Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.11. 09:16 Kurt Ristniemi  
  Vaunu on replika, ei vanhasta osastovaunusta 'meikattu'.
1960-luvulla ei 1860-luvun osastovaunuja enää ollut olemassa.
kuva 20.11. 09:15 Kurt Ristniemi  
  Kuvassa on myös avonainen tavaravaunu H 63395.

Kuva on ladattavissa suurempana ja parempiresoluutioisena Kuvakokoelmat.fistä: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/vi​ew/HK19890421_1808 Valitettavasti Kuvakokoelmien isoissa kuvissa on Museoviraston vesileimoja pitkin poikin kuva-alaa. Mutta detaljit näkyvät, niinkuin esim. vaunujen numerot.
kuva 19.11. 21:03 Kurt Ristniemi  
  Finnan mukaan kuvausaika on 'ennen 1925', ei 1925.
Vaunun numero on 6205.
kuva 19.11. 20:47 Kurt Ristniemi  
  Millä lailla uusia asia?
Tämä Rautatiemuseon pienoismallin mukaan tehty vaunureplika toistaa pienoismallin virheet tarkasti: Alkuperäisessä vaunussa lämmityslaatikoiden luukut oli vain I lk osastoissa, eli 2 keskimmäisen osaston penkkien alla. Sama virhe toistuu em. pienoismallin pohjalta tehdyissä piirustuksissa, pienoismalleissa yms.
kuva 19.11. 20:41 Kurt Ristniemi  
  Vaunun littera on Ga, ei G. Littera näkyy kuvassa selvästi.
kuva 19.11. 14:04 Kurt Ristniemi  
  Tarkat koordinaatit: 64.149418, -21.938292
kuva 18.11. 20:50 Kurt Ristniemi  
  'Islannin erikoiskirjaimet'-jutussa http://matkakuvat.teppovuori.fi/gronl/gr​onlt3.htm kerrotaan nimen merkitykseksi 'Kaivosmies':
tanskalainen Øø voi tulla vastaan vaikkapa Tanskasta tuodun höyryveturin nimessä "Minør" eli "Kaivosmies".

Ks. myös: https://en.bab.la/dictionary/english-dan​ish/miner

Wikipedia kertoo:
Island har aldrig haft någon reguljär järnväg; dock har det funnits planer på att bygga en mellan Reykjavik och Keflavik. Lok har endast använts två gånger på Island. Dels under byggandet av Reykjaviks hamn, då ångloket Minør användes (loket finns idag utställt i hamnen) och dels när det nya kraftverket Kárahnjúkavirkjun på Islands östkust byggdes.
Kuvasarja:
Signe Branderin rautatievaunut
 
18.11. 13:37 Kurt Ristniemi  
  Varmasti löytyykin. Tämä kuvasarja on kuitenkin rautatievaunuista Signe Branderin ottamissa valokuvissa. Sellaisissa kuvissa, joista osasuurennosten avulla näkee vaunut niin selvästi, että niiden avulla saa käsityksen, minkänäköisiä 1900-luvun alun rautatievaunut yksityiskohtineen olivat. - Aihe 'rautatiet' on kokonaan toinen aihe.
kuva 18.11. 09:28 Kurt Ristniemi  
  Jorma: Elin siinä harhaisessa käsityksessä että Pasila alapihaa ei enää olisi olemassa, ei ainakaan välittömässä lähitulevaisuudessa. Mutta silmäys alueen maankäyttösuunnitelmiin osoitti, että nimenomaan tämä veturitallien länsipuolinen osa tulee jatkossakin säilymään.

Niinpä vaihdoin liikennepaikaksi Pasila alapihan. Vaikka kuvanottoaikaanhan sellaista ei ollut olemassakaan, vaan paikka oli Fredriksberg.

Muuten, ei tämä ole ensimmäinen kuva, jonka kuvauspaikaksi on merkitty Fredriksberg.
kuva 18.11. 08:42 Kurt Ristniemi  
  Ilkka, jos vasemmanpuolimmaisella vaunulla tarkoitat 'toisella' raiteella olevaa 8-tolppaista vaunua, niin se on tulkintani mukaan K-vaunu.
kuva 18.11. 05:52 Kurt Ristniemi  
  Vaikea on kuvasta kaikkien puiden pituutta varsin nähdä. Mutta eivätkö nuo liene halkoja eivätkä klapeja; kertaalleen tai kahdestikin halastuja pöllejä, niinkuin halot ovat.

