Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.07. 19:15 Ilkka Hovi  
  No, ei ollut.
kuva 21.07. 08:29 Ilkka Hovi  
  Elä sure. Kohde on tärkeämpi. Tuli aina napsattua kuva kun on tärkeätä, kutsuinkin itseäni "räppääjäksi", mitä termiä ei voi käyttää nykyisin. Otetaan kuvia kun on tarve, jätetään taiteellisuus (vino ovi, rikkoutunut ikkuna, romahtanut katto) noille taiteellisen koulutuksen saaneille valokuvaajille.
kuva 02.07. 17:03 Ilkka Hovi  
  Ihan hyvä ajatus, voisi joko skannata tai kuvata diginä sekä vaalentaa. Tässä on vaalennettu melko paljon mutta taasen kuvan kokoa pienennetty vorgia varten. Tarkenna lisäksi, että tenderi on D1 veturista, joka oli 2-4-0 pyörästöinen Saksassa valmistettu veturi. Näitä tehtiin 2 kpl Hangon radalle. Kts "Höyryveturit" kirja sivu 121 - 126.
kuva 29.06. 19:32 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuva ja valaistus. Pitääpä ottaa opiksi.
kuva 28.06. 14:56 Ilkka Hovi  
  Kun Venäjän armeija räjäytti Hangon konepajan ja veturitallin ensimmäisen maailmansodan alussa, heitä vaadittiin korvaamaan vahinko. Niinpä SVR sai piirustukset tällaisesta veturitallista. Siellä talli on ilmeisti vieläkin satama-aluella. Tallin oli hyvä olla pitkä sillä Hangossa oli paljon vetureita kun talviliikenne oli vilkkainta.
kuva 28.06. 14:50 Ilkka Hovi  
  Todella mainio kuva. Puhelinlangat ja tavarajuna penkereellä.
kuva 28.06. 14:47 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva Hk letkan kanssa (ok olivat Hpy vaunuja tuolloin.)´.
kuva 28.06. 14:11 Ilkka Hovi  
  Kuvasta näkyy ilmeisesti käytöstä poistetussa senkkavaunussa ei ole muurausta. Senkkaa ei voi varastoida ulkona, sillä muuraus kostuu ja jouduttaisiin kuivattamaan ennen käyttöä. Sula metalli ja vesi samassa astiassa on ikävä yhdistelmä sillä kuuma metalli hajoittaa veden vedyksi ja hapeksi mitkä palavat nopeasti aiheuttaen metallin roiskumisen (räjähdyksen).
kuva 29.05. 15:14 Ilkka Hovi  
  Raide oli Outokumpu Oy:n aidan sisällä. Jäähdytystornit kuuluivat sinkkitehtaan elektrolyysille.
kuva 26.05. 19:31 Ilkka Hovi  
  Muutin ensimmäisen veturin 2600 sarjaiseksi. Mitä ihmettä, muistiinpanoni eivät ole 100% oikein !
kuva 23.05. 20:47 Ilkka Hovi  
  Eihän tässä ennätä edes aivastaa, jo tulee ehdotus. Koska en tiedä paikkaa, varmaan Tpe-Orivesi jälin tuntijat voivat vahvisaa.
Muten uskon nimen ehdottajaa.
kuva 12.05. 22:57 Ilkka Hovi  
  Jep, olen myös N-vaunun kannalla, en muistanut tuota ovea per sivu. Sivulla
http://vaunut.org/kuva/61808?u=388&tag0=​12%7CN%7C taitaa olla samanlainen ja kuvaajakin on ....
kuva 12.05. 20:22 Ilkka Hovi  
  Kts kuva http://vaunut.org/kuva/80407?tag0=11%7CG​gy%7C
kuva 12.05. 20:18 Ilkka Hovi  
  Ensimmäisessä rivissä toinen vaunu vasemmalta. Onkohan siinä rappuset ja vaunun silta vain toisessa päässä? Mikä lienee ainakin siinä on kaasuvalaistus. Lisäksi kolmannessa rivissä lyhyty rikkavaunu, jonkin vanhan M/Mp vaunun alustalle.? Voisiko saada suurempana ja kuka voisi valaista näitä kysymyksiä
kuva 30.04. 13:15 Ilkka Hovi  
  Onnittelut tekijälle. Näppärän näköinen laite. Vanha koneenrakentajan nyrkkisääntö on "jos on hyvän näköinen, toimii myös hyvin".
Tässähän voi Arthur Koppelin esimerkkiä seuraten toimittaa radan ja kaluston jollekin puistoradalle.
kuva 26.03. 11:41 Ilkka Hovi  
  Täytyy muistella. Tapio Keränen esitteli minulle aikoinaan tällaisen ihmeellisen näköisen vaunun Hki ratapihalla, Töölössä. Hän kertoi sen olevan Bm1. Ehkä noin 10 vuotta myöhemmin ilmeni vaunun olevan jäljellä (olisiko ollut Pasilassa, siellä oli ainakin Dk). Tv1 933 oli saatu Toijalaan ja samaan kokoelmaan yritettiin saada myös tämä vaunuksi naamioitunut Bm1. Olavi Kilpiö kertoi, että vaunu säilytetään ja olisi ollut Toijaan varattuna. Viimeksi näin sen säilytykseen varattuna Pieksämäen konepajalla. En tiedä mitä vaunulle sittemmin tapahtui, menikö se Haapamäelle (yksi huhu kertoi näin) vai Imatralle polttoon ja romuksi. Periaatteessa vaunu voisi olla vielä jäljellä, mutta epäilen että tuskinpa.
kuva 18.03. 21:36 Ilkka Hovi  
  Minusta tuon lähimmän III luokkamerkinnän kohdalla olisi lämmityskamiina. Enpä vain yrittänyt avata luukkuja.
Mahdollisimman tarkka arvaus Ds1:n käyttöjännitteestä olisi 550V DC. Tämä olisi hyvä varmentaa, on ASEAn standardijännite. Millä jännitteellä Ds2 toimi ?
kuva 07.03. 21:58 Ilkka Hovi  
  Mainiossa kirjassa, jonka SRHS on kustantanut on mainittu 1803 olleen Haarla Oy:llä Lievestuoreella höyrynannossa joulukuussa 1961. Veturisarja oli poistettu liikenteestä vuonna 1961.
kuva 07.03. 21:50 Ilkka Hovi  
  Minusta tuo vetopätkä kääntyy oikealle. Pohdin voisiko olla vanhaa linjaa ? Huopalahdessa kuikuillessa 1960-luvulla siellä oli ainakin kaksi eri linjausta linjaraiteella.
kuva 07.03. 21:47 Ilkka Hovi  
  Hyvinkään tallialuetta veikkaisin.
kuva 07.03. 19:33 Ilkka Hovi  
  Tuossahan on höyrynottoputki oikeanpuoleisen kaiteen päätekohdassa, kaiteen alapuolella veturin savupesän sivulla. Ulosotto oli helppo tehdä sillä tulistinlaatikosta lähtee höyryputki kullekin sylinterille, siispä toinen poikki yksi mutka ja laipallinen jatkoputki vaakasuoraan ulos. Ulkopuoliseen putkeen paineenalennin höyryn paineen alentamiseen tehdashöyryn paineeseen.
Kuvassa näkyy hyvin myös savutorven jälkeen olevat vedensyöttökupu, höyrykupu ja hiekkakupu (tai laatikko ).
kuva 07.03. 19:19 Ilkka Hovi  
  Minne tuo oikealla taka-alalla oleva vastikään sorastettu raide vie ?
kuva 18.02. 12:21 Ilkka Hovi  
  Tältä PC:ltä katsoen näkyy oikeanpuoleisen vaunun numero 779 aivan selvästi. Vasemmanpuoleinen ei näy, vain kuvittelen sen olevan x86. Harmillista kun alkaa luulla jotakin sen näkee koko aika. Kannettavalla on mahdollista nähdä viistosti katsoen joitakin numeroita joten luulisi ainakin ammattilaitteilla selviävän mikä numero oikeasti on.
... ja nyt kotikoneelta vaikuttaa x81 ?
Kuvasarja:
Muistoja Hämeen Hurusta
 
09.02. 17:22 Ilkka Hovi  
  Hyviä kuvia joita on kiva katsella. Aika on vekkulia, kun Hr12 / Dr12 olivat liikenteessä tuli näitä kuvattua vain muutaman "pakollisen" kerran. Varsinkin tällaisia linjakuvia olen kaivannut, tässä niitä riittävästi. Kiitos kuvaajalle vorgiin skannauksen vaivasta !
kuva 08.02. 11:27 Ilkka Hovi  
  Kuvassa vasemmalta 1094, 1021 ja 1093. Näkymättömissä oikealla vielä 1087.
kuva 31.01. 19:00 Ilkka Hovi  
  Näppärästi huomattu, korjasin tekstiä.
kuva 12.01. 17:53 Ilkka Hovi  
  Siis arvasin väärin. Kyösti Kylälä ei ilmeisesti ollut töissä tuossa vaunussa. Oliko edes suunnittelemassa, mahd ei.
kuva 11.01. 20:13 Ilkka Hovi  
  Arvaisin vaunun olleen myöhemmin kuuluisan Kyösti Kylälän työmaa. Hän toimi ilmajarrunkäytön opettajana. Arvaan lisää, penkin ovat opiskelijoita varten ja mittareita näyttää olevan kaksi per penkkirivi. Eli opettaja näyttää miten kuljettajaventtiiliä käytetään eri tilanteissa ja painemittareista voi todeta tapahtumat. Jokaista painemittaria kohden näyttää olevan "u-putki paine-ero mittari" . Kylälä jätti VR:n 1920-luvun alussa ja siirtyi myymään ja konsultoimaan kehittämäänsä vetopuhallinlaitteistoa, joita olikin käytössä noin 2000 veturissa Ranskassa (3000), Espanjassa (1400), Belgiassa (10), Tsekeissä (2. maailmansodan jälkeisissä vetureissa), Virossa (10 veturissa) ja Britaniassa jossa nopeusveturi Mallard (LNer sarja A4) oli varustettu tällä laitteistolla.
kuva 08.01. 09:57 Ilkka Hovi  
  Tikkaat olivat hieman erilaiset, kts http://vaunut.org/kuva/99182?tag0=0%7CTr​2%7C1318 tai hae
höyryveturit-Tr2
kuva 04.12.2017 13:35 Ilkka Hovi  
  Hki kaupunginmuseon kokoelmissa on kuva Vr1 veturista, johon liitetty A3,A6 tai A7 sarjan tenderi. Myöhemmin Katajannokalle oli tehty hiilen antolaite (vrt Tl, Kr). Vettä sai viskurista, joka oli lähellä Kauppatoria, joten polttoaineen piti riittää vuoron ajan.
kuva 26.11.2017 23:30 Ilkka Hovi  
  Siis päätellään kyseessä oleva kaivon suojarakenne, jota on madallettu ja joka on siirretty pois kaivonsuojaustehtävästä toimimaan asema-alueen kaunistuksena.
kuva 21.11.2017 15:24 Ilkka Hovi  
  Jep, puita on istutettu suurille alueille sekä maisemanhoidollisista, että maaperänhoidollisista sekä raaka-aineeksi teollisuudelle.
Mukavaa nähdä kuvia Brittein saarilta nykykalustosta.
kuva 20.11.2017 11:12 Ilkka Hovi  
  Muistan lukeneeni Veturimieslehdestä (1920- tai 1930 luku ?) että ennen Ilmarisen romutusta joku nuori insinööri oli viettänyt parisen viikkoa veturin alla piirtämässä sitä. (tuskin edes 8h / päivä, oletan kyseessä ollut mittojen ottaminen mallia varten.) Jos muistan oikein Ilmarisen romuhinta oli 12 000 SMk ja mallin kustannukset olivat 17 000 SMk. (todennäköisesti muistan hinnat väärin mutta suhde on oikeankaltainen).
Minulla on käsitys että Aluttaresta sai SVR 6000 SMk.
kuva 19.11.2017 21:28 Ilkka Hovi  
  Sanoisimpa "oho". Miten tälle sitten kävikään. Ilmeisesti ei säilytetty kun oli vain replika. Kuka tekee toisen ?
kuva 18.11.2017 10:08 Ilkka Hovi  
  Yleensä kaikissa höyryvetureissa.
kuva 17.11.2017 22:44 Ilkka Hovi  
  Eikös vasemmanpuolimmaisin H vaunu ole juuri tuollainen missä pylväät olivat "sisäpuolella". Kts myös Kapeat Kiskot kuva 253.
kuva 17.11.2017 22:39 Ilkka Hovi  
  jees, menin harhaan. Voisivatko olla sivuluukun nostamista varten? Jos tuollaisessa vaunussa on irtotavaraa voi sivulaidan hallitseminen olla vaikeaa sillä ensin pitää ottaa pylväät pois. Tätä ennen olen nähnyt lenksuja sivulaidoissa niissä vaunuissa, joissa sivupylväät ovat olleet vaunun lattian läpi ja sivulaidat pylväiden ulkopuolella. Näissä kuvissa löytyy sellainenkin vaunutyyppi.
Tuossa vaaleassa rakennuksessa ollee kipinöitä heittelevä lokomobiili.
kuva 17.11.2017 17:40 Ilkka Hovi  
  Minusta isopäätyiset ovat eri raiteella ja koska vaunujen päädyt eivät ole kohdakkain tulee vaikutelma vaunuista joilla on eri korkeat päädyt.
kuva 17.11.2017 17:39 Ilkka Hovi  
  Tuossa keskellä myös vaunujen keskellä näkyy olevan vanhanmallinen halkojenkuljetusvaunu. ("häkkivaunu")
Mikä sen littera oli ?
kuva 30.10.2017 22:30 Ilkka Hovi  
  Alun perin vesi tuli VR:n vesitornista, joka oli VR:n aseman eteläpuolella, aseman kanssa samalla puolella rataa.
Kun putki katkaistiin JFR sai tilapäisen vesiputken meijeriltä.
Nipottamatta minusta "toisen Porter veturin" savupiippu on SVR:n Ga vaunun jarrukopin yläosa.
kuva 24.10.2017 22:16 Ilkka Hovi  
  Ja on muistettava hyvä kilometrien kerääjät eli MP:t joista minulla oli ilo saada kokemuksia vain Savonlinnaan menevästä rungosta.
kuva 24.10.2017 14:03 Ilkka Hovi  
  Hyvin tehty ja selkeä vastaus "kysymyksiin, joihin voin vastata". Nyt tiedetään mikä oli noiden kustannusten ero mutta vastaamatta jäi (tai kysymättä jäi) mikä on vetureiden kuoletus, korjauskustannukset ja montako veturia/mootttorivaunua on tarvittu hoitamaan liikenne. (vaikka 5 mottia per 4 höyryveturia, tai toisinpäin).
kuva 24.10.2017 13:51 Ilkka Hovi  
  Kts kommentit http://vaunut.org/kuva/98678?u=388. Tsekkejä ei oikein voinut valkoisiksikaan nimetä, tsekit yrittävät päästä pois Venäjältä, sisällissodan jaloista. Tsekkijoukut kulkivat edes takaisin Siperian rataa ja pääsivät takaisin kotimaahan Vladivostokin kautta laivalla Eurooppaan.
kuva 21.10.2017 18:55 Ilkka Hovi  
  Hyvä selvitys vaunuista, en osannut arvioida pituutta koska luulin ATSF:n box car vaunua 65':ksi ja se olisi ollut 19,8 m pitkä. Pituus onkin siis tälle vaunulle.
kuva 21.10.2017 18:51 Ilkka Hovi  
  Pieni selvitys: Great Western Railroad on eri kuin brittiläinen Great Western Railway. GW RR oli Coloradossa toimiva sokeritehtaan rautatie joka kuljetti sokerijuurikkaita tehtaalle.
(Myös Southern niminen rautatie toimi briteissä että Amerikan mantereella !)
kuva 11.10.2017 09:29 Ilkka Hovi  
  Hyvä kartta. Missäs tuolla oli se kapsuvetureiden talli ?
kuva 09.10.2017 21:08 Ilkka Hovi  
  Vaikuttaa oikealta tuo 4.9.1981, haulla haettuna kaikki junat näyttivät pitemmiltä, vaikka näyttää siellä olevan tuolle päivälle samanlainen lyhyt runko.
kuva 01.10.2017 23:15 Ilkka Hovi  
  Vihellettävä oli ja myös myöhemmin. Caboosessa oli junan liikkuessa 2 miestä. Kun juna pysähtyi linjalle, kuljettaja ohjeisti vihellinopasteilla junan suojauksen. Jarrumiehet eteen ja taakse. Junien kulkusuunnat olivat itään tai länteen, myös väli-ilmansuunnille (pohjoinen, etelä) jotka määritettiin rautatien aikataulussa. Aikatauluun merkityt junat olivat etuoikeutettuja luokan ja kulkusuunnan mukaan. Muut kulkivat ylimääräisinä, joilla oli valkoiset liput veturin edessä. Kun juna oli lähdössä vihellettiin takapään jarrumies takaisin ja jarrumies sytytti radalle soihdun, joka varoitti perässä tulevaa junaa. Jos juna oli raskas ja kiihtyi hitaasti heitettiin noita soihtuja aina muutaman minuutin välein jottei kukaan aja päälle. Ennen lähtöä vihellettiin myös etupään jarrumies sisään ja kun juna oli valmis lähtöön vihellettiin parin sekunnin vihellys kahdesti. (Vihellysopasteet olivat jarrumies idästä tai jarrumies lännestä)
Jos etupään lippu oli vihreä, se merkitsi että samalla aikataulun junanumerolla oli tulossa toinen juna. Siis, pysy sivulla. Jos sivulla oleva juna ei vastannut alkoi viheltely, vihreälippuisen piti suojata oma juna ja kuljettajan mennä herättelemään sivulla olevan junan kuljettaja. Sitten suojauksen purkaus ja matkaan, hässäkän aiheuttanut kuljettaja puhutteluun. Tietenkin oli automaattisuojattuja rataosia joilla ei tarvinnut suojata, ellei rataosa ollut yksiraiteinen. Koko touhussa oli luja logiikka, joka toimi.
kuva 01.10.2017 20:46 Ilkka Hovi  
  Amerikassa USA ja Canada oli caboosen käyttö pakollista. Junan miehistö koostui veturinkuljettajasta, lämmittäjästä (koneapulaisesta) etupään jarrumiehestä (matkusti usein veturissa), takapään jarrumiehestä ja kondyktööristä (matkusti caboosessa). New Yorkin osavaltio määräsi tavarajunaan kaksi takapään jarrumiestä. Pitkillä matkoilla miehistö pystyi ruokailemaan ja myös lepäämään vuorojen välillä. Matkustajajunissa oli samanlainen miehistö paitsi että he matkustivat matkustajavaunuissa. Nykyisin kun caboosen pakollinen käyttö on lopetettu, käytetään cabooseja vielä työjunissa sekä milloin työnnetään vaunuja pitempiä matkoja.
Siis, ilmajarrujen käyttöönoton jälkeen caboose ei ollut jarruvaunu. Englannissa käytettiin jarruvaunuja vielä 1970-luvulla, samoin junan perässä ja niiden vaunujen avulla jarrutettiin junaa. Tavarajunat olivat usein jarruttomia (poikkeuksia oli olemassa).
kuva 28.09.2017 12:10 Ilkka Hovi  
  Kuvassa ratkeaa myös kysymys, miten signaalinaru saatiin oikean pituiseksi ja miten se kiinnitettiin vaunuun.
kuva 25.09.2017 22:30 Ilkka Hovi  
  Suurin tungos jonka näin Kirjokivellä oli kolme junaa, nämä pikajunat ja tavarajuna. Lisäksi Hillosensalmelta tuli vielä yksi tavarajuna.