Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	08.10. 01:09	Kari Suominen
		Burlington Northernin (BN) ja Santa Fe (SF) Atchison Topeka -yhtiöiden fuusiosta on jo runsaasti aikaa, mutta liveryn muuttaminen koko vetokalustoon eli yli kuuteen tuhanteen veturiin vaatii aikaa. Todennäköisesti maalaus tehdään jonkin elinkaaren aikaisen suuremman huollon yhteydessä, jos nyt ylipäätään koko vetokalusto aiotaan systemaattisesti maalata. Tuo uusi BNSF livery on sekin kokenut jo pienen muutoksen. Varhaisemmissa maalauksesta tulleissa teksti oli pysty ja korkea rajoittuen oranssilla alueella korkeussuunnassa keltaisiin raitoihin. Tässä uudemmassa versiossa teksti on matalampi ja kursiivissa muodossa.
Kuvasarja: Sr1 -vetureiden maalauskaaviot viidellä vuosikymmenellä	16.09. 21:47	Kari Suominen
		Keulan vinoraidat eivät ole dekoratiivisistä syistä lisätty eikä niillä tuunata veturin maalausta, vaan niiden tarkoitus on työsuojelullinen. DV -sarja ja Seeprat saivat samanlaisen raidoituksen automaattikytkimien asentamisen myötä ja vielä lisää raidoitusta tuli niiden yksilöiden portaiden reunoihin, jotka ovat varustettu radio-ohjauksella. Raidoitus toimii siis varoituksena eikä osana veturin maalausta. Linkkaamasi kuvan veturi on toisen polven kaaviossa vaikkakin vielä ilman raitoja, eli ei edusta mitään kuvasarjasta unohtunutta erillistä genreä.
	09.09. 23:47	Kari Suominen
		Imut ja puhallukset Ohjaamon katolla olevan ilmastoinnin boxin jälkeen pitkän pään suuntaan on ensin moottorin imuilman ja ilmajäähdytettyjen laitteiden ilmanotto ja suodatus. Seuraavana moottoritilan katolla ahdetun moottorin pakoputki (suorakaiteen muotoinen) ja sen edessä dynaamisten jarrujen kaksi pyöreää tuuletinta. Viimeisinä moottorin kolme pyöreää jäähdytystuuletinta ja niiden kohdalla kyljessä 2-osainen jäähdyttimen ilmanottoritilä. Jäähdyttimen ilmanottoritilöistä taaksepäin olevassa pullistumassa ovat jarruvastukset.
	23.08. 13:22	Kari Suominen
		Pitkän hankinta-ajan vuoksi (1973-1985 110 kpl sekä vielä vuosina 1993 ja 1995 2 kpl) tähän lukumääräisesti suureen veturisarjaan ehti taustastaan johtuen tulla lukuisa määrä toiminnallisuuteen, käyttövarmuuteen sekä käyttömukavuuteen kohdistuneita muutoksia ennen kuin päästiin tilanteeseen, että aktiivikäytön rinnalla edennyt kehitystyö saatiin kutakuinkin päätökseen. Tämän vuoksi on ollut eri ikäisiä vetureita erilaisissa päivityksissä samanaikaisesti, mikä tekee yksilökohtaisen tarkastelun eri aikaväleillä lähes mahdottomaksi ilman tutustumista huollon kirjanpitoon. Yksittäiset havainnot tai Tasoristeys -palstan satunnaiset aiheeseen liittyneet uutiset ovat vain suuntaa antavia.
	21.08. 13:12	Kari Suominen
		Jyväskylän onnettomuuden jälkeen VR asensi kolmeen IC-vaunuun lannevyöt istuimiin, sillä OTK suositti onnettomuudessa havaittujen ongelmien korjaamiseksi vöiden asentamista kaikkiin uusiin ja peruskorjattaviin vaunuihin. Myöhemmin VR kuitenkin luopui kokeilusta ja laajemmasta käyttöönotosta ilmoittaen syyksi vöiden epäkäytännöllisyyden. Ymmärrän kyllä hyvin, miksi VR lähti malliksi asentamaan vöitä vaikka kyseessä oli vain suositus, sillä olihan se juuri saanut OTK:n tutkintaselostuksessa huutia huonosta turvallisuuskulttuurista. "Onnettomuuden taustatekijöinä voidaan pitää rautatieorganisaatioiden toimintakulttuuriin liittyviä seikkoja, joita ovat mm. välinpitämätön suhtautuminen joihinkin turvallisuusmääräyksiin ja ohjeisiin. Myös normien, sääntöjen, määräysten ja ohjeiden ajantasaistamisessa ja valvonnassa ilmeni puutteita."
	20.08. 13:48	Kari Suominen
		Huippunopeuden nostohan aikaansaatiin yksinkertaisesti muuttamalla akselinkäyttölaitteen hammaspyörävälitystä. Nopeimmillaanhan koskaan on kulkenut Sr1 3110 mittausvaunu A17 perässään pääradalla Järvenpään-Jokelan tietämillä mittareiden osoittaessa nopeutta 191 km/h. Tämähän oli se klassinen tuon ajan Valtionrautateiden nopeusennätys.
	20.08. 11:59	Kari Suominen
		Sr1 -vetureiden maalauskaaviot http://vaunut.org/sarja/3879
	17.07. 10:32	Kari Suominen
		Satunnaisia "halostuksia" "Veikkaisin että 1136 on halostuksessa. Halostus on helpompaa kun halkovaunu ja veturi ovat vierekkäin." http://vaunut.org/kuva/121689 "Svenssonien kuvissa heikäläiset kirjoittivat Tk3 833 bunkrar i Toijala. Siis halostuksessa sen Toijalan suuren halon antolaiturin vierellä?" http://vaunut.org/kuva/41058 "Vaihtotyöt ja halostus on suoritettu loppuun, viitonen junaan kiinni ja päivän viimeinen henkilöjuna Humppilaan voi lähteä" http://vaunut.org/kuva/76201 "Herrasmiehet ehdottivat herrasmieshalostusta näyttäen mallisuorituksen yksi halko molemmissa käsissä." http://hyvarinen.blogspot.com/2007/08/museojuna.html "Veturin vesitys, halostus ja ympäriajo" http://haukivuori.fi/wp-content/uploads/2015/03/h%C3%B6yryjuna-30.7.pdf "Koska reissuihin liittyvät aina siirrot Haapamäki-Lahti-Haapamäki sekä esimerkiksi lipunmyynti, halostus ja höyryveturin yövartioinnit, on talkooväki enemmän kuin tervetullutta!" http://hmvy.blogspot.com/2011/03/ Myös Resiinan toimituskunta käyttänyt uutisoinnissaan: "Käsikäyttöisen kääntöpöydän kääntö, vesitys ja halostus veivät sen verran aikaa, ettei tyhjävaunujunan paluulähtö aikataulun mukaan" http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/11
	30.06. 11:36	Kari Suominen
		Venäjän määräämät elintarvikkeiden tuontirajoitukset rokottavat tällä hetkellä myös Kiinan konttijunan kuljetuksia, sillä kielto koskee Venäjän tulkinnan mukaan myös kauttakulkukuljetuksia eli kuljetuksia, jotka menevät esimerkiksi Suomesta Venäjän läpi muuhun maahan. Kouvolasta Kiinan Xi'aniin menevä konttijuna kulkee Venäjän ja Kazakstanin kautta. https://yle.fi/uutiset/3-10280925
	19.06. 13:35	Kari Suominen
		Jos ne roikkuvat Tte:n tuunauksien tavoin ohjaamon sivuseinällä... http://vaunut.org/kuva/126910?a=1
	17.05. 11:09	Kari Suominen
		Tämä lienee Heikin mainitsema kotimainen "Torpedo" malmien kuljetukseen http://vaunut.org/kuva/31548
	17.05. 09:11	Kari Suominen
		Edeltävissä kommenteissa tätä on tituleerattu B-junaksi ja HCT-yhdistelmäksi, mutta itse asiassa tämä edustaa jo jättirekkojen toista sukupolvea, ETT-yhdistelmää, joka koostuu varsinaisen perävaunun vetoautosta (8x4), 2-akselisesta dollysta, 3-akselisesta B-linkki-puoliperävaunusta ja 3-akselisesta puoliperävaunusta. Kaikki perävaunujen akselit on varustettu paripyörillä ohjautuvaa akselia lukuun ottamatta. Yhdistelmän kokonaismassa on 90 tonnia ja pituus 32,93 metriä. ETT-tyypin yhdistelmä on modulaarinen; jättämällä B-linkki pois yhdistelmä on normaali 25,25 m/76 t-yhdistelmä.
	11.04. 16:34	Kari Suominen
		Kiitos Jimi! "Savet" suomeksi tarkoittaa sitten arvatenkin kaoliinia ja talkkia. Kyllä munkkilatina ja jargoni sekä turhanpäiväinen lyhenteiden käyttö kannattaa jättää ja kommentoida vain sillä kotimaisella jos haluaa tulla varmasti ymmärretyksi. Tässäkin muutama näppäimen painallus tekstiä lisää olisi tuonut asian selkeämpään muotoon.
	11.04. 11:09	Kari Suominen
		Edellisessä kommentissa mainitaan vaunujen litteroita, mutta viestin sanoma ei avaudu ainakaan minulle. Osaako joku tulkita kryptisen viestin tai kertooko kirjoittaja itse mitä hän haluaa sanoa.
	09.04. 13:10	Kari Suominen
		Tätä ulkosatamaa on käytetty myös autotuontisatamana ja autolaivojen purkauspaikkana. Railshipin liikenteen loputtua yhä enenevässä määrin. Vilkkaimpina aikoinahan 2000-luvun puolivälissä Hangon kautta kulki satoja tuhansia autoja vuodessa, mutta tahti on sittemmin hiipunut Venäjän viennin tyrehdyttyä. Railshipin oman tilastoinnin mukaan tavararyhmittäin edustivat koneet ja laitteet n. 30% osuutta yhtiön liikenteen tuonnista Suomeen lopun jakautuessa varsin tasaisesti raaka-aineiden ja puolivalmisteiden sekä erilaisten kemian tuotteiden osalle.
	06.04. 22:59	Kari Suominen
		Manner-Euroopassahan näiden kuutiotavaran kuljetukseen suunniteltujen Hbs -vaunujen liikennöimisalue oli rajoitettu, sillä vaunut oli rakennettu Saksan liittotasavallan (DB) rautateiden sallimaan korkeimpaan profiiliin. Vaunun mitoituksen vetäminen äärirajoille mahdollisti sen tilavuudeksi 130 m³.
	04.04. 14:01	Kari Suominen
		PPP viestitti kuvassa näkyvästä nostokurjesta ajankohdan arvioinnin apuna. Mieleeni ei tule muuta tälle kohdalle sijoittuvaa työn alla ollutta korkeaa rakennusta 70-luvun alussa kuin Hotelli Victorian uudisrakennus, joka valmistui Itsenäisyydenkadun varteen vuonna 1974 ja se liittyi Rastin rakennuksiin samana vuonna rakennetulla yhdyskäytävällä. Hotelli siis valmistui 1974 eli se oli vielä työn alla kevättalvella 1973, jota vuotta tässä on tarjottu edellä yhdeksi ajankohdaksi kuvalle.
	27.03. 23:33	Kari Suominen
		Kuvan moottorivaunun nro 2 loppukäytöstä löytyy kuva: http://vaunut.org/kuvasivu.php/17597. Kuvan kommentteihin 23.03.2018 linkitetyissä kuvissa olevan moottorivaunun nro 3 loppukäytöstä löytyy myös kuva: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:1294. Asunto- ja työvaunu XE, nro 0605, asuntokäytössä. Vaunu muutettu työkuntavaunuksi moottorivaunusta Bm1 nro 3. Aiheen aika: 22.6.1954 / Joensuu Moottorivaunu Bm1 nro 3 oli se vaunu, jolla Valkeakoski-Toijala rataosalla aloitettiin henkilöliikenne 1. syyskuuta 1938 radan avauduttua yleiselle liikenteelle.
	27.03. 22:41	Kari Suominen
		Linja 9 Kauppatori - Vallila ajalla 31.8.1953 – xx.xx.1966 1-suunta: Kauppatori – Eteläranta – Esteläesplanadi – Katariinankatu – Snellmaninkatu – Liisankatu – Unioninkatu – Siltasaarenkatu – Hakaniemi – Porthaninkatu – Viide linja – Kaarlenkatu – Helsinginkatu – Läntinen Brahenkatu – STURENKATU – Sammatintie – Somerontie – VALLILA / Paavalin kirkko Pystyssä olevan liitevaunun päädyssä on kyltissä teksti : Vallilan halli.
	25.03. 23:41	Kari Suominen
		Suojakiskot Suojakiskoja käytetään rautatiesilloilla estämään raiteilta suistunutta veturia tai vaunua kulkeutumasta pois sillalta sekä suojaamaan siltaa raiteilta suistumisen aiheuttamilta vahingoilta ja vaaroilta taulukon 8.3:1 mukaisesti. Suojakiskojen avulla voidaan vaikuttaa sillan päällysrakenteeseen kohdistuvaan, junan suistumistilanteen mitoituskuormaan. Suojakiskoja voidaan käyttää myös pienentämään radan vieressä olevaan rakenteeseen kohdistuvia suistuneen junan törmäyskuormia . Ratapiha-alueilla ja muualla, missä junan törmäämisriski pilariin tai rakenteeseen on tavanomaista suurempi, voidaan käyttää pilaria tai rakennetta lähellä olevilla raiteilla suojakiskoja hankekohtaisesti Liikenneviraston luvalla. Suojakiskona käytetään pääsääntöisesti kiskoprofiilia 54E1. Suojakiskona voidaan käyttää myös luokan1 tai 2 kierrätyskiskoa. Lisää tietoa Liikenneviraston Ratateknisten ohjeista RATO8 Rautatiesillat ja sieltä liitteestä 3 suojakiskojen mitoituksesta ja muuten kohdassa 8.3.4.4 Suistumisen estäminen ja suojakiskot. https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lo_2013-43_rato8_web.pdf
	23.03. 21:59	Kari Suominen
		Kuten tunnettua, Eikt-vaunujahan muutettiin Rbkt-vaunuiksi ja ainakin yhdessä niistä, vaunussa nro 26902, on ollut wc-tiloissa pitkä urinaali wc istuimen asemesta http://vaunut.org/kuva/66070.
