Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 25.04. 22:37 Reino Kalliomäki  
  Meilikommentti: kortit ovat kuin samasta puusta veistetyt; käytännössä ne on kuvattu samalla reissulla ja painettu yhdessä. Molemmissa on ilman epäilystä sähköraide. Kokoelmassani on molemmat kortit, ja niistä tunnetaan 20.6.1902, ja 30.10.1902 päivätyt postitusleimat.
Pidän 98% varmana että ne on kuvattu alkuvuonna 1902. (ARoi)
toinen kortti : http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​action=dlattach;topic=2552.0;attach=4408​;image
kuva 25.04. 22:16 Reino Kalliomäki  
  Se oli varmaankin joku lehtikirjoitus vain, joka sai pyöräilemään tuonne. Mitä muistelen: punaisten räjäyttämä... lieneekö totta?
Lisätietoa kommenteissa kuviin http://vaunut.org/kuva/118456 ja http://vaunut.org/kuva/79034?t=hakkila&t​ag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta
kuva 24.04. 00:12 Reino Kalliomäki  
  Teemun merkitsemä paikka on ihan oikea. Ilmakuvassa näkyy jopa katon vaalea paikka. Joki ei näy heinikon takia, eikä pitkittäinen rakennus, jos se vielä oli pystyssä. Tästä lähti hevosraide, joka ylsi Hiekkaharjuun asti. Sen käyttämä katu oli aikanaan nimetty "Rillitieksi". Edit: näkyy siis Helsingin ilmakuvassa, se on parempi.
kuva 23.04. 22:34 Reino Kalliomäki  
  Onnittelut, Antti ! Löysit kuvankin. Lähdin kuvaamaan siltaa, jonka punaiset räjäyttivät, kaukana kävelevä pariskunta on pian sillallla. Maatalouskoelaitoksen oma syrjäraide, sanoo luettelo vuodelta 1974. Maiseman rustiikkisuus hämmästytti.
http://vaunut.org/kuva/118488?a=1
kuva 23.04. 21:15 Reino Kalliomäki  
  Syksy, ja kello taitaa olla jo 17. Tapio erehtyy vartioidun tasoristeyksen suunnasta, se on kuvaajan takana.
Kuvasarja:
Kevätöinen Riihimäki
 
23.04. 21:00 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä kuin Jimi!
kuva 20.04. 00:46 Reino Kalliomäki  
  Talma?
kuva 19.04. 23:21 Reino Kalliomäki  
  Mainio löytö! Kiitos, Pave!
kuva 15.04. 20:40 Reino Kalliomäki  
  Mukavia nämä paikat joissa voi seurata etääntyvää junaa kauan, tasoristeyskin hiljenee pian.
kuva 14.04. 20:50 Reino Kalliomäki  
  Jouni, tämä juna pysähtyi Kauvatsassa. Aikataulun mukaan myös pari muuta. Vorg kertoo henkilöliikenteen loppuneen vasta 1989. Tavaraliikenne loppui jo 1973. Teollisuuskalenteri 1923 kertoo, että "Kauvatsan Höyrysaha Oy" perustettiin 1897. Puhelinnumeroksi mainitaan 17. S. Tiilitehtaiden historia (Helsinki 1981) mainitsee "Kauvatsa Oy:n", joka aloitti 1940, ja sen yhteydessä toimi saha. Todennäköisesti sama saha, jonka omistaja vaihtui 1940.
kuva 10.04. 23:08 Reino Kalliomäki  
  ”Punaisten 1918 räjäyttämä silta oli korvattu samana vuonna puusillalla. Sen tilalle ostettiin nyt valtionrautateiltä Kotkan radalla Osolankosken yli johtanut silta ja asetettiin paikoilleen kesällä 1928.” Lainaus kirjasta ”Forssan Puuvillatehtaan Historia 1847 – 1934” , K. V. Kaukovalta ( Hämeenlinna 1934, vain 50 numeroitua kappaletta), sivulta 666.
kuva 04.04. 20:35 Reino Kalliomäki  
  Varhainen kuva (piirros), jossa näkyy juna Hämeenlinnan asemalla, on Hj. Munsterhjelmin vuonna 1872 tekemä, ja julkaistu tunnetussa kirjassa "Matkustus Suomessa", Tilgman, 1874, Helsinki. Selittävässä kappaleessa sanotaan mm: "Tuolla sievällä niemellä yhä seisoo rakennuksia täällä majailevan Venäjän sotaväen varalle, sillä yhä edelleen Hämeenlinna on asevarasto, ja sodan aikana tärkeä paikka."
Hämeenlinnan Höyrysaha Oy perustettiin 1873 (S. teollisuuskalenteri 1923), ja sen mainitaan toimivan nimellä Eklöf.
Vuonna 1926 rakennettiin "Sotilassäilyke Oy", sittemmin "Mensa Oy" .
Uusi "Asemanranta" näyttäisi jättävän niemen pohjoisosan vielä vaille taloja. Varmaan kiva paikka. Mieleen vaan hiipii jostakin "Jumaltenranta"? Asemanrantahan on juuri asiallinen nimi.
Lastaussillat näyttävät melko korkeilta?
kuva 04.04. 19:22 Reino Kalliomäki  
  Moneen kertaan muistikuvia vatvottuani arvelen 2224:sen tuoneen junan pohjoisesta (via Lyly). Kulkusuuntaa vaihtavilla pikajunilla oli 15 minuutin seisahdus. 2218 tuli aikaisemmin odottamaan paikalle. Veturit kytkettiin yhteen, ja yhdessä ne lähtivät. Siihen aikaan en varmaankaan tiennyt mitään kaksinajolaiteista, niiden kytkemisestä en osaa sanoa mitään. Kuvat tuolta ajalta ovat vahvasti höyryvoittoisia.
kuva 04.04. 00:20 Reino Kalliomäki  
  Mokasin taas! Kiitos tarkkuudesta, eivät vanhat mielikuvat pääse harhauttamaan. Hurujen kaksinajoa toki oli, kaivoin samasta laatikosta toisen kuvan malliksi : http://vaunut.org/kuva/118094 . Aikaisemmin näkyi 964:sta esittävän kuvan taustalla 2 Hurua : http://vaunut.org/kuva/115738?tag0=0%7CV​r2%7C964
kuva 30.03. 21:51 Reino Kalliomäki  
  Muuan kahvilatuttu kertoi vielä Rauman rautatien aikana käyneensä Raumalla oppikoulua junalla Peipohjasta. Telivaunuun oli kova ryntäys. Polttopuuta hankittiin radan varren tilallisilta. Pinon paikka sovittiin radan varteen. Kun juna pysähtyi polttoainetta ottamaan, matkustajat liittyivät ”halkoketjuun” nopeuttaakseen perillepääsyä.
VR palkkasi virkamiehen ostamaan puutavaraa v. 1897, ja hänen ”ympärilleen” kehittyi puutavarakonttori. (Jämsén: ”Halkometsästä Sahoille ja Soille”, VAPO 1940 – 1990, ISBN 952-90-1677-8) . Kirjan toi ”käsiini” EN turvekirjoituksessaan. Puutavarakonttori ei aina saanut ostettua halkoja tarpeeksi. Silloin lähetettiin liikkeelle erityinen juna halkoja ostamaan (VR 1912-37). Viimeisen halonostojunan sanotaan kulkeneen v. 1914.
Maailmansodan aiheuttaman polttoainepulan takia VR aloitti omat hakkuut noin 1915 (Jämsén). En ole kunnolla mieltänyt, miten suureksi toiminta kasvoi. VAPO-kirjassaan Jämsén mm. kertoo VR:ltä siirtyneiden alusten määrän v. 1945. Siirtohan tapahtui jo v. 1940, mutta tuskin aluksia poistettiin noina vuosina.
Höyryhinaajia 9
Moottorihinaaja 1
Tervahöyry 1
Proomuja 67
Asuntoproomuja 11
Vuoden 1933 alusta VR:n puutavarakonttori muutettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistoksi, jonka alaisuudessa toimi mm. puutavaranostojaosto sekä metsänhakkausjaosto. Jälkimmäistä ryhdyttiin v. 1934 kutsumaan Valtiorautateiden puutavaraliikkeeksi. Henkilökunnan määrästä en ole huomannut mainintaa, mutta halkoaumat olivat huikeita. Käsikirjastoni vastaa nihkeästi näihin kysymyksiin, kiitän kirjan tekijää tutkimustyöstä.
kuva 27.03. 22:56 Reino Kalliomäki  
  Tolpasta.
kuva 27.03. 22:36 Reino Kalliomäki  
  Olisiko Hr11 pärjännyt yhtä hyvin kuin ilmeisesti jotenkin kesäterässä oleva Sr12?
18.05.1971 P43:sta veti yksinäinen Sr12-2734. Junan muodosti 7 teräs-, ja 4 puuvaunua . Oli tupaten täyttä. Riihimäelle saavuttiin 8 min. myöhässä. Suurin nopeus oli 90 km/h. Veturi savutti kuin höyrykone. Hämeenlinnassa oltiin 15, ja Toijalassa 24 min. myöhässä. Sanottiin vetureista olevan pulaa Helatorstain menoliikenteen takia. Nopeus oli Kuljun kohdalla noin 50 km/h, ja Tampereelle tultiin 28 min. myöhässä. Vaikka Lielahdessa oli ratatöitä päästiin Nokialle vain varttituntia vaille aikataulun. Tampereen 10 minuutin pysähdys oli kutistettu vain 1,5 minuuttiin.
kuva 27.03. 00:09 Reino Kalliomäki  
  Mukava tuo pilvien, höyryn, ja savun yhteisvaikutus. Hyvä kuva!
kuva 25.03. 21:58 Reino Kalliomäki  
  Jos kuvaaja vasemmalla kädellään osoittaa takaviistoon, niin suunnilleen siellä oli lipeälampi. "Likaoja" oli vastamäkeen nouseva putki. "Myrkkyoja" (karttanimi edelleen) lähtee sieltä. Monilla paikkakunnilla "live" hajasijoitettiin teille, kunnes hoksattiin sen palavan korkeassa lämpötilassa.
kuva 25.03. 21:37 Reino Kalliomäki  
  Esalle kiitos promillekommentista! http://vaunut.org/kuva/44831 Kumma juttu tuo muisti. Joku asia vaivaa alitajuisesti, ponnahtaen jostakin esiin. Promilleja oli muuten 20, Tammisaaren satamaraiteella. Ryhdyin suurentelemaan ja tutkimaan alkuperäistä kuvaa. Aivan kuin Kallen oikealla puolella pensaiden takaa näkyisi vettä. Raiteisto ei oikein sovi Kirkniemeen. Sama Kalle oli aikaisemmin Tammisaaressa. Voisiko kuva ollla sieltä? Nolottaa sotkemiseni. Pekka Viitamäen kuvassa http://vaunut.org/kuva/58516?liikp1=1779 Kalle on kovin samanlainen, Metsäliittohan maalasi omansa vihertäviksi. Kallen myyntiin vapauttanut Otso näkyy Hannun kuvassa http://vaunut.org/kuva/99292?liikp1=1779 eli vuosilukunikin on väärä.
kuva 23.03. 20:54 Reino Kalliomäki  
  ”Hr11 oli sellainen ( ääni hiljentyen)… siinä oli se kattila, jolla yritettiin lämmittää runkoa… Turkuhan niitä käytti. Junat olivat sopivan kokoisia, matkat sopivia. Toinen asia oli koulutus. Parikymmentä vuotta höyryveturia ajaneet miehet suhtautuivat näihin hiukan halveksuen: Herrojen metkuja, antaa olla nyt, aika näyttää. Mies joka ei halua oppia on aivan toisenlainen kuin asiasta innostunut.” Edellisen kertoi Ylimatkaneuvoja O. Paukkunen haastattelussa 1986, ilmeisesti heijastaen Konetoimiston ajatuksia. Hän sekä koulutti henkilökuntaa, että otti vastaan uusia vetureita Tampereella, myös monille yksityisille. (juttuun sis. viittaus kirjaan VR:n ammattikoulutuksesta)
kuva 22.03. 18:46 Reino Kalliomäki  
  Lumpun hajut poisti Tervakoskelta patentoitu turvalanka. Paperin laatu kyllä heikkeni.
kuva 22.03. 18:44 Reino Kalliomäki  
  Onpa hieno!
kuva 21.03. 18:31 Reino Kalliomäki  
  Kääntelin takkia pari kertaa. Pian ollaan Kihniöllä! Sorry!
kuva 19.03. 16:25 Reino Kalliomäki  
  Heikki ennätti ensin! Noin korkea numero on jo hyvä tunniste. Lisään kohteen pieneksi sarjaksi, niin näkyvät nuo Pedershaabitkin.
kuva 19.03. 12:22 Reino Kalliomäki  
  Vorgin antamien etäisyyksien perusteella Fredriksbergin laituri oli noin 50 m siltojen pohjoispuolella. Paulin kuvassa http://vaunut.org/kuva/117577?a=1 suunnilleen laskumäen kohdalla. En muista (hmm) nähneeni siitä kuvaa.
kuva 19.03. 11:32 Reino Kalliomäki  
  Eipä juolahtanut mieleeni, muistuttaa Minkiön vanhaa vajaa, mutta ei ole. Tositoimesta on kyse.
kuva 18.03. 17:23 Reino Kalliomäki  
  Ihastuttava kuva! VR:n puurakenteita on hiljan uusittu: Aitapylväitä ja laiturin kansi. Perustukset lienevät alkuperäiset. Miten pian kyllästämätön puu lahoaa? Ehkä kuva on noin 15-20 vuotta perustamisen (~1906) jälkeen. Laiturin öljylamppu kavaltaa paikan olleen miehitetyn.
Timon kysymys sai selaamaan postikorttipinoa, asia oli joskus askarruttanut. Ensin kuvittelin tämän olevan itäinen piirre, mutta koska "vikoja" löytyi lännestäkin, arvelen jutun perustuvan epävarmaan kirjoitustaitoon. Piste ison Iin päällä esiintyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/110836?t=siuro&ta​g0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus SIURO. Piste J:n päällä kuvassa http://vaunut.org/kuva/112837?t=m%25C3%2​5A4ntyharju&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAs​emarakennus MÄNTYHARJU. Eräästä Seinäjoen asemakilvestä puuttuu Ä:n pisteet. Säiniö on kirjoitettu Ii:n pistein, mutta ilman Ä:n pisteitä. Hassuin on Perkjärvi ilman mitään pisteitä, kirjoitettuna "PERKIARVI". Tämän täytynee olla venäjän kielen vaikutusta. Kaikki mainitut ovat vanhoja juttuja. Varmaan on muitakin, kaikkiaan epätavanomaista.
kuva 14.03. 22:24 Reino Kalliomäki  
  Ähtärin asemakuvista http://vaunut.org/kuva/105920?liikp1=209​8 lienee 1920-luvulta. Negatiivikoko ainakin 9x13. Teksti on tarvinnut kirjoittaa mustalla, ja kun sekin negatiivi on tätä vorgin kuvaa puolet pienempi, niin olisipa ollut kellosepän työtä. Kuva taitaa olla ortokromaattinen. Timpurin nikkaroimat harjakoristeetkin ovat paikallaan.
Kuva http://vaunut.org/kuva/117770?liikp1=209​8 on taas tyypillistä 1950-lukua. Puun koostakin päätellen tämä Heikin lataama kuva on siltä väliltä. Sijoitustietojen mukaan esimerkiksi juuri 1940. Veturista on kuva kylmänä Tampereen tallilla 1958, selkeästi paljon tätä kuvaa myöhemmin.
kuva 14.03. 20:40 Reino Kalliomäki  
  Yritin kartan avulla, 1974 ilmakuva näyttää varjona piipun koon. Enin osa piipuista on varsin lähellä: Hatanpään ja Ratinan lämpökeskukset, Sarvis, Lokomo ja Kumiteollisuus. Tako näkyy, ja Tampellan mahtavasta 105-metrisestä näkyy savu valomaston oikealla puolella. Ei kai tämä oikeata savusumua ole, mutta pakkasyön jälkeen näkyvyys kyllä rajoittui. Vasta pohdittuani asiaa Niilan kysymyksen jälkeen huomasin, että piippuja pitäisi näkyä toinen mokoma! Nythän ne vähenevät maisemasta, kuukausi sitten panin merkille, että sukkatehdastakin remontoidaan asunnoiksi.
kuva 12.03. 14:00 Reino Kalliomäki  
  Kerrassaan hieno!
kuva 09.03. 00:55 Reino Kalliomäki  
  Noille puolustusvoimien varastoille kaareutuvat ratapenkat ovat vähitellen kadonneet pusikoihin. Ohittavasta junasta oli tapana kuvitella mitä jännää siellä on ollut.
kuva 09.03. 00:48 Reino Kalliomäki  
  Ainakin viime kesänä vanha silta oli viereisellä kentällä. Nykyinen silta lisää alikulkukorkeutta ainakin metrin, ja kannen tukirakenne on leveä. Arvaisin, ettei ole entinen ratasilta. http://vaunut.org/kuva/117681
kuva 08.03. 13:05 Reino Kalliomäki  
  Kiitos huomiosta, korjaan. Olinkin huolestunut kestopäällysteestä, tämä vaikuttaa senkin suhteen varmalta.
Käsittääkseni kaikki Elli Saarikon Tampereen vuorot ajettiin juuri tästä. Lisäsin hetki sitten kartan tien vanhasta linjauksesta keskustassa. Vuonna 1972 toki ajettiin uusia reittejä. Samoin uudet pikatiet olivat vieneet "valtatie"-statuksen.
http://vaunut.org/kuva/117675
kuva 05.03. 01:50 Reino Kalliomäki  
  Junan näkeminen herätti kiinnostuksen asiaan. Paikallisten lehtiuutisten mukaan junan käyttö on lisääntynyt auton kustannuksella. Reilun 10 km:n osuus Darmstadtista Pfungstadtiin kulkee omalla pistoraiteella vain 1,5 km loppupäässä, enkä huomannut sen menestyksestä kommenttia. Se lienee vain Odenwald-junien "rönsy". Darmstadtissa on aseman läheisillä teollisuusalueilla paljon raiteita, kaduillakin. Lähes käyttämättömiä, kuten Helsingissä 70-luvulla. Raitiovaunujen ja bussien ajo samoilla kaistoilla keskustassa näytti toimivan mainiosti.
Kuvan tietojen muokkaus ei pelaa tänään.
kuva 04.03. 22:00 Reino Kalliomäki  
  Oikeinhan se on. Mika kirjoitti ensimmäisenä, mutta tuttu juttu oli myös Uwelle. VIAS Rail Gmbh:n Bombardier itino tulossa Pfungstadtista Darmstadtiin. Kyljessä lukee "Odenwaldbahn". Olin huomaavinani edessä vasemmalla VT 108.2-merkinnän. Aluksi olin hämmentynyt DB-merkintöjen puutteesta, mutta netistähän kaikki löytyy. Taaempaa siltaa myöten kulkee valtatie 5 , eli E35. Nyt olen hämmentynyt ratkaisun helppoudesta.
kuva 04.03. 20:17 Reino Kalliomäki  
  Lähellä, lämmintä...
kuva 19.02. 00:36 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Erkki vihjeestä! Selventää jakausta :)
kuva 16.02. 17:57 Reino Kalliomäki  
  Vuoden 2009 kuvassa samalla paikalla (kuvatekstin linkki) on vasen etulasi ehjä. Lampunlasejakin on rikottu.
kuva 15.02. 23:46 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, korjaan! Outo juna.
Kuvasarja:
Helsingin päärautatieaseman sisätiloja
 
15.02. 13:46 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä kuin Mikko! Näkymät vaihtuvat, dokumentti paranee.
kuva 12.02. 23:27 Reino Kalliomäki  
  Näyttävät entisiltä Rautaruukin koneilta. Ensimmäisessä on tuo S-tyypin (ruotslais-) hytti, joka asennettiin haverin jälkeen. Alunperin hytti oli kuin takimmaisessa numero seiskassa, uudemmassa veturissa. Samat pyöristetyt piirteet olivat Myllykosken nro 6:ssa. Rautaruukin 6:seen näkyy myös asennetun radio-ohjaus (valot), joka 1986 oli vain numeroissa 10 ja 11 (RR).
kuva 11.02. 23:26 Reino Kalliomäki  
  Riemuitsee kuin vieras markkinoilla. Olen kateellinen.
kuva 10.02. 17:16 Reino Kalliomäki  
  Voiko tätä ajaa yhdellä koneella, vai täytyykö toisenkin edes vähän ottaa kierroksia? Satuin kerran tilanteeseen. jossa toinen kone menetti tehojaan. Vauhti putosi johonkin reippaan kävelyn tasolle.
kuva 10.02. 17:08 Reino Kalliomäki  
  Tunnistaisiko joku kuvan Torniossa otetuksi? Lähellä näkyvä silta on suurennettuna katseltaessa betonia, ja vinon rajauksen takia oikealta ennen Tr1:stä jää pois putkirunkoinen valotorni. Taaempana näkyy ristikkorakenteisia.
kuva 07.02. 11:52 Reino Kalliomäki  
  Arvelen veturin numeroksi "1". Verrattaessa kuvaan http://vaunut.org/kuva/117111?a=1 ja http://vaunut.org/kuva/89953?t=HKR&tag0=​0%7CHKR%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapear​aiteinen nähdään silmiinpistäviä eroja, ja monta pienempää. Hytin ikkunat ovat pienet, ei ole avointa polttoainetilaa, hiekkkakuvun käyttövipu on lämmittäjään puolella, sivutankkien niittaus on sivullla, eikä päällä... Ei ihme, että tämä luovutettiin venäjän sotavoimille, kun jotakin piti antaa. Tampereen Konepajan varhaisissa kapearaidevetureissa on myös pienehköt sylinterit, aivan kuin suhteessa normaaliraiteisiin, HKR kakkosessa on isommat. Mitä pienempi veturi, niin käytännön työssä on voimasta hyötyä. Tästä veturista on kuvia Viron ratojen historiikeissä, esim. Mehis Helmen "Narrow Gauge Supply Railways in Estonia 1895 - 1975", ISBN 978-9949-21-061-9, vuodelta 2010, sivu 187. Veturissa on edelleen sama rakenne. (kirjassa on kuva myös JR:n Baldwinista, sarja Ot).
Kuvassa veturi näyttää uudelta, varoventtiilitkin kiiltävät. Numero puuttuu laatan alta. Valtaventtiili on selällään. Siksi kuvittelen ajoitusta virheelliseksi.
kuva 06.02. 19:58 Reino Kalliomäki  
  Höyryveturi kunnostettiin muistomerkiksi v. 2008 (Rautatiekultt. säätiö). Haapamäellä on saman sarjan yksilö: http://vaunut.org/kuva/14647?t=L-veturi
kuva 05.02. 10:46 Reino Kalliomäki  
  Eipä ensi katsomalta uskoisi, että kyseessä on sama veturi kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/51899?tag0=2%7C%7​C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen Verrattaessa kuvaan Arthur Koppelin luettelossa 1900-luvun alusta yllättyy firman kuvan muistuttaessa tätä: Kuljettajalle on tehty laudoista "koppi" veturin toiseen päähän, taaempi puolikas on avoin. Rakenne on joskus uusittu, laudat ovat alkuperäistä kapeampia, ikkuna suurempi, valonheitin ja lautojen päälle kiinnitetty laatta puuttuvat. Kun lautarakenne on poistettu, alta on paljastunut tyypillinen avokatosveturi. Luettelokuva mielestäni osoittaa tämän rakenteen aidommaksi, etenkin kun Koppelin laatta on kiinnitetty lautojen päälle.
kuva 04.02. 22:34 Reino Kalliomäki  
  Puuhastelen par´aikaa kokoon pikku juttua OTK:n tulitikkutehtaan samankaltaisesta vintturiradasta.
Kuvasarja:
Veturihalkojen hankinta, kuljetus, kuivatus ja anto
 
03.02. 03:01 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Kari. Sarja on ihan mykistävä!
kuva 02.02. 22:51 Reino Kalliomäki  
  Tämä on oikeastaan piilokuva. Tuo toinen veturi saattaa paljastaa päivämäärän.