Vaikka kuka sen tarkaa sanonee, minkä mittaista puuta noihin vasemman reunan vaunuihin on lastattu. Tosin minun silmääni näin äkkiä katsoen näyttävätkin haloilta. Ja tottahan halkoja vaikkapa leivinuunien, saunojen ym. lämmittämiseen käytettiin. SVR myönsi rautatieläisille tietyn määrän polttopuuta vuosittain.

Kaupunkiin vietävän polttopuun varastointi tapahtui ymmärtääkseni muualla kuin Fredriksbergin veturitallin pihassa.

Klapi saadaan kun halko katkotaan kahteen, kolmeen tai neljään osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi. Polttopuuksi tarkoitettujen klapien pituus on siis 25–50 cm. Tämän kertoo Wikipedia.
kuva 17.11. 18:16 Kurt Ristniemi  
  Jouni, ymmärtääksen halkoaumoissa on nimenomaan SVR:n halkoja. Siis metrisiä halkaistuja pöllejä. SVR:llä oli olemassa oikein amausohje sekä ohje siitä mihin ja miten halkoaumoja sai radanvarteen rakentaa.
Fredriksbergin asemalla höyryvetureiden puuntarve on varmasti ollut suunnaton. Löytyisiköhän jostakin tietoa siitä, kuinka suunnaton?

Minusta näyttää, että taka-alan IK-vaunupareista vasemmanpuoleisessa voisi olla runkoja/hirsiä tai vaikkapa lennätin-/puhelinpylväitä ja oikeanpuoleisessa voisi mahdollisesti olla lankkuja; näyttävät hirsiä ohuemmilta ja jonkinverran taipuneilta. Mutta oleellista on, että vaunuissa on pitkää puutavaraa, minkä kuljetus onkin vaunujen tarkoitus: IK = Avonaisia tavaravaunuja hirsiä (I/J) ja lankkuja (K) varten.
kuva 17.11. 18:10 Kurt Ristniemi  
  Ilkka, jos 'päädyillä' tarkoitat tekstini 'toisessa päässä olevaa laitaa', niin tekstini on johtanut harhaan.
'Laidoilla' tarkoitan vaunujen pitkän sivun rakenteita, joita vanhimmissa teksteissä kutsutaan myös sivuluukuiksi. Esim. kahdessa lähimmässä vaunussa on reunan vasemmassa päässä korkea sivuluukku ja oikeassa päässä matala.

Mutta mitä ovat nuo tötsät sivuluukuissa?
kuva 17.11. 18:05 Kurt Ristniemi  
  Ilkka, 'häkkivaunu' on kuvatekstissä mainittu HL.
kuva 17.11. 13:35 Kurt Ristniemi  
  Sehän sen käyttötarkoitus oikeastaan on; toimia hirsinipun toisen pään telinä.
Littera näyttää olevan J, vaikka ollaankin 1900-luvun puolella. Littera J vaihdettiin I:ksi jossakin vaiheessa ed. vuosisadan puolella.
kuva 17.11. 07:55 Kurt Ristniemi  
  Kyllä nuo hirsi/lankku-vaunut ovat todella litteraltaan IK.
J/I:n pituus on n. 3 tolpanmittaa ja JK/IK:n n. 4.

Lisäsin vertailukohdaksi kuvan http://vaunut.org/kuva/123287 jossa on peräkkäin sekä J- että IK-vaunu. Siitä selvittelin nuo ylläolevat mittatiedot.

Hoksasin juuri, että vasemmanpuoleimmassa vaunussa, jonka matala laita on käännetty alas, on 8 tolppaa. Muissa vaunuissa tolppia on 7. 8-tolppainen on arvatenkin litteraltaan K, ja 7-tolppaiset H.
kuva 16.11. 20:53 Kurt Ristniemi  
  Totta, Petri.
Entäs nuo hirsi/lankkuvaunut: Ovatko ne lyhyitä (I) vai pitkiä (IK)?
kuva 16.11. 18:11 Kurt Ristniemi  
  Venäläisteksti kertoo että talo 2 on 'prostoi' (yksinkertainen), ei ministeritasoa.
Talo 1 on kuvassa auki ja siinä on puhvetti.
Kuvan teksti kuitenkin sanoo: Puuasema. Kuropatkinin paviljonki.
Ota tuosta nyt sitten selvää. Pitää selvittää noita muita tekstejä.
kuva 16.11. 17:07 Kurt Ristniemi  
  Helsingin kaupunginmuseon kuvatiedoista ei käy ilmi, mitä kuvan etualan rakennukset ovat. Saattavat toki olla esim. asemapäällystön asuntoja. Varsinainen rautatieläisten asuintalo oli toisessa kuvassa näkyvä suuri tiilirakennus 'Toralinna'.

Korjattavaa: Kaupunginmuseon lisenssiehtojen vaatimukset, kuvan päiväys.

Alkupeäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/reco​rd/?search=pasilan%20veturitallit&page=1


Ja: kyllä vaunuissa näkyy jarrukoppi.
kuva 16.11. 16:54 Kurt Ristniemi  
  Helsingin kaupunginmuseon kuvia julkaistaessa on lisenssiehtojen mukaan mainittava kuvaaja (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseo.

Museon kuvateksti tälle kuvalle: Pasilan asema ja rautatieläisten talo (Toralinna).
Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/?sea​rch=Pasilan+asema+ja+rautatiel%C3%A4iste​n+talo+%28Toralinna%29

Branderin rautatieaiheiset kuvat löytyvät haulla https://www.helsinkikuvia.fi/search/?sea​rch=brander+rautatie
kuva 16.11. 12:18 Kurt Ristniemi  
  Kiitokset avuista.
Arvelinkin, että veturien 3 ja 4 välillä hyvin sattoi olla pieniä eroavuuksia. Mutta sitä en osannut arvata, että joku tunnistaa vaunun.
kuva 15.11. 20:22 Kurt Ristniemi  
  Ajoitus on karkea arvaus. Se perustuu artikkelin lauseeseen 'Jo elokuun 25 p:nä [1911] voitiin ensimmäinen juna kulettaa Högforsiin'. Sen perusteella veturi voi siis olla HKR 3 tai 4.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/965274?page=25
kuva 15.11. 19:39 Kurt Ristniemi  
  Onkos tämä veturi HKR:n nro 4?
kuva 15.11. 16:41 Kurt Ristniemi  
  Kokeilu alkoi jo 3.4.1908. Edellisenä yönä siirrettiin muutamia suomalaisia tavaravaunuja Pietarin tavara-asemalle. Seuraavan yönä Nikolain rautatie puolestaan siirsi muutamia vaunujaan Suomen rautateille. Vaunujen siirtoon käytettiin vartavasten rakennettuja rattaita. Siirtoreitin oli määrännyt Pietarin kaupunginpäällikkö.

Olisi hauska löytää kuva - edes piirros - noista vaunujensiirroista.
kuva 14.11. 20:01 Kurt Ristniemi  
  Toistaiseksi ainoa löytämäni tieto näistä tykeistä kertoo että Krupp myi vuonna 1882(!) neljä(!) 14-metristä 40 cm kanuunaa La Spezian sataman puolustukseksi. https://books.google.fi/books?id=csl7wSi​z__YC&pg=PA65&lpg=PA65#v=onepage&q&f=fal​se

Olisikohan vuoden 1891 Uudessa Kuvalehdessä ollut pikkuisen vanhaa tietoa?
kuva 14.11. 18:04 Kurt Ristniemi  
  Mainiota, Great Centralia epäilin, mutta löysin sille vain GCR-lyhenteen, joten en tunnistanut GC:tä.


Näyttää siltä, että 'diamond frame' on englantilainen vastine amerikkalaisten 'archbarille'. Tai päinvastoin?

Archbar/diamond frame -telistä wikipedia kertoo:
"In the case of archbar trucks or diamond frame bogies the side frames are fabricated rather than cast."
Selville käy, että kumpikin termi on olemassa, mutta ei se, ovatko ne synonyymit ja missä kumpaakin nimeä käytetään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bogie

Goods & Not So Goods -sivusto kertoo:
Early bogie freight stock used bogies developed from designs produced for passenger coaches, but by the turn of the century the railway companies had developed special freight bogies. One of the most common was a design known as the 'diamond frame', as seen on the Graham Farish bogie sulphate wagon and bogie LNER van. This design was the standard type in America, they called it an 'arch bar' bogie and they used it regularly up to 1920. The problem with this design was that it was made up of many parts bolted together, in service the bolts tended to work loose and they required regular servicing to prevent accidents.
http://myweb.tiscali.co.uk/gansg/4-rstoc​k/04arstock2e.htm
kuva 14.11. 16:58 Kurt Ristniemi  
  Vanhasta muistista tiesin, että kalustotyypin vaihtoehdot vaativat litteran. Mutta jostain syystä en muistanut että siellä litteralistan hännillä ovat nuo 'Muu' ja 'Ulkomaat' -vaihtoehdot. - Ehdottomasti siis minun mokani.
Mutta nyt asiasta muistutettuna muistan sen taas. Jonkin aikaa. - En ole enää entiselläni; ennen oli hyvinkin tarkka ja hoksaavainen.

Korjasin tunnisteet ja korjasin kuvatekstin.

Onko archbar- ja diamond-teleillä jokin ero? Onko jompikumpi toisen alalaji tms?
kuva 14.11. 16:19 Kurt Ristniemi  
  Vanhan brittikaluston tuntijat: Ovatko nuo kettingit aluskehyksen ja telin välillä estämässä teliä kiepsahtamasta poikittain?
kuva 14.11. 11:52 Kurt Ristniemi  
  Kyllä minusta roikkuva hevosratatie on 'outo'.

Kas kun oleellinen ero tämän ja Wuppertalin kohoradan välillä on nimenomaan tuo hevonen, joka pakottaa vaunun maanpinnan tuntumaan. Ts. minkäänlaista tilansäästöä ei tällä saavuteta. Mutta ehkä tämä todella on kevyempikulkuinen kuin tavallinen hevosraitiovaunu ja siinä mielessä edistysaskel. Joskin kallis saavutettavaan hyötyyn nähden.

Ja olisihan se harmillista jos tämän ja 15 vuotta myöhemmän Wuppertalin kohoradan välisenä aikana ei olisi tapahtunut mitään kehitystä. Vetovoiman vaihtuminen hevosesta konevoimaan antoi mahdollisuuden nostaa vaunu irti maasta ja kulkemaan mm. jokiuoman yllä, jolloin saavutettiin samat edut kuin Amerikan viaduktiradoilla.
kuva 13.11. 20:55 Kurt Ristniemi  
  Hyvä sinänsä, että maskiusko hellittää, mutta 'valkoisen alueen rajan' (oik. peilikuvan horisontin) suunta ei ole riippuvainen valon tulosuunnasta, vaan horisontin asennosta.
Kameran optiikka lie ollut hivenen laajakulman puolella, jonka vuoksi vaaka- ja pystysuorat vaihtelevat kuvan eri osissa. Ja mahtaako kamera edes ollut vaakasuorassa?
kuva 13.11. 20:45 Kurt Ristniemi  
  Valitettavasti on todettava, että näissä TVH:n Pietarin-Riihimäen rautatierakennuksen piirustuksia sisältävissä nipuissa on varsin harhaanjohtavat kuvaukset: Yhden kuvauksessa mainitaan rautatievaunut, mutta niitä siinä ei ole. Ja niissä nipuissa missä vaunut ovat, ei niistä ole mainintaa. - Tekee arkistohaut 'mielenkiintoisiksi'.

Ja sitten ulkomuistista: Eipä näitä kuvia rautatierakennus TVH:lle lähettänyt, vaan TVH:n silloinen edeltäjä oli rautatierakennuksen pomo ja kaluston tilaaja.
kuva 13.11. 20:25 Kurt Ristniemi  
  Näkyy olevan kuvasarjassa A1 (mikä saattaa ehkä olla hivenen outo kuvasarjan nimi näille kuville).

Nämä Simbergin veturit ovatkin jo minun kuvasarjassani http://vaunut.org/kuvat/?s=3211

Kun itse lisään uusia kuvia, koitan haulla katsoa, joko kuvat ovat ennestään vorgissa.
kuva 13.11. 18:25 Kurt Ristniemi  
  Mietitäänpä vielä noita lyhtyjen 'maskeja':
- Ne ovat lyhtyjen sisällä, eivät lyhdynlasin kehyksen tai lyhdyn päälle asetettuja.
- Ne ovat keskenään erisuuruisia; peittävät erisuuren osan lyhdynlasista.
- Miksi pimennykseen käytettäisiin hämärässä hyvin näkyviä valkoisia maskeja, kun yhtä hyvin voisi käyttää mustia.
- Ne näyttävät juuri sellailsilta, miltä lyhdyn konkaavin takaheijastimen heijastama ylösalaisin kääntynyt maisema näyttää: vaalea taivas alhaalla, tumma maisema ylhäällä. Samanlaiselta kuin monissa 'Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana'-kirjan kuvissa.

Mutta tämä nyt on vain minun optinen tulkintani hyvin vahvasti suurennetusta kuvasta.
kuva 13.11. 16:11 Kurt Ristniemi  
  Poliisin virkapukua voisi kenties käyttää ajoitukseen. Virkapukuuudistuksia on ollut nimittäin mm. v. 1923, 1925 ja 1941. Jos puvussa ei ole kauluslaattoja, se ei ole mallia 1941. Ja marraskuussa 1944 lakin malliksi tuli armeijan kenttälakin malli.
Ei vain kuvasta taida saada selville tällaisia yksityiskohtia?
http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi​/
kuva 13.11. 15:10 Kurt Ristniemi  
  Kahden kuvasarjan yhdistäminen:
1) Vaihda 'väärän' sarjan kuviin toinen kuvasarja, se 'oikea' kuvasarja. Kunkin siirrettävän kuvan sivulla: Muokkaa kuvaa.
2) Poista 'väärä' kuvasarja (jos siihen jäi maks 0-1 kuvaa). Hallinta-sivulla: Muokkaa kuvasarjaa: Poista kuvasarja (Kuvat säilyvät).

Se on totinen tosi, että vorgiin ei voi lisätä kalustotyyppiä (esim. Höyryveturi) ilman litteraa. Minusta se on selvä virhe. Mutta se olisi erinomaisen helppo korjata lisäämällä litteralistoihin alkuun tyhjä arvo, niinkuin joissakin muissa listoissa on. Aina ei tiedä litteraa, ja joskus sitä ei edes ole olemassa. Niinkuin esim. tämän kuvan kohdalla on asia.

Ja kun litteralistoista vielä puuttuu varhaisimpen aikojen litteroita, niin vanhan kuvan lisääjällä menee kyllä jo sormi suuhun: oikeita kalustotietoja ei kertakaikkiaan voi antaa; on pakko antaa vääriä. - Ja kuitenkin tämä olisi niin perin helppo korjata: Tyhjä arvo litteralistojen alkuun. Ja vaikka varhaiset litterat listoihin saataisiinkiin, niin tyhjä arvo tarvitaan silti tällaisille kalustokuville kuin tämä, kuville, joilla ei ole litteraa.

Ja sekalaisiin tunnisteisiin olisi tietenkin hyvä saada 'piirustus'.
kuva 13.11. 14:37 Kurt Ristniemi  
  Olisiko 'Valtionrautateiden suojelujärjestys ja rautatiesuojelun erikoismääräykset'?
https://www.menec.fi/?sivu=detail&id=114​70
kuva 13.11. 14:34 Kurt Ristniemi  
  Kommenteissa on puollettu tämän kuvan lisäämistä mm. sillä, että se antaa mahdollisuuden keskustella kuvassa esiintyvästä kohteesta. - No, toistaiseksi tämän kuvan sisällöstä ei ole keskusteltu lainkaan.

On totta, että minun julkaisemani (ja Paven oikein linkittämäkin) A1:n kuva on "jostain julkaisusta kopioitu". - Vaan ei sittenkään "jostain julkaisusta", vaan Uudesta Suomettaresta nro 64, 17.3.1912, niinkuin kuvan kuvatekstistä käy ilmi. Ja vaikka kuva perin huonolaatuinen onkin, niin se oli siinä vaiheessa täyttämässä A1-kuvien pulaa vorgissa, eikä varmastikaan ollut lukemattomissa muissa julkaisuissa julkaistu ja perin tunnettu kuva.

Odotankin nyt innokkaasti, milloin joku alkaa sivu sivulta julkaista tänne vaikkapa Kaskimiehen kirjan kuvia. Kaikkihan eivät niitä ole nähneet.

Mutta asiaan - jotta kuvan sisällöstäkin todella keskusteltaisiin: Veturissa ei ole lyhtyjä. Onkohan siitä mitään tietoa, milloin veturit saivat lyhdyt? Vai olisko kenties niin, että käytettiin irtolyhtyjä, jotka asetettiin paikalleen vain pimeässä ajoa varten?

Tässä kuvassa on muuten jotakin muuta, vieläkin kiinnostavampaa, mistä voisi keskustella. Mutta arvaanpa, että ajatukseni nostaisi aivan liian suuren vastalauseiden ja paheksunnan myrskyn, koska se on 'vakiintuneen ajattelun' ja VR-historiikkien ym. teosten esittämien tietojen vastainen. Niinpä se saa jäädä.

Mutta silti tulen vastakin esittämään "todella kummallisia kommentteja". Kas kun mielipiteitä saa olla. Ihan samalla tavalla kuin voi pitää kommentteja todella kummallisina, voi myös pitää joidenkin kuvien julkaisemista harkitsemattomana.
kuva 13.11. 10:51 Kurt Ristniemi  
  Kävin Rautatiemuseon kanssa sähköpostikeskustelua tuosta museon G-vaunuksi litteroidusta Gaa-huvihevosvaunusta.

Aluksi museon kanta oli se, että kyseessä on vanha G-vaunu, joka on 'uudelleenkoritettu' (ja siksi yhä G). Mutta kun kysyin, onko museon kanta se, että vanhan sikalan kivijalalle rakennettu asuintalo on sikala, sainkin uuden vastauksen:

"Kyseessä on museon näkökulmasta huvihevosten kuljetukseen käytetty vaunu. ... Käytetään siis ilmaisua vanhalle aluskehykselle rakennettu uusi vaunu. On hyvin todennäköistä, että vaunu on litteroitu G.ksi virheellisesti konepajan miesten toimesta. Onhan vaunuun maalattu virheellisesti myös ilmajarrulaitoksen symbolit, vaikka vaunussa on ainoastaan läpikulkeva jarrujohto."

Aina kannattaa yrittää korjata selviä virheitä. Parhaimmillaan onnistuu, pahimmillaan mitään ei tapahdu. Mutta jos kukaan ei virheistä kerro, ei mitään taatusti tapahdu. - Mutta milloin museon Gaa-vaunun tiedot korjataan, on kokonaan toinen juttu. Ehkä ei ihan lähitulevaisuudessa kumminkaan.
kuva 13.11. 10:12 Kurt Ristniemi  
  Kuten Antti jo totesikin, piirustus ei vastaa mitään toteutettua veturia. Ulkonäkö on A2:n, mutta vetopyörän koko A3:n. Juoksupyörän koko (3' = 914 mm) taas ei ole sen enempää A1:n (762 mm), A2:n (1 095 mm) kuin A3:nkaan (960 mm). - Niinpä piirustus tosiaankin esittänee ehdotettua veturia, jota ei koskaan rakennettu.

Ne Paven muistelemat kaksi lisää tilattua, isompipyöräistä veturia olivat Pilvi ja Tuuli, litteraltaan A2.

Tunnisteiden virheellinen A1-litteramerkintä pitäisi varmaan poistaa (tai korvata edes A2:ksi) ja samaten tuo 'Muu ajoneuvo' on syytä poistaa, sillä kyllähän kyse on höyryveturista eikä muusta ajoneuvosta. Ainakin minusta on turhauttavaa, kun käytetään vääriä tunnisteita. Siitä kärsii tunnisteiden käytettävyys haussa.

Taitaa tosin olla niin että tunnisteita 'Höyryveturi', 'Tavaravaunu' yms. ei voi käyttää ilman litteraa, koska litteralistoista on jätetty tyhjä-arvo pois. Niinpä kuvia ei voi tunnistaa (eikä hakea) kaluston tyypin mukaan (ilman litteraa). Jos kuvaa lisätessä ei tiedä litteraa, ei voi merkitä edes kalustotyyppiä!
kuva 13.11. 09:57 Kurt Ristniemi  
  Selasin huvikseni 'Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana'-kirjan kuvat läpi. Yhdessäkään kuvassa en havainnut lyhtyjen valkeita puolimaskeja (yhdessä ehkä mustat kokomaskit). Mutta sellaisia kuvia kyllä oli, joissa valoisa taivas heijastui lyhdyn heijastimen alaosasta jakaen lyhdyn tarkkarajaisesti puoliksi niin että alaosa oli valkoinen.
Mutta eihän se vielä sitä todista, etteikö valkeita puolimaskeja olisi saattanut olla olemassa. Mutta toistaiseksi olen kyllä Eljaksen linjalla.
kuva 13.11. 08:03 Kurt Ristniemi  
  Siinä lukee 'Pysähdy ARMIROon'. (vrt. https://keskustelu.suomi24.fi/t/1810940/​mita-merkkia-poltatte )
Armiro-yhtiön historia alkaa vuodesta 1946, mutta ARMIRO-tupakan vissiin selvästi varhemmin, joten ainakaan meidän kaikkien tunteman vuonna 1934 syntyneen Armin kanssa nimellä tuskin on mitään tekemistä.
kuva 13.11. 07:54 Kurt Ristniemi  
  No hyvä, että asialle saatiin varmistus: Ennen Karjalankannaksen nimien venäläistämistä neuvostoliittolaiset toistivat sortovuosien venäläisten käytännön ja kirjoittivat vain asemien suomalaisnimet kyrillisin kirjaimin. Inon siis ино, niinkuin Jyrkin linkkaamasta kuvasta näkyy. - Приветнинское-nimen Ino sai sitten vasta 1948-1949.