	23.03. 13:49	Kari Suominen
		Armeijassa ei pyydellä anteeksi, siellä korjataan. Siispä minäkin korjaan : Ensimmäinen tuotantoerä 1975-76 käsitti siis 20 vaunua, ei 19 kuten pikaisen päässälaskutoimituksen jälkeen olen näköjään kirjannut.
	23.03. 13:20	Kari Suominen
		Jos kuva on vuodelta 1977, niin siihen mennessä Rkt -vaunuja oli ehtinyt valmistua jo kaikkiaan 19 kpl (nrot 23801-23820) Vaunut valmistettiin vuosina 1975-76, jonka jälkeen Rkt-vaunujen tuotannossa oli kuuden vuoden tauko. Vuonna 1982 valmistuivat nrot 23821-23830, joiden jälkeen tuotannossa oli jälleen taukoa. Vuonna 1986 valmistettiin nrot 23831-23840, jotka jäivätkin sitten viimeisiksi vanhan sukupolven vaunuiksi ennen IC-vaunujen tuloa.
	19.03. 01:07	Kari Suominen
		Kloorivaunuista en tiedä, mutta 1950-luvun alussa valmistui varsin lyhyen ajan sisään 20 kappaletta Go-öljyvaunuja, jolla litteralla niitä löytyy kuvahausta sekä kaksi- että kolmiakselisina http://vaunut.org/kuvat/?tag0=11\|Go\| Toinen mahdollinen tarkoittamasi 2-akselinen säiliövaunu kolmiakselisten kaudella on AIV-liuosvaunu Sd, joka oli tuotannossa koko 40-luvun (1941-49). Näistä kolme ensimmäistä näyttää rakennetun kolmiakselisiksi ja loput valmistetut 39 vaunua 2-akselisiksi pienemmällä pytyllä (vain 10 M³). Kolmiakselisten säiliövaunujen tuotanto jatkui aina 50-luvun loppuun asti, mutta säiliövaunujen kehitystyössä vallitsi seesteisempi kausi aina 1960-luvun puoliväliin asti, jolloin uuden sukupolven neliakselisia vaunuja alkoi tulla liikenteeseen.
	17.03. 13:07	Kari Suominen
		Nämä kolmiakseliset säiliövaunut säilyivät rakenteeltaan muuttumattomina tuotannossa pitkään. Ensimmäiset standardityypin vaunut taisivat valmistua jo ennen talvisotaa ja viimeisiä rakennettiin vielä 50-luvun loppupuolella. Viimeisimpien joukossa valmistetut lämpöeristetyt vaunut sitten hieman poikkesivat ulkoisesti edeltäjistään mm. säiliön paksumman vaipan ja lieskalämmittimen savutorvien vuoksi http://vaunut.org/kuva/31795. Tälläkin sivustolla kuvissa esiintyvät kolmiakseliset säiliövaunut edustavat pääosin yksityisille tilaajille VR:n konepajoilta valmistuneita vaunuja, sillä uudisrakentamisen tarve VR:lle itselleen 1940- ja 50-luvulla oli verraten vähäinen. Syy tähän oli se, että VR:n omat ennen sotia rakennetut säiliövaunut olivat vielä suurimmaksi osaksi käytössä. Lukumääräisesti tarkasteltuna yksityisille tilaajille valmistuneiden pääosin kolmiakselisten säiliövaunujen kokonaismäärä vuosina 1937-60 onkin varsin huikea, peräti 572 kappaletta. Osviittaa lukumäärään osaltaan kertoo myös Resiinan suomalaisten yksityisvaunujen sarjamerkintöjen luettelo http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/66
	13.03. 10:42	Kari Suominen
		Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaan leveiden teräslevyjen kuljettamista varten 20 Occ-vaunua varustettiin kuudella kuormanaluspankolla, joiden päissä oli ns. kulmapylväät. Kulmapylväiden avulla saatiin vaunuilla kuljetettua 3200 mm levyisiä teräslevyjä ohjeistuksen mukaisesti : http://vaunut.org/kuva/112170?u=3116
	07.03. 22:16	Kari Suominen
		1964 Dodge Dart 270 4-door V8 sedan : https://en.wikipedia.org/wiki/Dodge_Dart#/media/File:64_Dodge_Dart_F34.jpg
	17.02. 16:26	Kari Suominen
		Tämä on kuvituskuva kertomaan joukkoliikenteeseen laajemmalti vaikuttaneesta muutoksesta ja sen mukanaan tuomasta lisätyöstä ilman aika- tai muutakaan sidonnaisuutta Martinlaakson rataan. Kuvasarjan ainoa kuva, joka on liitetty ryydittämään kevennyksenä asiatekstiä sisältämänsä tahattoman komiikan vuoksi.
Kuvasarja: Nuclear Flask Trains	16.02. 13:11	Kari Suominen
		http://vaunut.org/sarja/2256
	05.02. 12:53	Kari Suominen
		Uittokausi kestää kesäkuusta aina lokakuuhun asti ja sama päti myös rautakanavaan. Olen joskus lisännyt kuvan avovaunusta, jossa oli tukirakenteet valmiina veneiden kuljettamiseksi Päijänteen ja Keiteleen välillä. Tämä VR:n kokeilumielessä tarjoama kuljetuspalvelu oli toiminnassa juuri uittokautena eli lokakuulle asti. Kuljetuksen hinta oli 350,00 mk suunta. Linkki kuvaan http://vaunut.org/kuva/112173?u=3116
	04.02. 01:24	Kari Suominen
		Nyt et Riku ole lukenut viimeisintä kommenttiani 02.02. 2018 klo 23:51 huolella. Siinähän juuri aprikoin vaunujen vuokrasopimuksen olleen mahdollisesti katkolla jo aiemmin, mutta koska vaunujen tarve oli edelleen olemassa vaikkei kuljetuksiin käytetyn kaluston omistajasta ole varmuutta, niin totean lopuksi:"Rikkihiiltä on saatettu tuoda jossain vaiheessa myös Venäläisellä vaunukalustolla".
	02.02. 23:51	Kari Suominen
		On aivan totta mitä kirjoitat kierrätyksestä, vanhoja aluskehyksiähän on hyödynnetty kautta aikain uutta kalustoa rakennettaessa. Sorh-vaunujen kohdalla en minäkään löytänyt mainintaa uusiokäytöstä ja lähde oli sama kuin sinunkin käyttäsi, eli uutisia Rautatie-Suomesta. Esimerkkinä mainitsemasi Zan-v -litteraisten rakentamisbuumi vanhoja alustoja käyttäen näyttäisi muuten pysähtyneen täysin vuoteen 2004. Ei ole tietoa siitä, onko Kemiran ja VR:n sopimus Sohr-vaunujen vuokrauksesta päättynyt tehtaan omistuspohjan vaihtuessa vuonna 2007 tai jo peräti aiemmin. Rikkihiilen kuljetus Valkeakoskelle ja vaunujen tarve on kuitenkin päättynyt vasta Kuitu Finland Oy:n konkurssiin joulukuussa 2008. Rikkihiiltä on saatettu tuoda jossain vaiheessa myös Venäläisellä vaunukalustolla
	02.02. 15:50	Kari Suominen
		Nämä Sorh-rikkihiilivaunut sekä Sord-rikkihappoliuosvaunut olivat itse alatyyppejä eli uusia versioita Sor-rikkihappovaunusta. Sorh -sarjan 6 vaunua (196151- 196156) olivat vuokrattuina Kemiralle silloisen Säterin, sittemmin Kuitu Finlandin, rikkihiilikuljetuksiin. Vaunujen vähäisen määrän ja varsin spesifisen käyttötarkoituksen huomioiden tuskin saivat jatkokäyttöä Kuitu Finlandin toiminnan päätyttyä ja rikkihiilen kuljetuksen loputtua.
