Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 09.07. 08:57 Kurt Ristniemi  
  Suomeksi tuon Keisarillisen Majesteetin Armollisen Julistuksen voi lukea esim. Suomalaisesta Wirallisesta Lehdestä 19.12.1868. Fraktuuraa toki sekin:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/419885?page=1

Ei ruotsin kielen käyttö mitenkään hassu ajatus ole: Suomi oli autonominen ja ruotsin kieli oli sivistyneistön kieli. Venäläistäminen ei ollut vielä alkanut, routavuodet (1899–1905) olivat vielä kaukana tulevaisuudessa.
kuva 09.07. 08:41 Kurt Ristniemi  
  Matkustamo on jaettu kahteen osastoon: tupakoimattomille ja tupakoitsijoille.
Ks. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,8683.0.html
kuva 07.07. 18:04 Kurt Ristniemi  
  Tässä piirroksessa ja varhaisimmissa valokuvissa (esim. http://vaunut.org/kuva/72362 ja VR historiikki 1912-1937, II osa, s. 456) vaunussa ei ole matkatavaratilaa. Nykyisin vaunussa sellainen on ( vaunut.org/kuva/77749 ).
Milloinkahan matkatavaratila on rakennettu?
kuva 06.07. 08:43 Kurt Ristniemi  
  DEVA-vaunu se on tämäkin. Siinä on DEVA:n (Diesel-Elektriska Vagn-Aktiebolaget) valmistama koneisto, valmistusnumero 36. Koneisto toimitettiin vuonna 1926. Ks. https://www.svenska-lok.se/fabrik.php?id​=82

DEVA-vaunuja valmistetiin useita erilaisia, minkä lisäksi toimitettiin useille rautateille koneistoja. Suomeen toimitettiin nr 36:n lisäksi vuonna 1929 nrot 45 ja 46.


VVA:n messinkinen H0-mali näyttää olevan kokolailla erinäköisestä vaunusta:
https://www.tradera.com/item/180704/3985​84536/tgoj-sj-deva-motorvagn-vva-byggd-d​c-massing#view-item-main
kuva 05.07. 19:23 Kurt Ristniemi  
  Ensimmäisissä valokuvissa on tosiaan vain ylävalonheitin. Niinkuin tässä Uuden Suomen kuvassa 11.12.1927:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/1705881?page=1

Suomen Kuvalehden no 2 1928 kuvasivu 'Naantalilaisten moottorivaunu':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/895311?page=13
kuva 05.07. 13:06 Kurt Ristniemi  
  Sittenhän tuo edellä kirjoittamani siitä, että moottorista näkyy pitkittäisleikkauskuvassa vain puolet, onkin pötyä.
Kuvassa näkyykin kolme lohkoa, joissa kussakin kaksi sylinteriä perätyksin.

Kirjassa 'Suomen veturit, osa 2. Moottorikalusto' todetaan, että vaunun suunnanvaihtolaitteisto oisi ollut sijoitettu itse vaihteistoon. Tämän kuvan mukaan vaihteisto ("nopeudenvaihtokoneisto") (C) ja suunnanvaihtolaite (D) olivat erilliset.
kuva 05.07. 09:43 Kurt Ristniemi  
  Näiden bensiinimoottoristen moottorivaunujen numerot olivat 2 ja 3. Ykkönen oli ensimmäisenä valmistunut dieselsähköinen moottorivaunu.

Ne kaikki kuuluivat samaan sarjaan, jonka littera oli Mot (jota ei ole vorgin litteraluettelossa).
kuva 05.07. 09:01 Kurt Ristniemi  
  N e ä t oikein, mutta kuva pettää. Se kun pitkittäisleikkauksena näyttää vain puolet moottorista. Moottori on siis kuusisylinterinen. V6?

Uusi Suomi, 6.5.1926 kertoo:
Ratkaisevasti suurin osa sekä Europassa että Amerikassa käytännössä olevista rautatiemoottorivaunuista on varustettu räjähdysmoottorilla, josta voima siirretään hammaspyörävälityksellä käyttöpyöriin, siis pääpiirteissään sama rakenne kuin autoissa. Kun tämä rakenne näyttää nykyisin olevan varmin ja tarkoitustaan vastaavin puheenaolevaan tarkoitukseen etenkin kun on kysymys pienemmistä vaunuista, on meillekin päätetty hankkia kaksi tällaisella koneistolla varustettua vaunua. Koneisto, s.o. moottori ja voimansiirto lisävarustuksineen, on tilattu saksalaiselta toiminimeltä A. E. G. Moottori on 75 hv:inen ja kuusisylinterinen. Vaunu, joka tulee olemaan 2-akselinen ja sisältämään 41 istumapaikkaa, rakennetaan valtionrautateiden konepajassa Pasilassa ja tulee ulkonäöltään olemaan samannäköinen kuin uudet paikallisjunan vaunut.
kuva 28.05. 08:25 Kurt Ristniemi  
  Tällaiset yhteenliittyvät kuvat on syytä koota kuvasarjaksi. Muuten on kokoailla mahdoton tietää, mitä esim. "Kyseinen instrumentti..." -kuvateksti tarkoittaa.

Tosin kuvasarjakaan ei pelastaisi tällaista tyystin irrallista, mutta selvästi johonkin muuhun kuvaan viittaavaa tekstiä. Se antaisi kuitenkin edes mahdollisuuden lähteä etsimään mihin tuo "kyseinen" viittaa. Jos kuka nyt sitten jaksaa ja viitsii lähteä etsimään. Minä en jaksa.
kuva 23.05. 18:53 Kurt Ristniemi  
  Ei tule maasutus Masutista. Mutta sanoilla on kyllä yhteinen kanta:

Venäjän kielessä 'mazút' (substantiivi) tarkoittaa maaöljyn tilsausjäännöstä (suomeksi 'masut'), jota on käytetty polttoaineena ja voiteluun.
Otavan tietoisanakirja 1914 kertoo: "Masut, jäte joka jää vuoriöljyä tislatessa, kun siitä on saatu erotetuksi helposti haihtuvat öljyt ja lamppuöljy (150-300°C). Masut on sakeaa, mustaa öljyä. Käytetään sellaisenaan höyrykattiloiden lämmitykseen ja vaununakselien voiteluun. Suuret määrät masutia jalostetaan tislaamalla alennetussa paineessa ja puhdistamalla erilaisiksi voiteluöljyiksi. Korkeimmalla lämpöasteella tislaavasta jätteestä saadaan erinäisissä tapauksissa vaseliinia ja parafiinia."

Venäjän kielessä 'mázat' (verbi) tarkoittaa voitelemista. Niin konkreettista kuin kuvaannollistakin. Siitä se maasuttaminen tulee.
kuva 16.05. 19:07 Kurt Ristniemi  
  Sama työmaa n. kuukautta aikaisemmin, oikeanpuoleiselta kalliolta nähtynä: vaunut.org/kuva/127582
Käynnissä on jälleen kerran Linnunlaulun ratakuilun levennys uusia raiteita varten.
kuva 15.05. 21:02 Kurt Ristniemi  
  Itäinen yhtiö oli Itäinen yhtiö tawarawarastoita ja tawarain kuletusta warten panttia wastaan
Восточное Общество Товарныхъ Складовъ и транспортированiя Товаровъ, съ выдачею ссудъ



Wiipuri no 89, 19.04.1895 kertoo yhtiöstä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/747034?page=2

— Petroleumin kuljetus rautateillä. Senaatin määräyksen johdosta on „Itäiselle Yhtiölle tawarawarastoja ja tawarain kuljetusta warten lainojen antamisen ohessa" 1 päiwään saakka syyskuuta 1897 petroleumin kuljetusta warten waltionrautateillä annettu seuraawat edut, nimittäin:

että yhtiö saa waltionrautateillä kuljettaa petroleumia yhtiön omissa, tarkoitusta warten erityisesti sisustetuissa sisterniwaunuissa, joihin menee noin 10,000 kilogrammaa mainittua tawaraa, kuitenkin niin, että näitä waunuja, kun ne lastataan Waasan ja Oulun sekä Sawon ja Karjalan radoilla taikka milloin ne owat aiotut menemään mainituille radoille, ei saa rasittaa suuremmalla painolla, kuin että lasti yhdessä waunun oman painon kanssa nousee korkeintaan 6,700 kilogrammaan akselia kohti;

että rautatierahti mainitun petroleumin kuljetuksesta edellä mainituissa waunuissa on laskettawa nyt woimassa olewan waltionrautateiden liikennetaksan kahdeksannen luokan mukaan;

että puheenalaisten waunujen lukua saa yhtiö tarpeen mukaan lisätä;

etta tyhjät sisterniwaunut owat maksutta palautettawat niille asemille, missä ne tulewat täytettäwiksi;

että yhtiön eri paikoissa pitkin rautatielinjaa olewia waunuja on hoidettawa, kunnossa pidettäwä ja korjattawa samoin kuin waltionrautateiden omiakin waunuja, jota wastaan yhtiö suorittaa kuutausittain waltion rautateille tästä tulewan korwauksen laskun mukaan; sekä

että yhtiö saa pitää waltionrautateiden saatawana ja siinä tarkoituksessa maksutta lähettää sisterniwaunujen korjaukseen tarpeelliset warakappaleet, jota wastoin kuluneiden ja käytettäwäksi kelpaamattomien waununosien takaisin lähettämisestä on tawallinen rahti suoritettawa woimassa olewan taksan mukaan.


Sopimusta jatkettiin aina vuoteen 1910, jolloin yhtiö myi kaikki 6 petrolivaunuansa Öljyn Tuonti Osuus-Yhtiölle i. l:lle ja Aino Lindemanille, jotka saivat kuljetusluvan.
kuva 12.05. 12:24 Kurt Ristniemi  
  Tunnisteet ovat hakutekijöitä, eivät junan kokoonpanokuvauksia. Niihin merkitään vain sellaiset, joiden avulla kuvapankista löytyy mahdollisimman kuvaavia kuvia. Ei sellaisia, joissa kohde mahdollisesti häämöttää epämääräisenä länttinä.
Kuvanlisäyssivun ohjeessa sanotaan sevästi: "Lisää tunnisteisiin vain kuvissa selkeästi näkyviä asioita!"

Niinkuin Jaakko jo totesikin: Jos kokoonpanon hauaa esittää, sen voi tehdä kuvatekstissä.
Kuvasarja:
Valtionrautateitten autojen tunnukset
 
12.05. 07:39 Kurt Ristniemi  
  Täydensin kuvasarjan tekstiä VR-historiikin kertomalla autojen hoidosta.

Autojen maalaaminen ei välttämättä ollut mitenkään älytöntä tai johtunut VR:n viskaalien tai muun henkilöstön virasto-innokkuudesta.

Sodan jälkeen kalusto on saattanut olla varsin huonossa kunnossa ja suorastaan vaatinut maalaamista. Sodan aikana kalusto oli joutunut koville eikä huoltoon ja korjauksiin ollut kyetty välttämättömiä korjauksia enempää.

Sodan jälkeen virisi vahva usko tulevaisuuteen ja halu rakentaa maa jälleen kuntoon. VR valtion laitoksena ehkä hyvinkin halusi olla esimerkillinen ja hoitaa kalustonsa yhtenäiseen kuntoon samaan tapaan kuin mikä hyvänsä suurempi kaupallinen yritys. Ja jos maalia oli, miksei sitä olisi käytetty? Maan jaloilleen nostaminen vaati taloudellista toimeliaisuutta, joka puolestaan edellytti myös käytettävissä olevien materiaalien hyväksikäyttämistä. Työtä piti saada, tuotanto piti saada pyörimään. Ei maa makaamalla nouse.

Eikä ohje määrää kalustoa maalattavaksi heti ja kerralla, vaan sitä mukaa kun kalusto joka tapauksessa vaati korjaamista ja silloinkin vain jos maalaaminen samalla kävi helposti päinsä.

Menneisyydessä tehtyjen päätösten kritisoiminen tuntematta silloisia olosuhteita, mielialoja, syitä, tavoitteita ja mahdollisuuksia ei ole hyödyllistä ja saattaa helposti johtaa aivan vääriin johtopäätöksiin.
Kuvasarja:
Valokaasusäiliövaunuja
 
05.05. 14:29 Kurt Ristniemi  
  Parin kuvan kommenteissa kysellään, että mitä se valokaasu oikein oli. Otavan tietosanakirja vuodelta 1919 tietää:

Valokaasu, valaisevalla liekillä palava kaasuseos, jota saadaan tavallisesti kivihiiliä kuivatislaamalla suljetuissa astioissa.
Puhdistettu valokaasu sisältää seuraavia aineita keskimäärin tilavuusprosenteissa laskettuna:
Vetyä ...................... 49
Metaania.................. 34
Hiilimonoksidia............ 8
Raskaita hiilivetyjä (etyleeniä,
bentsolia y. m.).......... 4
Ammoniakkia.............. 0
Rikkivetyä.................. 0
Hiilidioksidia................ 1
Typpeä...................... 4

Valokaasu on ilmaa keveämpää, sen ominaispaino on n. 0,40-0,45. Sitä käytetään sentakia myös ilmapallojen täyttämiseen. Omituisen hajunsa takia voidaan ilmassa pienetkin valokaasumäärät tuntea helposti.
Hiilimonoksidinpitoisuutensa tähden se on hyvin myrkyllinen vaikuttaen tukehuttavasti. Siitä syntyy palaessa miltei yksinomaan vain hiilidioksidia ja vesihöyryä. Se räjähtää helposti ja- hyvin voimakkaasti, jos siihen on sekoittunut tarvittava määrä ilmaa. Räjähdys on hyvin voimakas, jos ilmaa on n. 90 %.

Kertoo se kirja muutakin, mutta tässä kaiketi oleellisin.
http://runeberg.org/tieto/10/0288.html
kuva 04.05. 16:01 Kurt Ristniemi  
  Niinhän se varmaan onkin. Näissä vaunuissahan I ja II lk ero oli vain piletissä: Kun osti I lk piletin, sai koko hytin itselleen ja jos osti II lk piletin, saattoi saada matkakumppanin.

Näissä vaunuissa siis vaunun luokkamerkintä eroaa vaunun litterasta.

Sen sijaan vaunuissa, joissa oli erilliset fyysiset I ja II lk osastot, luokkamerkintä ja littera vastasivat toisiaan: VR-historiikin 1912-1937 sivulla 467 on valokuva vaunusta Ci 2247. Vaunussa näkyy ainakin lähemmässä päässä olevan luokkamerkintä I&II. Kuvatekstinä on "Uusi, 8 + 33-paikkainen I ja II lk:n päivävaunu; sarja Ci".
kuva 04.05. 12:10 Kurt Ristniemi  
  Ylemmässä kuvassa on siis II lk (D) luokkamerkinnät, mutta I&II lk makuuvaunun (Cm) numero.

Löytyykö johdatus selitykseen VR-historiikista 1912-1937, sivulta 468:
"Di-vaunuiksi on alennettu myöskin pari vanhempaa ryhmää entisiä Ci-vaunuja, yhteensä 17 vaunua."

Alennettiinnko myös Cm-vaunuja? Ja säilyttivätkö vaunut alennuksessa vanhan numeronsa?
Mitä kertovat 1930-luvun käskykirjeet?
kuva 04.05. 09:31 Kurt Ristniemi  
  Todellakin: 2101-2200 on ollut C-vaunujen numeroavaruus vuodesta 1901 alkaen, ja C-makuuvaunujen vuodesta 1907. Numerointi on olut voimassa vielä valokuvan ottamisen aikaan.

Kuvassa on kuitenkin silminnähden II lk vaunu.

Onko kuva siis virheellinen? Onko kuvan retusoija hukannut vaunun toisesta päästä III lk:n yhden I:n? Vaunun molemmissa päissä kun on luokkamerkintä II.

Onko Kaskimies harhautunut virheellisen kuvan tähden: Kirjan kuvateksti: ""Nykyaikainen sähkövalaistu II lk boggievaunu".

Selvä ristiriita joka tapauksessa.
Kuvasarja:
Kuvia VR:n 75-vuotiskuvateoksesta
 
04.05. 08:59 Kurt Ristniemi  
  Kuvat ovat Ilmari Kaskimiehen kirjasta 'Valtionrautatiet', vuodelta 1935.
kuva 04.05. 08:52 Kurt Ristniemi  
  Ylemmässä kuvassa on II lk sähkövalaistu boggievaunu Di 2160, ei yhdistetty 1. & 2. lk makuuvaunu Cm 2106.
Alemmassa kuvassa on yhdistetty I ja II lk päiväboggievaunu, mutta ei Ci 2243, vaan Ci 2234.
kuva 04.05. 08:00 Kurt Ristniemi  
  Kuvan vaunuista vain XE-sairasvaunu on muunnettu vanhasta matkustajavaunusta. Keittiövaunu on jo alunperin rakennettu keittiövaunuksi ja desinfioimisvaunu on muunnettu katetusta tavaravaunusta.

Keisarillisen junan keittiövaunu on oletettavasti toiminut keittiövaununa myös tässä (puolustusvoimien) ylilääkärin junassa.
Vaunu näyttää 2-akseliselta, mikä tarkoittaa sitä, että kuva on otettu vuoden 1932 jälkeen. Silloin vaunun numero on A40.

'Keisarin juna'-kirjassa kerrotaan tästä keittiövaunusta:
"Uusi keittiövaunu esiintyy vuoden 1927 kalustoluettelossa vielä numerolla A4, mutta tämän jälkeen se on muutettu ilmeisesti 1932 numeroksi A40. Vuoteen 1932 mennessä on myös keskimmäinen akseli poistettu. Vaunun itsenäisyyden ajan vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta joidenkin viitteiden mukaan se olisi olut puolustusvoimien käytössä ylilääkärin junassa."
kuva 03.05. 19:35 Kurt Ristniemi  
  XTs-littera näkyy puuttuvan litteraluettelosta.
kuva 03.05. 19:24 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1937 desinfioimisvaunuja oli kaksi kappaletta: XGdf 04007 04008, seinässä teksti 'Desinfioimisvaunu'. Kuvan desinfioimisvaunu on niistä toinen.
Tämä käy ilmi kirjeistä K:o 928/1882, 19.11.1932 ja Rh 3060/5652, 12.11.1932 sekä vaunuluetteloista.

Kuvassa ei ole DE-vaunua, vaan entinen A4, jolla tässä todennäköisesti on kuitenkin jokin virkatarvevaunulittera.

Littera XGdf puuttuu vorgin litteraluettelosta.
kuva 03.05. 17:54 Kurt Ristniemi  
  Kyllä Vr2 oli Ankka. Kana oli Vr1.
kuva 03.05. 11:43 Kurt Ristniemi  
  Rautatiemuseon mukaan kuvan vaunut ovat C-makuuvaunuja (myöh. Cm) vuodelta 1898.
Nrosarja 2101-2110 ex 101-110.
kuva 03.05. 11:33 Kurt Ristniemi  
  Rautatiemuseossa tämän kuvan selite on:
"Ylilääkärin sairasvaunu, ent. keis. keittiövaunu ja desinfisioimisvaunu".

Entinen keittiövaunu on keisarillisen junan järjestyksessä toinen keittiövaunu, rakennettu vuonna 1916 alunperin keittiövaunuksi.
Desinfisioimisvaunun historiaa en ainakaan tähän hätään löydä.
kuva 21.04. 07:48 Kurt Ristniemi  
  'Ballast' merkitsee verbinä tasapainottamista, vakauttamista yms. Substantiivina sana 'ballast' on käyttökohteesta riippuen saanut eriytyneempiä merkityksiä, jotka kaikki kuitenkin tarkoittavat tuota tasapainottamista, vakauttamista yms.
- Meri- ja ilmaliikenteessä 'ballast' on alusta tasapainottava 'painolasti', 'pohjalasti'; 'barlast', 'paarlasti'.
- Rautateillä 'ballast' on raiteen päällysrakenteen tukikerroksen vakauttava materiaali. Suomessa aikoinaan hiekka, sitten sora ja lopulta sepeli.
- Elektroniikassa 'ballast' on virtaa tasaava komponentti; kuristin, vastus, kela, kondensaattori...

Englannin kielessä 'ballast'-termillä on siis yleinen vakauttamista tarkoittava merkitys. Mutta myös eriytyneet merkitykset 'pohjalasti' ja 'raidesepeli' ja '-sora' yms. Ruotsin kieleen on siitä vanhan 'pohjalastin' ohelle ilmeisesti lainattu rautatiekäyttöön 'raidesora' tai '-sepeli' yms. Samaan tapaan kuin esim. 'sleeper', merkityksessä 'ratapölkky'. Ks. https://sv.wikipedia.org/wiki/Ballast_(j​%C3%A4rnv%C3%A4gssp%C3%A5r)

Ruotsin kielessä 'ballast' on laivojen painolastin merkityksessä tunnettu ainakin jo 1600-luvulla. Kuivana painolastina käytettiin mm. hiekkaa tai soraa, toki myös kiviä. Tuota samaa ballastia, eli hiekkaa ja soraa käytettiin sittemmin rautateillä raiteen tuentaan: Helsingfors Dagblad 20.2.1867 kertoo: "Deremot kan man med ett smalare spår använda lättare skenor och sleepers, mindre ballast och billigare arbeten i allmänhet;".

Ruotsin kielessä on myös termi 'ballastering', joka v. 1899 Suomen Teollisuuslehden julkaiseman 'Rautatierakennus- ja liikennesanojen luettelon' mukaan oli 'sorastus', 'sorastaminen'. Suomen kielessä kun ei ollut materiaaliin kantaa ottamatonta yleistä 'vakautusmateriaalillatukemis'-termiä.

Suomessa on hyvin tunnettu ruotsinkielisen sanan 'ballast' merkitys raiteen tukikerroksen materiaalina. Mutta toisin kuin ruotsin kielessä, suomessa 'ballast'in merkityksistä oli vanhastaan käytössä vain 'pohjalasti', joka tarkoitti tietenkin käyttötarkoitusta, mutta käytännössä myös materiaalia. Ts. radat tuettiin 'pohjalastilla'. Toisin kuin ruotsin kielessä, jossa termi 'ballast' oli käyttötarkoitusriippumaton, suomen kielessä termin käyttöönotto raiteentukemismateriaalista ei ollut onnistunut valinta; sana kun on liian selvästi laivaliikenteeseen liittyvä. Mutta sanakirjakäännöksenä ruotsin 'ballast' oli 'pohjalasti'. Siihen oli kai sitten tyytyminen.


Rautateillä 'ballast' on siis radan päällysrakenteen tukikerroksen materiaali. 'Ratatekniset määräykset ja ohjeet' vuodelta 2000 tuntee näitä materiaaleja yhä kaksi: raidesepelin ja raidesoran.

Vuoden 1880 vaunuluettelossa haluttiin korvata meriliikenteeseen viittaava nimi 'pohjalastivaunu' nimityksellä, joka paremmin vastaisi 'ballastvagnin' todellista 'vakautusmateriaalivaunu'-merkitystä. Siten nimitys 'Avonaisia tavaravaunuja alusteaineita varten' ei rautateiden käyttötarkoitusta ajatellen ollut lainkaan hassumpi keksintö.

PS. 'Ballast'-sanan etymologia on intresantti. Pohjana lie Pohjanmeren germaanien ja skandinaavien käsite 'barlast', 'pelkkä lasti', 'pohjalasti', 'painolasti', 'paarlasti'. Ja niinkuin sanojen aina käy, merkitys on sitten muuntunut ja laajentunut: pohjalastisorasta on tullut mm. raidesora: Raiteet tuettiin pohjalastilla.
kuva 20.04. 16:33 Kurt Ristniemi  
  'Pohjalastivaunuja' ('ballastvagn'), niinkuin niitä alunperain kutsuttiin on rakennettu suomalaisen rautatiehistorian alusta alkaen. Luulenpa, että vaunutyyppi on ensimmäinen suuressa määrin valmistettu tyyppi, sitä kun tarvittiin radanrakenuksessa. Esim. vuonna 1865 pohjalastivaunuja oli 133 kpl. Matkustajavaunuja oli tuolloin 15 ja tavaravaunuja 104.

Alunperin vaunut siis rakennettiin varta vasten pohjalastivaunuiksi, mutta myöhemmin soravaunuja on rakennettu vanhoista vaunuista. Vaunuja on myös litteroitu muusta käytöstä soravaunuiksi: Esim. vuonna 1914 littera Hb varattiin uusille yhdysliikenteen 2-akselisille tavaravaunuille ja vanhat Hb- ja HL-vaunut muunnettiin soravaunuiksi, litt. M.

Sitä en osaa sanoa, milloin litteroiden käyttö alkoi ja milloin pohjalastivaunut saivat litteran M, mutta ensimmäisessä tuntemassani kalustoluetelossa, v. 1871, pohjalastivaunujen littera on M.

Tuo termi 'pohjalasti' on turhan yksioikoinen ja nykyihmistä ehkä harhaanjohtava käännös. Sitä kuitenkin aikanaan käytettiin. Ballast kun tarkoittaa pohjalastin lisäksi myös raiteentuentaan käytettävää materiaalia. Ja siitähän näiden vaunujen kohdalla oli kyse. Vuoden 1880 vaunuluettelossa vaunut ovatkin nimellä 'Avonaisia tavaravaunuja alusteaineita varten'.
kuva 10.04. 19:08 Kurt Ristniemi  
  Eljas tuolla edellä kertoo, että 13.6.1923 luovutettiin venäläisille kolme Amerikassa rakennettua korkealaitaista tavaravaunua 90997, 90998 ja 90999.

Minkähänlaisia nämä vaunut ovat mahtaneet olla ja mikä oli niiden littera?
kuva 10.04. 17:40 Kurt Ristniemi  
  Raiteet löytyvät hienosti Helsingin karttapalvelun https://kartta.hel.fi/?setlanguage=fi# kohdassa 'Historialliset aineistot: Kiinteistökartat'.
Tosin vain vuosilta 1945, 1959, 1961 ja 1963.
kuva 10.04. 15:28 Kurt Ristniemi  
  Tuon 1. lj:n yhdysupseerin taulukon lisähuomautuksessa todetaan:
"Gob-vaunut omistaa Saksan puol.voimat ja on näitä Psl konepajan kautta nykyään, Gobs-litteralla varustettuna liikenteeseen laskettuna yht. 52 kpl. Tämän lisäksi on näitä lainattu teollisuuslaitoksille 13 kpl, ja myyty 1 kpl."

Mahtoiko noiden Gob-vaunujen - ja muiden sakalaisvaunujen - omistusoikeus vaihtua VR:lle jossakin vaiheessa?
Olivatko vaunut vielä Gobs-litteraisinakin Saksan puolustusvoimien? Ja kenen nimissä vaunuja myytiin, VR:n vai Saksan puolustusvoimien?

Ja ennenkaikkea, oliko Suomessa enää Pariisin rauhansopimuksen aikaan vuonna 1947 Saksan omistamaa rautatiekalustoa? Jos oli, se siirtyi rauhanehtojen mukaan Neuvostoliitolle.

Rauhansopimuksen 26 artikla:
"Suomi tunnustaa, että Neuvostoliitolla on oikeus kaikkeen Suomessa olevaan saksalaiseen omaisuuteen, jonka Saksaa varten asetettu valvontaneuvosto on siirtänyt Neuvostoliitolle, ja sitoutuu ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisen omaisuuden luovuttamisen helpottamiseksi."
kuva 10.04. 12:27 Kurt Ristniemi  
  Tuo Resiinan varsin kattava kirjoitus tosiaan selittääkin sen, millä tavalla kuvan suomalaisvaunut ilmeisesti olivat joutuneet Neuvostoliittoon talvisodan jäkeen. Kuvassa ne ovat jatkosodan aikaan jälleen suomalaisten hallussa. Mutta miten kaluston kävi jatkosodan jälkeen, Moskovan välirauhassa 1944 ja Pariisin rauhassa 1947?

Pariisin rauhansopimuksen 24 artikla:

"Suomi sitoutuu, mikäli se ei ole vielä niin tehnyt, Neuvostoliiton hallituksen osoittamissa määräajoissa palauttamaan Neuvostoliitolle täysin hyvässä kunnossa kaikki sodan aikana Neuvostoliiton alueelta viedyt valtiolle, yleisille tai osuustoiminnallisille järjestöille, yrityksille tai laitoksille taikka yksityisille kansalaisille kuuluvat arvoesineet ja tavarat, kuten tehtaiden ja teollisuuslaitosten varusteet, veturit, liikkuvan rautatiekaluston, traktorit, moottoriajoneuvot, historialliset muistomerkit, museoarvoesineet ja kaiken muun omaisuuden."

Mutta mitä käytänössä tarkoitti Neuvostoliiton alueelta viety liikkuva rautatiekalusto? Samaako kuin talvisodan rauhassa, eli kaikkea kalustoa, mikä sodan alkaessa ja aikana oli ollut alueella kirjoilla - todellisesta sijoituspaikasta huolimatta - ja sodan tähden alueelle tuotua ylimääräistä kalustoa? Ts. kaikkea kalustoa, mikä oli ollut alueella kirjoilla tai alueella liikkunut.
kuva 09.04. 16:51 Kurt Ristniemi  
  Tuo takaisinsaatu lainatavara on vaihtanut omistajaa pariinkin kertaan:
Alunperinhän nuo oikeanpuoleisetkin vaunut ovat olleet venäläisiä. Ne jäivät Tarton rauhansopimuksessa v. 1920 Suomeen ja muuttuivat suomalaisiksi. Ilmeisesti talvi- tai jatkosodassa ne joutuivat Neuvostoliiton haltuun 'lainatavaraksi'. Ja tässä ne on lopulta 'saatu takaisin'.
Näinköhän tuo alkuperäinen kuvateksti pitää tulkita?
kuva 09.04. 12:47 Kurt Ristniemi  
  Suomessakin on veturinlyhdyillä viestitty junan tyypistä. Joskin hieman eri tarkoitukseen.
Esim. vuoden 1903 Signaali-ohjesäännön kohdassa G. Junasignaalit määrätään seuraavaa:

17 §.
1. Yksiraiteisella radalla tai kaksiraiteisen radan oikeanpuolisella raiteella kulkevan junan etupuolelle on pantawa merkiksi:
päiwällä: ei mitään signaalia.
pimeällä: kolme, walkoista waloa näyttäwää signaalilyhtyä weturin etupuolelle. Niistä on kaksi asetettawa puskimien yläpuolelle ja kolmas sawukammion päälle.
2. Jos junan poikkeutapauksessa täytyy kulkea kaksiraiteisen radan wasemmanpuoleisella raiteella on sen etupuolelle pantawa merkiksi:
päiwällä: punainen lewy tahi punainen signaalilippu oikeanpuolisen puskimen päälle.
pimeällä: oikeanpuoleinen puskinlyhty näyttämään punaista waloa sekä wasemmanpuolinen puskinlyhty ja sawukammionlyhty näyttämään walkoista waloa.

18 §.
1. Yksinäisen weturin, joka kulkee yksiraiteisella radalla tahi kaksiraiteisen radan oikeanpuolisella raiteella, tulee pimeällä näyttää aina kolmea walkoista waloa eteenpäin ja kaksi punaista taaksepäin.
2. Yksinäisen weturin, joka poikkeustapauksessa kulkee kaksiraiteisen radan wasemmapuolisella raiteella, tulee pimeällä aina näyttää yhtä punaista ja kahta walkoista waloa eteenpäin (katso 17 § 2 kohta) sekä yhtä punaista ja yhtä walkoista waloa taaksepäin.
3. Waihtoweturin tulee pimeällä näyttää puskimien yläpuolella kahta walkoista waloa eteenpäin ja kahta walkoista waloa taaksepäin.
4. Yksinäisen weturin, joka muusta syystä on liikkeessä ratapihalla, tulee pimeällä nayttää kolmea walkoista waloa eteenpäin ja yhtä punaista waloa taaksepäin.
kuva 09.04. 08:41 Kurt Ristniemi  
  Riennänpä korjaamaan tuota edellistä kommenttiani ennenkuin joku puuttuu lapsukseeni:
Nuo Gobo- ja Gobs-litterat eivät tietenkään puutu venäläisvaunuryhmästä, vaan tavaravaunuryhmästä.
kuva 09.04. 07:43 Kurt Ristniemi  
  Tälle VGds-vaunulle ei löydy vorgista sijaa. Ilmeisesti sen sijan tulisi olla ryhmässä venäläiset vaunut, missä V-alkuiset litterat ovat.
Ryhmästä puuttuvat myös tuossa 1. lj:n yhdysupseerin taulukossa mainitut sotasaalisvaunut VGa, VH, VHa, VGka, VOk, VOka sekä tavaravaunut Gobo, Gobs.
kuva 08.04. 13:24 Kurt Ristniemi  
  Tuossa 1. lj:n yhdysupseerin taulukossa on sarakkeina useita sotasaalislitteroita:
VG, VGa, VH, VHa, VGka, VOk, VOka, Gob, VGds.

Riveinä:
- Eri liikennepaikoille sijoitettuina odottavat konepajalle pääsyä
- Paikallisliikenteessä Helsingin alueella
- Psl varikon korjaamina, vanhoilla numeroilla yleisessä liikenteessä
- Psl konepajan korjaamina, vanhoilla numeroilla yleisessä liikenteessä

Lisätietona:
1) Liikenteeseen tullut 1 Gobo on idästä tullutta sotasaalista, eikä aikaisemmin luetteloissa.
2) Gob-vaunut omistaa Saksan puol.voimat ja on näitä Psl konepajan kautta nykyään, Gobs-litteralla varustettuna liikenteeseen laskettuna yht. 52 kpl. Tämän lisäksi on näitä lainattu teollisuuslaitoksille 13 kpl, ja myyty 1 kpl.
kuva 31.03. 13:51 Kurt Ristniemi  
  Ainoa linjasta poikkeava on tuo Rh kk N:o 51/5860, 14.5.1907, jonka taulukkoon 4-akseliset CE-vaunut on merkitty päivävaunuiksi ja joka taulukko on sellaisenaan kopsattu v. 1916 käsikirjaan.

Taitaa olla taulukossa painovirhe. Siinä kun ei kirjaimin todeta CE-vaunujen olevan päivävaunuja, vaan yhtäläisyysmerkein. Outo virhe. Ja vielä oudompaa on, ettei tietoa korjattu v. 1916 käsikirjaan mennessä.

Eipä siis ollut vaununnumerosta muuta apua kuvan ajoittamiseen, kuin että vaunu oli rakennettu vuonna 1920 ja hylättiin vuonna 1941. Tai 1940 ('Pass. vagnar' -kirjan mukaan).
kuva 31.03. 12:00 Kurt Ristniemi  
  "Suomen murteissa raide on tarkoittanut pyörän tai jalaksen jättämää jälkeä."
Kotimaisten kielten keskus
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_v​astauksia/sanojen_alkuperasta/raide_rait​o_ja_raitio
kuva 31.03. 09:49 Kurt Ristniemi  
  Eipä olekaan kerta eikä kaksi, kun eri lähteistä saa eri tulokset.
Tuon aiemman kommenttini tiedot perustuivat rautatiehallituksen kiertokirjeisiin. Vaunuluetteloista löytyykin sitten vallan erilaista tietoa.

Kiertokirjeet:
- Rh kk N:o 34/2114, 4.3.1901: 4-akseliset vaunut saivat numerosarjan 2001-3000, jossa I, II ja III lk C. E. -vaunut olivat sarjassa 2401-2500.
- Rh kk N:o 51/5860, 14.5.1907: 4-akseliset päivävaunut saivat omat numerosarjansa (... makuuvaunut ja ne trukeilla varustetut matkustajavaunut, joita käytetään päiväliikenteessä ovat eroitettavat erityisiin numerosarjoihin...). Tällöin I, II ja III lk CE-päivävaunut saivat numerot 2401-2500.
- Vuoden 1916 Käsikirjassa liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II vuoden 1907 numerointi oli voimassa.

Vaunuluettelot:
I, II ja III lk C. E. -vaunut on merkitty makuuosastovaunuiksi/makuuvaunuiksi vuosina 1898-1922.
Vuodesta 1923 alkaen vaunujen littera on CEm.


Vuoden 1907 kiertokirjeen numeroinnissa on merkillepantavaa se, että CE-vaunut on siinä määritelty päivävaunuiksi. Listassa ei ole CE-makuuvaunuja. Onko kiertokirjeessä kirjoitusvirhe, onko ollut tarkoitus siirtää vaunut vain päiväkäyttöön, onko muutos jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi vai onko se pikaisesti kumottu? Ja miksi tieto toistetaan vielä vuoden 10916 käsikirjassa?
kuva 31.03. 08:09 Kurt Ristniemi  
  Vihreästä Kisko-Kallesta enemmän: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/WW​V/kiskok/kisko.htm
kuva 31.03. 07:02 Kurt Ristniemi  
  Ajoituksesta vielä:
CEm 2421 vamistettiin Fredriksbergissä (Pasilassa) vuonna 1920.
kuva 30.03. 15:34 Kurt Ristniemi  
  Vaunun numeron perusteella voi yrittää haarukoida kuvan ajoitusta.
Numerosarja 2401-2500 oli vuodesta 1907 lähtien CE-päivävaunujen sarja. Tilanne oli sama ainakin vielä vuonna 1916.
Vuoden 1937 lopussa se oli CEm-makuuvaunujen sarja.
Milloinkahan numerointi vaihtui?
kuva 19.03. 07:29 Kurt Ristniemi  
  Vuoden 1938 opaskartassa LWR:n raiteet ja asema (25) näkyvät hyvin: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kau​punkikartat/Lahti%20opaskartta%201938%20​%28mk%29.jpg
Lisää karttoja: http://timomeriluoto.kapsi.fi/Sivut/Paas​ivu/KARTAT/Kaupunkikartat/Kaupunkikartat​.html
kuva 10.03. 12:57 Kurt Ristniemi  
  Teknikern N:o 265, 1.1.1902 kertoo Töölön sokeritehtaan radasta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1122439?page=14

Vid Tölö sockerbruk ha under året [=1901] följande nyanläggningar blifvit utförda;
En smalspårig järnväg med 1 meters spårvidd från statsjärnvägarnas vedbangård till bruket. Med denna bana befordras medels särskildt konstruerade truckvagnar statsbanans bredspåriga godsvagnar till bruksområdet. Truckvagnarna, 10 till antalet, äro konstruerade af ingeniör Adolf Engström och tillvärkade å Sandvikens skeppsdockas mekaniska värkstad. Lokomotivet, af 120 eff. bkrs styrka, är levereradt af firman Krauss & Comp. i München. Banan går i ytterst skarpa kurvor och stigningar. Till banbyggnaden höra vidare lokomotivstall af cocolith och en vagnsvåg.
Ett magasin af sten för raffinadsocker. Nedre våningen, hvälfd med kryssbvalf, inrymmer snickarvärkstad, rum för farinblandning och matsal för utarbetare, medan öfre våningen, äfven den hvälfd (betonhvalf), är afsedd för lagring af färdigt fabrikat. Ritningarna äro uppgjorda af arkitekten Wald. Aspelin.

Tuo cocolithista valmistetuksi sanottu veturitalli taitaa olla kokoliitilla vuorattu:
"Kokoliitti (kreik.), poltetusta kipsistä kookospähkinän kuituja sideaineena käyttäen valmistettuja peitelevyjä, joita käytetään puuseinien vuoraamiseen."
Pieni tietosanakirja, Toinen osa, 1926

----------
Myös Folket-lehti kertoo tehtaan trukkivaunuista tehtaasta kertovassa jutussaan. Sen mukaan lavettivaunut olivat Suomessa ainoat laatuaan ja maailmallakin harvinaiset. Jutussa on myös kuvituspiirros vaunusta :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/623872?page=4

En nyhet vid Tölösockerbruk hvilken visserligen icke direkt rör sockertillvärkningen, men dock är synnerligen intressant, är d. s. k. truckvagnarna, om hvilka en vidstående bild bättre än en beskrifning kan gifva en föreställning. För transport af råsocker, toppar, kol, ved o. s. v. ville bruket anlägga en järnväg, men den vid våra statsjärnvägar vanliga spårbredden (omkring 5,5 m.) kunde icke användas, emedan här erfordrades vida skarpare kurvor än de vid statsbanorna tillåtna.
Istället anlades en 1 m. bred järnväg, som förseddes med truckvagnar, på hvilka vanliga järnvägsvagnar kunna transporteras, längs de ytterst skarpa kurvor, betingade af placeringen af redan uppförda fabriksbyggnader magasiner m. m. Detta truckvagnssystem är enastående i landet samt tilsvidare mycket ovanligt äfven utrikes.
kuva 08.03. 20:54 Kurt Ristniemi  
  Kuvan vaunu on merkiity Cm-vaunuksi ja kuvausaika välille 1914-1918. Pohdin sitä, onko littera oikea-aikainen; oliko littera Cm käytössä tuolloin?
Jälleen kerran totean muistiinpanojeni puutteellisuuden: Niistä ei löydy tietoa siitä, milloin otettiin käyttöön alalittera 'i' boggiepäivävaunuille ja 'm' boggiemakuuvaunuille. - Vuosikertomusten vaunuluetteloissa ne ovat vasta vuodesta 1921 lähtien.
Esim. vielä vuoden 1913 asemien kalustolistassa boggievaunua (telivaunua) merkitsi o ja boggiemakuuvaunua o'.
kuva 25.02. 14:19 Kurt Ristniemi  
  SA-kuva nro 89771.
Paikka: Kaukopää.
Kuvateksti: Adolf Hitlerin vierailu marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä.

Ollaan Enson Kaukopään tehtaiden ratapiha-alueella.

Tässä yksi kertomus vierailusta:
https://www.apu.fi/artikkelit/kiusalline​n-yllatysvieras-hitler-saapui-suomeen-na​in-vierailu-mannerheimin-syntymapaivilla​-sujui
kuva 01.02. 11:33 Kurt Ristniemi  
  Kyllä minä tuon 1950-luvulle ajoittaisin. Näyttää niin lapsuuteni ajan hius- ja vaatemuodilta.
kuva 10.12.2019 08:28 Kurt Ristniemi  
  On mahdolista, että tuo vaunun seinään maalattu sairasjunan tunnus on paljonkin vanhemmalta ajalta, jolloin se jatkosodan aikaan ei enää kertonut sairasjunan numeroa. Valtionrautateillä oli sairasjunia niin talvisodassa, sisällissodassa kuin jo esim. vuonna 1878. Sairasjuna on aina kuulunut sodan kalustoon.

Jos sallitaan arvauslinjalle lähtö, niin arvelen vaunun tunnuksen olevan viimeistään sisällissodan ajoilta.
kuva 09.12.2019 22:09 Kurt Ristniemi  
  Sairasjuna 2:n sotapäiväkirja, I osa: 15.6.1941-12.1.1942:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=​218853

Päiväkirjasta käy ilmi mm. sairasjuna 2:n kokoonpano 27.6.1941:
Veturi K5 No 833, vaunut 22128, 22621, 22608, 22097, 22060, 22134, 22132, 30062, 2734, 2138, 2146, 3592, 1818.
Klo 15 vaihdettiin F 3592 varastovaunuun F 3618.
20.7.1941 vaihdettiin Haapakoskella varastovaunu XE 1818 keittiövarastovaunuun GE 30062. Kuvan vaunun aluskehyksessä on merkintä 'XE', joten tuo varastovaunu XE 1818 saattaisi sopia kuvan vaunuun. Mutta kun juna iltapäivällä 20.7.1941 lähti Haapakoskelta kohti Joensuuta (Kuopion-Lieksan kautta?), vaunu oli päiväkirjan mukaan jäänyt jo pois.

Kuvan ja päiväkirjan tiedot eivät siis täsmää. Onko SA-kuvissa väärä päivämäärä tai paikkakunta, vai onko kyseessä sittenkään sairasjuna 2?
kuva 09.12.2019 21:13 Kurt Ristniemi  
  Sairasjuna numero II, vaunu 10.
Vuonna 1944 junan nimi oli 'Tauno' sen päällikön, lääkintäkapteeni Tauno Ervastin mukaan.

Ks.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=​&esrc=s&source=web&cd=11&ved=2ahUKEwjDnc​-HpqnmAhXJlYsKHf1qCNo4ChAWMAB6BAgGEAI&ur​l=https%3A%2F%2Ftrepo.tuni.fi%2Fbitstrea​m%2Fhandle%2F10024%2F95465%2Fmarskin_rit​ari_paavo_koli_2009.pdf%3Fsequence%3D1%2​6isAllowed%3Dy&usg=AOvVaw2CtLPT3LRtqEbFi​qPtqWvq
s. 266

Samaa vaunua ja kuvaa on ihmetelty jo aiemminkin, keskustelupuolella:
http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​topic=5999.0
Siellä lopputulemaksi tuli sairasjuna, jossa vaununkylkeen maalattu numero II oli tulkittu vaunun numeroksi ja irtokylttiin maalattu numero 10 junannumeroksi, eli väärinpäin.