa olla 120 km. Ryömintäkaistaksi kutsutulle raiteelle ohjattiin kaikki Saviolla pysähtyvät ja Keravalle päin jatkavat matkustajajunat. Raide oli siis tavallaan Keravan kaupunkiradan ensimmäinen vaihe. Raide ja erkanemisvaihde näkyvät vuoden 1978 peruskartassa. Ks. http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/

Mutta vuosina 1909-1970 Savion tehtaalta siis johti oma pääradasta erillinen sivuraide/haararata Keravalle saakka. Siis koko pääradan kaksiraiteisuuden ajan:

Vuonna 1908 Rautatiehallitus ehdotti [senaatille] rakennettavaksi 2 060 m sivuraiteen Keravalta Saviolle, ja siihen 50 m pistoraiteen. Ja 16.11.1909 Keravan aseman alainen Savion sivuraide avattiin tavaraliikenteelle kokonaisissa vaunun lasteissa.

Vuonna 1909 päärata taisi Savio-Kerava -välillä olla jo kaksiraiteinen, sillä toinen raide Helsinki-Riihimäki - välille rakennettiin vuosina 1892-1909 (Valtionrautatiet 1962-1987, s. 26). Nähtävästi Kerava-Savio -sivuraide rakennettiin siis samaan aikaan kolmanneksi raiteeksi pääradan itäpuolelle.

Vuoden 1924 raidekaaviossa pääradassa on Savion kohdalla kaksi raidetta ja Savion tehtaalta on kolmas raide Keravan suuntaan. Vuoden 1958 kartassa pääradassa on Savion kumitehtaan ja Keravan välillä kaksi rataviivaa, kun kumitehtaalta etelään on vain yksi (karttaan ei ole merkitty yksittäisiä raiteita). Vuoden 1969 peruskarttaan on merkitty yksittäiset raiteet: Saviolta Keravalle on kolme raidetta, mutta Saviolta etelään vain kaksi. Ks. http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/

Pääradan kolmannen raiteen rakentamisen yhteydessä Oy Nokia Ab:n teollisuusraide siis jäi kolmannen raiteen alle vuonna 1970. Tai kunnostettiin kolmanneksi raiteeksi? - Koko välillä Tikkurila-Kerava kolmas raide otettiin käyttöön toukokuun lopussa vuonna 1981, jolloin Keravan kaupunkirata oli yksiraiteisena valmis koko matkan Helsingistä Keravalle.
kuva 17.08. 20:09 Kurt Ristniemi  
  'Kausalan asema' -blogissa on pari todella hyvää valokuvaa nähtävästi tästä samasta autosta. Toisessa kuvassa auton kyljessä komeilee suuri siipipyörä ja merkintä 'Rto HR 11'.
http://kausalanasema.blogspot.fi/2016/05​/liikennetarkastajan-rata-auto.html

Löytyyköhän jostakin kortistosta auton tarkka malli? Sehän voi olla vaikka 1934 Ford Model 40 730 De Luxe Fordor Sedan.
kuva 16.08. 15:32 Kurt Ristniemi  
  En ole koskaan älynnyt ihmetellä veturien nimeämistä suomalais-ihanteellisin nimin, vaikka hyvin tiesin rautateiden ruotsinkielisyyden. - Paras tapa ohjata ihmisten ajattelua onkin juuri asiasta vaikeneminen. - Toisaalta höyrylaivoilla oli suomenkieliset ja usein suomenmielisetkin nimet. Ehkä se vai oli maan tapa silloin?

Rautatiejohtokunta tosiaankin nähtävästi ignoreerasi suomen kielen kokonaan. Niinpä esim. Suometar 21.3.1862 arvosteli sitä, ettei aikatauluja ja tariffeja ollut annettu suomenkielisiin lehtiin.

Suomenkieliset lehdet näyttävät hoitaneen ongelman itse, kääntämällä rautateiden aikataulut ja ilmoitukset suomeksi. Eri lehtien käännökset ovat kuitenkin siinä määrin erilaiset, että vain ilmoituksen päiväys ja allekirjoittaja osoittavat kyseessä olevan sama ilmoitus. Joskus tekstit ovat ainakin nykyihmiselle likipitäen käsittämättömiä.

Minua hämmästyttää se, että eri lehdet käänsivät ilmoitukset itse. Muutoinhan lehdet kopsasivat toistensa juttuja vallan suruttomasti.
- Vai oliko olemassa lehtisyndikaatteja, joiden sisällä vain saattoi kopioida? Silloin tietenkin eri syndikaatit joutuivat tekemään omat käännöksensä.
- Vai oliko kyseessä kilpailukeino: Rautatieilmoitukset suomeksi yksinomaan meillä!

En todellakaan tunne 1800-luvun lopun lehdistön tapoja.
kuva 16.08. 07:12 Kurt Ristniemi  
  Wikipediakin kertoo tuon ajan peninkulman pituuden. Ja nimenomaan virstan kautta:
"Suomen virsta on Venäjän virstaa hieman pidempi, 1068,80 metriä. Määritelmän mukaan Suomen virstan pituus on kymmenesosa Ruotsin ja Suomen metrijärjestelmää edeltäneestä peninkulmasta. Suomen virsta otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1827."

T.s. peninkulma on 10 Suomen virstaa, eli 10688 m (10,688 km).

Tällä tiedolla 3 peninkulmaa tunnissa = 32,064 km/t, ja 6 peninkulmaa tunnissa = 64,128 km/t. Mutta tietenkin sanomalehden kertomat nopeudet olivat pyöristettyjä 'noin'-nopeuksia.

Olikohan A1-vetureissa nopeusmittari? Virstaa tunnissa, vai peninkulmaa tunnissa?
kuva 15.08. 20:57 Kurt Ristniemi  
  Noista A1-veturien nopeuksista:

Suomi siirtyi metrijärjestelmään vasta vuonna 1887. Oletettavasti peninkulma määritettiin vasta silloin 10 kilometriksi. Sitä ennen Suomessa - ja varsinkin rautateillä - käytettiin venäläisiä kyynärään (arsina) perustuvia pituusmittoja. Kilometri ei ollut käytössä.

Wikipedian mukaan peninkulma oli 5 937 - 6 173 m. Jos käytämme peninkulmalle likiarvoa 6 km, vetureiden matkanopeus oli 18 km/t (3*6) ja Ilmarisen koeajoennätys oli 36 km/t (6*6). Nämä nopeudet lienevät lähempänä totuutta?

Toisaalta: Helsinki-Hämeenlinna -rautatien pituus oli 10 peninkulmaa vuoden 1862 lehtitetojen mukaan. Ja kun rautatie kilometreissä mitaten (jostakin löytämäni tiedon mukaan) oli 108 kilometriä pitkä, niin melkeinpä alan uskoa peninkulman olleen kymmenisen kilometriä noissa vanhoissa uutisissa.

Vai mitä pitäisi uskoa? Sekä peninkulman pituudesta että A1:sten nopeudesta.
kuva 14.08. 18:07 Kurt Ristniemi  
  Kyllä se Elka toimii liukkaasti ja jouhevasti. Ei siinä mitään. Minä vain en kuollaksenikaan keksi miten nuo veturin piirustukset sieltä onnistuisin esiin kaivamaan.

Ja minä kun niin toivoin linkkiä niihin piirustuksiin.
kuva 14.08. 12:56 Kurt Ristniemi  
  www.elka.fi:n (Elinkeinoelämän keskusarkisto) ja minun logiikkani ovat niin pal eri tavoin rakennetut, että minun on yleensä tyystin mahdoton löytää Elkasta yhtään mitään. Ja kuitenkin minä työkseni suunnittelin tietosysteemejä :(
kuva 14.08. 09:56 Kurt Ristniemi  
  Näyttäisi olevan sama veturi kuin Museoviraston kuvassa. Kuvan selitteessä veturin kerrotaan olevan Tampellan valmistama kapearaideveturi Aa10 (N).

http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Ta​mpereen+museot/D/605+Tampella+605+3%3A73​?freetextSearch=rautatiekalusto&itemInde​x=70
kuva 13.08. 08:30 Kurt Ristniemi  
  Eikös tuon Gt-vaunun numero ole 4435?
kuva 10.08. 17:52 Kurt Ristniemi  
  Kirjassaan 'Kisko kävelee' (s. 59) Väinö Rankka kertoo sillasta näin:
"Päätyönä oli siltaryhmän rakentaminen Pielisjoen yli Uimasalmen kohdalla, suuri kaksivartinen kääntösilta kaksine aukkoineen ja sen jatkona kaksi ristikkosiltaa."
kuva 09.08. 15:55 Kurt Ristniemi  
  Taitaa olla niin, ettei tälle sitten voi sen kummempaa tunnusta syöttää kuin tämä 'Työkoneet, Muu, Nro 1'. Listassa on jos minkälaisia littera-osasto -yhdistelmiä, mutta ei vissiin mitään tälle sopivaa. Vaikka siis olikin vuodesta 1923 Rro 1.

Mukava juttu että satuin sattumalta lisäämään tämän kuvan tietoineen, jos se kerran auttoi loksahduttamaan palat kohdalleen :).
kuva 09.08. 07:00 Kurt Ristniemi  
  Itse löysin tämän Bucyrusin valmistajanumeron täältä: Ilkka no 90, 6.8.1912, s. 2.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/1225714?page=2&term=höyry​lapio

Yritin lisätä kuvaan tunnisteen Rro 1, mutta eipä löydy listasta pelkkää Rro:ta.
kuva 02.08. 14:14 Kurt Ristniemi  
  Yritin löytää tietoja tästä onnettomuudesta, mutta tuloksetta.
Tuo pystyssä töröttävä katettu tavaravaunu on niin pitkän näköinen, että en mitenkään ymmärrä mikä se on. Liekö joku venäläinen? Vaiko sittenkin myöhempien aikojen Gb niinkuin kuvasta http://vaunut.org/kuva/121130 ehkä voisi päätellä?
kuva 02.08. 11:53 Kurt Ristniemi  
  Se 'ensimmäinen' kuva on varmaankin http://vaunut.org/kuva/121130
kuva 01.08. 08:00 Kurt Ristniemi  
  Mahdatkohan tarkoittaa esim. tätä Nobel-Standardin vaunun kuvaa http://vaunut.org/kuva/108333 ?
Se on tämän kuvan Nobelin maahantuontiyhtiön seuraajayhtiön yksitelinen vaunu.

Itse kaipaan tietoa siitä venäläisestä oppikirjasta, mistä tämä kuva arvatenkin on. Olen sen joskus netistä löytänyt, mutta olen sittemmin kadottanut yhteyden siihen.
kuva 30.07. 19:56 Kurt Ristniemi  
  Uimaharjun - tai siis Uimasalmen - rautatiesiltahan se on. Kiitokset tietävämmille.

Arvelujen avulla sama kuva löyty netistä: Kuva on julkaistu kirjassa 'Kisko kävelee - insinöörin muistelmia rakentajavuosilta'. Ja siinä kuvassa on kuvateksti, josta aika ja paikka kävivät selville.
kuva 30.07. 13:07 Kurt Ristniemi  
  Katselin - muistin viimeinkin - siltakuvia VR historiikista 1862-1912.
Tämä silta saattaisi olla esim. 'Fig. 71. Järnvägsbro vid Tammerfors.'
Varsinkin kun tässä ei ole päädyissä ylhäällä poikkisidettä. Kemijoen silloissa sellaiset on.