	30.01. 11:47	Kari Suominen
		Mielenkiintoinen kuva. Mikä lienee ollut tällaisen mitoiltaan ja kokonaismassoiltaan 1960-luvun puoliväliä edustaneen yhdistelmän käyttötarkoitus vielä 1970-80 lukujen vaihteessa, jolloin suurin sallittu kokonaismassa oli jo 42 tonnia ja maksimi kokonaispituuskin 22 metriä. Ehkä tällä yhdistelmällä oli jokin vakituinen ajotehtävä johon se oli räätälöity tai sitten jakoajossa sellainen reitti, että pelkän nuppiauton koritilaa suuremmalla perävaunulla saavutettiin enemmän hyötyä kuin perävaunun veivaamisesta siltaan oli lisähaittaa. Tällaiset 1-akseliset 60-luvun puoliperävaunut kokivat muuten jonkinlaista renesanssia juuri 70-luvun puolivälin jälkeen kun massat ja pituudet kasvoivat, sillä etuakselin asennuksella nämä saivat uusiokäyttöä täysperävaunuina. Erkin mainitsema Sisu-fuusion jälkeinen siirtyminen Jyry-Sisujen ohjaamoiden käyttöön poikikin melkoisen määrän näitä "hybridejä". Muistikuvani mukaan liki 100 fuusion toteutumisen jälkeen toimitettua nokkamallin Vanajaa varustettiin Sisun hytillä. Lisäksi joitakin Vanajan Lokomolle toimittamia nosturialustoja taisi vielä fuusion jälkeen tulla tällä engelsmannien Bulldog-ohjaamolla jota B6-76 mallissa käytettiin.
Kuvasarja: Fh-vaunuja	27.01. 12:57	Kari Suominen
		Näihin pohjautuen nykykäytössä saattaa vielä nähdä Lv litteralla työjunissa http://vaunut.org/kuva/88982?tt=22&i1=Lv&i2=902115
	27.01. 12:16	Kari Suominen
		Tällä samaisella hiilisataman laiturilla on nähty myös vaunuroikan siirtoa perinteisestä poikkeavalla tavalla http://vaunut.org/kuva/84491?t=fargo.
	27.01. 11:53	Kari Suominen
		Tuosta ilmakuvasta saa erinomaisesti käsityksen Saukon laiturin sijainnista. Hiirellä vetämällä kuvaa voi siirtää ja liikkua kiskoja seuraten vaikka rautatieasemalle asti ja vuosilukua vaihtamalla katsoa alueiden muuttumista vuosien saatossa. Demag toimitti satamaan hiilenkäsittelylaitteet, joihin kuului mm. kolme tälläistä 170 m pituista hiilenkuljetushihnaa, jollaista pitkin nosturi tässä juuri siirtyy Hiilenkuljetushihnat näkyvät selvästi linkitetyssä ilmakuvassa. Hiilisatama lopetti vuonna 1977. Ratapihakaavioita : Länsisatama, Hietalahti ja Merisatama http://vaunut.org/kuva/43273 Länsisatama ja mm. Saukon laituri http://vaunut.org/kuva/43272 http://vaunut.org/kuva/43271 http://vaunut.org/kuva/43268 Pätkä Pauli Ruonalan koosteesta Resiina verkkojulkaisun keskusteluosiossa aiheena Helsingin satama-asemat, Helsingin sataman raiteet ja rakennukset marraskuussa 1958. Lähteinä Helsingin kaupungin satamalautakunnan julkaisema teos "Helsingin satama. Käsikirja 1958" ja artikkeli Helsingin satamaradat, Resiina 1/1994 "Länsisatama; virkamiehen hoitama liikennepaikka, avattu ainoastaan vaunukuormaliikenteelle. Länsisatamasta voi kuitenkin lähettää ulkomailta tullutta tullaamatonta tavaraa kappaletavaralähetyksenä. Tullattava tavara on osoitettava Katajanokalle. Länsisataman alaiset syrjäraiteet Hietalahdessa: Ulkopätkä, Vanha päätie. Jätkäsaaressa: Hiilisataman raiteet 1, 2, 3, Rantaraiteet 1, 2, 3, Makasiinin raide, 4-5 raide, 9 raide, 10 raide, 17 raide, 20 ulkoraide."
	26.01. 17:19	Kari Suominen
		Tämän kuvasarjan kuvien tekstit ovat suoria lainauksia kuvien yhteydessä olleisiin selitteisiin ajankohdasta ja paikasta. Jos ei kuvaaja ole pudonnut kartalta muistiinpanoissaan, niin seuraava kuvaoikeuksien haltija on arkistoinnin yhteydessä saattanut liittää vahingossa virheellistä informaatiota kuvan yhteyteen. Luotan asiantuntemukseesi ja korjaankin kuvauspaikan Nuottasaareksi sekä kiittelen runsaasta ja valaisevasta lisäselvityksestä paikan historian osalta.
	26.01. 01:45	Kari Suominen
		Samaa ihmettelin kyllä itsekin, mutta näin alkuperäinen kuvateksti väittää. Tässä Karjaalla ottamassani kuvassa http://vaunut.org/kuva/81209?u=3116&tag0=3%7CDm7%7C. nuorten takana seisovan tankkaajan pistooli on jo huomattavasti alempana Dm7:ää tankatessa kuin tässä.
	24.01. 22:44	Kari Suominen
		Unimog mallien U427 ja U430 kokonaismassaksi sallitaan esitteen mukaan 14 tonnia : https://www.mercedes-benz.fi/content/finland/mpc/mpc_finland_website/fi/home_mpc/trucks_/home/special_segment/road-rail/newunimog/technical_data.fb0007.html, jolloin tämä kuuluisi ajoneuvoluokkaan N3 (kuorma-auto, kokonaismassa yli 12 tonnia). Maastoautoksi katsotaan N3-luokan ajoneuvo jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä. Tämähän täyttää sen kriteerin eli maastokelpoisuudesta tulee lisämaininta G, jolloin ajoneuvoluokka on N3G otaksun.
	24.01. 11:02	Kari Suominen
		Juurihan Lahden mastojen vuosipäivää marraskuussa juhlittiin, kun täyteen tuli 90 vuotta niiden valmistumisesta.
	23.01. 01:30	Kari Suominen
		Tarkastelujaksona vuosi 1995 asettuu veturien käyttöhistoriassa sellaiseen ajankohtaan, että melko pian veturityypin tultua markkinoille hankitut ensimmäiset kolme eivät vielä lähentele elinkaarensa loppupäätä ja niitä täydentävistä hankinnoistakin on jo kulunut aikaa sen verran ilman uusia toimituksia, että tämän veturityypin tarve on mitä ilmeisemmin saavuttanut lakipisteensä näiden viimeisempien hankintojen jälkeen. Jotain vahvistusta vielä kaipaisi eli ihan tällä tiedolla en asiaa kirkossa kuuluttaisi, mutta valistunut arvaukseni on, että kaikki Ruotsiin toimitetut olivat tässä.
	22.01. 13:47	Kari Suominen
		Thänks Eljas. Minulla on hämärä muistikuva jossain Tve4-vetureita ohimennen sivunneessa artikkelissa taannoin mainitun ylimalkaisesti joitakin raideleveyteen 1435 millimetriä rakennettuja Move 250-vetureita toimitetun Ruotsiin, mutta tarkkaa lukumäärää ei kerrottu. Suomeen näitä on rakennettu vain yksi ja se on nykyään Boliden Harjavalta Oy:n vaihtotyöveturina Porin elektrolyysilaitoksella työskentelevä vuonna 1982 valmistunut ja valmistusnumerolla 201 Valmetin Tampereen tehtaalta luovutettu yksilö. Vientiversioiden valmistusnumerointi näyttää tästä poiketen alkavan ykkösellä (102,105..) Vielä tähän kuvan veturiin palatakseni, niin tämän Komsorin yksilön peruskorjauksessa hytin ovi- ja ajopöytäjärjestelyt on jätetty näköjään alkuperäiseen asuun päätellen siitä, että ovet ovat päistä katsottuna yhä vasemmalla puolella eli ajopöydän sijoituskin lienee siis edelleen Ruotsin malliin kulkusuunnassa vasemmalla.
	22.01. 01:46	Kari Suominen
		Hyvä tarkennus Jormalta. SL:n nro 16 on Eljaksen ilmoittamien valmistetietojen mukaan Transtech 105/1991 kun taas Retraden ilmoituksen veturi näyttäisi olevan 102/1981 ja myyntihetken sijaintikunta Gävle, Sweden. Hyvä kun saatiin virhe oikaistua, kiitos korjauksesta !
	21.01. 14:01	Kari Suominen
		Toinenkin yksityinen Tnk4-raidenosturi löytyy, sillä Tnk4 nro 989 puomiliitevaunuineen on myyty VR Trackilta Viroon Go Track OÜ:lle. Sarjansa vanhimmasta päästä Tnk4 nro 985 on saanut hylkäyspäätöksen 2010 ja lienee jo romutettukin (?) eli viisi näitä tämän Komsorin yksilön lisäksi lienee vielä kirjoissa ja kansissa. Kun nyt syntyjä syviä intouduttiin Tommin kysymyksen innoittamana kaivelemaan, niin tarkastellaan tuota veturiakin hieman tarkemmin. Se ei ole itse asiassa Tve4 vaan Move 250B -tyyppinen veturi (http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8820.0.html), jonka Valmet toimitti vuonna 1981 Ruotsiin SL Bansystem AB:lle alunperin tavarajunaveturiksi. Kun tavaraliikenne radalla (Saltsjöbana) 1990-luvun alussa lopetettiin, veturi siirtyi kunnossapidon tehtäviin ratatyöjunien vetäjäksi, kunnes päätyi lopulta käytön puutteessa myyntiin nettihuutokaupassa v. 2015 https://www.retrade.eu/fi/aitem/314588/Solgt_275.000,-_VALMET_MOVE_250B_1981, josta Teräspyörä hankki sen omistukseensa. Teräspyörä myi veturin sittemmin peruskorjauksen ja raideleveyden muutostyön jälkeen Komsorille v. 2016 Tarkennan vielä ensimmäistä kuvaan jättämääni kommenttia selvyyden vuoksi : Vossloh-Cogiferilta hankittua kalustoa kuvassa ovat siis Tnk4 ja avovaunu, veturi taas on ostettu Teräspyörältä.
