Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.05. 11:38 Kari Suominen  
  Kuudes kanoninen hetki. Näkymä keskipäivän paahteisessa liikkumattomuudessaan kuin suoraan Sergio Leonen italowesternistä.

Kuvauspäiväksi ilmoitettu 21.07. osoittautui vuoden 1990 kalenterin mukaan lauantaiksi, mikä osaltaan selittää kuvassa vallitsevaa pysähtyneisyyttä.
kuva 22.05. 00:51 Kari Suominen  
  ... niin ja punaisen lisäksi on vielä renkaita kapealla sinisellä raidalla. Tosin mainittu raita lähtee jo ensimmäisessä pesussa pois, sillä sen tarkoituksena on suojella valkosivua renkaan allelaittoon asti.
kuva 22.05. 00:17 Kari Suominen  
  Näitä on kuormattu juuri Tommin mainitsemalla tavalla. Pituussuunnassa piti renkaiden olla tiiviisti vastakkain ja toisiinsa nojaavista renkaista ainakin toisen tuli aina olla takarengas.

Uusien traktoreiden kohdalla tämä ei ole enään välttämätöntä. Riittää kun ykkösvaihde ja seisontajarru ovat kytkettyinä päälle.
kuva 21.05. 00:37 Kari Suominen  
  Pyörävasteita tai kiinnisidontaa ei ole missään kohtaa näkyvissä, vaikka autojen, perävaunujen ja pyörillä varustettujen laitteiden kuormalaji on sellainen, että sen siirtymisen luonne hallitsemattomana on vieriminen tai liukuminen vaunun pituus- tai poikittaissuuntaisesti.

Kuormaus ja purkaminen sujuvat toki ripeämmin, kun urakointia ei ole hidastamassa kuorman kiinnityksien kanssa väkästely. Kun kalusto ja sen käytön ohjeistus kuitenkin kuuluu VR:lle, lienee jossain laskettu ja päätetty pääty- ja sivupylväiden tarjoaman kiinnityksen ja tuennan olevan riittävä näissä kuljetuksissa.
kuva 20.05. 23:06 Kari Suominen  
  Motowikin lyhyestä ilmakumirenkaan historiikistä poimittua:

Michelin alkoi vuonna 1918 lisätä hiilinokea siihen asti luonnonkumista valmistettuihin, sinkkioksidilla kestävämmiksi saatuihin, ja siksi väriltään vaaleisiin renkaisiin. Noki lisäsi niiden kulutuskestävyyttä, ja niinpä mustat renkaat yleistyivät moottoriajoneuvoissa nopeasti. Valkosivurenkaat, joissa aluksi tyyriimpää mustaa kumia oli vain kulutuspinnassa, olivat edullisempia ja vaikeahoitoisia, mutta jo 1920-luvulla ne tulivat muodikkaiksi etenkin loistoautoissa - hintasuhde kääntyi päälaelleen, ne tulivat mustaa rengasta kalliimmiksi, ja niihin liitettiiin nimityksiä kuten "miljonääri-" tai "gangster-valkosivu". Muoti hiipui kuitenkin 1950-luvun loppua kohti, ja kapeampi raita korvasi ne.
kuva 18.05. 22:42 Kari Suominen  
  Euroopassa pienin liikkuvan kaluston ulottuma on juuri Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, jossa on myös kaikkein vanhin rataverkko. Täältä operoivan kaluston pienempi LKU toisaalta mahdollistaa sille esteettömämpää liikennöintiä laajemmin Euroopassa poistamalla yhden merkittävimmän esteen rajat ylittävässä rautatieliikenteessä.

Kalustoulottuma näyttää kasvavan aina itään päin mennessä. Suomessa ja entisen Neuvostoliiton alueella on jo silminnähden suuremmat vaunut käytössä kuin Länsi-Euroopassa.
kuva 16.05. 13:20 Kari Suominen  
  1970-luvun puolivälissä näitä Ggig-jäähdytysvaunuja rakennettiin kymmenen lisää Gg-vaunuista muuttamalla, jolloin niiden littera muutettiin Ig:ksi. Samalla myös jo aiemmin rakennettujen Ggig-vaunujen sarjamerkintä muutettiin Ig:ksi.

