Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.02. 23:05 Reino Kalliomäki  
  Katselin kauan. Kiitos!
kuva 21.02. 22:12 Reino Kalliomäki  
  Kiitos! Tietenkin 93, koska leiri oli 1994!
kuva 20.02. 23:17 Reino Kalliomäki  
  Tämä kuva on "kansikuvana" Postimuseon (Vapriikki/Tampere) "Transit, rajapostia 1914 - 1918"- näyttelylle, joka on avoinna 8.2.2019 - 5.1.2020. Näyttelyn yhteistyökumppaneina toimivat Ruotsin Postimuseo, ja Tornionlaakson Maakuntamuseo. Näyttely kiertää kumpaankin vuodeksi kerrallaan. Lähinnä näyttely tarjoaa loistavia Mia Greenin kuvia postikaaoksesta.
Kuvan vahvistettu kannatintorni on joko "mutkapylväs", tai kantovaijerin jännityspainot ovat siinä maan pintaa alempana. Toinen, tässä alempi vaijeri on vetoköysi. Tavallisimmin vaunu tarttui siihen kuormansa painolla. Ylimpänä oleva "sarvi" taas vapautti perillä vetoköyden, ja vaunu voitiin työntää purkausraiteelle. Kannatusvaijeri päättyi juuri ennen "asemaa".
kuva 14.02. 19:02 Reino Kalliomäki  
  Suomen Teiden Historia, osa II (TVH + S. Tieyhdistys, Hki 1977, ISBN 951 0803-8) kertoo sivuilla 134-135 käyttövuosiksi 1922 - 1931. Kirjassa on 2 kuvaa, samat kuin sivuilla, tämä, ja: http://vaunut.org/kuva/58778?liikp1=1830
"Kallan tien" sanotaan valmistuneen 1931, mutta vihityn vasta1932. Kuvien katetun vaunun numero näyttää olevan 70035 (eri kuvasta). Onko toiseenkin vaunuun ollut tarkoitus tehdä katto? Lähteiksi kirja mainitsee: KAJANDER 1931, 127-128; apul.piiri-ins. J.PENTTISEN esitelmä Kuopion piirin 175v juhlissa 1974; TVL:n Kuopion piirin arkisto; PITKÄNEN 1975, 342; Rah.al nro 181 Vp 1928 liitteet; LEINO 1940, 75.
kuva 13.02. 10:20 Reino Kalliomäki  
  Taittaapa olla aikaa viime porkkana-ajelusta! Käynee aamunavaukseksi :)
kuva 09.02. 23:39 Reino Kalliomäki  
  Kukapa ei olisi antanut mielikuvituksen lentää katsellessaan hylättyä vesitornia: Tuostapa syntyisi kiva pieni... arvioin yläkerroksen kooksi 8x8m... pieni?
kuva 08.02. 18:29 Reino Kalliomäki  
  Tämä on siis toiseksi viimeinen väritys, minkä todistavat Eljaksen lehtileikkeet ja Heikin kuva Saalastilla: http://vaunut.org/kuva/35115?tag0=19%7CM​ove3%7C Harmaista lisäyksistä minulle tulee lähinnä mieleen "tuhkan ripottelu hiuksiin"!
kuva 08.02. 18:09 Reino Kalliomäki  
  Kuvastaa mainiosti "härkäviikkoja" :) (...jäinen tippa nenänpäässä...)
kuva 06.02. 19:24 Reino Kalliomäki  
  Oikea paikka, Jouni. Ilmakuvassa ei näy juuri mitään. Tietääkö joku? Värikuva "museokunnostuksesta": http://vaunut.org/kuva/131110
kuva 05.02. 23:51 Reino Kalliomäki  
  Lyhyesti: RH ei hyväksynyt nimeksi Korvolaa, se muistutti liiaksi Kouvolaa. Kylä ei ole paikkakunnan pienimpiä, postiosoitteeksi tuli: "Jaakkola pp. Porin rata". Nimisekaannus jatkuu yhä. Ehkä alkuperäisen kirjeenvaihdon julkaiseminen olisi oiva esimerkki pikku liikennepaikan perustamisesta. Kuva vastakkaisesta suunnasta muinoin: http://vaunut.org/kuva/94728?liikp1=353
kuva 27.01. 22:54 Reino Kalliomäki  
  Onpa korea reitti!
kuva 27.01. 16:31 Reino Kalliomäki  
  No eipä kumma, kotiasema! Siwa aloitti 1981, henkilöliikenne päättyi väliaikaisesti 1992. Sitten oli sähköistys. Mikä juna jossa oli I:n luokan vaunu pysähtyi keskipäivän aikaan?
kuva 24.01. 12:31 Reino Kalliomäki  
  "Siellä jossakin" on meillä käsite. Mielestäni se voi nyt johtaa harhaan. Varjoista päätellen aurinko on korkeammalla kuin lokakuussa voi olla. Arvelen, että juna on purettu. Upseeri tarkastaa vielä. Rekiin lastattu sekalainen tavara ei näytä lainkaan sotaväen varusteilta. Olisiko huhtikuu "täällä jossakin"?
kuva 21.01. 22:26 Reino Kalliomäki  
  Voisiko olla Moskovan rauhan sanelemaa evakuointia?
kuva 16.01. 01:24 Reino Kalliomäki  
  Uskon. Tietää jopa Hdk-vaunun numeron! Tämän kuvan pöntöt olivat tuskin menossa Kuusakoskelle. 1960-luvulla oli Nokian paperitehtaalla tapana tehdä pakoputkia ruostumattomasta haponkestävästä...isänikin teetti. Ei autosta muuta olekaan jäljellä.
kuva 14.01. 22:47 Reino Kalliomäki  
  Suursäiliöistä on jonkin verran kuvia, ja piirrokset sekä teknisiä tietoja Tepon mainitsemissa VR kuljetuskalusto -vihoissa, vielä 70-luvullakin. UIC vahvisti standardimitat, ja kansainväliseen liikenteeseen sopivat merkittiin neliössä olevalla Pa -merkinnällä, 1974 alkaen i -merkinnällä. Kansainvälisesti niitä mainitaan kusutun "medium conteiner" (e vanhasta tekstistä). Alavan "Vaunukuormaliikenne" (1960) mainitsee Svs - vaunuja olleen1.1.59 66kpl (3 säiliötä). 1960 rakennettiin yksi Svsa-vaunu, johon mahtui 4 säiliötä, ja yksi Hk-vaunu (3s). Näissä suursäiliöinä käytettiin Ss 23(?) , 10m³ kappaletavarasäiliötä, joiden raideleveys poikkesi UIC-standardista (140), ollen vain metrin. Akseliväli oli standardi (195). Syyksi mainitaan sopimattomuus VR:n autoihin. Kuva, ja tekstiä myös "kuljetuskalusto 1963" IV ja VR 1937-1962 s.424. "Kuljetuskalusto 1975" antaa säiliöiden lukumääriksi: Ss24 203 kpl, Ss25 19 kpl, Ss26 361 kpl, Ss27 178 kpl ja Ss30 23 kpl ja Ss 10 (18 1963) . Yksityisten säiliöiden määristä en löytänyt tietoa. Ss23 numero näkyy vain kuvissa, viimeinen epäselvästi. Montako niitä oli, ja missä ne liikennöivät?
Arvelen, että Tapsa lisää vielä yllätyskuvia.
kuva 10.01. 22:46 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, näkyvätpä selväst!
kuva 09.01. 19:16 Reino Kalliomäki  
  Onko mahdollista osoittaa paikka tarkemmin uudemmassa kuvassa: http://vaunut.org/kuva/130668 Sora ja puskat taitavat peittää sijainnin.
Kuvasarja:
Jokioisten museorautatie ilmakuvissa 1979-2009
 
05.01. 20:31 Reino Kalliomäki  
  Kuva kertoo enemmän - kiitos!
kuva 03.01. 21:03 Reino Kalliomäki  
  Varhaisin näkemäni on kulkenut -03. (puh.komm. ARoi)
kuva 03.01. 20:56 Reino Kalliomäki  
  Ei ole sama juna. Toisessa painoksessa näkyy yksi (eri) vaunu lisää. Rautuun, ja edemmäs piti Kiviniemessä vaihtaa laivaa. (puh.komm. ARoi)
kuva 02.01. 22:42 Reino Kalliomäki  
  Asiahan on selvä kuin pläkki. Kiitos, Alex!
kuva 28.12.2018 22:10 Reino Kalliomäki  
  On varmasti.
kuva 28.12.2018 00:40 Reino Kalliomäki  
  En saanut numeroa , vaunun kori oli kovin haalistunut. Joku nummeroista 24, 25, tai 26. Rungot romutettiin Lahdessa 1956.
http://vaunut.org/kuva/130392
kuva 26.12.2018 22:34 Reino Kalliomäki  
  Asiaa koskevaa sekoitin kommenttiini Krauss-luettelosta: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,11453.0.html
Nuo puukopalliset kaatovaunut näyttävät vähän isommilta kuin tavallinen ¾ m³n kuuppavaunu. Kurt linkitti mainion Helsinkikuvan!
kuva 26.12.2018 02:04 Reino Kalliomäki  
  Veturi näyttää kovin kevyeltä, ja onkin. Krauss-Maffein arkistotiedon mukaan se painoi 5400 kg tyhjänä, ja 6880 kg työkunnossa. Lisämerkintänä raideleveys 1000 mm on yliviivattu ja korjattu 750 mm:ksi erivärisellä kynällä (myöhemmin?). Muissa kuvissa raideleveys vaikuttaa metriltä. Koska veturin vesivarasto on rungon muodostamassa "laatikossa", ei kaventaminen ole helppo. Se merkitsee myös korkeampaa runkoa, eli vapaa tila kattilan alla pienenee. Kuvassa se onkin suuri. Onneksi linkissä sanotaankin veturin painavan työkunnossa 7 tonnia.
Vasta Pekonlahden kuvassa veturi näyttää 10-tonniselta. Kattilakin vaikuttaa suuremmalta. Bernhard Schmeiserin kirjassa (1977) maahantuojaksi mainitaan Gustav Zitting, Helsingfors, no 2644/1892. Numero näkyy selvästi P. kuvassa.
kuva 25.12.2018 14:25 Reino Kalliomäki  
  Markon veikkaus on oikea. Mutta osaako joku kertoa vaunun numeron?
kuva 25.12.2018 14:21 Reino Kalliomäki  
  Pietarsaari. Vanhanaikainen tapa tehdä vesisäiliö tallin sisään, tässä tapauksessa on oma "viskuri" molemmille (joka) pilttuille. Karin paikka on oikea!
kuva 25.12.2018 14:12 Reino Kalliomäki  
  Myllykoski tosiaankin, Jarkko ehti ensin!
kuva 25.12.2018 01:33 Reino Kalliomäki  
  Oikein muistettu, Esa! Paremmin.
kuva 20.12.2018 01:55 Reino Kalliomäki  
  Palasin LVR"10" takia Tomin kommenttiin. Ratkaisu ristiriitaisiin haastattelutietoihin saattaa olla oma väärinymmärrys. Ryhdyin selaamaan käsiin sattuvia karttoja, moinen selailu ei ole tutkimus, mutta antaa vahvasti osviittaa. + = näkyy, - = ei näy : Taloudellinen k/1912 +, yleiskartta 1919 +. maakuntakartta 1923 -, yleiskartta 1933 -, tiekartta 1938-, yleiskartta 1939 +, saksal.merikartta 1940 +, yleiskartta 1950 +, peruskartta 1956 -.
kuva 20.12.2018 01:37 Reino Kalliomäki  
  Varmaankaan veturi ei ole kauan ollut Loviisan tien kiskoilla. Kortista on olemassa myös rasteriton valokuvaversio, mutta ei minulla. E-E. Saarisen kirjasessa Ylä - Syvärin rautatie on lisää kuvia.
kuva 16.12.2018 10:05 Reino Kalliomäki  
  Junan äänet kuluivat reissumiehen syntymäkotiinkin, Eskon tilan moonamiehen mökkiin. Tilan päärakennus näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/92321?tag0=3%7CDm​4%7C Tässä kuvassa hieno sommittelu valoa myöten !
kuva 14.12.2018 22:02 Reino Kalliomäki  
  Tyylikäs tempaus! Onnitteluni!
kuva 14.12.2018 21:53 Reino Kalliomäki  
  Harvinainen kokemus, nykyään yhä harvinaisempi, Seppo! Jos vain muistat, kerro lisää. Saiko yhtään liikkua? Oliko ovien ikkunat peitetty?Tarkkailiko vahti matkustajia? Jne...
kuva 13.12.2018 01:01 Reino Kalliomäki  
  Lehtileike: http://vaunut.org/kuva/130093
kuva 11.12.2018 20:50 Reino Kalliomäki  
  Veturi seisoo kuonamontun kohdalla. http://vaunut.org/kuva/130061 Kovin harmillista höyryveturin käyttöä ajatellen. Joku on siirtänyt tikkaat, ja laittanut levyn kauluspiipun päälle. Kattilan pelti kiiltää. Vuoden kuluttua sisarveturi on jo ruosteinen. http://vaunut.org/kuva/103174?tag0=0%7CT​k3%7C834 Aivan kuin suruliputus olisi höyryvetureille. Vanha talli torneineen olí ratapihan levennyksen esteenä. Tapio Muurisen vanha kuva näyttää sen hyvin. http://vaunut.org/kuva/22834?kv=1966&t=t​oijala 837 saattoi hyvinkin olla viimeinen Pikku—Jumbo ajossa Toijalassa. Tai sitten se oli 834. Kävi kuitenkin niin, että Vr2:set jatkoivat vielä muutaman vuoden. Aamulehti kirjoitti tallin vanhimman osan purkamisesta vesitorneineen syksyllä 1972.
kuva 10.12.2018 19:56 Reino Kalliomäki  
  Tämä on huonointa diojen rekisteröintiaikaani. Nimesin kasetin, ja kuinka ollakaan, sekoittuivat hiljalleen. Lisäsin uuden kuvan: http://vaunut.org/kuva/130042 koskapa 1990-luvulla poikkesin Laurilassa vain kerran.
kuva 10.12.2018 01:23 Reino Kalliomäki  
  Ajattelin tänään ladata kuvan Laurilasta, ja samalla ryhdyin katsomaan entisiä. Tämä kuva löi häpnaadilla tuoden mieleen vanhan muiston, joka oli päässyt unohtumaan: "Laurilassa on romutarhassa Töölön Sokerin kattila". Sopinee. Höyrykupu edessä, ja kipinäpiippu mallia "timanttipiippu" puuttuu (Kraussin mukaan: Amerikanische fünkenfänger). Kattilarekisteri: Krauss 4689/1924 (!). Saanut uuden kattilan , veturi valmistui 1901. (viimeinen katsastusmerkintä->) M. Karvo, Kemi mlk, Liedakkala, 1967. Ent. omistaja Töölön Sokeritehdas, No "1". Kuva sivuilla: http://vaunut.org/kuva/98877?t=t%25C3%25​B6%25C3%25B6l%25C3%25B6&tag0=17%7CSekala​iset%7CKapearaiteinen
No kakkosen piippu oli juuresta laajeneva. Ykkösen perusmitat: 300x350 mm, kolmiakselinen, raideleveys 1000 mm, pyörä 750 mm, työpaine 12 Atm, työpaino 19,5 t, kattilan tulipinta noin 40 m².
Sitten: "Siirto 1971" ? Pois rekisteristä?
kuva 07.12.2018 23:48 Reino Kalliomäki  
  Kyöpeli? Kaipa se silloin oli stadin slangia. Kysyä en älynnyt.
"Trafikreglemente 1897" (21011897) sanoo Djurgårdenin plattformin olevan auki matkustajille kesäkuukausina.
kuva 07.12.2018 00:26 Reino Kalliomäki  
  Tässä kuvassa on melko lailla yhtä monta posliinieristintä kuin kuvassa: http://vaunut.org/kuva/78499?kv=1862&kv2​=1917&ros=20 Paha nähdä, että ne ajan kuluessa toistaiseksi vähenisivät. Alkuperäistä suurennettaessa junan takaa näkyvät samat pylväät.
Kuvan laatu jää kauas Signe Branderin isolla negatiivillä otetuille. Suljinaika voi olla nopeampi, silti arvioisin junan jo miltei pysähtyneen.
Vielä se perimätiedon murunen, vaikka se onkin höyhensarjaa: Puhelias alivuokralaisemäntä Saimi T. kertoi noin vuonna 1972, kuinka viilari T. lähestyi häntä. "Lähdetkös Juurkyöpeliin spatsieraamaan?" Kertoi, että Ensi - Linjan jatkeena oli kävelypolku pysäkille. Kertoi usein, voinee verrata runonlaulantaan. Hän oli myöhemmin Hennalan vankileirillä.
kuva 05.12.2018 10:54 Reino Kalliomäki  
  Vaihdettavien pölkkyjen merkintä sorapenkalla näkyy tyylikkäästi!
kuva 29.11.2018 18:40 Reino Kalliomäki  
  Tämä on Hesasta katsoen radan vasen puoli, eli VR:n linja on toisella puolella. Kaita apina mahtuu keskimmäisten lankojen väliin pylvään puolelta. On vain otettava pitkiä "askelia". Langat varmaan näkyvät alkuperäisessä kuvassa, tässäkin ne toisinaan ailahtavat näkyviin.
kuva 28.11.2018 13:21 Reino Kalliomäki  
  Nyt kun linkit eivät enään toimi, lienee hyvä kommentoida, että paikallisen perimätiedon mukaan sairaalan raitiotie ylitti joen pikkusillan kohdalla.
kuva 27.11.2018 16:05 Reino Kalliomäki  
  Kiitos kuvista, Heikki! Kätevää tämä digiajan kuvadokumentointi verrattuna muistilappuihin, muistikuvista nyt puhumattakaan!
kuva 26.11.2018 21:08 Reino Kalliomäki  
  Heikki oli oikeassa, se on Munktells! Vieläpä jäljellä "Elonkierto"-maatalousnäyttelyssä, mutta heikossa kunnossa, ruosteisena pihalla. Kuvia löytyy "Elonkierron" sivuilta. (Höyrywelho)
kuva 26.11.2018 19:57 Reino Kalliomäki  
  Kuva on loistava. Kuvitellaan muu.
kuva 24.11.2018 21:58 Reino Kalliomäki  
  Kyllä on, Jarmo. Noin kilometrin verran itään valtatie kympin risteyksestä.
kuva 21.11.2018 20:20 Reino Kalliomäki  
  Jossakin sotakorvauksia käsittelevässä kirjassa (muistaakseni Ilmari Harkin) mainitaan U.S.A:n ylijäämävarastojen erilaisten moottorien yhteismäärä: Noin 500 000 ! Täältä katsoen ihan käsittämätön määrä. Hinta jouduttiin asettamaan "sopivaksi".
kuva 18.11.2018 12:27 Reino Kalliomäki  
  Sodan jälkeen asuntopula oli paha. Mikäli jollakulla oli tyhjä huone, kunnan asuntolautakunta saattoi määrätä siihen vuokralaisen! Lepotiloista oli kai helpompi nipsaista. Jopa saunatuvassakin asuttiin, ainoa "mukavuus" oli "Porin Matti", lämmityskamiina, jonka päällä oli yksi levy.
kuva 17.11.2018 21:54 Reino Kalliomäki  
  Tulkintayritys tuottaa tuloksia, kiitos Ilkka ja Eljas! Hämähäkit viestivät dokumentaarisesta otteesta, numerot ovat selviä, eivät taiteellisia. Mielestäni virstanpylväs viittaa suomalaisiin virstoihin, venäläinen virstanmerkki sattuisi suunnilleen asemalle, suomalainen noin talleille johtavan vaihteen tienoille. Matka Helsingistä ei ole voinut paljon muuttua. (Ri nykyisin 71,433 km, suom. virsta 67= 71,610, ven. 67=71,480)
Eljaksen käsitys ylänumerosta tuntuu järkevältä: 2665 jalkaa olisi noin 810 metriä. Kaltevuus on nykyään pienempi, mikä on luonnollista. Nousu päättyy Istuinkiven sillan alla.
Orihveden merkissä kaltevuus on merkitty toisin (1:10). Merkintätapaa on ilmeisesti muutettu. Hyvä, että piirustuskin löytyy, ehkä sen mukana lisätietoakin. Oulunjärven radan kustannusarviossa merkkejä on lähes 3 kilometriä kohden, eli pienetkin kaltevuudet on merkitty. Näkemissäni kuvissa merkki on vasemmalla. Numerot näkyvät kuitenkin vain yhdessä, sekä Hilda Olsonin piirtämässä kuvassa. Lisää löytynee? Orihveden pengerkuvan on ottanut Daniel Nyblin, ja negatiivi on kadoksissa.