Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	02.06. 12:20	Kari Suominen
		Toyota Land Cruiser, sarjaa J60.
	30.05. 12:54	Kari Suominen
		Parahin Esa J. Rintamäki Kun nämä Sinun sepustuksesi alkavat pituudeltaan sijoittua jonnekin novellin ja pienoisromaanin välimaastoon, niin olisiko kohtuutönta pyytää, että jatkossa jakaisit näin pitkät selostukset kappaleisiin. Kun tekstin suunnitteluun käytetään maksimaalinen aika mutta kirjoittamiseen minimaalinen tila, niin asian luettavuutta ei hämärretä vaikeaselkoisella esitystavalla.
	30.05. 11:28	Kari Suominen
		Parahin Esa J. Rintamäki Kun nämä Sinun sepustuksesi alkavat pituudeltaan sijoittua jonnekin novellin ja pienoisromaanin välimaastoon, niin olisiko kohtuutönta pyytää, että jatkossa jakaisit näin pitkät selostukset kappaleisiin. Kun tekstin suunnitteluun käytetään maksimaalinen aika mutta kirjoittamiseen minimaalinen tila, niin asian luettavuutta ei hämärretä vaikeaselkoisella esitystavalla.
	01.05. 10:23	Kari Suominen
		Ensimmäisinä valmistetut alkavat olla tosiaan jo nelikymppisiä, mutta viimeisimmät valmistuneet ovat vielä alle 25-vuotiaita. Ruotsiinhan näitä Tka7-ratakuorma-autoja on siirretty VR Track Sweden Ab:n käyttöön kaikkiaan 18 kpl, joista viimeisin viime vuoden marraskuussa.
	25.04. 10:53	Kari Suominen
		:D Viisautta asiantilan järkevyyden pohtimiseen ei tällaisella tavallisella rivikansalaisella oikein ole, kun ei siihen kykene korkeampaa matematiikkaa hallitsevat viisaammatkaan, sillä asiantilan taloudelliselta kantilta tarkastelun estää todellisten kustannusten läpinäkyvyyden puuttuminen. VR kun on aina ollut täysin haluton aukaisemaan kustannusrakennettaan kenellekään. Lähtekäämme siis siitä, että toiminta joka tapauksessa päättyy koska VR haluaa kustannussäästöjä. Hyvinkäällä on yhtenä vakituisena työnä muiden töiden ohella tehty Sr1 -vetureiden laajamittaisia peruskorjauksia, jossa veturi puretaan lähes atomeiksi eli riisutaan kaikesta tekniikasta ja kuluneet osat korvataan uusilla tai peruskorjatuilla osilla. En tiedä montako asentajaa tämän projektin kimpussa on häärinyt, mutta kestoltaan se on ollut n. kuukausi per veturi eli työllistävä vaikutus on kyllä ollut merkittävä. Tämä peruskorjaus on tehty jokaiselle Sr1 -veturille 10 vuoden välein ja korjauksesta valmistuneiden vetureiden määrä on pysytellyt vakiona ollen 11 kappaletta vuosittain. Ellei tämä toiminta ole jo päättynyt, niin näiden peruskorjauksien tekeminen päättyy kuitenkin viimeistään 2018 ensimmäisten korvaavien Vectronien ollessa jo kaupallisessa käytössä. Konepajan toiminnanhan on ilmoitettu päättyvän samaisen vuoden lopulla. Ensimmäisen Sr3 -veturisarjan toimitusten pitäisi jatkua vuoteen 2026, eli 80 tilatun veturin sarjalle tämä tarkoittaisi noin 9 veturin vuotuista toimitusmäärää. Tämä on osapuilleen sama määrä kuin nyt on Susia korjattu, eli konepajan poistuvien töiden listassa on ainakin yhdentoista veturin vuotuinen peruskorjaus, jonka vaikutus määrältään on siis x(?) miestyövuotta. Susikantaan liittyvien muidenkin töiden poistuminen lisääntyy luonnollisesti vuosi vuodelta enenevässä määrin hylättyjen Sr1 -vetureiden määrän kasvaessa, kun kerran korvaavan veturityypin huolto on ulkoistettu ja nivottu osaksi sen hankintaa. Todellistakin toiminnan supistumista siis on eli ei toimintojen keskittämisen taustalla yksin kasinotalouden pyörittäminen ole. Vectronitkin tarvitsevat huoltotilaa, se on selvä. Ensimmäinen tarkastus on 30 000 ajokilometrin kohdalla, muut tarkastukset 150 000 km:n, 300 000 km:n ja 600 000 km:n kohdalla. Ensimmäinen isompi huolto Sr3-vetureille tehdään noin 1,2 miljoonan ajokilometrin jälkeen. Nähtäväksi jää, tehdäänkö nämä huollot sitten aikanaan Hyvinkäällä vai jossain muualla. En kuitenkaan usko, että Siemensillä olisi kiinnostusta investoida kiinteistöihin täällä Suomessa, eli mitä todennäköisemmin se tulisi vuokralaiseksi konepajan kiinteistöön jos Hyvinkää olisi tulevan huollon osoite.
	23.04. 18:05	Kari Suominen
		Jos jatketaan spekulointia Siemensin oman huollon sijoittumisesta täällä Suomessa, niin mikä olisi parempi vaihtoehto kuin vapautuvat Hyvinkään konepajan tilat. Varsin sopiva sijainti, valmis raideyhteys rataverkolta, veturihuoltolaksi jo alunperinkin sunnitellut tilat sekä kiskotuksetkin hallin huoltopaikoilla valmiina. Näkisin hiljenevän konepajan varsin vahvana ehdokkaana tulevaksi Vectron huoltolaksi.
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa.	22.04. 12:41	Kari Suominen
		Totta, Dr16:n ja N-veturin yhteneväisyydet rajoittuvat modulaariseen rakenteeseen sekä eräisiin sähkönkäytön moduleihin. Tässä siis tulee kumottua eräs urbaanilegenda veturien samankaltaisuudesta ja niiden osien vaihtokelpoisuudesta keskenään. Mitä tulee VEHA-työryhmän suosituksiin tulevaisuudessa hankittavien vetureiden rakenteiden samankaltaisuudesta, niin pitää huomioida, että vaihtotyöhön ja kevyempään linjakäyttöön tulevan kaluston oletettu tarve oli vielä kauempana edessä, eikä N-veturin rakentamista ohjanneet tekniset määreet kuten neljän valakon proton valmistusta. N-veturi oli Valmetin oma esisarjalainen, jolla ilmeisesti oli tarkoitus hakea käyttökokemuksia suunnittelutyön pohjaksi tulevaisuuden rakenneratkaisuihin.
	22.04. 12:08	Kari Suominen
		Valitettavasti en tunne asiaa itsekään muuten kuin esitetietojen perusteella.
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa.	21.04. 11:48	Kari Suominen
		Kahden näin modernia tekniikkaa sisältäneen veturihankkeen (M- ja N-veturit) samanaikainen eteenpäin vienti perustui nähdäkseni silloisen VEHA-työryhmän ( VEturien HAnkinta ) esityksiin tulevien hankintojen pääperiaatteiden osalta. Työryhmähän esitti, että hankittavien veturisarjojen lukumäärän tuli olla mahdollisimman vähäinen ja mikäli dieselvetureiden linja- ja vaihtotyötarvetta ei voida toteuttaa samalla veturilla, tulee hankittavien vetureiden rakenteiden olla mahdollisimman paljon samoja. Lisäksi sähkö- ja dieselvetureissa tuli pyrkiä käyttämään samoja komponentteja ja rakenneryhmiä mahdollisuuksien mukaan. Tältä pohjalta soveltuvin osin sitten laadittiin tekniset määreet, joiden mukaisista linjakäyttöön tarkoitetutuista dieselvetureista (Dr16) lähetettiin tarjouspyyntökirjeet kotimaiselle veturiteollisuudelle. Tässä kohtaa näkemykseni on, että vaikka tuolloin ei vielä oltu puhuttu mitään muista tulevista dieselveturihankinnoista, näki Valmet potentiaalista saumaa valmistaa ja saada kaupaksi myös vaihtotyöhön ja kevyempään linjakäyttöön soveltuvaa kalustoa, sillä olihan junaliikenne tähän asti hoidettu lähes pelkästään dieselvedolla. Vastaan oli siis tulossa tilanne, jossa suuri määrä dieselkalustoa alkoi tulla peruskorjaus- tai hylkäämisikään ja Valmet alkoi N-veturihankkeella valmistella paikkojaan tässäkin kisassa. Kun sitten tunnetuin seurauksin sähköistämispäätökset valtasivat alaa, lopahti kiinnostus kehittämistyöhön sen hyötyjen ollessa vailla konkretisoituvia kaupallisia mahdollisuuksia.
	16.04. 23:58	Kari Suominen
		Italialainen varustamo Moby Line on ostanut Helsinki-Pietari -väliä risteilleet matkustajalaivat ja pietarilaisen varustamon St. Peter Linen. Ylen uutinen kertoo, että heti alkajaisiksi uusi omistaja puolittaa risteilytarjonnan, sillä Helsingin ja Pietarin väliä aiemmin liikennöinyt M/S Princess Maria siirretään Napoliin Italiaan, jossa se aloittaa risteilyt Moby Dada -nimisenä. Huhtikuusta 2017 alkaen tämä M/S Princess Anastasia jatkaa arkisin pitkiä risteilyjä, joissa Pietarista lähdettyä alus poikkeaa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa. Viikonloppuisin alus risteilee Helsingin ja Pietarin väliä
	15.04. 12:06	Kari Suominen
		Täsmennän hieman tuota Erkin kommenttia. Alunperin meijeriksi rakennettu kolmikerroksinen kivirakennus toimi postitalon rakentamisen aikaan Valion sulatejuustotehtaana. Rakennus purettiin, kun Johanneksen koulun eteläpuolelle tehtiin asuntotuotannon mahdollistava kaavanmuutos ja paikalle kohosi kerrostaloja. Korvaavaa toimipistettä ei siinä yhteydessä syntynyt Lakalaivaan, sillä siellä ei ole koskaan ollut meijeritoimintoja, vaan ainoastaan Valion Tampereen konttori sekä terminaalitoimintoja. Lakalaivan rakennus on toiminut yksinomaan jakeluvarastona. Postin lajittelukeskuksen toiminnot siirrettiin pääpostilta Multisiltaan 1990-luvulla, kun kuljetukset siirtyivät rautateiltä maanteille. Postin lastauslaituri jäi tuolloin VR:n käyttöön.
	14.04. 13:22	Kari Suominen
		Huomioithan Henrik, että tuo veturista seuraavan vaunun virroitin ei liity junan tarvitsemaan virranottoon millään tavoin. Tällä mittausvaunulla A16 tarkastetaan kaikkien sähköistettyjen pääraiteiden ajolangat kerran vuodessa erillisen sopimuksen ja tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuksissa pyritään käyttämään raiteen ja kaluston suurinta sallittua ajonopeutta. Mittausvaunun virroittimen kautta mittausajossa tallentuu reaaliajassa paikkakohtaisesti mm: -ajolangan korkeus ja pituuskaltevuus -ajolangan siksak -ajolangan ja virroittimen välinen kosketusvoima -ajojohtimen jännite -ajonopeus Elli mittaa ajojohtojen lisäksi myös raiteiden kuluneisuutta, kun taas se toinen tarkastusvaunu, Emma, mittaa pääasiassa raiteen geometriaa. Emma ja Elli käyttävät silti samojaa mittausperiaatteita.
	14.04. 11:12	Kari Suominen
		Jimi on oikeassa. Kahdella lähekkäisellä virroittimella ajettaessa syntyy ajolangassa värähtelyä ja tämä taas aiheuttaa virroittimen kontaktivoimaan muutoksia, koska takimmainen virroitin voi saapua hetkittäin ikään kuin valmiiksi ylhäällä olevaan lankaan, siis eräänlaiseen aallon harjakohtaan. Tällaisen kohdan osuessa ajolangan ohjaimen kohdalle voi tuloksena olla ohjaimen ylöspäin olevan nousuvaran loppuminen ja virroitin kohtaa joustamattoman katon. Liian pieni kontaktivoima heikentää puolestaan virranoton laatua. Ajolangan ideaali profiilihan on horisontaalisesti täysin suora, sillä tämä profiili takaa virroittimen mahdollisimman pienen vertikaalisen liikkeen. Mm. kahdella veturilla operoitaessa käytetyllä menetelmällä nostaa toisistaan kauempana olevat virroittimet edesautetaan ajolangan palautumista vakiokireyteen sen saapuessa takimmaisena tulevalle virroittimelle.
	02.04. 23:59	Kari Suominen
		Sr1 -vetureiden maalauskaavioista lyhyesti http://vaunut.org/sarja/3879
	02.04. 23:01	Kari Suominen
		Rajoitetun liikenteen tasoristeystä voidaan käyttää paikoissa, joissa rataa ei ole tarpeellista ylittää yli 15 metriä pitkillä ajoneuvoilla tai niille on käytettävissä tieyhteys toista kautta. Tämä liittyy tasoristeyksille asetettuihin näkemävaatimuksiin sekä pituuskaltevuutta koskeviin vaatimuksiin. Kyseessä on siis näkemät tieltä radalle tien molemmista lähestymissuunnista, sekä tasoristeysten lähialueen tien ja odotustasanteiden pituuskaltevuudet.
	01.04. 11:12	Kari Suominen
		Kiitos Reino kun poikkesit tuomaan mielenkiintoista lisätietoa tähän kuvasarjaan. Eksaktit kalustotiedot höystettynä aikalaisten muisteloilla ovat aina kiinnostavaa luettavaa. Aiheena halkojen hankintaprosessi tutkimusmielessä on vähän haastava, sillä tietoa tahtoo löytyä vain murusina eri lähteistä.
	25.03. 23:54	Kari Suominen
		Ratapihoilla järjestelytehtävissä liikuttaessa vaihtotyönjohtaja kävelee lyhyet siirtomatkat kuljettamansa junan vierellä ja pidemmät siirrot hän yleensä seisoo portailla. Tässä linkin kuvassa http://vaunut.org/kuva/99263 vaihtotyönjohtaja kantaa päälle puettavissa valjaissa Rfid/Pda -laitetta, radio-ohjainta eli ns. käkätintä ja Raili-puhelinta. Linkin kuvatekstissä on myös lyhyt selostus näistä vaihtotyössä käytettävistä ohjaimista sekä viestinnän välineistä Nämä Toijala-Valkeakoski-Toijala liikkeet vaihtotyönjohtaja kuljettaa veturia matkan pituuden vuoksi ohjaamosta, mutta silloinkin tuosta radio-ohjaimesta, eikä suinkaan veturin hallintalaitteista. Ohjaamon ajopöydistä veturia saavat ajaa vain veturinkuljettajan koulutuksen saaneet.
	25.03. 23:53	Kari Suominen
		PÄIVITYS KUVATEKSTIN TIETOIHIN Kuvatekstissä mainittu Raili -järjestelmä poistumassa, Trafi julkaissut määräyshankepäätöksen 20.10.2014 Määräys mahdollistaa TETRA –teknologiaan perustuvan VIRVE-verkon käyttämisen Suomen rautatiejärjestelmässä. Asiakkaat voivat määräyksen perusteella ottaa järjestelmän käyttöön ja Trafi voi myöntää järjestelmälle käyttöönottoluvat. TETRA -verkon käytön ahdollistaminen säästää toimijoiden kustannuksia. Määräystä tarvitaan poikkeusluvan hakemiseen komissiolta. VIRVE-verkko vastaa käytöltään monilta osin nykyistä käytössä olevaa Raili -järjestelmää, mistä johtuen VIRVE:n käyttöönoton ei oleteta aiheuttavan muutoksia turvallisuuden tasoon. Määräyksellä ei ole ympäristövaikutuksia tai vaikutusta esteettömyyteen. ASIA ETENEE, OSALLISTUMISHAKEMUSTEN JÄTTÖPÄIVÄ KÄSILLÄ Hankintailmoitus, erityisalat: VR-Yhtymä Oy : K1617-00700 VR:n kiskokaluston TETRA-ohjaamoradiopuhelinten hankinta VIRVE-verkkoon Osallistumishakemukset 30.03.2017 klo 00.00 mennessä osoitteeseen: VR-Yhtymä Oy Janne Sonkamo Vilhonkatu 13 00100 HELSINKI Kilpailutuksen kohteena ovat VIRVE-verkossa toimivat TETRA-ohjaamoradiopuhelimet vetureihin (muu kuin Sr3 kalusto) ja niiden tarvikkeet veturinkuljettajien kommunikointiin liikenteenohjauksen kanssa. Lisäksi VR varaa oikeuden ohjaamoradiopuhelinten asennuksen, käyttöönoton, tuki-, ylläpito ja huoltopalveluiden tilaamiseen sen mukaan kuin hankintaneuvotteluissa ja tarjouspyynnössä tullaan esittämään. Toimittajan on osana palvelua tarjottava myös elinkaaripalvelut sekä raportointimahdollisuudet. Laitteiden tulee olla hyväksyttyjä VIRVE-verkossa käytettäväksi sekä Trafin ja Liikenneviraston määräysten mukaisia tarjouksen jättämisen hetkellä. Laitetoimittajan tulee antaa laitteiden peruskoulutus käyttäjien kouluttajille ja huoltohenkilöstölle Suomessa lopullisessa tarjouspyynnössä kuvatussa laajuudessa. Mahdollisuuksien mukaan eri laitevalmistajien ohjaamoradiopuhelimia tullaan testaamaan erikseen sovitussa testilaboratoriossa verkon ominaisuuksien ja radion yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Tähän hankintaan sisältyvät seuraavat tuotteet ja palvelut: • Vetureiden, moottorijunien ja ohjausvaunujen (muu kalusto kuin Sr3) ohjaamoihin sijoitettavat TETRA-ohjaamoradiopuhelimet. Sr3 kaluston TETRA-ohjaamoradiopuhelimista on oma erillinen EU-kilpailutus. • Tarvittavat ohjaamoradiopuhelinten lisälaitteet ja ajoneuvotelineet • Ohjaamoradiopuhelinten käytön koulutusmateriaali ja kouluttajien koulutus • Tuki- ja huoltopalvelut Hankittavien laitteiden määrä ja aikataulu riippuu siitä, mihin eri kalustoon laitteita asennetaan ja mikä on niiden asennussuunnittelun mukainen aikataulu. Tarkemmat määrät ja aikataulut tullaan esittämään tarjouspyynnössä. Laitteita hankitaan seuraavasti: • Vetureihin hankitaan 345 ohjaamoradiota. • Junakalustoon (sähkömoottorijuna, kiskobussi, ohjausvaunu) hankitaan 106 ohjaamoradiota • Optiona hankitaan Sm2 ja Sm6 kalustoon 44 ohjaamoradiota.
	22.03. 15:29	Kari Suominen
		http://vaunut.org/kuva/106763?u=3116
	22.03. 12:59	Kari Suominen
		Petrin kommentti osuu naulan kantaan ja avaa uuden näkökulman hankintojen järkevyyttä pelkästään teknisin ja taloudellisin perustein pohtivalle nykyihmiselle aiheeseen ja vallinneisiin oloihin. Tämän päivän tarkasteluperspektiivistä on vaikea tajuta, kuinka nykypäivän muodikas termi yhteiskuntavastuu ei ollutkaan vuosittain raportoitavaa sanahelinää, vaan se valtionyhtiöiden ja laitosten kohdalla konkretisoitui sosiaalisesti ja eettisesti korostuneena kaikkien sidosryhmien osalta ja kuinka taloudellisen hyödyn odotettiinkin näihin yhtiöihin tulevan vasta pitkässä juoksussa, sillä suoran taloudellisen hyödyn kerääminen valtiolle oli toisarvoista. Valtiohan esim. perusti yhtiöitä, joiden tehtävänä oli jalostaa maakuntien raaka-aineita, pääasiassa puuta ja kaivannaisia siellä, missä raaka-aineet ovat sekä tarjota työtä ihmisille koko maassa. Ja vielä 1970-luvulle tultaessa valtion talousarvioissa saatettiin jopa lisätä pääomasijoituksia noihin yhtiöihin. Mukavasti kevennyksenä mainittu "omistajaohjaus" VR:n 50-luvun hankintapolitiikasta puhuttaessa oli mahdollista aina Valtionrautateiden yhtiöittämiseen asti, sillä tällöin sitä koski perustuslaissa määritelty viranomaistoiminnan julkisuusperiaate, joka pyrkii takaamaan hallinnon avoimuuden. Nythän sitä ei enää lain näkökulmasta kosketa julkisuusperiaatteet vaan ainoastaan muodollinen sääntö omistajan tiedottamisesta (tässä tapauksessa liikenne- ja viestintäministeriön). Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lehdistölle, kansalaisille tai huolestuneille poliitikoillekaan ei enää tarvitse luovuttaa tietoja yhtiön rakenteesta, rahavirroista tai sen liikennöimien linjojen kannattavuudesta.
	20.03. 13:38	Kari Suominen
		Hr11 -vetureissa käytössä olleista Maybach moottoreista : Huonon käyttövarmuuden vuoksi tehtiin vuonna 1956 Valmetin kanssa sopimus koneistojen uusimisesta. Moottoripuolella tyydyttiin varustamaan moottorit turboahtimin, jolloin niiden tyyppimerkintä muuttui MD 325:ksi. Tehoa muutoksella saatiin lisää, peräti 600 hevosvoimaa kierrosluvulla 1500 r/min, jolloin veturin kokonaistehoksi tuli 1200 hevosvoimaa. Onkin esitetty arvailuja, että huippukierrosluvun alentuminen osaltaan paransi moottorin kestävyyttä. Turbon lisäksi muutoksia tuli myös öljynkiertojärjestelmään, koska ahtimessa oli painevoidellut laakerit. Moottori on kuusisylinterinen etukammiorivimoottori, jossa kaikilla kuudella sylinterillä on oma kantensa. Keskellä kantta on Maybach-etukammio jota ympäröi yhteensä kuusi venttiiliä. Imu- ja pakoventtiileitä on siis sylinteriä kohden kolme kumpaakin eli yhdessä Maybach moottorissa on kaikkiaan 36 venttiiliä. Venttiilivipujen rullat vierivät koko ajan nokalla, sillä sekä imu- että pakoventtiileillä on kummallakin omat nokka-akselinsa. Venttiilivivuissa on lisäksi hydrauliset välyksensäätölaitteet. Imuventtiilien nokka-akseli antaa käyttövoiman myös yksikköpumpuille, jotka on sijoittu jokaisen sylinterin kanteen tehtävänään ruiskuttaa polttoaine etukammioon. Erillistä keskusruiskutuspumppua ei moottorissa ole. Perinteisen kampiakselin mutkia korvaavat pyöreät kiekot, joihin kammentapit on kiinnitetty. Kiekkojen ulkopinnat toimivat samalla kampiakselin seitsemän rullalaakerin vierintäpintoina. Jälkiviisaus : Tämän viiden veturin sarjaan asennetut koneistot ainakin varmistivat, että tällaiset nopeakäyntiset dieselit eivät enää jälkeenpäin ole löytäneet tietään suomalaisten dieselvetureiden voimanlähteiksi. Näissä etukammiotekniikalla rakennetuissa moottoreissa polttoaine ruiskutetaan sylinterikannessa sijaitsevaan erilliseen kammioon, joka on muotoiltu tehtaan tarkoituksen mukaisesti maksimoimaan ilman pyörteily tietyllä kierrosnopeudella, jotta ilman sekaan ruiskutettava polttoaine sekoittuu mahdollisimman hyvin ja tietenkin palaa tehokkaasti. Moottorit on tarkoitettu suurille kierrosnopeuksille, mutta alavääntö näissä yleensä melko heikko. Ehkä nämä suuret kierrosluvut ja huono vääntö pienillä kierroksilla juuri olivat osasyynä näiden Maybach moottoreiden häiriöihin. Tällä ahtimella päivitetyllä versiollahan saatiin kierroksia putoamaan ja ehkä sillä oli jotain osuutta myöhempään kestävyyteenkin.
	20.03. 09:53	Kari Suominen
		Jos herroilla K.T. Lumirae ja E.J. Rintamäki on Hr11 -vetureiden Maybach moottoreiden tekniikkaan liittyvää tietoa, niin keskustelun voisi käydä tämän veturityypin valmistusta kuvin ja sanoin käsittelevässä kuvasarjassa rikastuttamassa sen tietosisältöä. Osoite on http://vaunut.org/sarja/3897.
	09.03. 12:35	Kari Suominen
		Tuukka Ryyppö kirjoittaa : "Ainoa asia joka stressaa ammattitaitoista kuljettajaa, on mistä löydän seuraavan lastin". Lisäksi hän mainitsee ajopiirturin tietojen tarkistamisen ja auton punnitsemisen olevan 10 minuutin läpihuutojuttu. Jottei todellisuus aivan täysin hämärtyisi, niin kerrottakoon nyt raskaan liikenteen valvonnan tuomista lieveilmiöistäkin. Sosiaalisessa mediassa toimii ryhmiä, joiden tarkoituksena on paljastaa poliisin suorittamia liikennevalvontaoperaatioita. Raskaalla kalustolla on oma poliisien liikkeistä raportoiva ryhmä. Mm. Facebookista löytyvässä raskaanliikenteen ratsiaseuranta-ryhmässä on yli 14 000 jäsentä. Miksikö ammattikuljettajat sitten varoittelevat toisiaan ? Ajetaanko ylikuormilla vai onko syynä kaluston huono kunto tai ajoaikamääräysten laiminlyönti. Joidenkin satunnaisten kohdalla näinkin voi olla, mutta ylivoimaisesti suurimmaksi syyksi ovat kuljettajat maininneet ratsiassa odotteluun kuluvan ajan, josta tulee näin pakollista "lepoaikaa". Kun ratsiassa otetaan liikennevirrasta raskasta kalustoa tarkastusta varten sivuun esim. levähdysalueelle, saattaa vierähtää tuntikin kunnes se oma vuoro tarkastukseen tulee. Aina kun ei voi tuuri käydä, että olisi jokaisessa tarkistuspaikassa jonon ensimmäinen. Ja jos ratsia vielä satutaan toteuttamaan jonkin teemapäivän merkeissä yhteisoperaationa vaikkapa paikallisen poliisilaitoksen, Tullin, Rajavartioston, Trafin ja AVIn kanssa, joutunee rekkamies virittelemään retkikeittimen sopan keittoa varten, sillä odotusajasta tulee taatusti pitkä. Mieluumminhan sitä viettää lain saneleman lepotaukonsa jonkun huoltoaseman rekkaparkissa, jossa kaikki palvelut ovat vieressä ja voi rauhassa torkahtaakin. Huomioitavaa on myös, että joissakin aikataulusidonnaisissa kuljetuksissa saattaa tunninkin suunnittelematon katkos kertaantua sarjana hankaluuksia loppupäivän osalta.
	06.02. 12:59	Kari Suominen
		Tampereella poliisin liikenteenohjausta seurasivat suurella mielenkiinnolla varsinkin ulkopaikkakuntalaiset, olihan se tapahtumana jonkinlainen spektaakkeli jos vaikka sattui vauhdikkaampi konstaapeli olemaan vuorossa. Ohjaavat käsimerkithän olivat kaikilla samat, mutta toiset poliisit ruudittivat touhua kolleegoitaan nopeammalla tempolla ja pamppu alkoikin pyöriä vinhasti vitkasteleville autoilijoille ja pilli soida yhä empiville sen jälkeen, kun lupa jatkaa ajoa -merkki oli johonkin suuntaan annettu.
Kuvasarja: Veturihalkojen hankinta, kuljetus, kuivatus ja anto	05.02. 13:34	Kari Suominen
		Kaikki puun liikutteluun tarvittava työ kaadosta lähtien koko ketjun matkalla eri vaiheissaan aina pesään laittamiseen asti on ollut käsityötä. Ei ole siis ihme, että kuvissa näkyvät työmiehet ovat kaikki kuin kuivan kesän oravia, sillä tällainen työ on polttanut rasvat kehosta tehokkaasti.
	05.02. 11:31	Kari Suominen
		Suotta linkitit, onhan se hyvä kerrata nämä asiat aina aika ajoin ;)
	03.02. 12:14	Kari Suominen
		Nähdäkseni kuva on otettu hautausmaan mäeltä alas ratapihan suuntaan
Kuvasarja: Veturihalkojen hankinta, kuljetus, kuivatus ja anto	03.02. 10:47	Kari Suominen
		Kiitokset herroille mielenkiinnosta. Tuohon Timon mainitsemaan kuvasarjan koostamiseen liittyen olen itsekin lähettänyt ylläpidolle viestiä http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,9966.0.html, mutta minkäänlaista kannanottoa siihen, että ovatko esitetyt toiveet mahdollisia vai eivät, en ole vielä saanut.
	03.02. 10:23	Kari Suominen
		Tykitin koko sarjan kerralla sivustolle yöllä ja kun tekstiä tuli suhteellisen paljon, on tällaisia lapsuksiakin näköjään päässyt pujahtamaan tekstiin. Korjattu, kiitos tarkkaavaisuudesta !
	30.01. 10:59	Kari Suominen
		Lieneeköhän nykyinen kuormausraide vielä peräti entinen pääraiteen viereen aikoinaan valmistunut tukinpurkuraide, joka palveli VR:n (nyk. Versowoodin) oman sahan raaka-aineen tuontia ? Olen käsittänyt, että sellainen asemalla oli toisen teollisuusraiteen kiertäessä sahanlahden itärannalle.
	25.01. 10:18	Kari Suominen
		Heh, hauskoja nämä kommentoinnit nimilyhenteiden takaa puhemiehien välityksellä. TPL lähetti sähköpostia, SKS soitti... Eikö olisi helpompaa kun herrat Salo ja Lange liittyisivät kommentoimaan omilla tunnuksilla sisään kirjautuen kun jo valmiiksi kerran SRHS:n jäseniä ovat.
	20.01. 11:24	Kari Suominen
		Tämä tuli sattumakuvana ja jäin miettimään tuosta kuvauspaikasta, että olisikohan tämä ollut niitä junanlämmityksen aiheuttamien (1500V) häiriöiden mittauskoeajoja, joita suoritettii juuri Oriveden-Haapamäen välisellä osuudella silloin aikanaan.
	15.01. 15:11	Kari Suominen
		Ei ole tietoa, mutta totaalinen on hiljaisuus. Ei näytä kommentoineen mitään sitten elokuun 2015.
	15.01. 12:42	Kari Suominen
		Taitaa Raimon kommentti kaikua kuuroille korville, sillä Martin, tuo oraakkeli ja kommentaattori läntisestä naapurimaastamme, on ollut vaitonainen tällä sivustolla jo yli kaksi vuotta.
	07.01. 16:23	Kari Suominen
		Ohittamatta toki muuta ohjeistusta viestii raidoituskin vielä erikseen huomioitavaa vaaraa. Pääasiallisestihan nämä raidat vetureissa viittaavat joko automaattikytkimiin tai radio-ohjaukseen.
	07.01. 15:08	Kari Suominen
		Kun venäläisperäisiä Kaalihäkkejä alettiin varustaa venäläisperäisillä SA-3 -automaattikytkimillä, maalattiin turvaraidoitus varoittamaan ratapihatyöntekijöitä exponentiaalisesta haitekin lisääntymisestä tässä veturityypissä. Raidoituksen viestihän oli selvä : "Ajan pysähtymättä hellästi päin kytkeytymistä varten". Näin välin tekijä tiesi odottaa ja mennä vasta kytkeytymisen jälkeen tekemään pneumaattiset ja sähköiset liitännät. Ajan oloon kytkimien yleistyttyä ja kytkentätavan muututtua käsittämään koko vetävä kalusto, on ilmeisesti katsottu tarpeettomaksi enään erikseen varoittaa rutiininomaiseksi vakiintuneesta kytkentätavasta näissä uusimmissa veturityypeissä. Jostain syystä Sr1 kalustosta sitä ei ole kuitenkaan vieläkään poistettu edes täydellisten ylimaalausten yhteydessä. Ei sillä, se on jotenkin jo osa Kaalihäkkien identiteettiä ja sopii paikkaansa. Raidoituksen toteutus on vuosien saatossa vaihdellut Sr1 -vetureissa. Käytössä on tämän auraavan "V-mallin" (kuten tässä) ohella esiintynyt myös vinoraidoitusta koko keulan osalta yhteen suuntaan kallistuneena tällä tavoin http://vaunut.org/kuva/116374. Tämä lienee ollut alkuperäinen maalaustapa SA-3 -kytkimien asennuksen yhteydessä, vaikka poikkeuksiakin on ollut http://vaunut.org/kuva/99751 Uuden IC värityksen saaneisiin puna-valkeisiin yksilöihin näyttää V-tyyli jo kuitenkin tulleen http://vaunut.org/kuva/116054?u=3116
	02.01. 23:09	Kari Suominen
		Toden totta, postiosastolla sivulla 35 on aivan ensimmäisenä maininta korjauksesta kyseiseen numeroon.
	02.01. 16:47	Kari Suominen
		Modernit erilliset sylinterinkannet etukammiotekniikalla tavallaan varmistivat, että tällaiset nopeakäyntiset dieselit eivät enään jälkeenpäin ole löytäneet tietään suomalaisten dieselvetureiden voimanlähteiksi. Näissä etukammiotekniikalla rakennetuissa moottoreissa polttoaine ruiskutetaan sylinterikannessa sijaitsevaan erilliseen kammioon, joka on muotoiltu tehtaan tarkoituksen mukaisesti maksimoimaan ilman pyörteily tietyllä kierrosnopeudella, jotta ilman sekaan ruiskutettava polttoaine sekoittuu mahdollisimman hyvin ja tietenkin palaa tehokkaasti. Moottorit on tarkoitettu suurille kierrosnopeuksille, mutta alavääntö näissä yleensä melko heikko. Ehkä nämä suuret kierrosluvut ja huono vääntö pienillä kierroksilla juuri olivat osasyynä näiden Maybach moottoreiden häiriöihin. Tällä ahtimella päivitetyllä versiollahan saatiin kierroksia putoamaan ja ehkä sillä oli jotain osuutta myöhempään kestävyyteenkin.
Kuvasarja: Pullahuru	02.01. 15:49	Kari Suominen
		Kuvat ovat alunperin Valmetin, jolta ne ovat Lentokonetehtaan (Kiskokalustotehdas) toiminnan päätyttyä siirtyneet Rautatiemuseolle. Rautatiemuseo on osan kuva-arkistonsa kuvista antanut sitten Finnan kautta näin sähköisesti katsottaviksi ja osaa niistä voi tietyin ehdoin https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi näin käyttää ja julkaista ehtoja noudattaen ja lisenssin kuviin merkiten.
Kuvasarja: Pullahuru	02.01. 12:26	Kari Suominen
		;>) Juuri niin kuin sen sanoit
	01.01. 14:27	Kari Suominen
		Tämä yksikkö 6x29 kuului vielä toimitussarjaan jossa WC on ollut alunperinkin, mutta voi vain kuvitella matkustamista vaikkapa viikonlopun yöjunassa Riihimäelle asti niissä sähkömoottorijunissa, joita toimitettiin säästösyistä vessattomina. Hädän alkaessa muuttua hallitsemattomaksi on tyhjennyspaikaksi kelvanneet urbaanilegendojen mukaan jopa roskakorit. Ensimmäiset vessattomathan toimitettiin 1973 ja saneeraukset joissa WC:t asennettiin alkoivat vasta 80-luvun alussa, joten monen monta vuotta ehti osa lähiliikenteestä palvella vessattomana. Kuvanoton vuonna 1988 oli muuten kaksi juuri em. mainittua yöliikennettä koskevaa kokeilua Helsingin lähiliikenteessä. Vappuna nimittäin kokeiltiin tauotonta liikennettä kaikilla ratasuunnilla noin tunnin vuorovälein läpi yön. Kokeilu oli varsin onnistunut, sillä palvelua käytti lähes kymmenentuhatta matkustajaa yön aikana. Marraskuussa samaisena vuonna pidennettiin kokeilumielessä pikkujoulusesongin aiheuttamaa ruuhkaa helpottamaan liikennöintiaikaa tunnilla, eli viimeiset lähdöt ajoittuivat tuonne klo 2.30 tienoille.
	31.12.2016 13:01	Kari Suominen
		Vallitseva harmonia vei ajatukset aluksi 70-luvun alun arjen kuvaan, jossa vek ja koneapu palaveeraavat ohjaamossa odotellessaan käännön kohdistumista. Hienoa katsottavaa ja aineksia vaikka ihan viikon kuvaksi asti.
	28.12.2016 15:33	Kari Suominen
		Minunkin mielestäni kuvaussuunta on pohjoiseen ja oikealla radan vieressä häämöttävän valkoisen päätyovellisen rakennuksen kohdalla olisi nykyisin kytkinasema http://vaunut.org/kuva/96383?u=3116, jonka jälkeen välittömästi pohjoiseen jatkettaessa seuraisi Lempäälän tieltä Vanattaraan johtavan tien alikulkutunneli.
	27.12.2016 20:29	Kari Suominen
		Dr13 -vetureiden täydellistä modernisointia suunniteltiin 80-luvun loppupuolella, mutta ratkaisu asiassa, mm.tulossa olleiden sähköistyspäätösten vuoksi, siirtyi vuoteen 1990, jolloin päätettiinkin toteuttaa saneeraus suppeana ainoastaan 20 veturiin. Ensimmäinen saneerattu Dr13 oli nro 2302, joka valmistui kesällä 1990. Saneeraus käsitti mm. kaksoisvalonheittimet ylävalonheittimien tilalle, peilit, istuimet, turvalaitteen, ensiö- ja toisioiskunvaimennuksen sekä ohjaamon ääni- ja lämpöeristyksen. Uusi sivuikkunamalli toi kuljettajan puolelle pienen erkkerin.
	25.12.2016 16:41	Kari Suominen
		Olen kirjoittanut vähän harhaanjohtavasti huomaan. Tarkoitin koko pituudelta ohjaamoa kiertävää keltaiseksi maalattua aluetta, joka katosta on maasta tarkasteltuna nähtävissä. Muutin tekstiä.
	22.12.2016 11:57	Kari Suominen
		Ideanahan kirjaimien käyttö lähiliikenteeseen on matkittu meille Kööpenhaminan lähiliikenteestä 70-luvun alusta. Linjakohtaisen kirjaimen valintaan näyttää meillä vaikuttaneet moninaiset eri syyt aikojen kuluessa. Osa tunnuksista kun viittaa selkeästi (tai on viitannut) määränpääasemaan (R=Riksu, K=Kerava etc). Osa uusista kirjaintunnuksista on taas ollut suunnitelmavaiheessa työnimenä, joka on myöhemmin vakiintunut käytäntöön. Tällainen on ollut esimerkiksi G-juna Saunakallioon. Kirjaimien valintaan lienee vaikuttanut myös se, että junien ohjaamoon sijoitettuun veivattavaan määränpäälaatikkoon on aikojen alussa valittu tiettyjä kirjaimia, mikä on osaltaan rajoittanut repertuaaria. Jossain määrin visuaalisuus ja ääntäminenkin ovat olleet rajoittavia tekijötä, sillä kirjaimia on valittu sillä perusteella, että ne erottuisivat nopeastikin vilkaistaessa mahdollisimman hyvin toisistaan. Sen takia käytössä ei ole esimerkiksi O- ja Q-junaa. Erottuminen on tärkeää myös äännettäessä, minkä takia esimerkiksi I- ja J-juna voisivat sekoittua keskenään.
	21.12.2016 13:37	Kari Suominen
		Hyvin haarukoitu, aiheen ajaksi ilmoitetaan 1983. Oli tuo seisakkeen käyttöönottopvm pujahtanut kuvan vuodeksi. Korjasin !
	21.12.2016 11:35	Kari Suominen
		Muutettu, kiitos täsmennyksestä !
	21.12.2016 09:06	Kari Suominen
		Niin... tekstihän kyllä kuuluukin sittemmin eikä heti...
	21.12.2016 09:03	Kari Suominen
		Kiitos huomautuksesta, korjasin virheen. Kun lisää 27 kuvaa kerralla saattaa tällainenkin lapsus pujahtaa urakan loppuvaiheessa tekstiin.
	11.12.2016 00:59	Kari Suominen
		Liikennevirasto omaa näköjään pieteettiä museorautatietä kohtaan ja siellä ajatellaan tarvittaessa ekologisesti virastokankeus unohtaen. Oikeasti hieno asia, että varoitusjärjestelmän raudat ovat rataosan henkeen ja piilossa sijaitseva softa nykypäivää.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset