Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.02. 23:56 Ilkka Hovi  
  Todennäköisesti, oli pätkäraiteella aseman pohjoissivulla. Näppäsin kuvan sen enempiä tutkimatta, oli sen verran outo otus mielestäni.
kuva 09.02. 19:21 Ilkka Hovi  
  Aivan mainio kuva.
Kuvasarja:
Suursäiliövaunuja
 
14.01. 12:42 Ilkka Hovi  
  Ilmeisesti ainakin osa säiliöistä on saatavissa tehdastuotteena H0 mallailijoille. Veikkaan vaunussa 199653, Ss10 säiliö ja ja 199704 vaunussa. Kuka tietää tarkemmin?
kuva 07.01. 18:26 Ilkka Hovi  
  Minulla on tuherrus, joka liittyy tähän vaunuun. Vaunun numero 24, pituus 9400 mm, leveys 2170 mm, räystäs eli vaunusillan katon pituus 700mm, Ikkuna 760 x 860 mm, 1. ikkuna vaunun päästä 420mm, ikkunoiden väli 670 mm, Ikkunan etäisyys toisesta vaunun päästä 280 mm (kynä hyytyi joten kirjoitus vaaleni. Teksti on toisesta päästä ikk 280 mm) Näin mitattiin olisi oikeasti pitänyt merkita mitat cm:nä.

Täyttyypä listä juuri huomattu tieto:
Matkustajavaunu 24 Taara 7 710 kg, myyty Lva
25 7 710 kg, myyty LTR
26 7 710 kg, myyty Om
kuva 31.12.2018 18:18 Ilkka Hovi  
  Yleisenä huomiona sanoisin, että kaikki tiedot kaikista kapearaiteisista vetureista, vaunuista ja radoista ovat aina tervetulleita koko vuoden 2019 ja siitä edelleen, erinomaiselle vaunut.org palstalle. (Lukijan mielipide)
kuva 22.12.2018 19:32 Ilkka Hovi  
  Siinäpä matkustajavaunu, jossa on kahden penkkirivin pituinen postiosasto. Vaunun seinä maalattu keltaiseksi, mutta onko seinässä myös ovi. Vaikuttaisi, että oven kohdalla on astinlauta. VR:llä oli EP vaunuja puolivaunua postiosastona ja siitä pienempään päin siten että yksi vaunu oli vain yhden ikkunan levyinen (penkki - jalkatila - penkki postiosaston kokona.) VR:llä muutettiin postin pyynnöstä kaikki EP vaunut vähintään puoleksi matkustamo - postiosastoksi.
kuva 22.12.2018 19:26 Ilkka Hovi  
  Muistaakseni tämän puolen (Humppilan puoli sillasta) kiviholvi räjäytettiin v. 1918 punaisten toimesta. Sillan ankkurointi peruskallioon oli tehty tälle puolelle jokea. Radan loppuvaiheissa sillan pitkittäinen pysyminen paikoillaan huoletti VR:n siltajaostoa, josta ehdotettiin ettei sillalla ajeta liian lujaa eikä tehdä äkkijarrutuksia.
Sillan purkaja veti sillan alas traktorilla joka oli tällä (kuvan) puolella jokea. Silta tuli alas hyvin sievästi jalkojen ohjaamana ja oli helpohko polttoleikata osiin. Museorautatie ei ollut kiinnostunut sillasta; rataa ei saatu Jokioisille asti, silta vaati korjaamista ja aluksi oli onnekasta että edes Jokioinen vh - Minkiö väli saatiin pelastettua. Lisäksi rata-alue Humppilaan saakka saatiin varmistettua ettei sitä myydä nopeasti paikallisille maanomistajille, jotka perinteisesti olisivat voineet tarvita rata-aluetta laitumeksi tai soran lähteeksi. En muista että ratapohjan säilyminen olisi ollut kiistakysymys.
kuva 17.12.2018 23:56 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva sekajunasta, jossa on H-avovaunuja jarrukopilla ja ilman. Veturina G1 (Sk1) mitkä olivat Karjalan radalla vakiokalustoa vielä 1800/1900 lukujen vaihteessa. Kyösti Kylälä (Adrian Byström) oli veturinlämmittäjänä kun sillan rakennusurakan hävinnyt rakennusmestari asetti junaan pommin, joka räjähti kuitenkin vasta asemalla. Juna kulkikin nopeammin kuin oli aikataulutettu. Yksi sivullinen kuoli.
Tarkoitus oli romahduttaa silta, vaan kävi kuin leffoissa, pieni virhe aikataulussa esti tuhotyön.
kuva 12.12.2018 23:24 Ilkka Hovi  
  Tumpelo veturimies tai tallipäivystäjä on jättänyt hikiventtiilit kiinni, suunnanvaihdon eteen ja unohtanut laittaa pyörien eteen (edes yhden) halon pysäyttäjäksi. Vuotava valtaventtiili tekee varmasti tepposet jonkin ajan kuluttua. Tuo on ollut hankala nostaa, ensin saatava ylös kyljeltä ja sitten tuki ratapöllyistä joiden päälle tunkit. Siitä sitten hiljalleen ylös ja raiteelle. Lopuksi peltien oikaisutöitä. Luulen ettei tuohon aikaan ollut riittävän nostokykyisiä nostureita ja nyt on vielä nostomatka pitkä.
kuva 09.12.2018 09:44 Ilkka Hovi  
  Mahdollisesti eläkkeellä ollut veturimies on kuollut. Nykyisin ei kait vaivauduta tällaisen takia liputtamaan.
kuva 04.12.2018 19:45 Ilkka Hovi  
  Ehkäpä Turkkuun ?
kuva 17.11.2018 08:40 Ilkka Hovi  
  Brittiläinen tapa on ollut merkitä kaikki nousut ja laskut sekä tasaisuudet. Myös Ruotsissa olen nähnyt tuota tapaa. Joka tapauksessa Britaniassa laskujen merkintä on ollut erittäin tärkeätä. Pitää muistaa että 1970-luvulle asti siellä saattoi nähdä tavarajunia, joissa ei ollut automaattijarruja (tyhjö- tai ilmajarruja). Junat jarrutettiin veturilla ja jarruvaunulla, lisäksi vaunut kytkettiin toisiinsa ei ruuvi- vaan lenkkikytkimin. Tämän takia myös Englannissa näkyi vetureita joihin oli kiinnitetty sämpylän näköinen jarruvaunu (brake tender) antamaan lisäpontta pysähtymisessä.

Sama tarve tietää milloin lasku alkaa päti myös Suomessa kun junien jarrutuskyky riippui jarruvaunujen lukumäärästä.

Oikeastaan nykyisin tuntuu ihmeelliseltä, että on nähnyt päälinjalla iloisesti rullaavan automaattijarruttoman junan jossa oli toimiva jarruvaunu ja siinä miehitys.
kuva 16.11.2018 20:10 Ilkka Hovi  
  Hienoa, pidetään Kokkolaa oikeana. Vetureita oli siksi vähän että joku pienempi paikkakunta oli kyseessä.
Muistin juuri että jossain muussa kirjassa oli veturit 1101 ja 1105, mutta niillä ei ollut junia, pelkät numerot veturisarakkeessa.
kuva 07.11.2018 21:00 Ilkka Hovi  
  Tulipa tuolla riippusillakin käveltyä. Hyvin epämiellyttävää, silta tärisi tulevan rekan tai bussin voimasta, tiheä liikenne vielä lisäsi epämukavuutta.
Kuvasarja:
Firth of Forth -rautatiesilta
 
04.11.2018 22:09 Ilkka Hovi  
  Kiva kuvasarja aina hienosta sillasta. Lahdella sillan pohjoispuolella näkyy tankkereiden lastauspaikka jossa Nesteen tankkeritkin ovat käyneet hakemassa lastia. Sillan eteläpuolella pohjoisrannalla on alue, mikä on valkoinen kartoissa. Siellä on laivaston sukellusvene telakka, tai niin ainakin luulen eläkkeellä olleen konemestarin kertovan - skottilainen murre on hieman vaikeata näin kouluenglantiin tottuneella.
kuva 14.10.2018 21:49 Ilkka Hovi  
  Lisätietoja: 4-8-0 veturit olivat alkujaan pääasiassa tarkoitetut matkustajaliikenteeseen. Eri sarjoja valmistettiin noin 700 kpl. Akselipainot vaihtelivat 13,2 t - 19,3 tonniin kun 1-5-1 (2-10-2) veturin akslipaino oli 21 t.
Keveimmät näiden museokoneiden akselipainoista olivat 11,4 - 14,3 t. Veturien suunnitteluun vaikutti pitkät nousut joita on paljon vuoristoisessa maassa.
kuva 04.10.2018 19:37 Ilkka Hovi  
  Selvisi näemmä tuo Thames, joita muistan nähneeni hyvin nuorena. Muistikuvani mukaan niissä oli puinen hytti, miksi kiinnitin niihin huomion ja ainakin osassa käsi kippi.
kuva 02.10.2018 16:55 Ilkka Hovi  
  Voihan tuo lyhyempi oikeanpuoleinen postivaunu olla peräisin Virginia & Truckee Railroadilta (?)
kuva 02.10.2018 16:46 Ilkka Hovi  
  voi jukra ! Vr4 ja kaksi lanterniini postivaunua ! Ovatko nuo Gb:n näköiset ja saranaovilla varustetut katetut tavaravaunut litteraltaan GP tai PG ???
kuva 01.10.2018 23:39 Ilkka Hovi  
  Hjienoa, kiitos tiedoista
.
kuva 01.10.2018 23:37 Ilkka Hovi  
  Kommenttina kuvaan: Ilmeisesti kuvaava harrastaja ei ole katsellut minne paatti kulkee vaan on uponnut tähän rantaan. Sikäli vaikeaa aluetta merenkulullisesti, että suurin vuorovesi on 7 metriä ja voimakkaat virrat kulkevat rannan suuntaisesti. Eräs tuttu harrasti purjehdusta ja oli kilpailussa vuonolla. Kertoi vuoroveden virtauksen sekoittaneen hänen kilpailun virtauksen ollessa nopeampaa kuin tuulen antama vauhti veneelle.
kuva 30.09.2018 20:37 Ilkka Hovi  
  Siinähän tuli lisää tietämystä.
kuva 30.09.2018 20:36 Ilkka Hovi  
  Siltä napsahti lisätietoja. Kiitos, taasen tietomäärä kasvaa.
kuva 19.09.2018 17:30 Ilkka Hovi  
  Vekkuli kuva, jossa olevaa bussia ihmetellään noin 10 vuoden kuluttua.
kuva 16.09.2018 09:15 Ilkka Hovi  
  Sotevan papereissa ei ole tullut vastaan lumiauroja tai sitten muistan väärin. On hyvä muistaa että Järvenpäässä toimineen ratamestari Linderin aurasta (yksi raiteisille radoille) kehitettiin kahdelle raiteelle sopiva malli Riihimäen ratamestarin Björk toimesta. Hän ja Linder kauppasivat auroja myös Venäjälle, jossa Björkin auramalli tuli vallitsevaksi. Tällainen löytyy esim Pietarin rautatiemuseosta Björkin nimi translitteroituna. Tällä Gulbenen auralla selvä sukulaisuussuhde Linder / Björkin auraan.

Kun VR täytti 50 v ja Rautatiemuseokin oli perustettu heräsi myös kiinnostus SVR:n historiaan. Nämä aurailujutut löytyivät kirjasta A.Hagman, Georg Strömberg ja muita rautatieläisiä, Otava 1922, 337 sivua. Kannessa nimi; Rautatieläisiä ja seläkkeessä A.Hagman Rautatieläisiä (löytyy hyllyistä tällä nimellä.) Hyvä kokoelma henkilöhistorioita.
kuva 21.07.2018 19:15 Ilkka Hovi  
  No, ei ollut.
kuva 21.07.2018 08:29 Ilkka Hovi  
  Elä sure. Kohde on tärkeämpi. Tuli aina napsattua kuva kun on tärkeätä, kutsuinkin itseäni "räppääjäksi", mitä termiä ei voi käyttää nykyisin. Otetaan kuvia kun on tarve, jätetään taiteellisuus (vino ovi, rikkoutunut ikkuna, romahtanut katto) noille taiteellisen koulutuksen saaneille valokuvaajille.
kuva 02.07.2018 17:03 Ilkka Hovi  
  Ihan hyvä ajatus, voisi joko skannata tai kuvata diginä sekä vaalentaa. Tässä on vaalennettu melko paljon mutta taasen kuvan kokoa pienennetty vorgia varten. Tarkenna lisäksi, että tenderi on D1 veturista, joka oli 2-4-0 pyörästöinen Saksassa valmistettu veturi. Näitä tehtiin 2 kpl Hangon radalle. Kts "Höyryveturit" kirja sivu 121 - 126.
kuva 29.06.2018 19:32 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuva ja valaistus. Pitääpä ottaa opiksi.
kuva 28.06.2018 14:56 Ilkka Hovi  
  Kun Venäjän armeija räjäytti Hangon konepajan ja veturitallin ensimmäisen maailmansodan alussa, heitä vaadittiin korvaamaan vahinko. Niinpä SVR sai piirustukset tällaisesta veturitallista. Siellä talli on ilmeisti vieläkin satama-aluella. Tallin oli hyvä olla pitkä sillä Hangossa oli paljon vetureita kun talviliikenne oli vilkkainta.
kuva 28.06.2018 14:50 Ilkka Hovi  
  Todella mainio kuva. Puhelinlangat ja tavarajuna penkereellä.
kuva 28.06.2018 14:47 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva Hk letkan kanssa (ok olivat Hpy vaunuja tuolloin.)´.
kuva 28.06.2018 14:11 Ilkka Hovi  
  Kuvasta näkyy ilmeisesti käytöstä poistetussa senkkavaunussa ei ole muurausta. Senkkaa ei voi varastoida ulkona, sillä muuraus kostuu ja jouduttaisiin kuivattamaan ennen käyttöä. Sula metalli ja vesi samassa astiassa on ikävä yhdistelmä sillä kuuma metalli hajoittaa veden vedyksi ja hapeksi mitkä palavat nopeasti aiheuttaen metallin roiskumisen (räjähdyksen).
kuva 29.05.2018 15:14 Ilkka Hovi  
  Raide oli Outokumpu Oy:n aidan sisällä. Jäähdytystornit kuuluivat sinkkitehtaan elektrolyysille.
kuva 26.05.2018 19:31 Ilkka Hovi  
  Muutin ensimmäisen veturin 2600 sarjaiseksi. Mitä ihmettä, muistiinpanoni eivät ole 100% oikein !
kuva 23.05.2018 20:47 Ilkka Hovi  
  Eihän tässä ennätä edes aivastaa, jo tulee ehdotus. Koska en tiedä paikkaa, varmaan Tpe-Orivesi jälin tuntijat voivat vahvisaa.
Muten uskon nimen ehdottajaa.
kuva 12.05.2018 22:57 Ilkka Hovi  
  Jep, olen myös N-vaunun kannalla, en muistanut tuota ovea per sivu. Sivulla
http://vaunut.org/kuva/61808?u=388&tag0=​12%7CN%7C taitaa olla samanlainen ja kuvaajakin on ....
kuva 12.05.2018 20:22 Ilkka Hovi  
  Kts kuva http://vaunut.org/kuva/80407?tag0=11%7CG​gy%7C
kuva 12.05.2018 20:18 Ilkka Hovi  
  Ensimmäisessä rivissä toinen vaunu vasemmalta. Onkohan siinä rappuset ja vaunun silta vain toisessa päässä? Mikä lienee ainakin siinä on kaasuvalaistus. Lisäksi kolmannessa rivissä lyhyty rikkavaunu, jonkin vanhan M/Mp vaunun alustalle.? Voisiko saada suurempana ja kuka voisi valaista näitä kysymyksiä
kuva 30.04.2018 13:15 Ilkka Hovi  
  Onnittelut tekijälle. Näppärän näköinen laite. Vanha koneenrakentajan nyrkkisääntö on "jos on hyvän näköinen, toimii myös hyvin".
Tässähän voi Arthur Koppelin esimerkkiä seuraten toimittaa radan ja kaluston jollekin puistoradalle.
kuva 26.03.2018 11:41 Ilkka Hovi  
  Täytyy muistella. Tapio Keränen esitteli minulle aikoinaan tällaisen ihmeellisen näköisen vaunun Hki ratapihalla, Töölössä. Hän kertoi sen olevan Bm1. Ehkä noin 10 vuotta myöhemmin ilmeni vaunun olevan jäljellä (olisiko ollut Pasilassa, siellä oli ainakin Dk). Tv1 933 oli saatu Toijalaan ja samaan kokoelmaan yritettiin saada myös tämä vaunuksi naamioitunut Bm1. Olavi Kilpiö kertoi, että vaunu säilytetään ja olisi ollut Toijaan varattuna. Viimeksi näin sen säilytykseen varattuna Pieksämäen konepajalla. En tiedä mitä vaunulle sittemmin tapahtui, menikö se Haapamäelle (yksi huhu kertoi näin) vai Imatralle polttoon ja romuksi. Periaatteessa vaunu voisi olla vielä jäljellä, mutta epäilen että tuskinpa.
kuva 18.03.2018 21:36 Ilkka Hovi  
  Minusta tuon lähimmän III luokkamerkinnän kohdalla olisi lämmityskamiina. Enpä vain yrittänyt avata luukkuja.
Mahdollisimman tarkka arvaus Ds1:n käyttöjännitteestä olisi 550V DC. Tämä olisi hyvä varmentaa, on ASEAn standardijännite. Millä jännitteellä Ds2 toimi ?
kuva 07.03.2018 21:58 Ilkka Hovi  
  Mainiossa kirjassa, jonka SRHS on kustantanut on mainittu 1803 olleen Haarla Oy:llä Lievestuoreella höyrynannossa joulukuussa 1961. Veturisarja oli poistettu liikenteestä vuonna 1961.
kuva 07.03.2018 21:50 Ilkka Hovi  
  Minusta tuo vetopätkä kääntyy oikealle. Pohdin voisiko olla vanhaa linjaa ? Huopalahdessa kuikuillessa 1960-luvulla siellä oli ainakin kaksi eri linjausta linjaraiteella.
kuva 07.03.2018 21:47 Ilkka Hovi  
  Hyvinkään tallialuetta veikkaisin.
kuva 07.03.2018 19:33 Ilkka Hovi  
  Tuossahan on höyrynottoputki oikeanpuoleisen kaiteen päätekohdassa, kaiteen alapuolella veturin savupesän sivulla. Ulosotto oli helppo tehdä sillä tulistinlaatikosta lähtee höyryputki kullekin sylinterille, siispä toinen poikki yksi mutka ja laipallinen jatkoputki vaakasuoraan ulos. Ulkopuoliseen putkeen paineenalennin höyryn paineen alentamiseen tehdashöyryn paineeseen.
Kuvassa näkyy hyvin myös savutorven jälkeen olevat vedensyöttökupu, höyrykupu ja hiekkakupu (tai laatikko ).
kuva 07.03.2018 19:19 Ilkka Hovi  
  Minne tuo oikealla taka-alalla oleva vastikään sorastettu raide vie ?
kuva 18.02.2018 12:21 Ilkka Hovi  
  Tältä PC:ltä katsoen näkyy oikeanpuoleisen vaunun numero 779 aivan selvästi. Vasemmanpuoleinen ei näy, vain kuvittelen sen olevan x86. Harmillista kun alkaa luulla jotakin sen näkee koko aika. Kannettavalla on mahdollista nähdä viistosti katsoen joitakin numeroita joten luulisi ainakin ammattilaitteilla selviävän mikä numero oikeasti on.
... ja nyt kotikoneelta vaikuttaa x81 ?
Kuvasarja:
Muistoja Hämeen Hurusta
 
09.02.2018 17:22 Ilkka Hovi  
  Hyviä kuvia joita on kiva katsella. Aika on vekkulia, kun Hr12 / Dr12 olivat liikenteessä tuli näitä kuvattua vain muutaman "pakollisen" kerran. Varsinkin tällaisia linjakuvia olen kaivannut, tässä niitä riittävästi. Kiitos kuvaajalle vorgiin skannauksen vaivasta !
kuva 08.02.2018 11:27 Ilkka Hovi  
  Kuvassa vasemmalta 1094, 1021 ja 1093. Näkymättömissä oikealla vielä 1087.
kuva 31.01.2018 19:00 Ilkka Hovi  
  Näppärästi huomattu, korjasin tekstiä.