Asemalaiturin penkin nimikyltin tausta ei siis sittenkään ole tulevaisuutta aavemaisesti ennustava kummajainen hitaasti esiinhahmottuvine Приветнинское -teksteineen.
kuva 12.11. 23:22 Kurt Ristniemi  
  1700-luvun nimillä lie oma mielenkiintonsa, mutta tokko sentään rautatieasioissa?
Sortovuosien aikaan venäläiset eivät keksineet suomalaisille asemille omia venäläisiä nimiään, vaan kirjoittivat suomalaisen nimen vain kyrillisin kirjaimin. Niin tehtiin mm. Terijoenkin asemalle http://www.terijoki.fi/radan-historiaa.h​tm#Terijoki jonka liepeiltä rata Inon suuntaan lähti. Ja Terijoki oli sentään Inoon verrattuna iso, venäläisten suosima paikka. Joten jos Inon aseman seinällä oli venäläinen nimi, niin eiköhän se ollut ино. Приветнинское -nimeä ei silloin ollut vielä keksittykään.
kuva 12.11. 21:59 Kurt Ristniemi  
  "Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin vuosina 1948 – 1949. Nimien muutoksella pyrittiin hävittämään viittaukset päättyneessä sodassa vallatun alueen suomalaiseen menneisyyteen."
Veli-Pekka Sevón : Kannaksen paikannimien venäläistäminen
www.terijoki.fi/Kannaksen_paikannimien_venalaistaminen.pdf
kuva 12.11. 21:30 Kurt Ristniemi  
  En minä vaan penkin yllä olevan nimikilven alla mitään tekstiä näe. Pikemminkin vain vaakalaudoituksen. Vaikka miten kuvaa zoomailisin. - Näkyisiköhän alkuperäisessä kuvassa tarkemmin?
kuva 12.11. 16:27 Kurt Ristniemi  
  Nämä piirustukset lienevät ehdotuksia, joita ei välttämättä ehkä koskaan toteutettu.
Piirustuksen oikea puoli esittää kyllä ihan vaunun ulkopintaa. Ehdotetussa vaunussa siis vaakalaudoitus.

Kuvassa edelleen väärä littera. Oikea on D.
kuva 12.11. 16:07 Kurt Ristniemi  
  Drone-kuva?
kuva 12.11. 16:02 Kurt Ristniemi  
  Tämän II lk vaunun littera ei ole B, vaan D.
kuva 12.11. 16:01 Kurt Ristniemi  
  Mihin perustuu littera Ga?

Riihimäki-Pietari -radan avaamisen aikaan avoimien tavaravaunujen litterat olivat G:b ja G:c. Kumpi oli korkea ja kumpi matala, siihen en ole löytänyt vahvistusta, mutta luetteloiden logiikkaa seuraillen arvelen matalan (tämän) olleen G:c.

G:a oli niihin aikoihin katettu tavaravaunu, jossa oli hevos- tai karjasisustus.
kuva 12.11. 14:02 Kurt Ristniemi  
  Jern-underrede = rauta-aluskehys.
Piirustuksen ostikossa vaunua väitetään avoimeksi tavaravaunuksi, mutta katettuhan se on.
kuva 12.11. 13:46 Kurt Ristniemi  
  Tämähän ei tietenkään ole Puukori ja littera B, vaan tavaravaunu, littera G.