Uusia lämmin- ja kylmävaunuja ei sittemmin ole rakennettu. Sekä Ig:t että Igb:t poistuivat kaupallisesta liikenteestä jo 1980-luvun puolivälissä säädettyä lämpötilaa vaativien kuljetusten siirryttyä enenevässä määrin kumipyörille.
kuva 15.05. 23:00 Kari Suominen  
  Tästä kuvasta selviää hyvin, kuinka ratapiha oli aikojen kuluessa levinnyt niin, että laituri oli jo kiinni tässä vanhassa asemarakennuksessa. Kun uutta asemaa ryhdyttiin rakentamaan v.1981, tehtiin uudet perustukset vanhan rakennuksen perustuksista poiketen 30 metriä laiturin reunasta puistoon päin. Laiturin ja asemarakennuksen väliin jäänyt etupiha nostettiin ja patioitiin ja liitettiin takaosastaan ympäröivään puistoon terassoimalla.
kuva 15.05. 13:40 Kari Suominen  
  Aputelin on Riihimäellä valmistanut Konepaja Mankinen Oy.
kuva 15.05. 10:47 Kari Suominen  
  Jos on Jorman kuvat aina mielenkiintoisia, mutta kyllä nyt on otettu tilannekuva vailla vertaa. Laitan Rullikon speksit tähän kommenttiin kun kerran näin harvinainen tilanne on ne autenttiseen kuvaan liittää.

Teliä käytetään vaurioituneen rautatiekaluston siirtämiseen pois liikennöidyltä radalta kunnossapitoon tai muuhun mahdolliseen korjauspaikkaan. Käsittelyn helpottamiseksi se voidaan kätevästi purkaa osiin. Telissä kantorullat voidaan asentaa kahteen eri asentoon kaluston pyörän halkaisijan mukaan. Pyörän halkaisija voi olla Ø 890 - Ø1250 mm.

Teknisiä tietoja:
ENERCO VR Aputeli

• Pituus 1.465 mm
• Leveys 1.776 mm
• Maavara 1 60 mm
• Maavara 2 70 mm
• Korkeus kiskon pinnasta 320 mm
• Paino 480 kg
• Max kuorma 31 t
• Max siirtonopeus 5 km/h
kuva 09.05. 12:14 Kari Suominen  
  Tämän aihepiirin harrastajien mahdollisuus liikennetapahtumien reaaliaikaiseen seurantaan nykyisellään on asia, josta ei voinut edes uneksia liittyessäni mukaan toimintaan 1990-luvun alussa. Tällä laiturilla kinofilmikameran kanssa käyskennellessä ei mieleen juolahtanut, että 30 vuotta myöhemmin samalla laiturilla Timo katsoo matkapuhelimellaan syykoodin, miksi ohittava juna kulkee hitaassa ja välittää aktiivisena viestijänä saadun tiedon sosiaalisessa mediassa.
kuva 08.05. 02:06 Kari Suominen  
  "Puukorin sisällä olleet lasipullot toimitettiin rautateitse maanviljelijöille eri puolilla Suomea. Käytön jälkeen maanviljelijät palauttivat tyhjät lasipullot Valiolle. AIVrehun valmistuksen kasvaessa AIV-liuospullojen määrä kohosi nopeasti kymmeniin tuhansiin. Näin suurien pullomäärien liikuttaminen ympäri Suomea oli hankalaa, joten Valio pyrki helpottamaan tilannetta eri tavoin.

Ensin AIV-liuosta ryhdyttiin kuljettamaan tankkivaunuissa rautatieasemille, jolloin lasipulloja ei enää tarvinnut kuljettaa pitkiä matkoja. 1930-luvun lopulla Valio rakennutti säiliöitä liuoksen varastointa varten eri puolille Suomea. Kesällä 1939 niitä valmistui 35 kappaletta tärkeimpien rautatieasemien yhteyteen."

Yllä oleva katkelma Jarmo Pulkkisen artikkelista kertoo, että vuonna 1939 valmistui varastosäiliöitä 35 kappaletta tärkeimpien rautatieasemien yhteyteen, jolloin kuljetukset muuttuivat varastosäilioiden valmistumisen myötä jakelusta varastoon ajoksi. Vuonna 1941 valmistui ensimmäiset kolme AIV-liuosvaunua litteralla Sd ja vuosihan on sama, jolloin Gd- vaunuista löytyy vielä (viimeinen ?) merkintä vaunulistauksessa. Sd-vaunuja valmistui vuosina 1941-49 kaikkiaan 42 ja ehkä niiden suurempi säiliötilavuus yhdessä nopeamman täytön ja tyhjennyksen mahdollistavan rakenteen kanssa syrjäytti prototyyppimäisen Gd-vaunun.

Sitaatin lähde: Tekniikan Waiheita 1/11
AIV-MENETELMÄ – SUOMALAINEN TEKNOLOGINEN JÄRJESTELMÄ
Jarmo Pulkkinen
kuva 04.05. 09:07 Kari Suominen  
  Trollauksessa kaikki väittämät ovat erikoisia, tahallisen yliampuvia ja valheellisia, koska vääristellyn tiedon levittämisen tavoitteena on riidan aiheuttaminen. Asiakysymyksistä aikaansaadulla riidalla pyritään vaikuttamaan maan sisäiseen keskusteluun ja aiheuttamaan epävakauden ilmapiiriä. Näin aikaansaatu hämmennys palvelee mm. aiheuttajansa suurvaltapoliittisia päämääriä vieden huomion pois tämän omista kyseenalaisista toimista. Kestosuosikkeja aiheina erään naapurimaamme blogistien ja lehdistön harjoittamassa trollauksessa ovat juuri Nato, USA, EU sekä Suomen sopimukset.

Jos näihin on uskominen, niin meilläkin on kansana vakava paikka tässä ja siksi kaikkien olisi syytä olla yksimielisiä ja pitää kiinni vain erään naapurimaamme tarjoamasta totuudesta.
kuva 03.05. 13:08 Kari Suominen  
  Tela-ajoneuvot siirretään Niinisaloon juna- ja lavettikuljetuksin. Henkilökuljetukset tehdään linja-autoilla.

Edellisten Arrow 16-harjoitusten aikana useissa venäläismedioissa esitettiin väitteitä siitä, etteivät yhdysvaltalaissotilaat näkyisi vapaa-ajallaan Suomen katukuvassa, koska heidän läsnäolonsa on aiheuttanut ristiriitaisia reaktioita suomalaisessa yhteiskunnassa.

Venäjän hallituksen lehti Rossiiskaja Gazeta kertoi tuolloin muun muassa , että Yhdysvaltain sotilaiden tulo harjoituksiin on herättänyt jo keväällä äänekkään poliittisen skandaalin Suomessa. RG:n nimettömiin lähteisiin perustuvan muotoilun mukaan ”Helsingissä tähdennettiin” Suomen rikkovan harjoituksessa Pariisin rauhansopimusta,kun Pentagonin maksamissa harjoituksissa Suomen armeija auttaa amerikkalaisia, mikä ylittää Pariisin sopimuksen raamit, RG kirjoitti.

Katsotaan, panevatko Venäjän trollitehtaat parastaan tälläkin kertaa..
Kuvasarja:
Raitio- ja johdinauto liikennettä Helsingissä 1970-luvulla
 
29.04. 12:09 Kari Suominen  
  Hieno kuvasarja, jonka mielenkiintoisuutta lisäsi vielä muutamat otokset linjalta 14 johdinautoliikenteen lopettamisen kynnyksellä.

Kiitokset kuvankäsittelyt tehneille ja kuvat sivustolle ladanneille. Erityiskiitos Juhanalle, joka asiantuntevasti hoiti kuvien sisällön esittelyn sanallisesti.
kuva 28.04. 18:13 Kari Suominen  
  Datsun Sunny vuosimallia 1970 tunnettiin suomessa nimellä Datsun Finn (ei siis Nissan Finn), joka puhekielessä useimmiten kääntyi Finn Datsuniksi.
kuva 28.04. 01:19 Kari Suominen  
  Näitä sähköryssiä oli perimätiedon mukaan kolme kappaletta puolen vuoden ajan Helsingin liikenteessä linjalla 14 kokeiltavana. Keula on saanut kaupungin vaakunan ja ABK-kilven numerosarja toistaa numeroinnin (602), jolle bussi on HKL:n järjestelmässä sijoitettu.

Vuoden 1973 tilauserään kuuluneet bussit HKL sijoitti 300-sarjaan ja vasta vuonna 1976 tulleet sijoitettiin 600-sarjaan, joten
tämän auton sijoitukselle vuoden 1976 numeroblokkiin lienee jokin looginen selitys.
kuva 26.04. 00:10 Kari Suominen  
  Kyllä, littera-avaimen laatineet ovat osanneet tehtävänsä. Toivottavasti asia tällä selvisi, eikä sivustolle jää montaa eri totuutta aiheesta elämään.
kuva 24.04. 22:33 Kari Suominen  
  Kyllä se tämä linkittämäsi listauskin kiitotavaraa sarjamerkinnän selvitykseksi tarjoaa, kun huolellisesti katsoo.


k kiitotavara Gbkk, Gblk

k katalyyttinen lämmitys Ggk

k kantavampi Gbk, Ok

k siirtokattovaunu Gk

k ruutivaunu Gk


Gpk vaunuista (suurin nopeus 100 km/t) tehtiin uusi versio Gpkk asentamalla niihin kaksoisjarrutönkät, jolloin niiden suurimmaksi nopeudeksi tuli 120 km/h. Tällä muutoksella voitiin vaunua käyttää matkustajajunissa kiitotavarakuljetuksiin.
kuva 23.04. 23:23 Kari Suominen  
  Siemens on ollut aiheessa aktiivinen toimija. Se on testannut sähkörekkoja suljetulla alueella Saksassa ja siirtänyt sittemmin kokeilun normaalin liikenteen joukkoon. Ruotsiin on myös rakennettu sähköistettyä osuutta E16-valtatielle.

Johdinkuorma-auto on varsin kompakti ilmaisu kertoen sekä ajoneuvoluokan että käyttövoiman. Kannatan !
kuva 23.04. 12:26 Kari Suominen  
  Henkilöautopuolella kiinnostus sähkön hyödyntämiseen voiman lähteenä on kohonnut voimakkaasti, mikä luo hyvät edellytykset myös bussien akkutekniikan kehitykselle.

Tilanteessa, jossa meille Suomeen hankittaisiin trollikoita, mahdollistaisivat Tampereen ja Helsingin raitioteiden virransyöttöjärjestelmät trollikoille hieman edullisemmin rakennettavissa olevan infran. Trollikoiden tasavirtasyöttöasemathan ovat perusrakenteeltaan yhdenmukaiset raitiotien vastaavien kanssa, jolloin johdinautoilla ja raitiovaunuilla olisi mahdollista hyödyntää osin yhteisiä sähkönsyöttöasemia.

Muutenhan trollikalle riittää kumipyöräkulkineena sama infra kuin dieselbussille lisättynä yläpuolisilla ajojohdoilla. Trollikoiden tekniikan kehittyessä muun kehityksen myötä, vähentävät mm. mainitsemasi 2.0 -versiot entisestään tarvittavan erillisen infran määrää, mikä heijastuu suoraan rakennuskustannuksiin.
kuva 23.04. 00:42 Kari Suominen  
  Johdinautojen Ilmajohdot oli Tamperella rakennettu heiluriripustusperiaatteella, mutta tässä samaisessa tunnelissa ilmajohdot asennettiin kiinteille kiskoille tunnelin kattoon, jotta rollikoiden ajonopeutta tunnelissa saatettiin nostaa. Kyllä aika lähellä bussin kattoa on virroitinsarvet olleet 3,5 m korkeassa tunnelissa, kun vielä ilmajohtojen kiskotus vei tilansa vapaasta korkeudesta.
kuva 19.04. 10:18 Kari Suominen  
  Raiteensulkuja käytettiin kahta peräkkäin näillä vaarallisten kemikaalien lastauspaikoilla, mutta olisiko jälkimmäinen näin lähellä päätepuskinta? Tämä mötikkä näyttää olevan saranoitu kääntymään ulospäin raiteesta tänne katsojaa kohti eli voisiko se olla kiinteä vierimisen esteparru, jos vaunu pysäköitiin aina samaan kohtaan purettaessa.
kuva 19.04. 01:53 Kari Suominen  
  Vannekiinnitykseltä näyttää, vaikka aluskehikosta joitakin tukia säiliön alaosaan näyttää tulevankin. Lienevät turvallisuuden varmistamiseksi kuten muukin poikkeava rakenne.

Vannekiinnitys menetelmänä syrjäytti satulat 1960-luvun alkupuolella, joten laittaisin panokseni 60-luvulle.
kuva 19.04. 00:57 Kari Suominen  
  Mainitun muovin lisäksi toinen näiden vaunujen katoissa koemielessä käytetty materiaali oli alumiini sen perinteisen metallikaton lisäksi.

Litteran toinen k-kirjain viittaa kiitotavaraan ja sen myötä vaunun suurimpaan sallittuun nopeuteen 120 km/h.
kuva 18.04. 10:49 Kari Suominen  
  Se on aivan totta, näissä ainutkertaisissa tilanteissa laadukkaaseen dokumentointiin pyrittäessä on nähtävä vaivaa. Näytät muuten sivustolle lisäämiesi kuvien perusteella vähän salaharjoitelleen tätä rautatiealueen yökuvausta Lakialan-Majajärven perämetsien suunnilla ;)
kuva 17.04. 02:04 Kari Suominen  
  Rataosan vähäeleiset liikennemäärät ja päiväsaikainen seesteys...? Kehottaisin tarkistamaan referenssit

No, katsotaan miten kaikkiin rataosalla liikkuneisiin vaikuttanut liikennemäärien kasvu vaikutti toimiin kolmella vuosikymmenellä.

Liikennemäärien kasvu rataosalla aiheutti korjausliikkeitä jo 1970-luvulla:

"Rataosan liikennemäärät kasvoivat kaiken aikaa, ja tilannetta helpottamaan rakennettiin kauko-ohjauksen lisälaitteisto vuonna 1976. Järjestelmän mahdollistamana kauko-ohjaukseen liitettiin lisää liikennepaikkoja seuraavasti: Peräseinäjoki 1976, Ratikylä 1980, Sisättö 1985 ja Ylivalli alkuvuodesta 1986."

1980-luvun lopussa ryhdyttiin jälleen toimiin edelleen kasvaneiden liikennemäärien kanssa:

"1990-luvulle tultaessa asemavälisuojastuksen kapasiteetti alkoi muodostaa kasvaville liikennemäärille kestämättömän tilanteen, ja niinpä vuosikymmenten vaihteessa liikennepaikkojen tulovaihteet muutettiin 80 km/h -nopeuden salliviksi aiemman 35 km/h sijaan. Vuonna 1992 rakennettiin Pohjois-Loukon ja Seinäjoen välinen kaksoisraide, ja tuolloin Loukon liikennepaikka lakkautettiin."

Turvalaitejärjestelmän uusiminen 1990-luvulla mahdollisti useamman peräkkäinajavan junan liikkumisen liikennepaikkojen välillä aiemman yhden sijaan :

"Vanhan kauko-ohjauslaitteiston tullessa tiensä päähän ja paineen läpäisykyvyn kasvattamiselle ollessa suuri, päätettiin rataosalle rakentaa täysin uusi, tietokoneasetinlaitteisiin perustuva turvalaitejärjestelmä. Tuolloin rataosalta poistettiin kaikki jäljellä olleet tasoristeykset, ja rakennettiin viimeisetkin, jo 1960-luvun tilavarauksella olleet liikennepaikat vuonna 1995 (Majajärvi, Poikkeus ja Lamminkoski). Lisäksi liikennepaikkojen välille rakennettiin tehokas raidevirtapiireihin perustuva kauko-ohjaus, jonka myötä liikennepaikkojen välille mahtui useampi peräkkäinajava juna aiemman yhden sijaan. Vanhaa radiolinkkeihin ja akselinlaskentasuojastukseen perustuvaa kauko-ohjausjärjestelmää voitiin alkaa purkaa ja uutta ruotsalaista Ebilock 850 -järjestelmää ottaa vaiheittain käyttöön."
kuva 16.04. 13:26 Kari Suominen  
  Komiaa saa olla ja nopiaa pitää mennä. Ja nopiaan mentiinkin :

Botnia Express EXP35/36 Seinäjoki-Helsinki-Seinäjoki v.1983

6.40 Seinäjoki 18.22
7.21 Parkano 17.38
7.22 Parkano 17.35
8.02 Tampere 16.55
8.04 Tampere 16.53
9.55 Helsinki 15.00

Matka-aika 3 t 15 min. Paluusuunnassa 3 t 22 min

Jos oli silloisen kaluston Sn vaatimaton, niin rajoitteita kulkemiseen toi myös ratainfra Seinäjoki-Tampere osuudella. Omaleimainen kaukohjaus, ontuva asemavälisuojastus, sekä JKV:n puute valtakunnallisesti eivät olleet omiaan parantamaan rataosan läpäisykykyä. Vasta sitten vuosi 1996 toi tilanteeseen muutoksen Lielahti-Seinäjoki -välin rataremontin valmistuttua.


Vertailun vuoksi aikataulu pari vuosikymmentä Express kauden jälkeen
9.1.-4.6.2005 aikataulu InterCity42 Vaasa-Helsinki

Seinäjoki 06:20/06:38 - Parkano 07:16 - Tampere 07:59/08:07 - Toijala 08:28 - Hämeenlinna 08:50 - Riihimäki 09:07/09:09 - Tikkurila 09:39 - Pasila 09:49 - Helsinki 09:56.

Matka-aika 3 t 18 min


Vertailun vuoksi nykypäivän aikataulu S40 Seinäjoki - Helsinki

5.45 Seinäjoki - 6.54 Tampere / 7.02 Tampere - 7.27 Toijala - 7.47 Hämeenlinna - 8.06 Riihimäki / 8.08 Riihimäki - 8.20 Tikkurila - 8.29 Pasila - 8.35 Helsinki

Matka-aika 2 t 50 min
Kuvasarja:
Suursäiliövaunuja
 
12.04. 13:21 Kari Suominen  
  Kommenteissa yllä kysyttyä H0 -mittakaavan malliasiaa löytyy lyhyesti täältä http://bot.fi/2zcb
kuva 11.04. 01:35 Kari Suominen  
  Sommittelu kohdallaan hienossa kuvassa. Jouduitko pitkäänkin venymään paikalla odotellessasi noston alkamista ja etenemistä hetkeen, jolloin aloitit kuvaamisen?
Kuvasarja:
Keväinen kuvaussafari Etelä-Karjalaan 5.4.2019
 
10.04. 23:28 Kari Suominen  
  Ei ole huono saalis, kun kuvaajalle sattuneista kommelluksista huolimatta voi erotella erikseen tällaisen valikoiman esitettäväksi. Keväistä valoa huokuvia kuvia, joita oli mukava katsella täällä Pirkanmaalla eilen vallinneessa tymässä.
kuva 10.04. 23:02 Kari Suominen  
  1960-luvun alkupuolella kouluilla ja suuremmilla työpaikoilla alkoi vierailla siirrettäviä laitteistoja määrävälein tapahtuneita seulontakuvauksia varten. Valtionrautateiden röntgenvaunu valmistui 1959 eli kuvauksia järjestettiin kiertävillä laitteistoilla hyvin samoihin aikoihin sekä rautatieläisille että muulle väestölle. Tämän lisäksi maa oli myöhemmässä vaiheessa jaettu tuberkuloosipiireihin niin, että kussakin niistä oli keskusparantola ja tuberkuloositoimistoja, joissa vuonna 1962 säädetyllä lailla oli jokaiselle oikeus tutkituttaa itsensä maksutta tuberkuloosin toteamiseksi. Samalla myös parantola- ja avohoito tulivat potilaille ilmaisiksi.
kuva 27.03. 12:18 Kari Suominen  
  Väylävirasto vastaa sähköisistä, asemilla ja laiturialueilla olevista informaatiojärjestelmistä, joihin kuuluvat aikataulunäytöt ja kuulutusjärjestelmät sekä kiinteät opasteet. Väylävirasto myös vastaa näiden järjestelmien kautta jaettavasta informaatiosta.

Nämä Väyläviraston aikataulukehikot, jollaista tässä nyt ollaan renoveeraamassa, ovatkin liikennöitsijälle ainoa mahdollisuus esittää asemilla omaa informaatiotaan paperisten aikataulujen ja vaununumeroluetteloiden yms. muodossa.
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
26.03. 12:58 Kari Suominen  
  x
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
26.03. 01:34 Kari Suominen  
  Kiitokset Hannulle ja Jormalle mielenkiinnosta. En ollut operaatiossa osallisena mutta kuvaamisen tässä laajuudessa mahdollisti ahkerat poikkeamiset työmaalla kameran kanssa kaikkina kolmena päivänä.
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03. 11:52 Kari Suominen  
  Kiitos
Kuvasarja:
Ratasillan korjauksen 65 tuntia
 
25.03. 10:31 Kari Suominen  
  Kiitos mielenkiinnosta
kuva 09.03. 00:48 Kari Suominen  
  Ajolankaan muodostunut jääpeite eristää virroittimen ja ajolangan toisistaan mahdollistaen jännite-eron synnyn ajolangan ja virroittimen välille. Jään pakottaessa virran kulkemaan osan matkaa ilmassa ajolangalta kontaktihiilelle syntyy mainitsemasi "jatkuva hitsaus" eli näemme rätisevän sinisen salaman. Jää ja huurre juuri lisäävät tätä valokaari-ilmiötä.
kuva 13.02. 14:00 Kari Suominen  
  ”Mitä Maariana malolla sitä vappuna vaolla”
kuva 09.02. 13:38 Kari Suominen  
  Hiilenkuljetusreiteillä akselipainoraja voi maksimissaan olla jopa 35,6 tonnia, jolloin raiteen kantavuus ja kunto ovat ratkaisevia. Häiriöttömän kulun turvaamiseksi otetaan kantavuus ja kunto huomioon pääasiassa juuri nopeutta rajoittamalla. Radathan on luokiteltu yhdeksään raideluokkaan, joille on määritelty suurimmat sallitut nopeudet erikseen henkilö- ja tavaraliikenteelle.

Raideluokitusmääräykset ovat liittovaltion viranomaisen antamia, mutta rautatieyhtiot saavat itse määritellä raiteittensa luokan. Ilmoitettuaan sen viranomaiselle ovat sitten vastuussa siitä, että raide myös pidetään ilmoitetun raideluokan mukaisessa kunnossa.
kuva 29.01. 14:22 Kari Suominen  
  http://vaunut.org/kuva/112170?u=3116
Kuvasarja:
Suursäiliövaunuja
 
29.01. 13:56 Kari Suominen  
  "Kaikkea se sakemanni keksii ja suomalainen menee ja tekee." Mielenkiintoisen ja kattavan palasen irtonaisena kuljetetun rakeisen ja jauhemaisen tavaran historiaa olet onnistunut tallentamaan siirryttäessä kuljetuksissa säkeistä säiliöihin. Kiitos!
kuva 28.01. 01:58 Kari Suominen  
  Ne strategiset syyt taisivat olla Rautaruukki Hämeenlinnassa ja Vuoksenniska Oy Koverharissa. Rautaruukki nimittäin aloitti ohutlevyvalssauksen ja Vuoksenniska teelmien valssauksen 1970-luvun alussa lähes samanaikaisesti ja näihin kuljetuksiin ei ollut soveliasta kalustoa, joten lähdettiin suunnittelemaan uudenlaisia vaunutyyppejä.

Näin sitten 1970-luvun alussa tehtiin kolme uutta lyhyttä järeäntavaranvaunua, eli Oar, Oav ja Rmm.

Uusi versio Oa-vaunusta valmistui 1972 ja se sai tunnuksekseen Rmm. Uusi versio on alkuperäistä Oa:ta puoli metriä pidempi.

Oar-sarjaan on myöhemmin asennettu automaattikytkimiä, jolloin automaattikytkimen saaneen vaunun tunnukseksi on tullut Oara.
kuva 08.01. 19:09 Kari Suominen  
  Perkiön varikko Tampereella on saanut pienemmän varastosäiliön suursäiliöiden viereen: http://vaunut.org/kuva/130646
kuva 08.01. 17:00 Kari Suominen  
  Alkuperäinen suunnitelma pelastus- ja raivausorganisaation perustamisestahan on sellainen, että asianomaiset valmiudet perustettaisiin jo olemassa olevien Riihimäen ja Kouvolan lisäksi myös Pieksämäelle, Ouluun sekä mahdollisesti Seinäjoelle tai Tampereelle. Seinäjoki tai Tampere siis mukana alkuperäisissä suunnitelmissa VR:n avustaessa kunnes organisaatio on valmis.
kuva 08.01. 11:13 Kari Suominen  
  Väylävirasto eli Väylä on Suomen valtion virasto, joka toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Väyläviraston tehtävänä on vastata Suomen tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä. Virasto perustettiin vuoden 2010 alussa, ja vuoden 2018 loppuun saakka sen nimi oli Liikennevirasto.
Kuvasarja:
Yellowstone – massaturismin alkulähteillä
 
02.01. 14:51 Kari Suominen  
  Samoilla linjoilla Jorman kanssa. Kun on lähdetty koostamaan kuvasarjaa laajemmin esttelyin ja kuvatekstien tiedoin kuten tässä, tuovat karttatiedot vielä osansa kokonaisuuteen.
kuva 02.01. 14:41 Kari Suominen  
  Nämä canvaskattoiset 30-luvulla suunnitellut mallit oli räätälöity kuljettamaan turisteja erityisesti suurien läntisten kansallispuistojen alueilla ja alunperin näitä operoikin peräti seitsemässä eri puistossa, joista nämä Yellowstonen keltiäiset lienevät tunnetuimpia. Rajoitetusta käytöstä huolimatta näitä valmistettiin vuosien varrella useampi sata.
kuva 10.12.2018 00:07 Kari Suominen  
  Vaihteiden lämmityselementtien sijoitustapa tuo mieleen nykyisiin autoihin asennettavat lohkon ulkopuolelle liimattavat säteilylämmittimet, jotka omaavat huonon hyötysuhteen suuren osan lämmitystehosta mennessä harakoille. Yhtä lailla näiden tehoa hukkaavien vaihteen lämmityselementtien kyky sulattaa lunta taitaa paremminkin perustua juuri mainitsemaasi pitkään teholliseen aikaan ;)
kuva 21.11.2018 14:52 Kari Suominen  
  Dr30 98 10 8108 001-3 eli Boliden Harjavalta Oy:n Move 250 B -vaihtotyöveturi on täyttänyt ensimmäisenä suomalaisena veturina EU Stage IV -päästöluokan (”Euro 4”). Veturin alkuperäinen Scania-dieselmoottori vaihdettiin uuteen saman valmistajan moottoriin joulukuussa 2016 Teräspyörän konepajalla Voikkaalla. Vertailun vuoksi todettakoon, että Fenniarailin Dr18-dieselveturi täyttää päästöluokan IIIA ja VR:n Sr3-sähköveturin apudieselkäyttö luokan IIIB. Bolidenin Move työskentelee yhtiön Porin elektrolyysilaitoksella. Veturi on valmistunut Valmetin Tampereen tehtaalta vuonna 1982 valmistusnumerolla 201 ollen ainoa uutena Suomeen toimitettu tyyppinsä edustaja.

Lähde : Resiina-lehden 1/2017 Tasoristeys-palsta
kuva 12.11.2018 10:32 Kari Suominen  
  Tikkurilasta pääkaupunkiin junalla matkaava ei arkiaamun ja arki-iltapäivän hektisessä menossa tarvitse aikataulua. Kun saapuu asemalaiturille ja havaitsee harmikseen kahden junan juuri lähteneen samanaikaisesti kohti Helsinkiä, voi pohjoisen suuntaan vilkaistessaan jo kuitenkin nähdä seuraavan Helsinkiin menevän junan lähestyvät valot. Aseman lähes 30 000 vuorokautista käyttäjää tarvitsevat toimivat yhteydet, mikä lyhentää odottelut minimiin.