Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 25.03. 21:58 Reino Kalliomäki  
  Jos kuvaaja vasemmalla kädellään osoittaa takaviistoon, niin suunnilleen siellä oli lipeälampi. "Likaoja" oli vastamäkeen nouseva putki. "Myrkkyoja" (karttanimi edelleen) lähtee sieltä. Monilla paikkakunnilla "live" hajasijoitettiin teille, kunnes hoksattiin sen palavan korkeassa lämpötilassa.
kuva 25.03. 21:37 Reino Kalliomäki  
  Esalle kiitos promillekommentista! http://vaunut.org/kuva/44831 Kumma juttu tuo muisti. Joku asia vaivaa alitajuisesti, ponnahtaen jostakin esiin. Promilleja oli muuten 20, Tammisaaren satamaraiteella. Ryhdyin suurentelemaan ja tutkimaan alkuperäistä kuvaa. Aivan kuin Kallen oikealla puolella pensaiden takaa näkyisi vettä. Raiteisto ei oikein sovi Kirkniemeen. Sama Kalle oli aikaisemmin Tammisaaressa. Voisiko kuva ollla sieltä? Nolottaa sotkemiseni. Pekka Viitamäen kuvassa http://vaunut.org/kuva/58516?liikp1=1779 Kalle on kovin samanlainen, Metsäliittohan maalasi omansa vihertäviksi. Kallen myyntiin vapauttanut Otso näkyy Hannun kuvassa http://vaunut.org/kuva/99292?liikp1=1779 eli vuosilukunikin on väärä.
kuva 23.03. 20:54 Reino Kalliomäki  
  ”Hr11 oli sellainen ( ääni hiljentyen)… siinä oli se kattila, jolla yritettiin lämmittää runkoa… Turkuhan niitä käytti. Junat olivat sopivan kokoisia, matkat sopivia. Toinen asia oli koulutus. Parikymmentä vuotta höyryveturia ajaneet miehet suhtautuivat näihin hiukan halveksuen: Herrojen metkuja, antaa olla nyt, aika näyttää. Mies joka ei halua oppia on aivan toisenlainen kuin asiasta innostunut.” Edellisen kertoi Ylimatkaneuvoja O. Paukkunen haastattelussa 1986, ilmeisesti heijastaen Konetoimiston ajatuksia. Hän sekä koulutti henkilökuntaa, että otti vastaan uusia vetureita Tampereella, myös monille yksityisille. (juttuun sis. viittaus kirjaan VR:n ammattikoulutuksesta)
kuva 22.03. 18:46 Reino Kalliomäki  
  Lumpun hajut poisti Tervakoskelta patentoitu turvalanka. Paperin laatu kyllä heikkeni.
kuva 22.03. 18:44 Reino Kalliomäki  
  Onpa hieno!
kuva 21.03. 18:31 Reino Kalliomäki  
  Kääntelin takkia pari kertaa. Pian ollaan Kihniöllä! Sorry!
kuva 19.03. 16:25 Reino Kalliomäki  
  Heikki ennätti ensin! Noin korkea numero on jo hyvä tunniste. Lisään kohteen pieneksi sarjaksi, niin näkyvät nuo Pedershaabitkin.
kuva 19.03. 12:22 Reino Kalliomäki  
  Vorgin antamien etäisyyksien perusteella Fredriksbergin laituri oli noin 50 m siltojen pohjoispuolella. Paulin kuvassa http://vaunut.org/kuva/117577?a=1 suunnilleen laskumäen kohdalla. En muista (hmm) nähneeni siitä kuvaa.
kuva 19.03. 11:32 Reino Kalliomäki  
  Eipä juolahtanut mieleeni, muistuttaa Minkiön vanhaa vajaa, mutta ei ole. Tositoimesta on kyse.
kuva 18.03. 17:23 Reino Kalliomäki  
  Ihastuttava kuva! VR:n puurakenteita on hiljan uusittu: Aitapylväitä ja laiturin kansi. Perustukset lienevät alkuperäiset. Miten pian kyllästämätön puu lahoaa? Ehkä kuva on noin 15-20 vuotta perustamisen (~1906) jälkeen. Laiturin öljylamppu kavaltaa paikan olleen miehitetyn.