	14.01. 12:04	Kari Suominen
		Sattumakuvana vastaan tullut varsin onnistunut otos. Tämähän on sitä Vossloh-Cogiferin Pieksämäeltä vaihdetuotannon lopettamisen myötä myymää kalustoa, jonka Komsor osti vuodenvaihteessa 2016-2017 ja maalautti talven ja kevään 2017 aikana. Onnistuit ikuistamaan kalustoa siis varsin tuoreessa maalissa.
	08.01. 23:59	Kari Suominen
		Tuosta Jounin mainitsemasta käytännöstä en ole kuullut, mutta vaunun päihin tulevat pinot on pinottava siten, että nipun kallistuma pituussuunnassa on vaunun keskelle päin. Menettelyllä pyritään estämään puiden valuminen vaunujen väliin. Mikäli vaunun äärimmäisten pinojen kallistuma on vaunun päätyyn päin kuten tässä näyttää aavistuksen olevan, on sellaiset pinot sidottava liinoilla.
	07.01. 15:35	Kari Suominen
		@Nimimerkille Ei näin Mitä tulee sitaattiin Resiinan uutisesta, niin ei kyllä tullut mieleeni lisätä erikseen lähdeviitettä asiasta, joka on ollut esillä myös päivälehdissä hyvin samoin sanakääntein. Omistajaohjausvaunu -termin keksin kyllä ihan itse. Tuo kitkerä kommenttisi vähän kummeksutti, joten laitoin sanan kuukeliin ja vasta huomatessani samankaltaisuutta löytyvän hakutuloksista https://www.google.fi/search?q=omistajaohjausvaunu&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&dcr=0&ei=7R5SWt2CL8bDsAGklJqYCw ymmärsin yskän ja plagioinnin epäilyn. Se nyt vain on sitten niin, että kahta toisilleen tuntematonta henkilöä näyttää yhdistävän yhtäläinen uniikimpi ajattelutapa. Nyt ei ollut siis kyse plagioinnista, mutta sinun kannattaisi jatkossa suojata sutkautuksesi tekijänoikeusmerkillä © sanomisiesi tahallisilta lainauksilta ;>)
	01.01. 22:30	Kari Suominen
		Rautatientori Finnassa ja haun aineistotyyppi rajattu valmiiksi kuviin : https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=rautatientori&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
	31.12.2017 11:48	Kari Suominen
		Tässä esitettyjä arvauksia Hyvinkään konepajan tilojen jatkokäytöstä voi nyt vähän päivittää, sillä radantarkastusjunille ei rakennetakaan uutta hallia Keravalle, vaan Liikennevirasto vuokraa tarvittavat tilat Hyvinkään konepajalta. Käyttöön tulee ensi keväänä konepajan ns. Karjalanhalli. Tässä hallissa oli aikanaan rautatievaihteiden kokoonpanoa, sittemmin Sm2-junien saneerauksia ja jatkossa siis radantarkastusvaunujen tukikohta. Mielenkiintoista seurata, että mihin käyttöön loput konepajan vapautuvista tiloista sitten aikanaan päätyvät.
	02.12.2017 11:16	Kari Suominen
		Vaikka Englantilainen keittiö ei kuulukaan kiitetyimpiin maailmalla, niin kyllä tällainen perinteisistä aineksista koottu English Breakfast on kuitenkin ehdottomasti sen parasta antia. Näin runsaaksihan se on muotoutunut brittien perinteisen ruokailurytmin seurauksena, jossa syödään kevyemmin illalla ja aamulla vatsa sitten kurnii. Maissa, joissa syöminen taas painottuu paremminkin iltaan ja istutaan tunteja ruokailemassa ja seurustelemassa, kuitataan se aamupala vähemmällä. Englannin vierailuillani minulle on tarjottu aamiaiseksi vaatimattomimmillaan teetä, paahtoleipää, marmeladia sekä juuston siivu. Toisessa ääripäässä hotellin aamiaishuoneessa on ollut tarjolla vaihtoehdoksi perinteisen englantilaisen aamiaisen lisäksi myöskin samaan tilaan vastakkaiselle seinälle katettu Continental Breakfast.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset