Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.11. 11:12 Ilkka Hovi  
  Muistan lukeneeni Veturimieslehdestä (1920- tai 1930 luku ?) että ennen Ilmarisen romutusta joku nuori insinööri oli viettänyt parisen viikkoa veturin alla piirtämässä sitä. (tuskin edes 8h / päivä, oletan kyseessä ollut mittojen ottaminen mallia varten.) Jos muistan oikein Ilmarisen romuhinta oli 12 000 SMk ja mallin kustannukset olivat 17 000 SMk. (todennäköisesti muistan hinnat väärin mutta suhde on oikeankaltainen).
Minulla on käsitys että Aluttaresta sai SVR 6000 SMk.
kuva 19.11. 21:28 Ilkka Hovi  
  Sanoisimpa "oho". Miten tälle sitten kävikään. Ilmeisesti ei säilytetty kun oli vain replika. Kuka tekee toisen ?
kuva 18.11. 10:08 Ilkka Hovi  
  Yleensä kaikissa höyryvetureissa.
kuva 17.11. 22:44 Ilkka Hovi  
  Eikös vasemmanpuolimmaisin H vaunu ole juuri tuollainen missä pylväät olivat "sisäpuolella". Kts myös Kapeat Kiskot kuva 253.
kuva 17.11. 22:39 Ilkka Hovi  
  jees, menin harhaan. Voisivatko olla sivuluukun nostamista varten? Jos tuollaisessa vaunussa on irtotavaraa voi sivulaidan hallitseminen olla vaikeaa sillä ensin pitää ottaa pylväät pois. Tätä ennen olen nähnyt lenksuja sivulaidoissa niissä vaunuissa, joissa sivupylväät ovat olleet vaunun lattian läpi ja sivulaidat pylväiden ulkopuolella. Näissä kuvissa löytyy sellainenkin vaunutyyppi.
Tuossa vaaleassa rakennuksessa ollee kipinöitä heittelevä lokomobiili.
kuva 17.11. 17:40 Ilkka Hovi  
  Minusta isopäätyiset ovat eri raiteella ja koska vaunujen päädyt eivät ole kohdakkain tulee vaikutelma vaunuista joilla on eri korkeat päädyt.
kuva 17.11. 17:39 Ilkka Hovi  
  Tuossa keskellä myös vaunujen keskellä näkyy olevan vanhanmallinen halkojenkuljetusvaunu. ("häkkivaunu")
Mikä sen littera oli ?
kuva 30.10. 22:30 Ilkka Hovi  
  Alun perin vesi tuli VR:n vesitornista, joka oli VR:n aseman eteläpuolella, aseman kanssa samalla puolella rataa.
Kun putki katkaistiin JFR sai tilapäisen vesiputken meijeriltä.
Nipottamatta minusta "toisen Porter veturin" savupiippu on SVR:n Ga vaunun jarrukopin yläosa.
kuva 24.10. 22:16 Ilkka Hovi  
  Ja on muistettava hyvä kilometrien kerääjät eli MP:t joista minulla oli ilo saada kokemuksia vain Savonlinnaan menevästä rungosta.
kuva 24.10. 14:03 Ilkka Hovi  
  Hyvin tehty ja selkeä vastaus "kysymyksiin, joihin voin vastata". Nyt tiedetään mikä oli noiden kustannusten ero mutta vastaamatta jäi (tai kysymättä jäi) mikä on vetureiden kuoletus, korjauskustannukset ja montako veturia/mootttorivaunua on tarvittu hoitamaan liikenne. (vaikka 5 mottia per 4 höyryveturia, tai toisinpäin).
kuva 24.10. 13:51 Ilkka Hovi  
  Kts kommentit http://vaunut.org/kuva/98678?u=388. Tsekkejä ei oikein voinut valkoisiksikaan nimetä, tsekit yrittävät päästä pois Venäjältä, sisällissodan jaloista. Tsekkijoukut kulkivat edes takaisin Siperian rataa ja pääsivät takaisin kotimaahan Vladivostokin kautta laivalla Eurooppaan.
kuva 21.10. 18:55 Ilkka Hovi  
  Hyvä selvitys vaunuista, en osannut arvioida pituutta koska luulin ATSF:n box car vaunua 65':ksi ja se olisi ollut 19,8 m pitkä. Pituus onkin siis tälle vaunulle.
kuva 21.10. 18:51 Ilkka Hovi  
  Pieni selvitys: Great Western Railroad on eri kuin brittiläinen Great Western Railway. GW RR oli Coloradossa toimiva sokeritehtaan rautatie joka kuljetti sokerijuurikkaita tehtaalle.
(Myös Southern niminen rautatie toimi briteissä että Amerikan mantereella !)
kuva 11.10. 09:29 Ilkka Hovi  
  Hyvä kartta. Missäs tuolla oli se kapsuvetureiden talli ?
kuva 09.10. 21:08 Ilkka Hovi  
  Vaikuttaa oikealta tuo 4.9.1981, haulla haettuna kaikki junat näyttivät pitemmiltä, vaikka näyttää siellä olevan tuolle päivälle samanlainen lyhyt runko.
kuva 01.10. 23:15 Ilkka Hovi  
  Vihellettävä oli ja myös myöhemmin. Caboosessa oli junan liikkuessa 2 miestä. Kun juna pysähtyi linjalle, kuljettaja ohjeisti vihellinopasteilla junan suojauksen. Jarrumiehet eteen ja taakse. Junien kulkusuunnat olivat itään tai länteen, myös väli-ilmansuunnille (pohjoinen, etelä) jotka määritettiin rautatien aikataulussa. Aikatauluun merkityt junat olivat etuoikeutettuja luokan ja kulkusuunnan mukaan. Muut kulkivat ylimääräisinä, joilla oli valkoiset liput veturin edessä. Kun juna oli lähdössä vihellettiin takapään jarrumies takaisin ja jarrumies sytytti radalle soihdun, joka varoitti perässä tulevaa junaa. Jos juna oli raskas ja kiihtyi hitaasti heitettiin noita soihtuja aina muutaman minuutin välein jottei kukaan aja päälle. Ennen lähtöä vihellettiin myös etupään jarrumies sisään ja kun juna oli valmis lähtöön vihellettiin parin sekunnin vihellys kahdesti. (Vihellysopasteet olivat jarrumies idästä tai jarrumies lännestä)
Jos etupään lippu oli vihreä, se merkitsi että samalla aikataulun junanumerolla oli tulossa toinen juna. Siis, pysy sivulla. Jos sivulla oleva juna ei vastannut alkoi viheltely, vihreälippuisen piti suojata oma juna ja kuljettajan mennä herättelemään sivulla olevan junan kuljettaja. Sitten suojauksen purkaus ja matkaan, hässäkän aiheuttanut kuljettaja puhutteluun. Tietenkin oli automaattisuojattuja rataosia joilla ei tarvinnut suojata, ellei rataosa ollut yksiraiteinen. Koko touhussa oli luja logiikka, joka toimi.
kuva 01.10. 20:46 Ilkka Hovi  
  Amerikassa USA ja Canada oli caboosen käyttö pakollista. Junan miehistö koostui veturinkuljettajasta, lämmittäjästä (koneapulaisesta) etupään jarrumiehestä (matkusti usein veturissa), takapään jarrumiehestä ja kondyktööristä (matkusti caboosessa). New Yorkin osavaltio määräsi tavarajunaan kaksi takapään jarrumiestä. Pitkillä matkoilla miehistö pystyi ruokailemaan ja myös lepäämään vuorojen välillä. Matkustajajunissa oli samanlainen miehistö paitsi että he matkustivat matkustajavaunuissa. Nykyisin kun caboosen pakollinen käyttö on lopetettu, käytetään cabooseja vielä työjunissa sekä milloin työnnetään vaunuja pitempiä matkoja.
Siis, ilmajarrujen käyttöönoton jälkeen caboose ei ollut jarruvaunu. Englannissa käytettiin jarruvaunuja vielä 1970-luvulla, samoin junan perässä ja niiden vaunujen avulla jarrutettiin junaa. Tavarajunat olivat usein jarruttomia (poikkeuksia oli olemassa).
kuva 28.09. 12:10 Ilkka Hovi  
  Kuvassa ratkeaa myös kysymys, miten signaalinaru saatiin oikean pituiseksi ja miten se kiinnitettiin vaunuun.
kuva 25.09. 22:30 Ilkka Hovi  
  Suurin tungos jonka näin Kirjokivellä oli kolme junaa, nämä pikajunat ja tavarajuna. Lisäksi Hillosensalmelta tuli vielä yksi tavarajuna.
kuva 23.09. 12:29 Ilkka Hovi  
  Lahtelaiset tai kellä raidekaavio, voinevat selventää kuvaa. En ymmärrä minne tuo juna on menossa, veturi vetää ja luulen junan olevan ohittamassa Lahden asemaa.
kuva 19.09. 21:16 Ilkka Hovi  
  Jäihän venäläisiä vaunuja tälle puolelle rajaa jos jäi suomalaisia vaunuja rajan toiselle puolelle. Vuosi 1920 on kurantti koska Tarton rauha astui voimaan vasta vuoden 1920 lopulla. Siihen asti vaunut olivat vapaasti käytettävissä
kuva 19.09. 20:08 Ilkka Hovi  
  G-vaunussa vielä pienet sivuikkunat. Ga vaunun ikkunat on korvattu yhtenäisellä peltilevyllä. Ikkunoissa oli alkujaan lasit.
kuva 19.09. 20:04 Ilkka Hovi  
  Oikealla taka-alalla lienee lanterniini postivaunu.
kuva 14.08. 22:45 Ilkka Hovi  
  Etsi: www.elka/fi
Arkistohaku , kirjoita suorakaiteeseen
2906/243 on Aa10 veturin piirustus
/244 antaa tyhjää
/245 ja tästä eteenpäin antaa Tampellan yksilinjakuvat eri kapearaiteisista vetureista.
kuva 14.08. 22:36 Ilkka Hovi  
  Näitä Tampellan Aa10 ( ent sarja N) vetureita käytettiin Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen koskenruoppaus ja kanavatöissä. (Ainakin yksi oli Saimaan kanavan laajennustyömaalla 1920-luvulla.) Rautateiden rakennuksilla käytettiin 750 mm raideleveyksellistä kalustoa. Esim Rautatiemuseon kapearaiteinen Tampellan valmistama 0-4-2T veturi Hyvinkäällä.
kuva 04.07. 20:23 Ilkka Hovi  
  Näenpä keskimmäisten vetopyörien olevan laipattomia.
kuva 27.06. 20:43 Ilkka Hovi  
  Englantilainen porukka junaili Suomessa vuonna 1962 ja olivat Tampereella 26. toukokuuta 1962. Miksei myös 25. toukokuuta 1962. Peremmin paikkoja tuntevat voinevat arvioida onko kuva otettu illalla ?
kuva 27.06. 20:37 Ilkka Hovi  
  Jep, mutta tarkennus, nimi annettiin Walesissä.
kuva 27.06. 20:35 Ilkka Hovi  
  Oho, kuljettaja oikealla puolella. Onkohan tuo alusta Richmondin veturista, Mellinin ohitusventtiili ja tuet kattilasta kehyksen etuosaan. Kuljettajalla rankkaa, istuinkin on kiveä.
Kuvasarja:
North Yorkshire Moors Railways
 
22.03. 11:41 Ilkka Hovi  
  Kivaa nähdä kuvia kohta Brit-out maasta. Pitäisiköhän käydä ennen viisumipakon tulemista voimaan. Brittiläiset museorautatiet ovat pahuksen hienosti restauroitu ja hoidettu.
kuva 12.02. 21:31 Ilkka Hovi  
  Luulen että myös Rikkihappo Oy:llä oli näitä samoja vaunuja varmaankin eri litteralla. Näkömuisitini mukaan pienimmät eli 2-akseliset olivat viimeisinä ennen paria turvavaunua.
kuva 12.02. 18:53 Ilkka Hovi  
  Näitä oli paria eri kokoa. Pienin oli pituudeltaan lyhyen hiekkavaunun (sarja M) kokoinen. Joskus 1960-luvun alkupuolella oli kesällä huviani tarkkailla noin 09.30 Hl:sta lähtevää Tr2 vetoista tavarajunaa, jonka loppupäässä oli joukko näitä rikkihappovaunuja. Mallareille tiedoksi miten sijoittaa junakokoonpanossa.
kuva 30.01. 19:40 Ilkka Hovi  
  Tulistushöyrvetureilla on mekaaninen voitelukoje. