Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.09. 01:02 Reino Kalliomäki  
  Kiitos kommenteista!
kuva 17.09. 21:24 Reino Kalliomäki  
  Älvdalen/Njupån?
kuva 17.09. 20:55 Reino Kalliomäki  
  42‰ on paha. Kaukaksen tehdasrata korvattiin leveällä raiteella, joten kai 40‰ periytyi, tai ainakin melkein. Kapearaiteisten vanhoja tietoja löytyy m.m. VR:n sotilastoimiston jäljiltä. Jyrkin yleisen henkilöliikenteen nousu oli Lohjan sähköradalla (30‰). "Virattomilla" kapeilla teillä oli täysin uskomattomia mäkiä veturiliikenteessäkin. Joidenkin penger on vielä ehjä. Kunnon varusteita voi lainata.
kuva 17.09. 20:37 Reino Kalliomäki  
  Ehkä T-opastimia oli ennen miesmuistin alkua meilläkin? http://vaunut.org/kuva/135003
kuva 16.09. 20:23 Reino Kalliomäki  
  Arvelen "perinteisen" rataverkon merkitsevän yleistä liikennettä , erittyisesti henkilöliikennettä. Ensin tuli mieleen kuva: http://vaunut.org/kuva/94791?tag0=0%7CVr​2%7C961 Sitten Otavan satama - Otava 22,5‰. Jtt 1969 antaa Huopalahti - Martinlaakso 20‰ molempiin suuntiin. Siellä, niinkuin kehäradallakaan ei kai ole tarkoitus ollut harrastaa "perinteistä" veturiliikennettä. Onko vielä muita edes kakkosella alkavia?
kuva 15.09. 02:52 Reino Kalliomäki  
  Hauska näky!
kuva 11.09. 01:58 Reino Kalliomäki  
  TS-logo syylärissä jo tuo mieleen että tämä on ensimmäinen Veto-Jussi eli Otso 1. Lisäksi se kaiteita lukuun ottamatta sopii tarkasti yhteen valmistajan kuvan kanssa. Hieno kuvalöytö! Saalasti 14/57 valmistui lokakuussa. Kuvan paksut, jo sulavat kinokset taas tuovat mieleen huhtikuun. Siisti, puoli vuotta vanha veturi, jossa näkyy putsauksen jälkiä, arvaan kuvausajaksi 1958.
kuva 26.08. 21:01 Reino Kalliomäki  
  Kuljettaja Hirvonen kommentoi kirjeessä 1974: "Tytöt vahtikopin edustalla. He toimivat vaihteiden siirtäjinä 3-vuorotyössä. Kuvassa jokaisen vuoron edustaja. Oikeanpuoleinen oli rva, muut tyttöjä."
kuva 26.08. 20:23 Reino Kalliomäki  
  Löytyi kirje vuodelta 1975, jossa vek Hirvonen eläkepäivinään Imatralla kommentoi kuvaa: "Kuva on otettu Pankakoskella (varma asia). Kuljettaja Näsänen, lämmittäjänä Onni Muikku. Kuva noin v. 1930.
kuva 23.08. 01:11 Reino Kalliomäki  
  Etualan hahmot on lainattu kustantajan muista korteista. Ainakin pari löytyy sivuita.
Vanhojen postikorttien ajoituksessa toivoisi numeroinnista löytyvän apua. Ryhdyin siis tekemään taulukkkoa saadakseni paremman yleissilmäyksen. Valitsin kohteeksi tunnetun ”korttitalon” Hampurista, Knackstedt & Näther. Lähinnä saadakseni jonkinmoisen otoksen. Ei ihan etsimääni löytynyt, vaan: http://vaunut.org/kuva/108481?s=1 hyllyssäni on kaksi samanlaista, K&N numerot 57 ja 577. Varhaisempi on kulkenut 24.12.01, ja toinen 27.03.10. Eikä painettua sanaa mistään pappershandelista. Ainoa tuntemani samanlainen tapaus, jossa K&N on ilmeisesti myynyt kortin, löytyy Tampereelta. Kortissa lukee ”Isak Julin”. Wiipuri-kortin aseman edustalla odottavat vossikat ovat päässeet ”Helsingin uusi asema”-kortin vasempaan laitaan.. Jyrkin lisäämässä kuvassa näkyy niistä osa: http://vaunut.org/kuva/108339?ros=129&t=​lippu Korttini on K&N 443.
”Uusi asema”-korttini on K&N, serie 518, no 200. Korteistani noin puolet on kulkenut 1901 – 1905, ja loput 1910 – 1914. Poikkeus v. 1925, ja no 200 23.09.09. Saksassa korttien lukumäärä nousee 5-numeroisiin lukuihin. Kuvittelen (pahe), ettei ison talon kuvaaja eksynyt Kuloveden tai Suntin rannalle, vaan kuvia myös ostettiin, ja sarja kortteja tuli kerralla markkinoille. Korttini numerot ovat väliltä 56 – 733, sekä kolme nelinumeroista (?). Varmaan joku tietää asiasta enemmän, ja voi oikoa hämmentelyäni.
kuva 22.08. 01:14 Reino Kalliomäki  
  Hienoa nähdä juna tuossa! Vertailukuva ilman junaa: http://vaunut.org/kuva/134682?a=1
Kuvasarja:
Arkiliikennettä Skotlannin Ylämailla kesällä 2019
 
20.08. 22:10 Reino Kalliomäki  
  Nojatuolimatkailijan unelma!
kuva 16.08. 01:12 Reino Kalliomäki  
  Kertakaikkiaan!
kuva 13.08. 00:17 Reino Kalliomäki  
  Käännös sanasta "vagnhiss". Kuvaa en ole nähnyt. "Hissikori" on vaunu, jonka päälle ajettu vaunu ei kallistu mäessä. Puolet itsetoimivasta, eli toimii konevoimalla. Sellaista ehdotettiin myös Nokialla. Vaatii "ilmaista" energiaa. Onko termi väärä? Teollisuudessa on paljon hissejä, joilla voi kuljettaa vaunuja, esim. happotorneissa, mutta ei niitä vaunuhisseiksi sanottu.
kuva 28.07. 08:31 Reino Kalliomäki  
  Myös muotoilun kallioseinämään sopiva karuus tulee esiin.
kuva 25.07. 23:11 Reino Kalliomäki  
  Alikulku oli hieno juttu silloin. Länteen matkatessa ei ihan heti tainnut tula moista vastaan?
kuva 24.07. 23:46 Reino Kalliomäki  
  Kuin unta näkisi!
kuva 24.07. 23:43 Reino Kalliomäki  
  Linna näkyy junakuvassa tosi harvoin; junasta joka kerta!
kuva 08.07. 17:32 Reino Kalliomäki  
  Juna näkyy kuin unelma, vaan ollapa toinenkin! Lienee harvinaista.
kuva 08.07. 17:19 Reino Kalliomäki  
  Yhä löytyy pitkiäkin kapearaiteisia ratoja. Tämähän on yli puolet Loviisan radasta. Mikä on pisin kapearaidelinja Euroopassa nykyään?
kuva 08.07. 17:11 Reino Kalliomäki  
  En ole myöskään nähnyt kuin vihreitä VME ykkösiä. Tuona kesänä olin Haapajärvellä töissä, pvm on pahvisessa diakehyksessä IH:n tekemänä. SRS:n 1973 matkalla olin mukana, ja neuvostoaikana kävin Eestissä kerran - pari vuosittain. Nyt huomaan, että vanhimmissa kuvissa on tosiaan poikkeavia värityksiä. Yleensä vierailu siellä vanhan Tallinna-laivan aikaan oli juhlallinen: Passi ja viisumi tarkastettiin laivassa, laiturilla ja tullissa. Matkaa laivalta tulliin vartioi sotilas n. 10 metrin välein. Tunnelma oli ristiriitainen: Tervetullutko?
kuva 06.07. 16:12 Reino Kalliomäki  
  Kiitos kaikille vaivannäöstä! Ratkaisu löytyy varmaan näillä eväillä, tiedän mistä etsiä sisarkuvia. Etenkin mv-negojen taskuissa on merkintöjä.
kuva 06.07. 16:05 Reino Kalliomäki  
  En tunne SZD:n tapaa numeroida näitä vaunuja. Kuvan teksti puhuu Minskin piiristä, eikä Lokakuun. Eroja on muitakin kuin telit, m.m. savutorvet, sivupeltien niittaus... Onko vaunun kotipaikka vaihtunut, vai onko kyseessä eri vaunu?
kuva 03.07. 22:39 Reino Kalliomäki  
  Mielestäni tehtaan ratapiha on omistajan vaihdoksen jälkeen kasvanut. Muistelen suunnitellun aikataulutonta nopeatempoista liikennettä Hankoon. Kaksi runkoa, 25t akselipaino, mutta henkilöliikenne olisi pitänyt saada jaloista. Tämä ratapiha taitaa olla vaihtoehto B.
kuva 03.07. 22:30 Reino Kalliomäki  
  Marko paikansi jutun oikein! Kyseessä on palovaunu. Vanhat palokalut vietiin museoon, ja vaunu taisi mennä romuksi. Toivottavasti vaunusta varusteineen on kuva, sellaista en ole nähnyt. Vaunun on täytynyt olla sisätiloissa, piilossa kuvaajilta.
kuva 03.07. 17:12 Reino Kalliomäki  
  Jukka on puunjalostuksen suhteen oikeassa, pöllikin on pudonnut kuormasta. Tällä vaunulla oli erityinen käyttötarkoitus ennen kuvan ottoa. Lisävihje: kiskojen liitos.
kuva 30.06. 00:14 Reino Kalliomäki  
  Paras näkemäni tunnelmakuva Tallinnan satamaraiteistolta. Hoidettu kukkamaakin kojun takana! Hyvä on myös silloin Ilkalta saamani diakuva: http://vaunut.org/kuva/133670?a=1 Jotakin käsitystä sataman raiteistosta saa kartasta : http://vaunut.org/kuva/133669?a=1
kuva 29.06. 16:56 Reino Kalliomäki  
  Teemun linkkaamassa kuvassa näkyy savupiippu, ja sama Hannun kuvassa. Oletussijainnin itäpuolella ei piippuja näy vanhoissakaan kuvissa, joten kuva lienee Pðhja Puiesteen sataman puoleisessta päästä.
kuva 29.06. 00:04 Reino Kalliomäki  
  Tele tuo ihmeesti jännitettä, saa tutkimaan kuvaa.
kuva 26.06. 09:54 Reino Kalliomäki  
  Kiitos! Korjasin öisen haaveen. Kuva Kyttälän asemanseudusta löytyy myös täältä: http://vaunut.org/kuva/112813?u=3399&ros​=2
kuva 26.06. 01:01 Reino Kalliomäki  
  Muutamat eivät taida olla "rakentavia".
kuva 26.06. 00:18 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Miro tarkennuksesta. Tarkoitin kyllä, että "asemakaavaton" rakentaminen alueilla periytyy maalaiskunta-ajalta. Erohan on iso Pyynikin ja Pispalan rajalla. Kun Nokia muodostui, valitsi Etelä-Pirkkala nimekseen pelkän Pirkkalan. Muutamat henkilöt "kävivät kuumana", heidän mielestään siihen ei ollut oikeutusta. Nokia ei kuitenkaan muuttunut Pirkkalaksi.
kuva 23.06. 18:39 Reino Kalliomäki  
  Tuo "MP" tulee "Turistin" aikataulusta (1971 syys), jonka "merkkien selityksiä"-kohdassa mainitaan "MK", "MP" ja "P". Samoin v. 1968 kesä-turistissa. Itse taulussa "15":sta vuonna 1968 lukee "P 49", ja 1971 "MP 49". Olen ajatellut että "Turistin" aikataulut toimittaa VR, mutta ehkä ne ovatkin mainoksia? Mitä kertoo virka-aikataulu? Kyllä Sr12 oli jo säännöllinen veturi näissä Porin junissa.
kuva 23.06. 10:09 Reino Kalliomäki  
  Hyvä ! Tällainen muistomerkki onkin puuttunut.
kuva 16.06. 02:06 Reino Kalliomäki  
  Tästä kaivosveturityypistä on ollut aiemminkin kuvia ja kommentteja näillä sivuilla. Niissä mainitaan, ettei tämä ole ollut käytössä Pyhäsalmella, vaan on tuotu Outokummusta. Valmistaja Kone Oy Asean lisenssillä. Outokummun kuvassa veturiin on hitsattu no ”3”. Pyhäsalmen muistomerkissä on no ”8”. Perttu Karttusen kuva : http://vaunut.org/kuva/7524?tag0=2%7C%7C​&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
Pietu Tuovisen kuva: http://vaunut.org/kuva/83716?tag0=2%7C%7​C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
Jorma Rauhalan kuva: http://vaunut.org/kuva/83158?tag0=2%7C%7​C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
Jukka Voudinmäen kuvassa http://vaunut.org/kuva/50941?tag0=2%7C%7​C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen
näkyy kauimpana olevan lohkareen päällä outoja putkia. 1974 niiden tuelle oli puettu mainari. Samana vuonna mainittiin Pyhäkummussa olevan kaivosrataa. Aivan syvimmällä tasolla, sanottiinpa sen olevan syvin rata maassamme. Muistelen tasoksi 600, ja veturiksi Ruston, polttomoottorilla. Noin syvälle ei turisteja viety. Toki muitakin kuvia on, mutta niissä ei ole juurikaan kommentteja.
kuva 12.06. 03:47 Reino Kalliomäki  
  Vemput taisivat olla viimeiset jäykkäkehyksiset veturit VR:llä. Onhan niissä Beugniot-järjestelmä, joka tekee laitimmaisista akseleista eräänlaisen "telin", laakeripesien salliessa 22 mm:n sivuliikkeen. Kiinteä akseliväli on siis Beugniot-tukipisteiden väli, niin kauan kuin siirtymät riittävät. Höyryveturien aikaan termi "kiinteä akseliväli" oli tärkeä. Jumbo esim. on varustettu Kraussin telillä, joka vielä pidentää sitä. Automies sanoisi, että suuntavakavuus on hyvä. Vaihteissa meno on jäykkää. Laippoja ohentamalla ei selvitty, raideväliäkin piti suurentaa. Jäykkä akseliväli on vempuissa 5050mm, Jumboissa 6190 mm ja isossa FD:ssä 6500 mm. Telit kulkevat kauniisti tyköistuvissa vaihteissa. Pianaikaan pelkään museokalustolle tulevan uusia rajoituksia.
kuva 03.06. 23:12 Reino Kalliomäki  
  Koristeraitaa ei näy vanhoissakaan kuvissa VR:llä. Yksityisiä on monen värisinä, joissakin on raita konepellissä.
kuva 03.06. 10:27 Reino Kalliomäki  
  Kertakaikkiaan hieno!
kuva 23.05. 01:22 Reino Kalliomäki  
  Pave tuntee tienoon tarkasti, paha vastata. Ei ole siltaa, ei kiinteitä tikkaita. (Sivuilta löytyy kuvia). Etsin omistanikin, ja löysin vain yleisnäkymän: http://vaunut.org/kuva/132864 1980-luvulla taisi kuvauspaikan alla olla kumipyörät. Sama koskee 1004:n kuvaa: http://vaunut.org/kuva/121376?tag0=0%7CH​r1%7C1004
kuva 10.05. 10:14 Reino Kalliomäki  
  Tekstin lukemisessa tieliikennemerkkkeihin valittiin tutkimuksen perusteella valko-sininen.
kuva 06.05. 21:08 Reino Kalliomäki  
  Nykyään kaasuvoimala hallitsisi näköalaa raiteiden välissä. Mv-kuvaa zoomailtaessa Pasi vaikuttaa olevan oikeassa!
kuva 06.05. 21:02 Reino Kalliomäki  
  Keljonlahti oikealla? Näkymä pohjoseen, ehkä ensimmäinen matkasi oikorataa? Km-tolppa näkyvissä.
kuva 05.05. 20:31 Reino Kalliomäki  
  Hallan sahalle ASEA (Allmänna Svenska Elektriska AB) toimitti raideleveyttä lukuun ottamatta samanlaisen jo pari vuotta aikaisemmin ( 4/1896 ). Tyyppi "k" tarkoittanee juuri tällaista hytitöntä vetopeliä. Se taisi tuhoutua tulipalossa, ja kun tilalle hankittiin moottoriveturia ei outoa 914 mm:n lukemaa tunnistettu, vaan raide mitattiin. Lukemaksi saatiin 917 mm, jolla tilattiin mootoriveturi Ab Industria Oy:n kautta Deutzilta 1907. Lieneekö se maamme ensimmäinen moottoriveturi? Kuva Hallan sähköveturista löytyy Asean sivuilta. Kymin sähköveturin valmistajan numerohan oli 8/1898. Koska en ole "paremmin tietävä" odotan jatkokommenttia... :)
kuva 04.05. 10:51 Reino Kalliomäki  
  EP "CENTRIA" (91/92) Helsinki - Jyväskylä löytyy tosiaan 1978 kesäturistissa ajoajoilla 13.00-16.45 / 18.40 - 22.30 . Sisäkuvia mukavuudesta VR:n mainoksissa: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,8600.msg65951.html#msg65951
kuva 21.04. 23:44 Reino Kalliomäki  
  Erkki on oikeassa. Kääntöpöydältä lähtee vain 2 raidetta (talliin?). Veturin takaa tulee yksi, ja yhdet vastapätkät. Veturi ei ole aivan tuliterä. Arvuuttelen siis: Simola
kuva 20.04. 15:37 Reino Kalliomäki  
  Kiitos ajoituksesta, en olisi kaikkea huomannut! Miljöö vaikutti väkevältä, muistan saaneeni päähänpiston ottaa kuvan. 2x(6x6) panoraama. Kuvien väli pari sekunttia, valot pysäyttivät liikenteen.
kuva 18.04. 00:59 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Petri! Korjaan.
kuva 17.04. 10:17 Reino Kalliomäki  
  Taaemman raiteen vaunuissa näyttäisi olevan tiilikiviä. Oletin raiteita käytettävän vain torikappaan. Lähistöllä rakennetaan. Vaunussa on täysi kuorma, kun se on lastattu matalia laitoja myöten, näkyy kyllä halkojakin.
kuva 10.04. 23:49 Reino Kalliomäki  
  Juuri noille vaiheille ”Lilla Fredriksberg” on asettunut eri etäisyyksien perusteella arvioiden. Mutta arvioinneissa on usein osa arvausta. Edellytykset tuolla kohdalla ovat, tie tärkeimpänä. Parissa hiljan julkaistussa kartassa (kiitos niistä, Kurt!) on kohdalla suorakaide, ikään kuin rakennus. Vai tarkoitetaanko laituria. 1897 tariffikirjan mukaan auki vain kesäisin. Armeijalleko se oli tehty? http://vaunut.org/kuva/131834?tag0=17%7C​Sekalaiset%7CKartta http://vaunut.org/kuva/131835?tag0=17%7C​Sekalaiset%7CKartta
kuva 08.04. 23:40 Reino Kalliomäki  
  "Finnish Ports" (Schildts, Hki 1932, Hoppu & Solitander) sanoo: Eteläsatama, 25t. Myös Hanko ja Turku 40t, ja Mäntyluoto 25t. Veturin teknisiä tietoja löytyy kattilakirjasta. Laitan niitä keskustelun puolelle.
kuva 06.04. 21:00 Reino Kalliomäki  
  Veturi on toimitettu 25.VIII.1901 (Krauss-Maffei'n kortit). "Työmies" kirjoittaa 30.9.1901: "Sokeritehtaan rata alkaa olla suurimmaksi osaksi valmis ... ja on sitä kokeiltukin, veturilla ja yhdellä..." Pienen veturin tuonti kesti alle kuukauden! Veturi painoi 19 t, vetopyörät 750 mm , tulipinta 40,17 m², syl 300x350 mm, työpaine 12 Atm.