Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.08. 11:34 Reino Kalliomäki  
  Tampellan kuvalista : 172/1911 4.4.1911 , Tie-, ja Vesirakennusten Ylihallitus no "1". Lista antaa vain veturien luovutuspäivän, joka ei välttämättä ole kuvauspäivä. On myös yhteiskuva 172 + 173. Kuvaajatietoa ei ole merkitty negatiiviinkaan, ne olivat Tampellalla. Olen samaa mieltä Ilkan kirjasta kuin Petri.
kuva 09.08. 03:14 Reino Kalliomäki  
  Kirjoitettua listaa en ole tutkinut, mutta mielestäni tämä on "valmistajanlaatta: http://vaunut.org/kuva/104149?s=1
kuva 08.08. 20:00 Reino Kalliomäki  
  Käsittääkseni nuo aitaukset liittyivät karjan ajoon. Eläimet saatiin pidettyä aloillaan. Kotikylässä oli kaksi vartioitua tasoristeystä, molemmissa aitaukset, ja useita vartioimattomia aitauksettomia. En tiedä olisiko vartioimaton voinut olla aitauksellinen. Aitauksen ulommassa päässä oli tuntemassani tapauksessa riukuveräjä , sen sai itse sulkea.
kuva 01.08. 10:03 Reino Kalliomäki  
  Sorry, 4117. Kolmas ja neljäs 17 täysin selvästi.
kuva 29.07. 09:37 Reino Kalliomäki  
  Meili:
Vähän lisätarkennusta on löytynyt. Se Jyväskylän kone on mitä ilmeisimmin sveitsiläisvalmisteinen G1. Näistä ainakin numerot 198-201 ja 212 oli silloin sijoitettu Jyväskylään. Veturin savutorvi on ns. Jakobssonin mallia, jota oli monessa tuolloisessa veturissa; mm. Jyväskylän varikon koneissa. Alkuperäiskuvan on tiettävästi ottanut Olga Oksanen keväällä 1898.

Venäjän lippu on alkuperäiskuvassakin, mutta sitä on korttiin retusoitu paremmin erottuvaksi. (SKS)
kuva 28.07. 13:58 Reino Kalliomäki  
  G8 tuolloin Jyväskylässä on helppo ennakkokäsitys. Jos tenderin levkehyksen keskimmäinen aukko jousien välissä merkitsee jotakin, voisi olla vaikka G1. Tamperelaisten savutorvi oli erilainen, ja kuvaan ehtiminen olisi ollut täpärällä.
kuva 28.07. 13:53 Reino Kalliomäki  
  Kommentti sähköpostilla : Toista mieltä... G8 vandrinki kokonaan vetopyörien yläpuolella. Olisiko G1, G2, G4, G6 tai G9 ? (SKS)
kuva 24.07. 22:57 Reino Kalliomäki  
  Ansaittuja!
kuva 17.07. 01:10 Reino Kalliomäki  
  Ihan kuin, hytin takaseinä on tenderissä, mutta tilaa ei ole. Muistaakseni ikknoista ei näy hyvin. http://vaunut.org/kuva/120791
kuva 17.07. 00:26 Reino Kalliomäki  
  Tuo pohjoisviitta kertoo järveksi Kuloveden, vasta seuraava on Rautavesi, sitten Liekovesi, jonka jälkeen alkaa Kokemäenjoki. Toki kaikki K:n vesistöä. Kuvan ottopaikka on reilu kilometri Siuron jälkeen.
kuva 24.06. 20:10 Reino Kalliomäki  
  Kauppahan se. Onnitelut, Jukka! Nyt, kun kaupasta ja rautatiestä on kauan, taitaa paikka olla nimensä veroinen.
kuva 24.06. 18:54 Reino Kalliomäki  
  Timo ensin, ja Juhana sitten ovat aseman suhteen oikeassa, mutta katto ei ole aseman.
kuva 24.06. 10:16 Reino Kalliomäki  
  Ei sieltäkään!
kuva 24.06. 07:36 Reino Kalliomäki  
  Erno näyttää valvoneen koko suviyön! Mutta kuva ei ole Turun suunnalta.
kuva 24.06. 00:52 Reino Kalliomäki  
  Sepä se. Jarkko vastasi oikein ennen kuin ehdin lisätä toisen kysymyksen!
kuva 22.06. 01:06 Reino Kalliomäki  
  Hieno kuva, ja oikea paikka. Näkymä taustan puun alta http://vaunut.org/kuva/99171?u=3399&paik​=Tampere+asema ja katolla oleva valomainoskin näkyy 10 vuotta myöhemmissä kuvissa.
kuva 13.06. 10:24 Reino Kalliomäki  
  Kyllä avattiin. Oikoradan takia kai tämä jäikin 60-luvun asuun.
kuva 12.06. 12:33 Reino Kalliomäki  
  Rautatieharrrastajaa kiinnostanee se, että E.M.Staf kuvasi paljonkin veturitehtailla. Muistan hänet ystävällisenä vanhana herrana, joka myi neljä kuvaa niistä kiinnostuneelle opiskelijalle, ne sattuivat olemaan liikkeessä valmiina, en siis voinut valita. (kuitti on tallella: valokuvia...)
Vv-12 veturien valmistumispäivät ovat 18.7, 31.9, ja 20.10.53 .
kuva 07.06. 07:37 Reino Kalliomäki  
  Hieno kuin mielikuva!
kuva 30.05. 07:30 Reino Kalliomäki  
  Terävä-suorakulmainen, leveäharteinen ilme . Vaikuttaa karskilta työkalulta.
kuva 27.05. 08:04 Reino Kalliomäki  
  Sami on oikeassa, avainsana on mansikka. Odotetaan, ei höyryveturia, vaan tyttöjä! Parkkipaikka oli aivan täynnä. Erään vaunun kyljessä oli mainos; "Huber 110 vuotta".
kuva 27.05. 00:19 Reino Kalliomäki  
  Kiitos korjauksesta! Onhan talli selvästi Joensuun.
kuva 25.05. 10:02 Reino Kalliomäki  
  Paha arvioida raideleveyttä kuvasta. Venäjän kenttäratojen standardi oli 750 mm, jopa niin tiukka, ettei kapeampi liikkuva kalusto kelvannut 1915-16. Kiskot kyllä, melkein joka saarelle tehtiin rata. Luulisin mahdollisesti kapeamman raiteen olevan suomalaista perua.
kuva 24.05. 08:37 Reino Kalliomäki  
  Olisikohan tuo kuvausvuosi kuitenkin 1977?

Tr1 1049 oli ollut Pasilassa vielä varsinaisen höyryajan päätyttyä höyrynantotehtävissä. Niiden päätyttyä se hinattiin Pieksämäelle. Lähtö Pasilasta oli 30.3.1977 hieman ennen puoltayötä, Kuopion konepajalle menevän Dv15:n hinaamana. Riihimäelle tultaessa Ristossa alkoi esiintyä laakeriongelmaa, minkä takia veturi jätettiinkin sinne. Se havaittiin Riihimäellä aprillipäivänä ns. ”Mailanderin pätkässä” (nyk. r. 349) ja tässä kuvan esittämässä paikassa ainakin vielä kesäkuun alussa. (SKS)
kuva 21.05. 19:48 Reino Kalliomäki  
  Tulivatpa vastaukset 10 minuutin sisällä! Hannu ehti ensin, vaikka todennäköisesti kaikki kirjoittivat näkemättä toisten vastauksia. Hätä on varmaan liikaa sanottu, mentiin vain ohi, eikä se ole viimeinen vaunu, jota passataan laiturin kohdalle. Laituri muutettiin betonireunaiseksi sähköistystöiden yhteydessä. !
Hannun kommentin perusteella muutin ajan arvaukseksi. Aulangolle oli varmasti aikanaan liikennettä, matkahan oli sinne suorastaan lyhyt ennen yksityisautoutuimista. Viime aikoina tuskin juuri muuta kuin vesibussiyhteys.
kuva 19.05. 23:30 Reino Kalliomäki  
  Vie sanat suusta!
kuva 19.05. 20:01 Reino Kalliomäki  
  Englanilainen tuttava oli aidosti hämmästynyt : "Kuin kirkko, tai..." Pikkukaupungissa.
kuva 19.05. 19:45 Reino Kalliomäki  
  Tosi. Sama kamera kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/95497?u=3399&t=ta​mpere . Oikea valotus oli hankalaa. Ainoa värinegatiivifilmi sillä.
kuva 18.05. 15:09 Reino Kalliomäki  
  Sama talo kuin Matin lisäämässä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/107847?t=fiskars
Kasvillisuudesta arvioiden suunnilleen samalta ajalta. Hieno kuva maamme tiettävästi ensimmäisestä kapearaideveturista!
kuva 09.05. 10:10 Reino Kalliomäki  
  Olin paluumatkalla Raahesta, missä rakennettiin koksauslaitosta, linkin sähköveturiakaan ei oltu vielä koottu. Laitos aloitti toimintansa 1987. http://vaunut.org/kuva/93957?liikp1=1456 . Lisään toisenkin kuvan Vihannista.
kuva 08.05. 18:55 Reino Kalliomäki  
  Veikkasit oikein, Tuomas! Vahvaa on "ammattitaito":)
kuva 07.05. 10:17 Reino Kalliomäki  
  Rautatieharrastukseen kuuluu olennaisesti romunkeräys. Kyllä sormia syyhytti, resurssit vain olivat syvällä.
kuva 01.05. 21:22 Reino Kalliomäki  
  Satelliittikarttaa 1970-luvulta, silloin tietenkin painettuna. Tähän voi verrata nykytilanetta: http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​action=dlattach;topic=9079.0;attach=4562​;image
kuva 30.04. 19:19 Reino Kalliomäki  
  Vastaus on oikein, ja tuli nopeasti, - tuttu paikka Jarkolle!
kuva 25.04. 22:37 Reino Kalliomäki  
  Meilikommentti: kortit ovat kuin samasta puusta veistetyt; käytännössä ne on kuvattu samalla reissulla ja painettu yhdessä. Molemmissa on ilman epäilystä sähköraide. Kokoelmassani on molemmat kortit, ja niistä tunnetaan 20.6.1902, ja 30.10.1902 päivätyt postitusleimat.
Pidän 98% varmana että ne on kuvattu alkuvuonna 1902. (ARoi)
toinen kortti : http://vaunut.org/keskustelut/index.php?​action=dlattach;topic=2552.0;attach=4408​;image
kuva 25.04. 22:16 Reino Kalliomäki  
  Se oli varmaankin joku lehtikirjoitus vain, joka sai pyöräilemään tuonne. Mitä muistelen: punaisten räjäyttämä... lieneekö totta?
Lisätietoa kommenteissa kuviin http://vaunut.org/kuva/118456 ja http://vaunut.org/kuva/79034?t=hakkila&t​ag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta
kuva 24.04. 00:12 Reino Kalliomäki  
  Teemun merkitsemä paikka on ihan oikea. Ilmakuvassa näkyy jopa katon vaalea paikka. Joki ei näy heinikon takia, eikä pitkittäinen rakennus, jos se vielä oli pystyssä. Tästä lähti hevosraide, joka ylsi Hiekkaharjuun asti. Sen käyttämä katu oli aikanaan nimetty "Rillitieksi". Edit: näkyy siis Helsingin ilmakuvassa, se on parempi.
kuva 23.04. 22:34 Reino Kalliomäki  
  Onnittelut, Antti ! Löysit kuvankin. Lähdin kuvaamaan siltaa, jonka punaiset räjäyttivät, kaukana kävelevä pariskunta on pian sillallla. Maatalouskoelaitoksen oma syrjäraide, sanoo luettelo vuodelta 1974. Maiseman rustiikkisuus hämmästytti.
http://vaunut.org/kuva/118488?a=1
kuva 23.04. 21:15 Reino Kalliomäki  
  Syksy, ja kello taitaa olla jo 17. Tapio erehtyy vartioidun tasoristeyksen suunnasta, se on kuvaajan takana.
Kuvasarja:
Kevätöinen Riihimäki
 
23.04. 21:00 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä kuin Jimi!
kuva 20.04. 00:46 Reino Kalliomäki  
  Talma?
kuva 19.04. 23:21 Reino Kalliomäki  
  Mainio löytö! Kiitos, Pave!
kuva 15.04. 20:40 Reino Kalliomäki  
  Mukavia nämä paikat joissa voi seurata etääntyvää junaa kauan, tasoristeyskin hiljenee pian.
kuva 14.04. 20:50 Reino Kalliomäki  
  Jouni, tämä juna pysähtyi Kauvatsassa. Aikataulun mukaan myös pari muuta. Vorg kertoo henkilöliikenteen loppuneen vasta 1989. Tavaraliikenne loppui jo 1973. Teollisuuskalenteri 1923 kertoo, että "Kauvatsan Höyrysaha Oy" perustettiin 1897. Puhelinnumeroksi mainitaan 17. S. Tiilitehtaiden historia (Helsinki 1981) mainitsee "Kauvatsa Oy:n", joka aloitti 1940, ja sen yhteydessä toimi saha. Todennäköisesti sama saha, jonka omistaja vaihtui 1940.
kuva 10.04. 23:08 Reino Kalliomäki  
  ”Punaisten 1918 räjäyttämä silta oli korvattu samana vuonna puusillalla. Sen tilalle ostettiin nyt valtionrautateiltä Kotkan radalla Osolankosken yli johtanut silta ja asetettiin paikoilleen kesällä 1928.” Lainaus kirjasta ”Forssan Puuvillatehtaan Historia 1847 – 1934” , K. V. Kaukovalta ( Hämeenlinna 1934, vain 50 numeroitua kappaletta), sivulta 666.
kuva 04.04. 20:35 Reino Kalliomäki  
  Varhainen kuva (piirros), jossa näkyy juna Hämeenlinnan asemalla, on Hj. Munsterhjelmin vuonna 1872 tekemä, ja julkaistu tunnetussa kirjassa "Matkustus Suomessa", Tilgman, 1874, Helsinki. Selittävässä kappaleessa sanotaan mm: "Tuolla sievällä niemellä yhä seisoo rakennuksia täällä majailevan Venäjän sotaväen varalle, sillä yhä edelleen Hämeenlinna on asevarasto, ja sodan aikana tärkeä paikka."
Hämeenlinnan Höyrysaha Oy perustettiin 1873 (S. teollisuuskalenteri 1923), ja sen mainitaan toimivan nimellä Eklöf.
Vuonna 1926 rakennettiin "Sotilassäilyke Oy", sittemmin "Mensa Oy" .
Uusi "Asemanranta" näyttäisi jättävän niemen pohjoisosan vielä vaille taloja. Varmaan kiva paikka. Mieleen vaan hiipii jostakin "Jumaltenranta"? Asemanrantahan on juuri asiallinen nimi.
Lastaussillat näyttävät melko korkeilta?
kuva 04.04. 19:22 Reino Kalliomäki  
  Moneen kertaan muistikuvia vatvottuani arvelen 2224:sen tuoneen junan pohjoisesta (via Lyly). Kulkusuuntaa vaihtavilla pikajunilla oli 15 minuutin seisahdus. 2218 tuli aikaisemmin odottamaan paikalle. Veturit kytkettiin yhteen, ja yhdessä ne lähtivät. Siihen aikaan en varmaankaan tiennyt mitään kaksinajolaiteista, niiden kytkemisestä en osaa sanoa mitään. Kuvat tuolta ajalta ovat vahvasti höyryvoittoisia.
kuva 04.04. 00:20 Reino Kalliomäki  
  Mokasin taas! Kiitos tarkkuudesta, eivät vanhat mielikuvat pääse harhauttamaan. Hurujen kaksinajoa toki oli, kaivoin samasta laatikosta toisen kuvan malliksi : http://vaunut.org/kuva/118094 . Aikaisemmin näkyi 964:sta esittävän kuvan taustalla 2 Hurua : http://vaunut.org/kuva/115738?tag0=0%7CV​r2%7C964
kuva 30.03. 21:51 Reino Kalliomäki  
  Muuan kahvilatuttu kertoi vielä Rauman rautatien aikana käyneensä Raumalla oppikoulua junalla Peipohjasta. Telivaunuun oli kova ryntäys. Polttopuuta hankittiin radan varren tilallisilta. Pinon paikka sovittiin radan varteen. Kun juna pysähtyi polttoainetta ottamaan, matkustajat liittyivät ”halkoketjuun” nopeuttaakseen perillepääsyä.
VR palkkasi virkamiehen ostamaan puutavaraa v. 1897, ja hänen ”ympärilleen” kehittyi puutavarakonttori. (Jämsén: ”Halkometsästä Sahoille ja Soille”, VAPO 1940 – 1990, ISBN 952-90-1677-8) . Kirjan toi ”käsiini” EN turvekirjoituksessaan. Puutavarakonttori ei aina saanut ostettua halkoja tarpeeksi. Silloin lähetettiin liikkeelle erityinen juna halkoja ostamaan (VR 1912-37). Viimeisen halonostojunan sanotaan kulkeneen v. 1914.
Maailmansodan aiheuttaman polttoainepulan takia VR aloitti omat hakkuut noin 1915 (Jämsén). En ole kunnolla mieltänyt, miten suureksi toiminta kasvoi. VAPO-kirjassaan Jämsén mm. kertoo VR:ltä siirtyneiden alusten määrän v. 1945. Siirtohan tapahtui jo v. 1940, mutta tuskin aluksia poistettiin noina vuosina.
Höyryhinaajia 9
Moottorihinaaja 1
Tervahöyry 1
Proomuja 67
Asuntoproomuja 11
Vuoden 1933 alusta VR:n puutavarakonttori muutettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistoksi, jonka alaisuudessa toimi mm. puutavaranostojaosto sekä metsänhakkausjaosto. Jälkimmäistä ryhdyttiin v. 1934 kutsumaan Valtiorautateiden puutavaraliikkeeksi. Henkilökunnan määrästä en ole huomannut mainintaa, mutta halkoaumat olivat huikeita. Käsikirjastoni vastaa nihkeästi näihin kysymyksiin, kiitän kirjan tekijää tutkimustyöstä.
kuva 27.03. 22:56 Reino Kalliomäki  
  Tolpasta.
kuva 27.03. 22:36 Reino Kalliomäki  
  Olisiko Hr11 pärjännyt yhtä hyvin kuin ilmeisesti jotenkin kesäterässä oleva Sr12?
18.05.1971 P43:sta veti yksinäinen Sr12-2734. Junan muodosti 7 teräs-, ja 4 puuvaunua . Oli tupaten täyttä. Riihimäelle saavuttiin 8 min. myöhässä. Suurin nopeus oli 90 km/h. Veturi savutti kuin höyrykone. Hämeenlinnassa oltiin 15, ja Toijalassa 24 min. myöhässä. Sanottiin vetureista olevan pulaa Helatorstain menoliikenteen takia. Nopeus oli Kuljun kohdalla noin 50 km/h, ja Tampereelle tultiin 28 min. myöhässä. Vaikka Lielahdessa oli ratatöitä päästiin Nokialle vain varttituntia vaille aikataulun. Tampereen 10 minuutin pysähdys oli kutistettu vain 1,5 minuuttiin.