Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.12. 19:06 Reino Kalliomäki  
  Kerava-kytkentä ei ole ihan perätön. En ole nähnyt kuvaa aikaisemmin. Kapea laituri on tehty kiskojen väliin laitettuja betonilevyjä käyttäen. Kiskon kanta ulospäin. Näitä näki vielä 1970-luvulla ainakin. Samanlainen laituri näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/109052?u=3399&ros​=3 Laiturijärjjestys on oikea. Veturin takana on parin raiteen jälkeen siirtokuormauslaituri. Toomien välistä näkyy valaisin. 1960-luvun kuvassa on pylväs samalla kohdalla http://vaunut.org/kuva/109055?u=3399&ros​=3 Kirjassa "Minun Keravani" (ISBN 952-91-2779-0 Taisto Saarentaus) on sivulla 116 kuva melko tavalla samanoloisesta talosta (Visakannon talo), juuri oikealla paikalla. Talo on tehty 1920, ja radan puolella on lautatarha-alue. Kuvassa on eroja, mutta kuvien välissä on 30 vuottakin.
Mielestäni oikeanpuoleinen karvalakkinen herra voisi olla myös Airas, mutta varma tunnistaminen lienee vaikeaa. Veturi luovutettiin Lokomon listan mukaan 23.1.1923. Kuvaa ei ole otettu sydäntalvella. Ehkä huhtikuussa, 1920-luvulla. Menossa on joku kokeilu, onhan paikalla ensilinjan miehiä.
kuva 11.12. 21:58 Reino Kalliomäki  
  Kauhtunut, ja oudon värinen. Vertaa kuvaan: http://vaunut.org/kuva/123817
kuva 09.12. 01:14 Reino Kalliomäki  
  1950-luvulla Martinniemen teollisuudella oli karttojen mukaan kapearaidejärjestelmät sekä sahalla että massatehtaalla. Toistaiseksi paikantamattoman merkinnän mukaan siellä olisi ollut kaksi moottori-, ja kaksi sähköveturia. Löytyykö näistä mitään vihjettä?
kuva 07.12. 23:49 Reino Kalliomäki  
  Iltojen pimetessä tulipesän loimotus savussa näkyi usein ennen Haapajärveä, lämmittäjä valmistautui pitkään nousuun. Vaan mieluisimpien kuvien kasetti on niin varmassa tallessa, etten ole sitä vuosiin nähnyt. Eipä harmita enää, löytyy, tai sitten ei. 1039 meni edellisenä päivänä Iisalmeen, tässä en nähnyt varmaksi.
kuva 06.12. 16:56 Reino Kalliomäki  
  Samoin!
kuva 06.12. 16:44 Reino Kalliomäki  
  Raikas tunnelma!
kuva 05.12. 20:34 Reino Kalliomäki  
  Niinpä se kai olikin, puun kulutuksen suhteellinen väheneminen laukaisi toimenpiteen!
kuva 05.12. 20:22 Reino Kalliomäki  
  Paljon on materiaalia! Vasemmassa laidassa HF 110C - Hyrynsalmi - Kuusamo kenttäradaltakin tuttu veturityyppi. Kuvia mm. sivuilla https://kenttarata-feldbahn.weebly.com/
kuva 04.12. 19:30 Reino Kalliomäki  
  Olisiko Uimaharju, taustalla Enson voimalaitos?
kuva 04.12. 18:06 Reino Kalliomäki  
  Olen Hannun kanssa samaa mieltä, kovasti näyttää aputenderiltä. Lyhyt kytkentä. Kanassa vielä lyhyt runko. Kokeilu, vaurion pikakorjaus, keskeneräisen pajaremontin aikana pakottava väliaikainen käyttö? Lyhytrunkoisen veturin polttoainetila oli hiilelle sopiva. Halkopiipun käyttö äänenvaimentimena on tosiasia, yhtä lailla hallituksen määräys 200 veturin muuttamisesta halkopolttoiseksi. En tähän ehtinyt löytää kopiota, muistaakseni hallitus oli Kallio III, vuonna 1929. Työllisyyspolitiikkaa, ehkä myös hinta-sellaista. Hallitukset olivat noihin aikoihin lyhytikäisiä, ehkä lukumäärä ei pidä paikkaansa.
kuva 03.12. 23:28 Reino Kalliomäki  
  Kyseessä on valmistajan kuva, 07.10.1913 (valmistumispäivä).
kuva 03.12. 01:45 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä Tepon kanssa. Yläosa on vaunun katon läpivienti, ja "rungon" yläosa myöhempi lisäys. Veikkaisin kapearaiteisen vaunun valaisimeksi. Tämän mallisia näkyy muutamissa kuvissa (katolla), olipa kynttilöitäkin käytössä. RLR:n vaunuissa oli uutena "amerikkalaiset ventilaattorilyhdyt", vetoa aikaansaava "torpedo" katolla. Ne olivat kestävyydeltään huonossa maineessa. VR taisi käyttää öljylamppuja vain aivan alussa.
kuva 02.12. 23:33 Reino Kalliomäki  
  Samaa kuvaa on käytetty Montanian mainoksessa v. 1911 ("Alte Lokomotiv Annoncen",1974, ISBN 3-87943-348-8). Teksti "Montania" on poistettu kyljestä. Tyypillisin näiden yksisylinteristen, makaavien vauhtipyöräkoneisten veturien valmistaja oli Deutz, joka hankki Montania-firman osake-enemmistön 1912. Useat tehtaat tekivät näitä , ja kuvittelin etuikkunan muodon kertovan valmistajasta. Kaikenmuotoisia on eri tehtaiden vetureissa, samoin jäähdytysveden höyrypiippuja. Parempi tuntomerkki on moottoritilan liukuovien malli, mutta sekään ei ole varma.
Kuvasarja:
InterRail reissu 2017
 
01.12. 08:47 Reino Kalliomäki  
  Kiitos nojatuolimatkasta!
kuva 24.11. 21:20 Reino Kalliomäki  
  Kirjassaan ”Far Wheels” (1959), C.S.Small kertoo, että silloin, höyryveturien aikaan juna kulki kahdesti viikossa. Ilmainen juna käytti 64 mailin (Viti Levu on pyöreähkö, halkaisija noin 75 mailia) matkaansa koko päivän, pysähtyen ”missä tahansa, niin pitkään kuin tarvittiin”. Ratahan kulki sokeribisneksen ehdoilla, ei kaupungista toiseen. Colonial Sugar Refinig Co, silloinen omistaja, sai hallitukselta radan tarvitseman maan ilmaista junaa vastaan. Yhtiö toi työvoimaa Intiasta (ahkeraa ja halpaa). Alkuperäiset asukkaat täyttivät junan, joka on ollut kuuluisa harrastajien piirissä.
kuva 24.11. 20:08 Reino Kalliomäki  
  Veturimies 6/31 kommentoi: ”Sekajunan saavuttua asemalle pysähtyi se ensin ottamaan vettä ja puita. Kun vesi oli otettu, ja puita ei ollutkaan sillä kohdalla saatavissa, täytyi peruuttaa 40 metriä… Tällä välin oli kääntösillan vartija aukaissut sillan päästääkseen laivoja ohi. Junaa peräytettäesssä ei tätä ollenkaan huomattu, ja junan ollessa melkoisen pitkä, putosi viimeisenä ollut III lk:n henkilövaunu alas. Tällöin katkesi ilmajohto, ja juna pysähtyi. Vaunun kytkin oli kuitenkin niin luja, ettei vaunu kokonaan pudonnut, vaan jäi pystysuoraan roikkumaan. Vaunussa olleista matkustajista yksi kuoli ja kolme loukkaantui.”
kuva 21.11. 22:20 Reino Kalliomäki  
  "Aakkosellinen luettelo Suomen valtion- ja yksityisillä rautateillä olevista liikepaikoista", huhtikuun 1 p:nä 1913 luettelee Helsingissä 4 asemaa: Helsinki, a, Hf ja Helsinki, s, Hfh, jonka alaisuuteen on merkitty Ruoholahti, v, Hietalahti, s, Merisatama,s, Eteläsatama, s ja Katajanokka,s. Muut asemat ovat Fredriksberg, a, Fb ja Sörnäinen, a, Sö. Helsingin satama-nimisen aseman sijaintia ei anneta, vain III piiri, 2. jakso. Länsisatama ja Jätkäsaari ovat tässä vaiheessa tuntemattomia. (Malm jäi pois, koska sillä ei ole satamayhteyttä).
kuva 21.11. 01:02 Reino Kalliomäki  
  Asemarakennuksen kate on vaihtunut sitten kuvan http://vaunut.org/kuva/87792?liikp1=2660 Vinoneliökuvioisesta huopakatteesta tiilikatteeksi. Varmaankaan ei olisi tehty sodan aikana. Taitaa Jussi olla hollilla.
Kuvasarja:
Timiriasew
 
19.11. 10:50 Reino Kalliomäki  
  Pystykuvan laajat , tyhjät katukiveys- ja taivaspinnat korostavat paikan aukeutta, autiutta. Ehkä Timiriasew oli monen ulkomaalaisen tavoin hiukan kummastunut siitä, miksi täällä ei asu ketään?
kuva 16.11. 10:23 Reino Kalliomäki  
  Nelonen. Kolmosesta puuttuivat uutena keski-ikkunat! Ne ilmestyvät myöhemmin, samoin kuin molempiin katoluukku.
kuva 11.11. 18:58 Reino Kalliomäki  
  Valmistajankuva tehtaalta. Litteraa ei taida olla, mutta kävisikö: höyryveturi-HKR-4 ja vielä "kapearaiteinen"?
kuva 11.11. 18:54 Reino Kalliomäki  
  Tampellan valmistajankuva, en tunne paikkaa. Samoin luettelossa on mainittu Rauma "7", ja TVYH:n pieni satulatankki. Molemmat kuvat ovat tehtaalta.
kuva 11.11. 18:48 Reino Kalliomäki  
  Kuva on sikäli mainio, ettei sitä löydy Tampellan valmistajankuvaluettelosta. Silti se on tyypillinen valmistajankuva koeajolta, taustalla lienee Sääksjärvi.
kuva 11.11. 02:13 Reino Kalliomäki  
  Kuvassa on kivasti väriä syksyyn! Mutta tuohan on enää seisake vain.
kuva 11.11. 02:06 Reino Kalliomäki  
  On siinä laituripahanen, hämäävästi lankku jatkuu kiskona... Tasoristeys oli Seinäjoen puolella, eiköhän kuvaaja ole tiellä. Siis menossa Perälää kohti. Kaksi Efiä, kaksi junaa.
kuva 10.11. 20:48 Reino Kalliomäki  
  Kuva sillasta avoinna http://vaunut.org/kuva/123167
kuva 10.11. 11:05 Reino Kalliomäki  
  Onpa ihan outo! "Murteellinen" nimi antaa suuntaa, mutta muuten kiva nähdä. Rataa on sorastettu, ja elementtirakenne laiturissa. Tuntuu tutulta, kuvan veikkaisin olevan 60-luvun alusta.
kuva 07.11. 12:02 Reino Kalliomäki  
  Jounin tarkennus: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​action=dlattach;topic=10635.0;attach=485​9;image
kuva 07.11. 00:07 Reino Kalliomäki  
  On kulkenut, leimattu 6.9.53. Sorry, oleellinen tieto jäi pois.
kuva 06.11. 15:34 Reino Kalliomäki  
  Kuva suurennettavissa yleisen keskustelun puolella: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​action=dlattach;topic=10635.0;attach=485​7;image
kuva 03.11. 01:40 Reino Kalliomäki  
  Onnettomuudesta on myös 5 kuvan sarja, rasterittomassa kuvassa näkyy numero 347 selvästi. Myös koko henkilövaunusto: http://vaunut.org/kuva/123058?a=1
kuva 02.11. 06:05 Reino Kalliomäki  
  Kaksi banaania kelpasi vuonna 1945 häälahjaksi. Kuulemma säästettiin syömäkelvottomiksi, kun ei niistä tiedetty.
kuva 24.10. 21:40 Reino Kalliomäki  
  Kuvattu jollakin asemalla mistä saa halkoja. Kuljettajan ikkunan nojalauta vihjaa vaihtotöistä. Mitä säilytettiin ketjussa riippuvan luukun takana? Kerrankin näkyy avattuna.
kuva 23.10. 01:34 Reino Kalliomäki  
  Ylhäältä tulee 2 avojohtoa, - puhelin?
kuva 22.10. 22:02 Reino Kalliomäki  
  Samasta koneesta on kuva Eskolan metsäradan kirjoissa. Se on aivan rähjäisessä kunnossa lasten leikkipaikkana. Kuva on sijoitettu metsäradan Takkulan kuopalle, mutta kapeaa raidetta ei näy. Nämä kuvat ovat hienoa katseltavaa. Hyvä, että Juho Hakala kuvasi, ja hyvin!
kuva 22.10. 02:48 Reino Kalliomäki  
  Oikea paikkahan se, Jarkko! Toiminta alkoi, kun vaunuja tuli kerralla niin paljon, ettei lähemmäs mahtunut. Paikkuretken kuvani on otettu ilman puukasaa!
kuva 21.10. 18:37 Reino Kalliomäki  
  Veturi on no "1", kuvassa näkyy tunnusmerkkejä edessä seisojista huolimatta: Hytin kaiteet ovat pidemmät kuin kakkosessa, lämmittäjän etuikkunan alaosa on suojattu viidellä poikkiraudalla, kakkosen ikkuna on suojaton. Mies istuu hiililuukun päällä, siksi kai suojaus . Eskolassa poltettiin vain puuta. Hänen allaan on myös ojaimurin (paikallisesti "sysäri") letku. Inosta tulleet veturit olivat leveäraiteisia, toinen niistä on "Leena". Nämä kapearaiteiset tulivat (viimeksi) Helsingin ympäristön metsäradoilta, joista suurimmat olivat Pitäjänmäki, Espoo ja Tapanila. Inosta tuli Eskolaan raskaita kiskoja, jotka asennettiin suon ylitykseen. Ehkä sen takia huhu Inosta elää, vaikka asia on sotasaaliskonttorin kirjoilla. Kuvassa näkyvät kiskot vaikuttavat sellaisilta? Silloin ajoitus pitää paikkansa. http://vaunut.org/kuva/113042?s=1
kuva 19.10. 18:26 Reino Kalliomäki  
  Veturia ja vaunuja katselin, kaivinkone-experttejä arvaan löytyvän sen alan yhdistyksestä. Iso koura vaatii isot vaunut.
kuva 19.10. 02:34 Reino Kalliomäki  
  Kaivinkoneesta en tiedä, mutta juna näyttää tältä http://vaunut.org/kuva/104671?s=1
kuva 14.10. 00:12 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Heikki, perusteellisesta kuvauksesta! Sellutehdas oli varsin lähellä, näillä vietiin lopputuotetta asemalle säiliöihin, piirros keskusteluissa: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​action=dlattach;topic=9122.0;attach=3265​;image Tuote oli maallikosta mielettömän monta kertaa tislattua, muistaakseni 60 tai ainakin 30.
Konttoripäällikkö valvoi vaunujen lastausta ja purkamista sinetöiden hanan matkan ajaksi. Tarina kertoo spriitä valuneen joskus maahan. Nopeaälyisemmät aineen käyttäjät olivat hetkessä mahallaan litkimässä nestettä ennen sen imeytymistä.
kuva 13.10. 00:21 Reino Kalliomäki  
  Ensi silmäyksellä tallirakennusta ei tosiaan näy. Olen ennenkin törmännyt tähän: Rakennus on saman kokoinen kuin raidemerkinnän musta ruutu! Talli on suunnilleen keskellä karttaa, "kanavan" koilispuolella, tarkemmin kuvan yhteydessä: http://vaunut.org/kuva/122635
kuva 12.10. 23:45 Reino Kalliomäki  
  Tällä kohdalla koski oli hurja. Ratayhteys etelärannan (vas.) ja tehdassaaren välillä kulki tästä. Vasemmalla oleva rakennus toimi alunperin spriitehtaana. Portti sillan eteläpäässä näyttää olevan suljettu, eikä nykyään ole ystävällistä, neuvovaa porttivahtia. Taaempana seisovat yhä vanhat happotornit, tosin hissi niiden keskeltä on purettu. Hissiä ajettiin posliinisella ajokahvalla sisältä, sulakekin oli. Kuuppavaunu mahtui kyytiin. Kommentikuva on otettu happotornista: http://vaunut.org/kuva/122631?a=1
kuva 11.10. 02:36 Reino Kalliomäki  
  Tässä linkissä Tuomaksen mainitsema kartta, ja paikkamerkintä: http://vaunut.org/kuva/122615
kuva 02.10. 00:09 Reino Kalliomäki  
  Kovimpana talvena 1960-luvulla Rauma oli pohjoisin avoin satama (1967?), useimmiten taisi Mäntyluotokin olla auki. Vaasasta meni jäätie Uumajaan! Ruotsin puolella oli siis sama tilanne. Tavaraliikenne Porin radalla ainakin kaksinkertaistui, joten parhaina viikkoina palasi Mierontietä useita tyhjävaunujunia päivittäin. Sanomalehtiuutisia varmaan on, mutta onko tilastoa? En pitänyt kirjaa siitäkään, mutta lehtileikkeleitä on. Aamulehti kerran kirjoitti kapasiteetin satamissa olevan rajoittava tekijä.
kuva 01.10. 23:33 Reino Kalliomäki  
  Kiitos huomioista! Korjaan maainoksen mukaan. Liikuin tuollapäin vähintäin joka vuosi.
kuva 01.10. 17:19 Reino Kalliomäki  
  Myös pohjoisempien satamien jäädyttyä ohjattiin tyhjävaunujunia tätä kautta.
kuva 29.09. 11:49 Reino Kalliomäki  
  Oliko tuo SVR:n ensimmäinen veturitalli?
kuva 28.09. 16:53 Reino Kalliomäki  
  Kuvan laatu on kaukana Branderin kuvista. Vain keskialueelta tarkahko, mutta asiallisesti tähdätty. Tuskin laatikkokamera, niille on tyypillistä kuvan pehmeys kauttaaltaan. 1930 - 1955 halpa paljekamera, hiukan väärä tarkennus. Henkselien kiinnityshaarake iso, vanhempaa muotia. Vaunun päätyjen poikittainen sidos kierretty puusta. Pyörä kapea, eli kiskomalli, puukiskoilla ei edes rautavahvistetta. Yhden kesän sivuraide. Raskas työntää, onneksi on neljä raavasta työntäjää.
kuva 27.09. 23:37 Reino Kalliomäki  
  Ennen junaa matkailtiin diligenssillä. http://vaunut.org/kuva/122361 Myös Pietarin kokoisessa kaupungissa on varmaankin ollut Omnibussien valmistusta.
kuva 26.09. 11:48 Reino Kalliomäki  
  Aikataulukirjan A-osa 1957 luettelee vyörytyslaitokset (pvl). Monilla muilla paikoilla mainitaan hihnakuljetin (phk), eikä aina vyörytyslaitetta ole purettu, kuten esim. Karjaa ja Rovaniemi. Useat pienet polttoainekatokset on merkitty pvl.
Katajanokka, Länsisatama, Pasila, Lyly, Inha, Vaasa, Jepua, Ylivieska, Olhava, Kemi, Kotka, Mikkeli, Pieksämäki, Kuopio, Iisalmi, Kontiomäki, Vaala, Syrjä, Joensuu, Korte, Kintaus, ja Jyväskylä..
Mielestäni sopisi Kontiomäeksi, mutta K 43 ? http://vaunut.org/kuva/6835?t=vy%25C3%25​B6rytyslaitos
kuva 24.09. 22:00 Reino Kalliomäki  
  Aivan samanlaisen hankin aikoinaan Verkkokarilta, sisällä pieni öljypoltin jossa on kiinni heijastin. Kun lasit olivat rikki, koetin VR:n varaosia. Eivät sopineet. Mahdollisesti metsäradalta? Omassani valmistajan nimi : A.A.Barck, plåtslageri, Helsingfors.