Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

Kuvasarja: What if	17.11. 22:27	Kari Suominen
		Olen alustavasti stedaillut Hannun ensimmäisenä ehdottamaa Caledonian Railwaysin tummaa sinistä. Kaunis väri, mutta näin tummana se tahtoo häivyttää detaljien erottumista kohteen pinnasta. Sen tumman, usein lähes mstan kattilan lisäsi hyöryvrtureiden kuvissa tummia alueita kun tahtoo lisäksi muodostua kattilan alle ja jopa uloimpana alustassa olevaan pyörästöön, jota pyörästöä päällä kulkeva vandrinki lippana edessä ja tenderi taaempana varjostaa. Mitä vähemmän varjoja, sitä parempi muokattava. Yritän nyt kuitenkin edetä sinisellä.
	14.11. 15:13	Kari Suominen
		Vaikka tämä versio on jäänyt yhden muokatun kuvan asteeelle, on tämä on mielestäni parempi kuin se vaalea versio vihrein raidoin. Vaaleat ovat juuri uuden värin saaneina kyllä tyylikkäitä, mutta käytön myötä lika ja nokeentuminen tekee niistä varsin nopesti suttuisen näköisiä. Dr14-vetureiden kokovihreä poikkeaa toteutukseltaan hieman tässä esitetystä. Niissä valkoiset vaakaraidat edessä ja takana ovat korkeampia ja ne on siijoitettu hieman ylemmäksi. VR:n uudessa tulevassa dieselveturissa valkoiset raidat esitteen kuvissa ovat kuten tässä; matalalien raitojen alareuna on aivan vandringin yläpuolella.
Kuvasarja: What if	13.11. 00:03	Kari Suominen
		Kiitos Hannu. Siitä on tullut kuluneeksi nyt kymmenen vuotta, kun VR-konserni alkoi siirtyä vihreään yritysilmeeseen. Siitä alkaen lähes kaikki mahdollinen yritystoimintaan liittyvä on siellä vaiheittain muuttunut vihreäksi. Aluksi vihertynyt kalusto oli haluttua saalista kuvausreissulta, mutta nyt olen ollut ymmärtävinäni, että pelkän vihreän monotonisuus on alkanut tympiä osaa harrastajista. Kaluston väripaletin laajentaminen hetkeksi, vaikka näin keinotekoisestikin, sopii sitten kai tähän pimeimpään aikaan vuodesta.
	11.11. 16:44	Kari Suominen
		Se on muuten Esa tuo väri ihan precis sama kuin Sm1 ja Sm2 -junissa. Se näyttää erilaiselta virttyneenä mataksi ja siksi muodostuu kontrastia tähän "juuri maalattuun"
Kuvasarja: What if	11.11. 16:10	Kari Suominen
		OK. Olen itsekin likipitäen samoilla linjoilla
	11.11. 14:53	Kari Suominen
		Venäjän puolella monopoliasemassa toimiva RZD voisi uuden rautatiesopimuksen myötä perustaa tytäryhtiön Suomeen. Tällöin sen tulisi hankkia EU-vaatimusten mukaiset rautatieliikenteen harjoittamisen todistukset ja EU-vaatimusten mukaisen ja Suomeen käyttöön sopivan tavaraliikenteen veturit. Kuljetusteknisestihän Venäjältä saapuviin juniin ei tarvitse Suomen ja Venäjän välisellä rajalla tehdä muuta, kun vaihtaa vetokalusto vedettäviin vaunuihin ja toisinpäin. Varteenotettava vaihtoehto olisi, jos perustettava kalustopankki myisi näitä liki viisikymppisiä Sr1-vetureita kurantimman kaluston tieltä.Vaatimusten mukaisuudenhan nämä jo täyttävät joten tarvittaisiin vain peruskorjaus ja jonkinasteinen modernisointi. Yhdysvalloissa tällaista elinkaaren aikaisten korjausten lisäksi tehtävää laajaa peruskorjausta ja teknistä modernisointia harjoitetaan laajasti. Siellä tämä toiminta kohdistuu erityisesti ensimmäisen sukupolven vetureihin, joita paikalliset ja short line -yhtiöt uudistettuina ja hinnaltaan edullisina mielellään hankkivat.
	09.11. 12:06	Kari Suominen
		Veikeitä ilmestyksiä päässyt yhteiskuvaan kowan teknolokian kanssa. Onkohan nämä olleet ihan virallisia maisemalaiduntajia eli klipanneet ruohoa alueella kesän ? Vähissä alkaa kaverusten ulkoilut kuitenkin olla, sillä paluu kotilampolaan alkaa talven tulon myötä olla käsillä.
Kuvasarja: Syyspäivä Haapamäellä	09.11. 11:47	Kari Suominen
		Yli kaksikymmentä vuotta viime käynnistäni Haapamäellä, joten tällaisella kuvasarjalla muistikuvien päivittäjänä oli ihan tilaus kohdallani. Kuvauspäivän sää on suosinut kameramiehiä, sillä syksyn kuulaus ja sen pehmyt valo tekee kuvista miellyttäviä katsoa.
Kuvasarja: Lyhyt kertomus hakkeen rautatiekuljetusten aamunkoitosta	08.11. 12:32	Kari Suominen
		Kiitos mielenkiinnosta. Mukava kuulla, että aihe vastasi tarkoitustaan.
	06.11. 12:32	Kari Suominen
		.
Kuvasarja: Lyhyt kertomus hakkeen rautatiekuljetusten aamunkoitosta	05.11. 23:40	Kari Suominen
		Kiitos Hannu. Arjen kuvat aiheeseen ja ajankohtaan rajattuina ovat vain varsin hakusessa.
	05.11. 16:27	Kari Suominen
		Kiitos vinkistä. Laitan Äänekosken alustavasti sijainniksi. Koneen järjestysnumero on 20, joten runsas arsenaali koneita omistajalla täytyy olla...
	03.11. 15:18	Kari Suominen
		Kiitos huomautuksesta. Tämä selvittikin Heikin kommentoivan linkin kuvaa (jota en katsonut), joten oikein kohdistuivat Heikin höpinät (kuten tavallista) ;>)
	03.11. 15:04	Kari Suominen
		Kolho ei ole ollut mikään periferia sijainnistaan ja nimestään huolimatta. Puuta Kolhoon tuotiin Serlachiuksen Mäntän tehtaiden paperi- ja energiapuuksi, sekä Kolhon sahan ympärille kasvaneen mekaanisen puunjalostuksen tarpeisiin. Siellä toimii myös Mäntän tuottamaa paperia Iki-levyksi jalostava muovilaminaattitehdas (1953, nyk. Formica IKI Oy). Lisäksi Kolhossa on toiminut aikojen kuluessa myös puutalotehdas sekä puunkyllästämöitä. Tuotanto Kolhossa laajentui 1970-luvun alussa hetkellisesti myös muoviteollisuuteen, joka teki lastulevyn päällystykseen käytettyä HDP-muovikalvoa, PVC-koristekalvoa ja Seriste-nimellä rakennuseristeeksi myytyä fenolivaahtomuovia. Öljykriisin seurauksena muoviteollisuuden kannattavuus kuitenkin romahti ja tuotanto lopetettiin 1975.
	03.11. 14:10	Kari Suominen
		Heikki höpisee Traderista, mutta kumpikaan kuvan autoista ei ole Ford Trader. Ford Thames Trader on tämän näköinen http://vaunut.org/kuva/11028 ja ulkoiset yhtäläisyydet kuvan Sisun kanssa rajoittuvat etupyörän vanteen keskiötä ympäröivään kiekkoon, jonka tarkoituksena oli toimia apuaskelmana.
	15.09. 11:35	Kari Suominen
		Hannun matka Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on tuottanut Skotlanti-lumoa jo useamman tällaisen hienon kuvasarjan verran. Tämä viimeisin tähän mennessä sokerina pohjalla. Euroopassa pienin liikkuvan kaluston ulottuma on juuri Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, jossa on myös kaikkein vanhin rataverkko. Se on toisaalta etu, sillä täältä operoivan kaluston pienempi LKU toisaalta mahdollistaa sille esteettömämpää liikennöintiä laajemmin Euroopassa poistamalla yhden merkittävimmän esteen rajat ylittävässä rautatieliikenteessä.
	28.07. 15:12	Kari Suominen
		Tällaisia What if -tyyppisiä kuviako tarkoitit Hannu ? http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10740.msg91406/topicseen.html#msg91406
Kuvasarja: Trenino Verdi – Sardinian vihreät junaset	23.07. 14:04	Kari Suominen
		Tuoreita kuvia suoraan Sardinian kuuman taivaan alta taustoittaa hyvä kerronta. Laadukas kokonaisuus, jonka kasaamiseen on käytetty aikaa ja nähty vaivaa.
	16.07. 22:58	Kari Suominen
		Edellisiä tämänkaltaisia ulottumakoeajoja tehtiin Sdggnqss-w -vaunulla vuonna 2015 http://vaunut.org/kuva/99771
	07.07. 23:44	Kari Suominen
		Jorma ei ole tyytynyt tavanomaisiin kuvauspaikkoihin, vaan on hankkinut itsensä kohtaan, jossa radan geometria saa Hurun kuvassa suorastaan syöksymään tunnelista kuin nuoruutensa voimain päivinä. Hieno otos !
	24.06. 02:10	Kari Suominen
		Eikös tuo Virve-päätelaite ole kiinteästi asennettu, eli sitä ei voi matkapuhelimen tavoin ottaa mukaansa ohjaamosta poistuttaessa ? Muistelen lukeneeni sovelluksen kehittelemisestä, jolla työpuhelimeen asennettuna voisi kirjautua Virve-palveluun veturin ulkopuoleltakin.
Kuvasarja: Yötön yö Pyhäsalmella	21.06. 10:48	Kari Suominen
		Mielenkiintoinen kuvasarja, jonka sisältämät kuvat Pyhäkummun kaivosalueelta täydensivät vorgin kuvatarjontaa tästä kohteesta kertaheitolla peräti 36,84 %:lla. Hyvää dokumentointia !
	01.06. 23:01	Kari Suominen
		Raideyhteys ratapihalta Nekalaan on poistettu vuosia sitten, joten tässä tarkoitetaan ilmeisesti Viinikkaa paikkana, jossa koneet on nähty. Tka8 ratakuorma-autoa ei Destialla ole, mutta Tve4 504 on vuokrattu monivuotisella sopimuksella Destia Rail Oy:n käyttöön. Veturin omistaa Teräspyörä, jonka omistukseen se päätyi Koverharin lakkautetulta terästehtaalta. Tka9 Railbear ja Tve4 ovat olleet työparina liikuttelemassa sepelivaunuletkaa Destian urakoimissa kohteissa jo jonkin aikaa.
	01.06. 11:45	Kari Suominen
		Pikaisella laskutoimituksella Ruotsiin on siirretty kaikkiaan 18 Tka7 ratakuorma-autoa.
	29.05. 12:51	Kari Suominen
		Kyllä, 6 viikkoa ja 3 päivää. Olen ajatuksissani vilkaissut huhtikuun sivua kommenttia kirjoittaessani. Silti itselleni uusi asia, kun mitään tietoa tällaisesta tapahtumasta ei ole aiemmin osunut silmiini.
	29.05. 00:58	Kari Suominen
		Eipä kestä kiitellä ja tässähän se näyttää päivittyvän edelleen. Nikolas täydensi juuri listaa tiedolla runsaan viikon takaisesta Tka7 siirrosta Toijalan Museoveturiseuralle. On niin tuore asia, että oli minullekin uusi tieto. Näistä keltiäisistä sivustolle tulee kuvia varsin harvakseltaan, vaikka näitä käytetään kiinnostavissakin projekteissa niin infran rakentamisessa kuin sen kunnossapidossakin. Oma lisänsä ovat vielä nämä ex VR Track -yksilöt, joita uudet käyttäjät ovat hieman fixailleet ja tuunailleet. Lisään tähän vielä yölukemisiksi linkin, josta selviää kuinka VR Track hinnoitteli myytävät tekarit yksittäin tai tukuttain ostettaessa v. 2018. https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/5e/5eb0d329ed1e174591e64fdedeebf63c508875f7.pdf
	28.05. 00:59	Kari Suominen
		Kiitos Jormalle tarkkaavaisuudesta. Olishan tuo nyt synti ja häpee ollut noin pitkäaikainen tekarin käyttäjä listasta unohtaa.
	28.05. 00:31	Kari Suominen
		Tämä Tka7 -kalusto ei nykyisellään enään sovellu NRC Group Finland Oy:n koneliiketoiminnan kalustostrategiaan täällä Suomessa, mutta ruotsinsiirtolaisuuden myötä näille koneille on auennut uusi "yhteispohjoismainen työmarkkinasopimus ". Vuosikymmenen vaihteessa silloinen Oy VR-Rata Ab kavensi useita ratatyökoneitaan 1435 mm raideleveydelle ja siirsi niitä Pohjois-Ruotsiin Malmiradan kunnossapitoon. Samalla Ruotsiin siirtyi useita Tka7-ratakuorma-autoja. Sittemmin VR Track on siirtänyt niitä lisää Ruotsiin VR Track Sweden Ab:n palvelukseen voitettuaan siellä uusia ratatyöurakoita. Näihin Ruotsiin vietyihin yksilöihin ei tehty merkittäviä teknisiä parannuksia, vaan lähinnä välttämättömimmät raideleveyden kaventamiseen ja Ruotsissa hyväksymiseen tarvittavat muutokset. Numerot 213 ja 214 saivat muista poiketen suuremmat muutokset, sillä niiden Hiab-kuormausnosturit poistettiin ja tilalle asennettiin sähköratatöitä varten uudet Palfingerin valmistamat henkilönostimet. Myytyjä Tka7 226 on myyty Destialle Tka7 174 on myyty Komsor Oy:lle Tka7 224 on myyty Oy Sundström Ab:lle. Tka7 202 on myyty Go Track OÜ:lle Viroon. Tka7 231 on myyty Pohjois-Suomen Rautatieharrastajille Tka7 168 on myyty Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:lle Tka7 198 on myyty Keitele-Museolle Suolahteen. Tka7 218 on myyty Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle. Suomeen jääneitä on työkäytön lisäksi alkanut ilmestyä tilastointiin myös seisomaan (varastona tai muu kuin liikennekäyttö) sekä romutetuiksi merkittynä. Kannattaa siis olla kaukaa viisas kuten Hannu ja kuvata tavattaessa, sillä tämä populaatio hupenee nopeasti. Lähteenä soveltuvin osin Tasoristeys -palstan kalustomuutokset
	24.05. 11:38	Kari Suominen
		Kuudes kanoninen hetki. Näkymä keskipäivän paahteisessa liikkumattomuudessaan kuin suoraan Sergio Leonen italowesternistä. Kuvauspäiväksi ilmoitettu 21.07. osoittautui vuoden 1990 kalenterin mukaan lauantaiksi, mikä osaltaan selittää kuvassa vallitsevaa pysähtyneisyyttä.
	22.05. 00:51	Kari Suominen
		... niin ja punaisen lisäksi on vielä renkaita kapealla sinisellä raidalla. Tosin mainittu raita lähtee jo ensimmäisessä pesussa pois, sillä sen tarkoituksena on suojella valkosivua renkaan allelaittoon asti.
	22.05. 00:17	Kari Suominen
		Näitä on kuormattu juuri Tommin mainitsemalla tavalla. Pituussuunnassa piti renkaiden olla tiiviisti vastakkain ja toisiinsa nojaavista renkaista ainakin toisen tuli aina olla takarengas. Uusien traktoreiden kohdalla tämä ei ole enään välttämätöntä. Riittää kun ykkösvaihde ja seisontajarru ovat kytkettyinä päälle.
	21.05. 00:37	Kari Suominen
		Pyörävasteita tai kiinnisidontaa ei ole missään kohtaa näkyvissä, vaikka autojen, perävaunujen ja pyörillä varustettujen laitteiden kuormalaji on sellainen, että sen siirtymisen luonne hallitsemattomana on vieriminen tai liukuminen vaunun pituus- tai poikittaissuuntaisesti. Kuormaus ja purkaminen sujuvat toki ripeämmin, kun urakointia ei ole hidastamassa kuorman kiinnityksien kanssa väkästely. Kun kalusto ja sen käytön ohjeistus kuitenkin kuuluu VR:lle, lienee jossain laskettu ja päätetty pääty- ja sivupylväiden tarjoaman kiinnityksen ja tuennan olevan riittävä näissä kuljetuksissa.
	20.05. 23:06	Kari Suominen
		Motowikin lyhyestä ilmakumirenkaan historiikistä poimittua: Michelin alkoi vuonna 1918 lisätä hiilinokea siihen asti luonnonkumista valmistettuihin, sinkkioksidilla kestävämmiksi saatuihin, ja siksi väriltään vaaleisiin renkaisiin. Noki lisäsi niiden kulutuskestävyyttä, ja niinpä mustat renkaat yleistyivät moottoriajoneuvoissa nopeasti. Valkosivurenkaat, joissa aluksi tyyriimpää mustaa kumia oli vain kulutuspinnassa, olivat edullisempia ja vaikeahoitoisia, mutta jo 1920-luvulla ne tulivat muodikkaiksi etenkin loistoautoissa - hintasuhde kääntyi päälaelleen, ne tulivat mustaa rengasta kalliimmiksi, ja niihin liitettiiin nimityksiä kuten "miljonääri-" tai "gangster-valkosivu". Muoti hiipui kuitenkin 1950-luvun loppua kohti, ja kapeampi raita korvasi ne.
	18.05. 22:42	Kari Suominen
		Euroopassa pienin liikkuvan kaluston ulottuma on juuri Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, jossa on myös kaikkein vanhin rataverkko. Täältä operoivan kaluston pienempi LKU toisaalta mahdollistaa sille esteettömämpää liikennöintiä laajemmin Euroopassa poistamalla yhden merkittävimmän esteen rajat ylittävässä rautatieliikenteessä. Kalustoulottuma näyttää kasvavan aina itään päin mennessä. Suomessa ja entisen Neuvostoliiton alueella on jo silminnähden suuremmat vaunut käytössä kuin Länsi-Euroopassa.
	16.05. 13:20	Kari Suominen
		1970-luvun puolivälissä näitä Ggig-jäähdytysvaunuja rakennettiin kymmenen lisää Gg-vaunuista muuttamalla, jolloin niiden littera muutettiin Ig:ksi. Samalla myös jo aiemmin rakennettujen Ggig-vaunujen sarjamerkintä muutettiin Ig:ksi. Uusia lämmin- ja kylmävaunuja ei sittemmin ole rakennettu. Sekä Ig:t että Igb:t poistuivat kaupallisesta liikenteestä jo 1980-luvun puolivälissä säädettyä lämpötilaa vaativien kuljetusten siirryttyä enenevässä määrin kumipyörille.
	15.05. 23:00	Kari Suominen
		Tästä kuvasta selviää hyvin, kuinka ratapiha oli aikojen kuluessa levinnyt niin, että laituri oli jo kiinni tässä vanhassa asemarakennuksessa. Kun uutta asemaa ryhdyttiin rakentamaan v.1981, tehtiin uudet perustukset vanhan rakennuksen perustuksista poiketen 30 metriä laiturin reunasta puistoon päin. Laiturin ja asemarakennuksen väliin jäänyt etupiha nostettiin ja patioitiin ja liitettiin takaosastaan ympäröivään puistoon terassoimalla.
	15.05. 13:40	Kari Suominen
		Aputelin on Riihimäellä valmistanut Konepaja Mankinen Oy.
	15.05. 10:47	Kari Suominen
		Jos on Jorman kuvat aina mielenkiintoisia, mutta kyllä nyt on otettu tilannekuva vailla vertaa. Laitan Rullikon speksit tähän kommenttiin kun kerran näin harvinainen tilanne on ne autenttiseen kuvaan liittää. Teliä käytetään vaurioituneen rautatiekaluston siirtämiseen pois liikennöidyltä radalta kunnossapitoon tai muuhun mahdolliseen korjauspaikkaan. Käsittelyn helpottamiseksi se voidaan kätevästi purkaa osiin. Telissä kantorullat voidaan asentaa kahteen eri asentoon kaluston pyörän halkaisijan mukaan. Pyörän halkaisija voi olla Ø 890 - Ø1250 mm. Teknisiä tietoja: ENERCO VR Aputeli • Pituus 1.465 mm • Leveys 1.776 mm • Maavara 1 60 mm • Maavara 2 70 mm • Korkeus kiskon pinnasta 320 mm • Paino 480 kg • Max kuorma 31 t • Max siirtonopeus 5 km/h
	09.05. 12:14	Kari Suominen
		Tämän aihepiirin harrastajien mahdollisuus liikennetapahtumien reaaliaikaiseen seurantaan nykyisellään on asia, josta ei voinut edes uneksia liittyessäni mukaan toimintaan 1990-luvun alussa. Tällä laiturilla kinofilmikameran kanssa käyskennellessä ei mieleen juolahtanut, että 30 vuotta myöhemmin samalla laiturilla Timo katsoo matkapuhelimellaan syykoodin, miksi ohittava juna kulkee hitaassa ja välittää aktiivisena viestijänä saadun tiedon sosiaalisessa mediassa.
	08.05. 02:06	Kari Suominen
		"Puukorin sisällä olleet lasipullot toimitettiin rautateitse maanviljelijöille eri puolilla Suomea. Käytön jälkeen maanviljelijät palauttivat tyhjät lasipullot Valiolle. AIVrehun valmistuksen kasvaessa AIV-liuospullojen määrä kohosi nopeasti kymmeniin tuhansiin. Näin suurien pullomäärien liikuttaminen ympäri Suomea oli hankalaa, joten Valio pyrki helpottamaan tilannetta eri tavoin. Ensin AIV-liuosta ryhdyttiin kuljettamaan tankkivaunuissa rautatieasemille, jolloin lasipulloja ei enää tarvinnut kuljettaa pitkiä matkoja. 1930-luvun lopulla Valio rakennutti säiliöitä liuoksen varastointa varten eri puolille Suomea. Kesällä 1939 niitä valmistui 35 kappaletta tärkeimpien rautatieasemien yhteyteen." Yllä oleva katkelma Jarmo Pulkkisen artikkelista kertoo, että vuonna 1939 valmistui varastosäiliöitä 35 kappaletta tärkeimpien rautatieasemien yhteyteen, jolloin kuljetukset muuttuivat varastosäilioiden valmistumisen myötä jakelusta varastoon ajoksi. Vuonna 1941 valmistui ensimmäiset kolme AIV-liuosvaunua litteralla Sd ja vuosihan on sama, jolloin Gd- vaunuista löytyy vielä (viimeinen ?) merkintä vaunulistauksessa. Sd-vaunuja valmistui vuosina 1941-49 kaikkiaan 42 ja ehkä niiden suurempi säiliötilavuus yhdessä nopeamman täytön ja tyhjennyksen mahdollistavan rakenteen kanssa syrjäytti prototyyppimäisen Gd-vaunun. Sitaatin lähde: Tekniikan Waiheita 1/11 AIV-MENETELMÄ – SUOMALAINEN TEKNOLOGINEN JÄRJESTELMÄ Jarmo Pulkkinen
	04.05. 09:07	Kari Suominen
		Trollauksessa kaikki väittämät ovat erikoisia, tahallisen yliampuvia ja valheellisia, koska vääristellyn tiedon levittämisen tavoitteena on riidan aiheuttaminen. Asiakysymyksistä aikaansaadulla riidalla pyritään vaikuttamaan maan sisäiseen keskusteluun ja aiheuttamaan epävakauden ilmapiiriä. Näin aikaansaatu hämmennys palvelee mm. aiheuttajansa suurvaltapoliittisia päämääriä vieden huomion pois tämän omista kyseenalaisista toimista. Kestosuosikkeja aiheina erään naapurimaamme blogistien ja lehdistön harjoittamassa trollauksessa ovat juuri Nato, USA, EU sekä Suomen sopimukset. Jos näihin on uskominen, niin meilläkin on kansana vakava paikka tässä ja siksi kaikkien olisi syytä olla yksimielisiä ja pitää kiinni vain erään naapurimaamme tarjoamasta totuudesta.
	03.05. 13:08	Kari Suominen
		Tela-ajoneuvot siirretään Niinisaloon juna- ja lavettikuljetuksin. Henkilökuljetukset tehdään linja-autoilla. Edellisten Arrow 16-harjoitusten aikana useissa venäläismedioissa esitettiin väitteitä siitä, etteivät yhdysvaltalaissotilaat näkyisi vapaa-ajallaan Suomen katukuvassa, koska heidän läsnäolonsa on aiheuttanut ristiriitaisia reaktioita suomalaisessa yhteiskunnassa. Venäjän hallituksen lehti Rossiiskaja Gazeta kertoi tuolloin muun muassa , että Yhdysvaltain sotilaiden tulo harjoituksiin on herättänyt jo keväällä äänekkään poliittisen skandaalin Suomessa. RG:n nimettömiin lähteisiin perustuvan muotoilun mukaan ”Helsingissä tähdennettiin” Suomen rikkovan harjoituksessa Pariisin rauhansopimusta,kun Pentagonin maksamissa harjoituksissa Suomen armeija auttaa amerikkalaisia, mikä ylittää Pariisin sopimuksen raamit, RG kirjoitti. Katsotaan, panevatko Venäjän trollitehtaat parastaan tälläkin kertaa..
Kuvasarja: Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla	29.04. 12:09	Kari Suominen
		Hieno kuvasarja, jonka mielenkiintoisuutta lisäsi vielä muutamat otokset linjalta 14 johdinautoliikenteen lopettamisen kynnyksellä. Kiitokset kuvankäsittelyt tehneille ja kuvat sivustolle ladanneille. Erityiskiitos Juhanalle, joka asiantuntevasti hoiti kuvien sisällön esittelyn sanallisesti.
	28.04. 18:13	Kari Suominen
		Datsun Sunny vuosimallia 1970 tunnettiin suomessa nimellä Datsun Finn (ei siis Nissan Finn), joka puhekielessä useimmiten kääntyi Finn Datsuniksi.
	28.04. 01:19	Kari Suominen
		Näitä sähköryssiä oli perimätiedon mukaan kolme kappaletta puolen vuoden ajan Helsingin liikenteessä linjalla 14 kokeiltavana. Keula on saanut kaupungin vaakunan ja ABK-kilven numerosarja toistaa numeroinnin (602), jolle bussi on HKL:n järjestelmässä sijoitettu. Vuoden 1973 tilauserään kuuluneet bussit HKL sijoitti 300-sarjaan ja vasta vuonna 1976 tulleet sijoitettiin 600-sarjaan, joten tämän auton sijoitukselle vuoden 1976 numeroblokkiin lienee jokin looginen selitys.
	26.04. 00:10	Kari Suominen
		Kyllä, littera-avaimen laatineet ovat osanneet tehtävänsä. Toivottavasti asia tällä selvisi, eikä sivustolle jää montaa eri totuutta aiheesta elämään.
	24.04. 22:33	Kari Suominen
		Kyllä se tämä linkittämäsi listauskin kiitotavaraa sarjamerkinnän selvitykseksi tarjoaa, kun huolellisesti katsoo. k kiitotavara Gbkk, Gblk k katalyyttinen lämmitys Ggk k kantavampi Gbk, Ok k siirtokattovaunu Gk k ruutivaunu Gk Gpk vaunuista (suurin nopeus 100 km/t) tehtiin uusi versio Gpkk asentamalla niihin kaksoisjarrutönkät, jolloin niiden suurimmaksi nopeudeksi tuli 120 km/h. Tällä muutoksella voitiin vaunua käyttää matkustajajunissa kiitotavarakuljetuksiin.
	23.04. 23:23	Kari Suominen
		Siemens on ollut aiheessa aktiivinen toimija. Se on testannut sähkörekkoja suljetulla alueella Saksassa ja siirtänyt sittemmin kokeilun normaalin liikenteen joukkoon. Ruotsiin on myös rakennettu sähköistettyä osuutta E16-valtatielle. Johdinkuorma-auto on varsin kompakti ilmaisu kertoen sekä ajoneuvoluokan että käyttövoiman. Kannatan !
	23.04. 12:26	Kari Suominen
		Henkilöautopuolella kiinnostus sähkön hyödyntämiseen voiman lähteenä on kohonnut voimakkaasti, mikä luo hyvät edellytykset myös bussien akkutekniikan kehitykselle. Tilanteessa, jossa meille Suomeen hankittaisiin trollikoita, mahdollistaisivat Tampereen ja Helsingin raitioteiden virransyöttöjärjestelmät trollikoille hieman edullisemmin rakennettavissa olevan infran. Trollikoiden tasavirtasyöttöasemathan ovat perusrakenteeltaan yhdenmukaiset raitiotien vastaavien kanssa, jolloin johdinautoilla ja raitiovaunuilla olisi mahdollista hyödyntää osin yhteisiä sähkönsyöttöasemia. Muutenhan trollikalle riittää kumipyöräkulkineena sama infra kuin dieselbussille lisättynä yläpuolisilla ajojohdoilla. Trollikoiden tekniikan kehittyessä muun kehityksen myötä, vähentävät mm. mainitsemasi 2.0 -versiot entisestään tarvittavan erillisen infran määrää, mikä heijastuu suoraan rakennuskustannuksiin.
	23.04. 00:42	Kari Suominen
		Johdinautojen Ilmajohdot oli Tamperella rakennettu heiluriripustusperiaatteella, mutta tässä samaisessa tunnelissa ilmajohdot asennettiin kiinteille kiskoille tunnelin kattoon, jotta rollikoiden ajonopeutta tunnelissa saatettiin nostaa. Kyllä aika lähellä bussin kattoa on virroitinsarvet olleet 3,5 m korkeassa tunnelissa, kun vielä ilmajohtojen kiskotus vei tilansa vapaasta korkeudesta.
	19.04. 10:18	Kari Suominen
		Raiteensulkuja käytettiin kahta peräkkäin näillä vaarallisten kemikaalien lastauspaikoilla, mutta olisiko jälkimmäinen näin lähellä päätepuskinta? Tämä mötikkä näyttää olevan saranoitu kääntymään ulospäin raiteesta tänne katsojaa kohti eli voisiko se olla kiinteä vierimisen esteparru, jos vaunu pysäköitiin aina samaan kohtaan purettaessa.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset