Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 31.03. 13:51 Kurt Ristniemi  
  Ainoa linjasta poikkeava on tuo Rh kk N:o 51/5860, 14.5.1907, jonka taulukkoon 4-akseliset CE-vaunut on merkitty päivävaunuiksi ja joka taulukko on sellaisenaan kopsattu v. 1916 käsikirjaan.

Taitaa olla taulukossa painovirhe. Siinä kun ei kirjaimin todeta CE-vaunujen olevan päivävaunuja, vaan yhtäläisyysmerkein. Outo virhe. Ja vielä oudompaa on, ettei tietoa korjattu v. 1916 käsikirjaan mennessä.

Eipä siis ollut vaununnumerosta muuta apua kuvan ajoittamiseen, kuin että vaunu oli rakennettu vuonna 1920 ja hylättiin vuonna 1941. Tai 1940 ('Pass. vagnar' -kirjan mukaan).
kuva 31.03. 12:00 Kurt Ristniemi  
  "Suomen murteissa raide on tarkoittanut pyörän tai jalaksen jättämää jälkeä."
Kotimaisten kielten keskus
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_v​astauksia/sanojen_alkuperasta/raide_rait​o_ja_raitio
kuva 31.03. 09:49 Kurt Ristniemi  
  Eipä olekaan kerta eikä kaksi, kun eri lähteistä saa eri tulokset.
Tuon aiemman kommenttini tiedot perustuivat rautatiehallituksen kiertokirjeisiin. Vaunuluetteloista löytyykin sitten vallan erilaista tietoa.

Kiertokirjeet:
- Rh kk N:o 34/2114, 4.3.1901: 4-akseliset vaunut saivat numerosarjan 2001-3000, jossa I, II ja III lk C. E. -vaunut olivat sarjassa 2401-2500.
- Rh kk N:o 51/5860, 14.5.1907: 4-akseliset päivävaunut saivat omat numerosarjansa (... makuuvaunut ja ne trukeilla varustetut matkustajavaunut, joita käytetään päiväliikenteessä ovat eroitettavat erityisiin numerosarjoihin...). Tällöin I, II ja III lk CE-päivävaunut saivat numerot 2401-2500.
- Vuoden 1916 Käsikirjassa liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II vuoden 1907 numerointi oli voimassa.

Vaunuluettelot:
I, II ja III lk C. E. -vaunut on merkitty makuuosastovaunuiksi/makuuvaunuiksi vuosina 1898-1922.
Vuodesta 1923 alkaen vaunujen littera on CEm.


Vuoden 1907 kiertokirjeen numeroinnissa on merkillepantavaa se, että CE-vaunut on siinä määritelty päivävaunuiksi. Listassa ei ole CE-makuuvaunuja. Onko kiertokirjeessä kirjoitusvirhe, onko ollut tarkoitus siirtää vaunut vain päiväkäyttöön, onko muutos jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi vai onko se pikaisesti kumottu? Ja miksi tieto toistetaan vielä vuoden 10916 käsikirjassa?
kuva 31.03. 08:09 Kurt Ristniemi  
  Vihreästä Kisko-Kallesta enemmän: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/WW​V/kiskok/kisko.htm
kuva 31.03. 07:02 Kurt Ristniemi  
  Ajoituksesta vielä:
CEm 2421 vamistettiin Fredriksbergissä (Pasilassa) vuonna 1920.
kuva 30.03. 15:34 Kurt Ristniemi  
  Vaunun numeron perusteella voi yrittää haarukoida kuvan ajoitusta.
Numerosarja 2401-2500 oli vuodesta 1907 lähtien CE-päivävaunujen sarja. Tilanne oli sama ainakin vielä vuonna 1916.
Vuoden 1937 lopussa se oli CEm-makuuvaunujen sarja.
Milloinkahan numerointi vaihtui?
kuva 19.03. 07:29 Kurt Ristniemi  
  Vuoden 1938 opaskartassa LWR:n raiteet ja asema (25) näkyvät hyvin: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kau​punkikartat/Lahti%20opaskartta%201938%20​%28mk%29.jpg
Lisää karttoja: http://timomeriluoto.kapsi.fi/Sivut/Paas​ivu/KARTAT/Kaupunkikartat/Kaupunkikartat​.html
kuva 10.03. 12:57 Kurt Ristniemi  
  Teknikern N:o 265, 1.1.1902 kertoo Töölön sokeritehtaan radasta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1122439?page=14

Vid Tölö sockerbruk ha under året [=1901] följande nyanläggningar blifvit utförda;
En smalspårig järnväg med 1 meters spårvidd från statsjärnvägarnas vedbangård till bruket. Med denna bana befordras medels särskildt konstruerade truckvagnar statsbanans bredspåriga godsvagnar till bruksområdet. Truckvagnarna, 10 till antalet, äro konstruerade af ingeniör Adolf Engström och tillvärkade å Sandvikens skeppsdockas mekaniska värkstad. Lokomotivet, af 120 eff. bkrs styrka, är levereradt af firman Krauss & Comp. i München. Banan går i ytterst skarpa kurvor och stigningar. Till banbyggnaden höra vidare lokomotivstall af cocolith och en vagnsvåg.
Ett magasin af sten för raffinadsocker. Nedre våningen, hvälfd med kryssbvalf, inrymmer snickarvärkstad, rum för farinblandning och matsal för utarbetare, medan öfre våningen, äfven den hvälfd (betonhvalf), är afsedd för lagring af färdigt fabrikat. Ritningarna äro uppgjorda af arkitekten Wald. Aspelin.

Tuo cocolithista valmistetuksi sanottu veturitalli taitaa olla kokoliitilla vuorattu:
"Kokoliitti (kreik.), poltetusta kipsistä kookospähkinän kuituja sideaineena käyttäen valmistettuja peitelevyjä, joita käytetään puuseinien vuoraamiseen."
Pieni tietosanakirja, Toinen osa, 1926

----------
Myös Folket-lehti kertoo tehtaan trukkivaunuista tehtaasta kertovassa jutussaan. Sen mukaan lavettivaunut olivat Suomessa ainoat laatuaan ja maailmallakin harvinaiset. Jutussa on myös kuvituspiirros vaunusta :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/623872?page=4

En nyhet vid Tölösockerbruk hvilken visserligen icke direkt rör sockertillvärkningen, men dock är synnerligen intressant, är d. s. k. truckvagnarna, om hvilka en vidstående bild bättre än en beskrifning kan gifva en föreställning. För transport af råsocker, toppar, kol, ved o. s. v. ville bruket anlägga en järnväg, men den vid våra statsjärnvägar vanliga spårbredden (omkring 5,5 m.) kunde icke användas, emedan här erfordrades vida skarpare kurvor än de vid statsbanorna tillåtna.
Istället anlades en 1 m. bred järnväg, som förseddes med truckvagnar, på hvilka vanliga järnvägsvagnar kunna transporteras, längs de ytterst skarpa kurvor, betingade af placeringen af redan uppförda fabriksbyggnader magasiner m. m. Detta truckvagnssystem är enastående i landet samt tilsvidare mycket ovanligt äfven utrikes.
kuva 08.03. 20:54 Kurt Ristniemi  
  Kuvan vaunu on merkiity Cm-vaunuksi ja kuvausaika välille 1914-1918. Pohdin sitä, onko littera oikea-aikainen; oliko littera Cm käytössä tuolloin?
Jälleen kerran totean muistiinpanojeni puutteellisuuden: Niistä ei löydy tietoa siitä, milloin otettiin käyttöön alalittera 'i' boggiepäivävaunuille ja 'm' boggiemakuuvaunuille. - Vuosikertomusten vaunuluetteloissa ne ovat vasta vuodesta 1921 lähtien.
Esim. vielä vuoden 1913 asemien kalustolistassa boggievaunua (telivaunua) merkitsi o ja boggiemakuuvaunua o'.
kuva 25.02. 14:19 Kurt Ristniemi  
  SA-kuva nro 89771.
Paikka: Kaukopää.
Kuvateksti: Adolf Hitlerin vierailu marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä.

Ollaan Enson Kaukopään tehtaiden ratapiha-alueella.

Tässä yksi kertomus vierailusta:
https://www.apu.fi/artikkelit/kiusalline​n-yllatysvieras-hitler-saapui-suomeen-na​in-vierailu-mannerheimin-syntymapaivilla​-sujui
kuva 01.02. 11:33 Kurt Ristniemi  
  Kyllä minä tuon 1950-luvulle ajoittaisin. Näyttää niin lapsuuteni ajan hius- ja vaatemuodilta.
kuva 10.12.2019 08:28 Kurt Ristniemi  
  On mahdolista, että tuo vaunun seinään maalattu sairasjunan tunnus on paljonkin vanhemmalta ajalta, jolloin se jatkosodan aikaan ei enää kertonut sairasjunan numeroa. Valtionrautateillä oli sairasjunia niin talvisodassa, sisällissodassa kuin jo esim. vuonna 1878. Sairasjuna on aina kuulunut sodan kalustoon.

Jos sallitaan arvauslinjalle lähtö, niin arvelen vaunun tunnuksen olevan viimeistään sisällissodan ajoilta.
kuva 09.12.2019 22:09 Kurt Ristniemi  
  Sairasjuna 2:n sotapäiväkirja, I osa: 15.6.1941-12.1.1942:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=​218853

Päiväkirjasta käy ilmi mm. sairasjuna 2:n kokoonpano 27.6.1941:
Veturi K5 No 833, vaunut 22128, 22621, 22608, 22097, 22060, 22134, 22132, 30062, 2734, 2138, 2146, 3592, 1818.
Klo 15 vaihdettiin F 3592 varastovaunuun F 3618.
20.7.1941 vaihdettiin Haapakoskella varastovaunu XE 1818 keittiövarastovaunuun GE 30062. Kuvan vaunun aluskehyksessä on merkintä 'XE', joten tuo varastovaunu XE 1818 saattaisi sopia kuvan vaunuun. Mutta kun juna iltapäivällä 20.7.1941 lähti Haapakoskelta kohti Joensuuta (Kuopion-Lieksan kautta?), vaunu oli päiväkirjan mukaan jäänyt jo pois.

Kuvan ja päiväkirjan tiedot eivät siis täsmää. Onko SA-kuvissa väärä päivämäärä tai paikkakunta, vai onko kyseessä sittenkään sairasjuna 2?
kuva 09.12.2019 21:13 Kurt Ristniemi  
  Sairasjuna numero II, vaunu 10.
Vuonna 1944 junan nimi oli 'Tauno' sen päällikön, lääkintäkapteeni Tauno Ervastin mukaan.

Ks.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=​&esrc=s&source=web&cd=11&ved=2ahUKEwjDnc​-HpqnmAhXJlYsKHf1qCNo4ChAWMAB6BAgGEAI&ur​l=https%3A%2F%2Ftrepo.tuni.fi%2Fbitstrea​m%2Fhandle%2F10024%2F95465%2Fmarskin_rit​ari_paavo_koli_2009.pdf%3Fsequence%3D1%2​6isAllowed%3Dy&usg=AOvVaw2CtLPT3LRtqEbFi​qPtqWvq
s. 266

Samaa vaunua ja kuvaa on ihmetelty jo aiemminkin, keskustelupuolella:
http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​topic=5999.0
Siellä lopputulemaksi tuli sairasjuna, jossa vaununkylkeen maalattu numero II oli tulkittu vaunun numeroksi ja irtokylttiin maalattu numero 10 junannumeroksi, eli väärinpäin.
kuva 19.11.2019 14:16 Kurt Ristniemi  
  Kuva on jaettu Facebookin 'Helsinki vanhoissa kuvissa' -ryhmään. Lupa lie kysytty?
https://www.facebook.com/groups/42778790​0994329/permalink/787145971725185/
kuva 11.11.2019 09:02 Kurt Ristniemi  
  Eiköhän taustan kerrostalo ole Mannerheimintie 21-23. Vanhojen karttojen mukaan Mannerheimintieltä tuli kiskot hallien pohjoispäädyn sivuitse. Kuvassa siis hallien pohjoispääty ja niiden takana Mannerheimintie.

Muuntaja - muuttaja: Muuttajassa moottori pyörittää generaattoria, muuntajassa ensiö- ja toisiokäämillä on yhteinen magneettisydän.
kuva 25.10.2019 13:08 Kurt Ristniemi  
  Jos de la Sota -serkusten laivojen tunnus todella oli SA jo vuodesta 1889 alkaen, niin kuvan aikahaarukka laajenee allkupäästään, mikä hyvin sopii rautatievaunujen uutuuttaan hohtaviin merkintöihin. Sekä litteramerkintä Gabd että rautatien tunnus SJiF ovat vuoden 1896 uudistuksia edeltävältä ajalta. Noin hohtavina vanhanmalliset merkinnät tuskin olisivat voineet olla enää vuosisadan vaihteessa.

Baracaldo vieraili Suomessa ja Helsingissä ainakin jo vuodesta 1895. Varhaisimmista käynneistä ei valitettavasti ole lastitietoja ja ainakin kerran laiva on saapunut Helsinkiin ilman lastia:
- Nya Pressen 18.7.1895: Kronstadt, 10. juli, Baracaldo (å.), de San Vicente, t. Viborg.
- Nya Pressen 9.8.1895: Hull, 25. juli, Baracalldo (å.), Sanvicete, fr. Viborg.
- Aftonposten 11.8.1895: Idag ha inklarerats spanska ångfartyget Baracaldo, kapten G. Sanvicente, hemmahörande i Bilbao, kommande från Kronstadt utan last, [...] Båda fartygen inlasta trävaror i Sörnäs.
- Aftonposten 23.5.1896: Igår inkom spanska ångaren »Baracaldo» (649 ton) med kol från Hamburg.

Esim. tuo 22.5.1896 hiilentuontireissu sopisi kokolailla erinomaisesti kuvan tilanteesen. Tosin rautatievaunujen merkinnät vaikuttavat turhan uudenloistavilta jopa siihenkin ajankohtaan. Ovathan uusimmat vaunut valmistuneet jo 3 vuotta aikaisemmin, ja tuskinpa niiden merkintöjä on tarvinnut uudistaa vielä vuonna 1896.

Baracaldo oli sekin valmistunut vuonna 1893. Olisiko se käynyt tuomassa hiiltä Helsinkiin jo varhemminkin?

Kaikki tämä siis sillä olettamuksella, että serkusten laivoissa oli SA-merkki jo alusta alkaen.
kuva 24.10.2019 16:35 Kurt Ristniemi  
  "Oheinen Töölön sokeritehtaan lavettikuljetusten mainos" tarkoittanee kuvaa http://vaunut.org/kuva/131981 ?
Valitettavasti kuvalle ei ole ilmoitettu lähdettä, joten kuvan ajoitus vuodelle 1901 on tarkistamaton. Samoin jää tietymättömiin, missä kuva on jukaistu, Teknikernissä vai jossakin muualla.

Kuvassa on Töölön sokeritehtaan lavettivaunulla katettu tavaravaunu Ga 7070, jossa yhtiömerkkinä on SVR. - FSJ.
kuva 24.10.2019 13:29 Kurt Ristniemi  
  Löytyihän se senaatin päätös: Vuonna 1896 senaatti päätti että valltion rautateiden virallinen nimi oli oleva "Finska statsjärnwägarne" ja "Suomen waltion rautatiet". Tämä tieto on sanomalehdestä ja saattaa sisältää kirjoitusvirheen.

Mutta oli minulla sittenkin jo entuudestaankin tieto sekä nimen että merkin muutoksesta:
Enligt Komm. Exp. bref af den 11/6 1896 och 21/1 1897 skall såsom den officiella benämningen för Stjv. användas på svenska språket "Finska statsjernvägarne" och på finska "Suomen valtionrautatiet" och skola i anledning häraf såväl vagnar, som andra sådana Stjv. tillhöriga föremål, som brukat förses med Stjv. märke, märkas med bokstäfverna F. S. J. och S. V. R.
JS 4580/1896, JS 1143/1897

Määräys merkin muuttamisesta annettiin jo vuosina 1896 ja 1897, mutta vaunuissa näkyy olevan varsin tuoreelta näyttäviä litteramerkintöjä, jotka ovat ajalta ennen marraskuun 1896 litterauudistusta.
kuva 24.10.2019 11:03 Kurt Ristniemi  
  Vaununnurkkien valkoisia 'töhrintöjä' on ihmetelty ennenkin. Usein niiden on kuviteltu olevan maalattuja, mutta 'töhrintä' on lähempänä totuutta: Ne ovat jäänteitä osoitelapuista. Mitä vanhempi ja käytetympi vaunu, sitä selvempi ja laajempi alue.

Ennen osoitelipuille tarkoitettuja verkkokehyksiä osoiteliput liimattiin vaunun vasempaan nurkkaan. Verkkokehyksistä määrättiin vuonna 1929 (Kt 15/1929).


SJiF-yhtiötunnus on hankala ajoituksen apurina. Itse en ole löytänyt määräyksiä yhtiötunnuksen vaihtamisista, mutta valtion rautateistä käytetyn nimen muutoksista on tietoa:
- Ohjesäännössä 18 p:ltä toukokuuta 1872 täytetään nimitystä "statsjärnwagarne i Finland", ja tätä nimitystä on käytetty aina wuoteen 1888.
- Suomen rautatiehallituksen ohjesäännöissä ja Suomen waltiorautateitten hallinto=ohjeissa 31 p:ltä elokuuta 1888 ja julistuksessa samalta päiwältä, koskewa uutta ohjesääntöä Suomen rautatiehallitukselle ja Suomen waltiorautateitten hallinnolle, käytetään valtiorautateitten wirallisena nimenä: "finska statsjärnwägarne", kun taas julistuksessa uudesta palkkausohjesäännöstä Suomen waltiuraulateitten palweluksessa olewille wirka= ja palwelusmiehille käytetään [edelleen] nimitystä "statsjärnwägarne i Finland".
- Rautatiehallitus pyysi v. 1896 senaatilta määräystä valtionrautateiden oikeasta nimestä, koska oli käytetty nimiä 'finska statsjärnwägarne' ja 'statsjärnwägarne i Finland'. - Tiedossani ei ole mitä senaatti asiasta päätti. Ilmeisesti yhtiötunnuksena käytettiin koko tämän ajan muotoa SJiF.

Valitettavasti nuo yllä olevat tiedot eivät kerro, milloin yhtiötunnus vaihdettiin SJiF:stä F.S.J. / S.V.R:ksi.

Parin vaunun aivan uuden näköiset merkinnät ovat ajalta ennen marraskuun 1896 litterauudistusta. Se ehkä puoltaisi kuvan ajoittamista aiemmin esitetyn aikahaarukan alkupäähän.
kuva 24.10.2019 07:34 Kurt Ristniemi  
  Kuvan vaunut:
• SJiF:n pystylaudoitettu Gabd 2336 vuodelta 1893, rakentanut Kone- ja Siltarakennus O.Y. Porin rautatierakennukselle.
• SJiF:n pystylaudoitettu Gabd 2311 vuodelta 1893, rakentanut Kone- ja Siltarakennus O.Y. Karjalan rautatierakennukselle.
• SJiF:n vaakalaudoitettu jarrusillallinen Gb 1058 vuodelta 1869, rakentanut rautateiden Helsingin konepaja Helsingin-Hämeenlinnan rautatielle. Puiset jarruklossit kaikissa pyörissä.
• SJiF:n pystylaudoitettu jarrusillallinen Gabd 1170, rakennettu vanhalle lyhyelle aluskehykselle. Puiset jarruklossit. Vaunu on muita vaunuja tummempi. Alun perin vuodelta 1869, Porin osakeyhtiön konepaja Riihimäki-Pietari rautatierakennukselle.
• SJiF:n pystylaudoitettu jarrukopillinen Gbd 2317? 1893, Kone- ja Siltarakennus O. Y. Karjalan rautatierakennukselle.

Vaunut näkyvät selvemmin, kun kuvaa vaalentaa. Silloin yksityiskohdat nousevat esille skannauksen alivalotuksesta.
kuva 12.10.2019 16:33 Kurt Ristniemi  
  Pressun tarkoituksena on käsittääkseni estää tulenloimun ja muun mahdollisen valon näkyminen taivaalle. Tarpeellinen varotoimi vihollisen ilmatoiminnan alueella.
kuva 10.10.2019 15:43 Kurt Ristniemi  
  Terveysikkunat ovat rakennuksissa käytettyjä alareunastaan (sisäpoka) saranoituja tuuletusikkunoita, joilla pyritään estämään lattiavetoa. Ks. esim. http://restaurointikuvasto.nba.fi/read/a​sp/rakosakuvahaku.aspx?KUVAUS_ID=53

Terveysikkunoita muistuttavaa ikkunamallia käytettiin matkustajavaunuissa VR-historiikin mukaan vuodesta 1925. Ilmankulun kannalta ikkunamallit kuitenkin eroavat toisistaan: Terveysikkunassa ikkunan pokat on ristisaranoitu, sisäpoka alareunasta ja ulkopoka yläreunasta. Matkustajavaunun ikkunassa koko ikkuna on saranoitu alareunasta.

Matkustajavaunujen aikaisempi alaslaskettava ikkunamalli oli haasteellinen: Vastapainoista huolimatta ikkunat olivat raskaita käyttää ja tiivisteistä huolimatta ne ajanoloon päästivät vettä seinän sisään.
kuva 10.10.2019 11:25 Kurt Ristniemi  
  Missään käytettävissäni olevista liikkuvan kaluston kuvastoista ei ole kuvaa lanterniinivaunusta, jossa olisi terveysikkunat.
Se ei toki sitä todista, ettei sellaisia vaunuja olisi voitu rakentaa. Mutta edelleen pidän mahdollisena sitä, että joihinkin lanterniinivaunuihin kenties vaihdettiin myöhemmin terveysikkunat.
kuva 08.10.2019 07:53 Kurt Ristniemi  
  Kuvan ajoituksen tarkentumista on tosiaan ollut kiinnostavaa seurata. Mutta olisiko siinä menty jo liian pitkälle?
On toki todennäköistä, että kuva on 'Nuori seikkailija' -elokuvan ensi-illan ajoilta, mutta mikään tuskin todistaa sen olevan nimenomaan ensi-ilta-päivältä, joka oli perjantai 27.7.1951. Eiköhän elokuvan mainonta jatkunut koko näytöskauden ajan.
kuva 08.10.2019 07:34 Kurt Ristniemi  
  VR-historiikin 1912-1937 mukaan terveysikkunoita alettiin asentaa vuonna 1925. Siihen aikaan oli matkustajavaunut jo pitkään rakennettu ilman lanterniinikattoa.

Onko siis niin, että lanterniinikattoisiin vaunuihin vaihdettiin - ehkä täyskorjauksissa - terveysikkunoita?
kuva 06.10.2019 10:51 Kurt Ristniemi  
  Kauppahallin edustan vaunu näyttää korkealaitaiselta avonaiselta vaunulta sivun keskellä olevine ovineen, mutta niitä tuskin oli enää 1950-luvullla.

Finnasta löytyvän valokuvan mukaan OXYGENOL-valomainos oli Arena-talon katolla ainakin jo vuonna 1955.
https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS0000​05:km002u2f

Kino Tuulensuussa on menossa elokuva, jonka nimessä on 'seikkailu'. 'Ihana seikkailu' se ei liene, sillä se sai ensi-iltansa vasta 21.12.1962. Ensi-ilta-teattereina Helsingissä Rex, Tuulensuu ja Herttua.
kuva 27.09.2019 15:25 Kurt Ristniemi  
  Vaunun numero on 16001.

— Waunutilauksia Suomesta Wenäijälle. Tampereen konepajasta, jonka omistaa Tampereen Pellawa= ja Rautateollisuusosakeyhtiö, on Pietariin tilattu kolme rikkihapon kuljetuksessa käytettäwää rautateillä kuletettawaa waunua, saman mallisia kuin tunnetut petroolin kuljetuswanut. Tilauksen on tehnyt Tendelew'in kemiallinen tehdas Pietarissa. Wanujen walmistukseen on jo ryhdytty. — T. U.
Uusi Suometar no 139, 19.06.1903, s. 5.
kuva 18.09.2019 16:31 Kurt Ristniemi  
  Kuvassa on nähdäkseni tavallinen semafori. 'Tahra' on tosiaan siiven vastapaino.

Ruotsin T-semaforeista aikalalilla kattava sivu: https://www.ekeving.se/si/mek/T-sem/T-se​m.html
kuva 12.09.2019 09:29 Kurt Ristniemi  
  Noita muita vaunuja tutkaillessa alkoi näyttää siltä, että vasemman reunan avonaisessa tavaravaunussa olisi ehkä kolme akselia.

1880- ja 1890-luvuilla kolmiakselisilla avonaisilla tavaravaunuilla oli erilaisia litteroita ajankohdasta riippuen.
- Vuonna 1888 Helsinki-Pietari -rautatiellä oli 26 kpl 3-akselisia H. b. K. -lankkuvaunuja.
- Vuonna 1896 3-akselisten K-lankkuvaunujen littera vaihdettiin KK:ksi.
kuva 12.09.2019 07:27 Kurt Ristniemi  
  Kuva on väljemmin rajattuna sivustolla Taidelinja: Linjoilla vuodesta 1888, Tutustu HKL:n historiaan.
http://www.taidelinja.fi/fi/Linjoilla_vu​odesta_1888

Kuvateksti:
Sotavuodet merkitsivät muutoksia myös joukkoliikenteessä. Näin kuului liikennepäällikön päiväkäsky vuonna 1939: "Henkilökunnalle tiedotetaan seuraavat Helsingin kaupungin väestösuojelutoiminnnan laatimat ohjeet ilmahälytyksen sattuessa: 1. Vaunu on heti pysäytettävä ja valot sammutettava. 2. Virta on katkaistava. 3. Matkustajat on ohjattava lähimpään suojapaikkaan, portaaseen tai porttikäytävään ja on henkilökunnan etsittävä suoja samasta paikasta sekä ylläpidettävä siellä järjestystä."

Kuva: Helsingin kaupungimuseo, 1939-44
kuva 12.09.2019 06:58 Kurt Ristniemi  
  Näkemissäni piirustuksissa ja valokuvissa tuonmallisissa vaunuissa jarru vaikutti molempiin akseleihin ja kummallakin akselilla molempiin pyöriin.
kuva 11.09.2019 08:00 Kurt Ristniemi  
  Sunilan ja Saalastin vetureista on tietoa keskustelussa http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​topic=9690.0

Sunila 3: Saalasti 14/1957, Otso 1, hankittu lokakuussa 1957, palautettu vaihtona Saalastille 1965.
kuva 05.09.2019 15:56 Kurt Ristniemi  
  Sama kuva löytyy Finnasta sekä pieni- että suuriresoluutioisena:
https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/mu​sketti_rautatie.M014:SRMV1:4070

Suuriresoluutioisesta kuvasta erottuvat vaunujen luokkamerkinnät ym. vähän paremmin:

- Ensimmäinen vaunu oikealta on selvästi III lk vaunu (E). Sen yhtiömerkinnät ja numero ovat ajan haalistamat, mutta luokkamerkinnät on maalattu aivan hiljattain uudestaan. Ja epätavalliseen tapaan: III LUOKKA-KLASS.

Toinen vaunu oikealta näyttäisi minusta luokkamerkintöjen mukaan olevan II lk vaunu (D), mutta sen numero 745 kuuluu vuonna 1900 Pietarissa rakennetulle III lk vaunulle (E). Vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvassa 198 III lk vaunu 745 onkin samannäköinen. Vaunu on rakenteeltaan varsin samanlainen kuin ensimmäinen vaunu. Katon kalusteet näyttävät kuitenkin olevan vaunun keskilinjalla.

Kolmas vaunu oikealta on nähtävästi II lk vaunu (D). Se on vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 154 mallinen. Vaunun kumpaankin päähän on merkitty luokkamerkinnän alle paikkalukumäärä. Vaunu on rakennetyypiltään ja yksityiskohdiltaan samanlainen lyhyt vaunu kuin kaksi edellistäkin.

Konduktöörivaunu (F) on tyypiltään vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 240 kaltainen vanha lanterniinikattoinen vaunu.

Äärimmäinen vaunu vasemmalla voi olla katettu tavaravaunu (Ga), mutta myös vanha matkatavaravaunu (Ge), vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 345 kaltainen.
kuva 30.08.2019 07:42 Kurt Ristniemi  
  ... ja Läntisen Viertotien nimi oli Turuntie.

Mutta itse asiassa Mannerheimintien nimi ei milloinkaan ole ollut Heikinkatu. Vain Erottaja-Kansallismuseo -välisen kadun nimi oli Heikinkatu vuodesta 1928 vuoteen 1942.

Kuvan ottamisen aikana kuvassa näkyvien teiden nimet olivat Henrikin Esplanadi ja (läntinen) Viertotie, jotka vuodesta 1942 lähtien on tunnettu nimellä Mannerheimintie. Niinkuin kuvatekstissä mainitaan.

Teillä on eri aikoina ollut erilaisia nimiä, joiden luettelemisella ei olisi ollut kuvan kannalta merkitystä.
Näin kertoo 'Helsingin kadunnimet', 1970:

Nykyisen Mannerheimintien tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie).

Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan.
Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden suomenkielisinä vastineina Henrikin Läntiskatu ja Henrikin Itäkatu.
Myös nimeä Henriks Esplanaden (Henrikin Esplanadi) käytettiin 1800-luvun lopulla.
Länsi- ja Itä-Henrikinkatu - Västra ja Östra Henriksgatan vahvistettiin 1909 ja samalla niiden välisen puiston nimeksi tuli Henrikin puistikko - Henriksallén.
1928 nimet vahvistettiin asuihin Heikinkatu - Henriksgatan ja Heikinpuisto - Henriksallén ja Heikinkatu ulotettiin samalla luoteissuunnassa Kansallismuseolle saakka.

Nykyisen Mannerheimintien osuus Kansallismuseolta luoteeseen rakennettiin 1850-luvulla länteen johtavaksi viertotieksi (nykyinen Hämeentie vastaavasti viertotieksi itäänpäin).
Se sai 1860-luvulla nimekseen Vestra Chausséen; tätä ennen käytettiin nimitystä Tölö-vägen.
Karttaliitteessä 1866 nimen suomenkielisenä vastineena oli Wiertotie.
1909 vahvistettiin nimet Läntinen Viertotie - Västra Chausséen.
1928 väylän nimeksi vahvistettiin Turuntie - Åbovägen.

1942 yhdistettiin sekä Heikinkatu että Turuntie yhdennimiseksi Mannerheimintieksi, joka samalla ulotettiin Ruskeasuolle asti. Tällöin Heikinpuisto hävisi asemakaavasta. Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä.
kuva 29.08.2019 07:23 Kurt Ristniemi  
  Olen lukemattomat kerrat tutkaillut tätäkin aluetta lukuisista kartoista ajalta niin ennen satamaradan rakentamista kuin sen jälkeenkin, enkä koskaan ole tullut selkeästi tajunneeksi, että Läntinen Viertotie (Turun tie - Mannerheimintie) kulki alunperin ratapihan tasossa eikä nykyisen ns. Ylä-Mannerheimintien tasossa. - Tai pikemminkin niin päin, että en ole selkeästi tajunnut, että ns. Ylä-Mannerheimintie rakennettiin vasta satamaradan rakentamisen yhteydessä, ja todella huomattavasti korkeammalle kuin vanha tie.

Tässä kuvassa Hakasalmen huvila onkin nykyihmisen silmään oudon korkealla. Tätäkään en ole koskaan ennen tajunnut, kun oma kokemus on vain nykyiseltä runsaasti korotetulta Mannerheimintieltä.

Tämän kuvan löytyminen oli onnellinen sattuma: Etsin Helsinki-kirjoista aivan muuta tietoa.
Kuvasarja:
Linnunlaulun silta
 
24.08.2019 18:39 Kurt Ristniemi  
  Linnunlaulun toisen sillan ajoittaminen tuottaa minulle vaikeuksia.

Se on tiedossa, että vuonna 1907 rakennettiin väliaikainen puusilta ratakuilun leventämisen ajaksi. Louhinnassa kuilun leveys tuplattiin, niin että siihen mahtui neljä raidetta.

'Radan varrella'-kirja kertoo: "Vuonna 1925 Helsingin ja Pasilan väliselle rataosalle rakennettiin kaksi uutta raidetta junien huoltoliikennettä varten". Mutta saatiinko ratakuilun levennys Linnunlaulun kohdalla valmiiksi jo aikaisemmin, vai oliko väliakainen puusilta käytössä noin pitkään?


Edit: Juuri löytämäni uutisen mukaan uutta rautasiltaa alettiin rakentaa kesällä 1907.
kuva 23.08.2019 18:21 Kurt Ristniemi  
  Onnettumuudenjälkeisten lehtiuutisten mukaan:

Sillan suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan yhteisen lausunnon mukaan sillan sortumisen syynä oli sillankaarien riittämätön rakentamisenaikainen sivuttaistuenta.

Syypääksi osoittautui suunnittelijan laatima virheellinen asennusohjelma, jossa ei ollut otettu huomioon kaarien sivuttaissuuntaista nurjahdusmahdollisuutta, vaan ainoastaan pystysuuntaiset kuormat. Niinpä kaarien tuulisiteet kiinnitettiin vasta, kun kaarien kriittinen kuorma oli jo huomattavasti ylitetty.

Lyhyesti: Silta nurjahti, eli kaatui sivulle.
kuva 22.08.2019 16:47 Kurt Ristniemi  
  Eikä pidä unohtaa Ga:ta.
kuva 22.08.2019 07:26 Kurt Ristniemi  
  Kuva on Järvenpään taidemuseon näyttelystä 'Sadejuovia ja pilvisäteitä - taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin'.
kuva 21.08.2019 20:45 Kurt Ristniemi  
  Niin Tommi. Tai mieluummin kai: http://vaunut.org/kuvat/?tt=11&i1=Hh
kuva 21.08.2019 19:55 Kurt Ristniemi  
  Tämä hiilenkuljetusvaunu käy hyvin esimerkiksi siitä, että litterat ovat saattaneet tarkoittaa eri vaunutyyppiä eri aikoina:
Vuonna 1927 Hh oli hiilenkuljetusvaunu, 1960-luvulla hakevaunu.
kuva 21.08.2019 17:32 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1927 Pasilan konepaja rakensi kokeeksi 10 vaunun sarjan hiilenkuljetukseen. Vaunuissa oli 80 cm korkeat metallilaidat ja umpipäädyt: http://vaunut.org/kuva/134675 .
kuva 21.08.2019 17:29 Kurt Ristniemi  
  Kuva http://vaunut.org/kuva/130148 näyttää, miten avoimia tavaravaunuja varustettiin hiilenkuljetukseen vuonna 1912. Lastitilaa pyrittiin lisäämään korotetuilla laidoilla ja varisemista estämään vaununpäätyjen vuoraamisella.
kuva 09.07.2019 16:03 Kurt Ristniemi  
  Vanhoja käytöstä poistettuja ratapölkkyjä käytettiin ennen puutahoissa ja pihoissa pengerrysten ja reunusten tekoon, vaan eipä käytetä enää; Liikaa karsinogeeneja.

Mutta on ainakin yksi laji, joka mieluusti kasvaa vanhoissa kyllästetyissä ratapölkyissä: ratapölkkysieni, Neolentinus lepideus. Se on sieneksi outo, sillä se pitää kuivasta ja kuumasta kasvupaikasta. Niinkuin ratapenkasta ja sen myrkkypölkyistä.

Ks. http://vaunut.org/kuva/30149
kuva 02.07.2019 02:10 Kurt Ristniemi  
  Itse en ole nähnyt yhtään dokumenttia, jossa kaikkien tavaravaunujen littera olisi ollut G alalitteroineen. Esim. vuoden 1871 vaunuluettelossa on tavaravaunuilla litterat G., G:a,. G:b., G:c., H., I., K., L., M..

Siinä litteran G alla ovat katetut tavaravaunut (G.), katetut tavaravaunut hevos- tai karjasisustuksella (G:a), ruutivaunut (G:á), avoimet tavaravaunut (G:b. ja G:c.). Muilla tavaravaunutyypeillä oli omat litteransa, joista yllättävin lie H., karjavaunu.

Myös höyryvetureilla oli litterat vuoteen 1942 saakka, jolloin veturit saivat luettelomerkin (littera) tilalle käyttötarkoitusta kuvaavat sarjamerkit: Esim. P -> Hr1, jossa H = henkilöjunaveturi, r = raskas, 1 = ensimmäinen malli. Olkoonkin, että veturien littera oli otsikoitu esim. vuonna 1911 sanalla 'sarja'. Niin otsikoitiin myös vaunujen littera esim. vuonna 1871. Vastaavasti sekä veturien että vaunujen littera oli otsikoitu sanallla 'littera' vuonna 1890.
kuva 01.07.2019 22:15 Kurt Ristniemi  
  Ai niin: se 'littera', eli 'kirjain'.

Ennenvanhaan hyvään aikaan 'litteraa' käytettiin luettelointi-, ryhmittely tai jaottelumerkkinä.

Esim. tilastossa 'Suomen tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen alamainen kertomus sen johtaessa tehdyistä töistä vuonna 1890':
Litt. A. Yleiset kustannukset.
Litt. B. Pakkolunastus.
Litt. C. Pengerrystyöt.
Litt. D. Taidetyöt.
Litt. E. Päällysrakennus.
Litt. F. Aidat ja tiet.
Litt. G. Huonerakennukset.
Litt. H. Telegrafi.
Litt. I. Radan tarveosia.
Litt. K. Liikkuva kalusto.
Litt. L. Sairaanhoito.
Litt. M. Huone- ja tarvekalut.
Litt. N. Varavarasto.
Litt. O. Radan täydennystyöt.

Kun SVR halusi jaotella ja luetteloida liikkuvan kalustonsa, se tietenkin käytti ajalle tyypillistä jaottelu- ja luettelointimerkintää, eli litteroita:

Litt. A. Vallasvaunut.
Litt. B. I lk matkustajavaunut.
Litt. C. I & II lk matkustajavaunut.
Litt. D. II lk matkustajavaunut.
Litt. E. III lk matkustajavaunut.
Litt. F. Konduktöörivaunut.
Litt. G. Katetut tavaravaunut.
Litt. H. Avoimet tavaravaunut.
Litt. I/J. Hirsivaunut.
Litt. K. Lankkuvaunut.
Litt. L. Halkovaunut.
Litt. M. Soravaunut (painolastivaunut).
Litt. N. Vankivaunut.
Litt. O. Kanuunavaunut.
Litt. P. Postivaunut.

Ajanoloon tuli tarve eritellä vaunutyyppejä tarkemmin, mutta siihenkin toi avun vannha kunnon littera-periaate. Ihan niinkuin Suomen tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen alamaisessa kertomuksessa, litteroita jaoteltiin edelleen pienin kirjaimin. Esim:
Kertomuksessa: Ga: Asemarakennukset.
Kalustossa: Ga: Katettuja tavaravaunuja hevosia varten.

Ja niinkuin arvata saattaa, kalustolitterat ovat muuttuneet ajan kuluessa useaan kertaan. Milloin alalittera on tarkoittanut tarkempaa käyttötarkoitusta ja milloin eri vaunusukupolvea. Ja tietenkin merkityskin on saattanut vaihtua: Alkuaikojen Ga on eri vaunu kuin myöhempi Ga, vaikka katettuja tavaravaunuja (G) molemmat ovatkin. Samoin tietyn vaunutyypin littera on saattanut vaihtua: Avoin tavaravaunu oli vielä 1870-luvun alussa litteraltaan Gb tai Gc. Siihen aikaan H tarkoitti karjavaunua.
kuva 01.07.2019 16:39 Kurt Ristniemi  
  Kun nyt tuli puhe kalustoyksiköiden yksilöinnistä - em. luokittelun lisäksi - niin sekä veturit että vaunut on toki aina yksilöity; Vaunut aluksi rautatiekohtaisilla juoksevilla litterariippumattomilla numeroilla, sittemmin rautatie/litterakohtaisilla numerosarjoittaisilla numeroilla.
Veturit aluksi nimillä, vuodesta 1865 nimillä ja juoksevilla numeroilla, ja vuodesta 1868 pelkillä numeroilla. Jossakin vaiheessa sitten sarjakohtaisilla numerosarjoittaisilla numeroilla.

Tämä näin karkeasti ilmaistuna. Täsmällisempi kuvaus vaatisi joltisenkin paljon pitemmän tekstin. Mutta olkoon tämä nyt jonkinlaisena karkeana yleiskuvana.
kuva 01.07.2019 15:55 Kurt Ristniemi  
  Vuoden 1938 Junaturvallisuussäännöstä (JT) valkoista opastelippua on turha etsiä. Siinä vapaata kulkua osoitetaan vihreällä lipulla: Paikallaan pidetyllä lipulla (46 §, Ko 3) mm. liikennepaikalla, jolla junanlähetystä ei suoriteta, ja pyörittämällä (47 §, Ko 4) junanlähetysasemalla. - Aikaisemmin vihreä lippu oli merkinnyt hiljaista kulkua.

Valkoinen opastelippu palaa käyttöön vuoden 1952 JT:ssä. Levitettyä lippua ylhäällä kaaressa viemällä (73§, Ko 15) ilmoitettiin junanlähetyspaikalla, että aikataulussa määrätty kohtaus oli siirretty seuraavalle junanlähetyspaikalle. Veturin vastattua kimeällä viheltimellä lyhyt, pitkä (82§, Vho 8, 'Olen ymmärtänyt kohtausilmoituksen') annettiin em. ohikulkuopaste Ko 4, johon veturin vastaus kimeällä viheltimellä pitkä, lyhyt (77§, Vho 3, 'Juna ohittaa liikennepaikan').
kuva 30.06.2019 20:08 Kurt Ristniemi  
  Aika aikaa kutakin: Katsoin miten vetureita ja vaunuja merkittiin vuoden 1871 luettelossa: Veturityypit olivat Passagerarelokomotiv, Tanklokomotiv ja Godslokomotiv. Ei litteraa, ei sarjaa, ei mitään. Vaunuja taas luetteloitiin sarjan mukaan, ja sarjoina oli sitten meidän litteroina tuntemamme kirjaimet.

Vuoden 1881 vuosikertomuksessa vaunut on jo luetteloitu litteroittain (ei siis sarjoittain), mutta veturit ovat edelleen ilman sarjaa tms:
Lokomotiv med Tender.
- Fyrkopplade bogielokom.
- Sexkopplade lokomotiv.
Tanklokomotiv.
- Fyrkopplade med två släphjul.

Vuoden 1890 vuosikertomuksessa sekä veturit että vaunut on luetteloitu litteroittain.


Ei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan jokaisella ajalla on omansa.

Boggiematkustajavaunuja (4-akseliset) merkiittiin alunperin alalitterallla o ja boggiemakuuvaunuja o'. Ei tietenkään vaunun kyljessä, vaan luetteloissa ym. Ei kuitenkaan esm. vuosikertomusten vaunuluetteloissa.
kuva 28.06.2019 17:03 Kurt Ristniemi  
  Alunperin Suomen valtion rautateillä 'littera':n kanssa rinnan käytettiin 'kirjain':ta. Niin vaunu- ja vetokaluston kun muunkin luetteloinnin yhteydessä.