Timon kysymys sai selaamaan postikorttipinoa, asia oli joskus askarruttanut. Ensin kuvittelin tämän olevan itäinen piirre, mutta koska "vikoja" löytyi lännestäkin, arvelen jutun perustuvan epävarmaan kirjoitustaitoon. Piste ison Iin päällä esiintyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/110836?t=siuro&ta​g0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus SIURO. Piste J:n päällä kuvassa http://vaunut.org/kuva/112837?t=m%25C3%2​5A4ntyharju&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAs​emarakennus MÄNTYHARJU. Eräästä Seinäjoen asemakilvestä puuttuu Ä:n pisteet. Säiniö on kirjoitettu Ii:n pistein, mutta ilman Ä:n pisteitä. Hassuin on Perkjärvi ilman mitään pisteitä, kirjoitettuna "PERKIARVI". Tämän täytynee olla venäjän kielen vaikutusta. Kaikki mainitut ovat vanhoja juttuja. Varmaan on muitakin, kaikkiaan epätavanomaista.
kuva 14.03. 22:24 Reino Kalliomäki  
  Ähtärin asemakuvista http://vaunut.org/kuva/105920?liikp1=209​8 lienee 1920-luvulta. Negatiivikoko ainakin 9x13. Teksti on tarvinnut kirjoittaa mustalla, ja kun sekin negatiivi on tätä vorgin kuvaa puolet pienempi, niin olisipa ollut kellosepän työtä. Kuva taitaa olla ortokromaattinen. Timpurin nikkaroimat harjakoristeetkin ovat paikallaan.
Kuva http://vaunut.org/kuva/117770?liikp1=209​8 on taas tyypillistä 1950-lukua. Puun koostakin päätellen tämä Heikin lataama kuva on siltä väliltä. Sijoitustietojen mukaan esimerkiksi juuri 1940. Veturista on kuva kylmänä Tampereen tallilla 1958, selkeästi paljon tätä kuvaa myöhemmin.
kuva 14.03. 20:40 Reino Kalliomäki  
  Yritin kartan avulla, 1974 ilmakuva näyttää varjona piipun koon. Enin osa piipuista on varsin lähellä: Hatanpään ja Ratinan lämpökeskukset, Sarvis, Lokomo ja Kumiteollisuus. Tako näkyy, ja Tampellan mahtavasta 105-metrisestä näkyy savu valomaston oikealla puolella. Ei kai tämä oikeata savusumua ole, mutta pakkasyön jälkeen näkyvyys kyllä rajoittui. Vasta pohdittuani asiaa Niilan kysymyksen jälkeen huomasin, että piippuja pitäisi näkyä toinen mokoma! Nythän ne vähenevät maisemasta, kuukausi sitten panin merkille, että sukkatehdastakin remontoidaan asunnoiksi.
kuva 12.03. 14:00 Reino Kalliomäki  
  Kerrassaan hieno!
kuva 09.03. 00:55 Reino Kalliomäki  
  Noille puolustusvoimien varastoille kaareutuvat ratapenkat ovat vähitellen kadonneet pusikoihin. Ohittavasta junasta oli tapana kuvitella mitä jännää siellä on ollut.
kuva 09.03. 00:48 Reino Kalliomäki  
  Ainakin viime kesänä vanha silta oli viereisellä kentällä. Nykyinen silta lisää alikulkukorkeutta ainakin metrin, ja kannen tukirakenne on leveä. Arvaisin, ettei ole entinen ratasilta. http://vaunut.org/kuva/117681
kuva 08.03. 13:05 Reino Kalliomäki  
  Kiitos huomiosta, korjaan. Olinkin huolestunut kestopäällysteestä, tämä vaikuttaa senkin suhteen varmalta.
Käsittääkseni kaikki Elli Saarikon Tampereen vuorot ajettiin juuri tästä. Lisäsin hetki sitten kartan tien vanhasta linjauksesta keskustassa. Vuonna 1972 toki ajettiin uusia reittejä. Samoin uudet pikatiet olivat vieneet "valtatie"-statuksen.
http://vaunut.org/kuva/117675
kuva 05.03. 01:50 Reino Kalliomäki  
  Junan näkeminen herätti kiinnostuksen asiaan. Paikallisten lehtiuutisten mukaan junan käyttö on lisääntynyt auton kustannuksella. Reilun 10 km:n osuus Darmstadtista Pfungstadtiin kulkee omalla pistoraiteella vain 1,5 km loppupäässä, enkä huomannut sen menestyksestä kommenttia. Se lienee vain Odenwald-junien "rönsy". Darmstadtissa on aseman läheisillä teollisuusalueilla paljon raiteita, kaduillakin. Lähes käyttämättömiä, kuten Helsingissä 70-luvulla. Raitiovaunujen ja bussien ajo samoilla kaistoilla keskustassa näytti toimivan mainiosti.
Kuvan tietojen muokkaus ei pelaa tänään.
kuva 04.03. 22:00 Reino Kalliomäki  
  Oikeinhan se on. Mika kirjoitti ensimmäisenä, mutta tuttu juttu oli myös Uwelle. VIAS Rail Gmbh:n Bombardier itino tulossa Pfungstadtista Darmstadtiin. Kyljessä lukee "Odenwaldbahn". Olin huomaavinani edessä vasemmalla VT 108.2-merkinnän. Aluksi olin hämmentynyt DB-merkintöjen puutteesta, mutta netistähän kaikki löytyy. Taaempaa siltaa myöten kulkee valtatie 5 , eli E35. Nyt olen hämmentynyt ratkaisun helppoudesta.
kuva 04.03. 20:17 Reino Kalliomäki  
  Lähellä, lämmintä...
kuva 19.02. 00:36 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Erkki vihjeestä! Selventää jakausta :)
kuva 16.02. 17:57 Reino Kalliomäki  
  Vuoden 2009 kuvassa samalla paikalla (kuvatekstin linkki) on vasen etulasi ehjä. Lampunlasejakin on rikottu.
kuva 15.02. 23:46 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, korjaan! Outo juna.
Kuvasarja:
Helsingin päärautatieaseman sisätiloja
 
15.02. 13:46 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä kuin Mikko! Näkymät vaihtuvat, dokumentti paranee.
kuva 12.02. 23:27 Reino Kalliomäki  
  Näyttävät entisiltä Rautaruukin koneilta. Ensimmäisessä on tuo S-tyypin (ruotslais-) hytti, joka asennettiin haverin jälkeen. Alunperin hytti oli kuin takimmaisessa numero seiskassa, uudemmassa veturissa. Samat pyöristetyt piirteet olivat Myllykosken nro 6:ssa. Rautaruukin 6:seen näkyy myös asennetun radio-ohjaus (valot), joka 1986 oli vain numeroissa 10 ja 11 (RR).
kuva 11.02. 23:26 Reino Kalliomäki  
  Riemuitsee kuin vieras markkinoilla. Olen kateellinen.
kuva 10.02. 17:16 Reino Kalliomäki  
  Voiko tätä ajaa yhdellä koneella, vai täytyykö toisenkin edes vähän ottaa kierroksia? Satuin kerran tilanteeseen. jossa toinen kone menetti tehojaan. Vauhti putosi johonkin reippaan kävelyn tasolle.
kuva 10.02. 17:08 Reino Kalliomäki  
  Tunnistaisiko joku kuvan Torniossa otetuksi? Lähellä näkyvä silta on suurennettuna katseltaessa betonia, ja vinon rajauksen takia oikealta ennen Tr1:stä jää pois putkirunkoinen valotorni. Taaempana näkyy ristikkorakenteisia.
kuva 07.02. 11:52 Reino Kalliomäki  
  Arvelen veturin numeroksi "1". Verrattaessa kuvaan http://vaunut.org/kuva/117111?a=1 ja http://vaunut.org/kuva/89953?t=HKR&tag0=​0%7CHKR%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapear​aiteinen nähdään silmiinpistäviä eroja, ja monta pienempää. Hytin ikkunat ovat pienet, ei ole avointa polttoainetilaa, hiekkkakuvun käyttövipu on lämmittäjään puolella, sivutankkien niittaus on sivullla, eikä päällä... Ei ihme, että tämä luovutettiin venäjän sotavoimille, kun jotakin piti antaa. Tampereen Konepajan varhaisissa kapearaidevetureissa on myös pienehköt sylinterit, aivan kuin suhteessa normaaliraiteisiin, HKR kakkosessa on isommat. Mitä pienempi veturi, niin käytännön työssä on voimasta hyötyä. Tästä veturista on kuvia Viron ratojen historiikeissä, esim. Mehis Helmen "Narrow Gauge Supply Railways in Estonia 1895 - 1975", ISBN 978-9949-21-061-9, vuodelta 2010, sivu 187. Veturissa on edelleen sama rakenne. (kirjassa on kuva myös JR:n Baldwinista, sarja Ot).
Kuvassa veturi näyttää uudelta, varoventtiilitkin kiiltävät. Numero puuttuu laatan alta. Valtaventtiili on selällään. Siksi kuvittelen ajoitusta virheelliseksi.
kuva 06.02. 19:58 Reino Kalliomäki  
  Höyryveturi kunnostettiin muistomerkiksi v. 2008 (Rautatiekultt. säätiö). Haapamäellä on saman sarjan yksilö: http://vaunut.org/kuva/14647?t=L-veturi
kuva 05.02. 10:46 Reino Kalliomäki  
  Eipä ensi katsomalta uskoisi, että kyseessä on sama veturi kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/51899?tag0=2%7C%7​C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen Verrattaessa kuvaan Arthur Koppelin luettelossa 1900-luvun alusta yllättyy firman kuvan muistuttaessa tätä: Kuljettajalle on tehty laudoista "koppi" veturin toiseen päähän, taaempi puolikas on avoin. Rakenne on joskus uusittu, laudat ovat alkuperäistä kapeampia, ikkuna suurempi, valonheitin ja lautojen päälle kiinnitetty laatta puuttuvat. Kun lautarakenne on poistettu, alta on paljastunut tyypillinen avokatosveturi. Luettelokuva mielestäni osoittaa tämän rakenteen aidommaksi, etenkin kun Koppelin laatta on kiinnitetty lautojen päälle.
kuva 04.02. 22:34 Reino Kalliomäki  
  Puuhastelen par´aikaa kokoon pikku juttua OTK:n tulitikkutehtaan samankaltaisesta vintturiradasta.
Kuvasarja:
Veturihalkojen hankinta, kuljetus, kuivatus ja anto
 
03.02. 03:01 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Kari. Sarja on ihan mykistävä!
kuva 02.02. 22:51 Reino Kalliomäki  
  Tämä on oikeastaan piilokuva. Tuo toinen veturi saattaa paljastaa päivämäärän.
kuva 02.02. 17:25 Reino Kalliomäki  
  Rata aivan kutsuu katsomaan, mitä lopusta löytyykään!
kuva 02.02. 17:17 Reino Kalliomäki  
  Mainio kuva, kiitos, Arto! RLR "5" (toinen), oli tällä raideleveydellä sikäli harvinainen että siinä oli aito, joskin

pieni kello. Lisäksi molemmat viheltimet. Ne tarvittiin, koska rata oli avattu yleiselle liikenteelle sen mukaisin ohjesäännöin. Suurikokoinen pienoismalli on Eskolan pikkuratamuseossa. Malli on alunperin tehty Helsingin teknilliseen opistoon (?). Tunteeko joku mallin taustaa? Veturista on kuvia sivuilla , mm: http://vaunut.org/kuva/93052?tag0=0%7CMu​u%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaitein​en
kuva 30.01. 23:01 Reino Kalliomäki  
  Lisäkartta vielä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,9079.msg78537.html#msg78537
kuva 30.01. 22:31 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Ilkka. Lämmitys ei tullut mieleenikään.
kuva 30.01. 11:34 Reino Kalliomäki  
  Raitiovaunun perän kohdalla oli satamaradan risteys vielä Brežnevin aikaan. Rata tuli asemalta raitiotien vieressä, ja jatkoi suoraan satamaan sekä kaartui oikealle. Toki silloin tuli raideyhteys Kalasatamankin puolelta. Raitiotien mutkaa ei näytä loivennetun.
kuva 30.01. 11:11 Reino Kalliomäki  
  Kiskotusta ei ollut kuvaushetkellä kuin noin 100 - 150 metriä. Ei lainkaan kallioleikkaukseen johtavalla tiellä.
kuva 29.01. 21:26 Reino Kalliomäki  
  Totta tosiaan, Raimo. Korjasin mokani. Jäihän kukkakimppukin muistoksi.
kuva 27.01. 21:46 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä, 55. Mutta tuo laatikko, jonka Ilkka mainitsi kuvan ensimmäisessä kommentissa. Vaatiko tulistus (väliaikaisen) voitelulaitteen? Vai onko se indikaattori? Asia lienee mahdollista selvittää. 315:ssa on sopivan oloisia putkia: http://vaunut.org/kuva/67226?tag0=0%7CSk​2%7C315
kuva 25.01. 12:12 Reino Kalliomäki  
  Petri on tietysti oikeassa. Aikataulussa 103 (15.5.1934 toistaiseksi) lisätavarajuna 1724 on merkitty : Veturi K3, perusnopeus 36, junapaino (620). Pysähdysaika Mikkelissä 109, lähtöaika 13.50, ja tuloaika Kouvolaan 18.53 . Aikaa puupinon madaltamiseen riitti! Akselipari-termi on varmaankin tarttunut ammattilaiselta / -silta joskus. Veikkaan, että neliakselisia vaunuja on ollut vähän.
kuva 24.01. 21:51 Reino Kalliomäki  
  Selän päälle käyvä homma! Yksinkertainen laskutoimitus, joka perustuu v. 1925 tilastoon: Pieksämäen K3:set käyttivät polttoainetta tuhatta vaununakselikilometriä kohti 1,05 m³ keskimäärin. (Pm siksi, että polttivat vain halkoja). 50 akseliparia tekee sen kilometrimäärän 10 km:n matkalla. Auringon suunnasta voisi päätellä junan olevan lähdössä Kouvolaan. Tämän mukaan kulutus olisi 12 m³. Juna on keskimääräistä raskaampi, ja ehkä akselipareja onkin 60. Kulutus voi olla 20 m³. Kun Jumbon polttoainetilaksi Ivalon kirjassa annetaan 13 m³, Niin tuolla pinolla tulisi juuri selvitä perille.
kuva 24.01. 21:33 Reino Kalliomäki  
  Kesti tovin, ennen kuin huomasin , että pilttuut on muurattu kiinni. Mitä siihen oli tehty?
kuva 23.01. 00:41 Reino Kalliomäki  
  Tässä ei olisi takavuosien pokkarilla pärjätty. Vaikka allakan mukaan aurinko on lähes "korkeimmillaan", näkyvät veturin valot hangessa! Kiitos tunnelmakuvasta!
kuva 21.01. 22:23 Reino Kalliomäki  
  Mielestäni rakennus ei ole Kouvolasta, vaan muistuttaa esim Inkeroista (mikanhuone), eikä laitureita ja ulkovalaistustakaan ole Kouvolan tyyliin. Auringon suuntakin sopii. Timpurin koristeet tyyliltään samaa kuin Metsäkylässä: http://vaunut.org/kuva/49533?t=mets%25C3​%25A4kyl%25C3%25A4&tag0=17%7CRautatieinf​ra%7CAsemarakennus
kuva 21.01. 22:12 Reino Kalliomäki  
  Oi kuva!
kuva 17.01. 20:35 Reino Kalliomäki  
  Tämän näköisiä olivat VR:kin käyttämät karbidi-signaalilyhdyt. Mahtoiko niiden kanssa sattua tapaturmia? 1960-luvulla kalsiumkarbidia sai apteekista, ei sitä varmaankaan oltu tarkoitettu lamppuihin.
kuva 17.01. 11:53 Reino Kalliomäki  
  Samoin RH:sen kertomus vuodelta 1925 sanoo Mikkelistä: 1 talli, 10 veturisijaa, 12,7 m kääntölava, 2 vesitornia, 1 vesiviskuri, 2- ja 3-siipiset semafoorit, 2 etu-levysignaalia, 2 järjestely-levys., ja 4 AGA-laitosta signaaleissa. Kaksi kontrollilukolla varustettua ja 9 "keskustettua" vaihdetta .
kuva 17.01. 03:21 Reino Kalliomäki  
  Kuvat tässä sarjassa ovat lumoavia. Aivan kuten Eero sanoi, niin tämäkin on Pikku-Rusko, eikä Feeliks. Vertailussa muistuttaa paljon veturia kuvassa: http://vaunut.org/kuva/101839?tag0=0%7CG​1%7C . Noista kolmesta numerosta veikkaisin siis 196:sta, joka on valmistunut samassa sarjassa 212:n kanssa. Varhaisemmissa (mm.155) on erilaiset varoventtiilit, ja pikku eroja olen huomaavinani G9-sarjaan. F1:ssä ei ole hiekkakupua, vaan hiekkasäiliö on osa vetopyörän "lokasuojaa", tuo kulmikas lisäke kuvassa http://vaunut.org/kuva/116654?s=1 kattilan syöttöputken alapuolella.
kuva 15.01. 22:41 Reino Kalliomäki  
  Uniikkia ikkunarytmiä vastaa löytämissäni piirustuksissa vain A 60, ylimerkitty vanhan "A 5" päälle. Sivukuva ei täysin vastaa sisätilojen kuvaa.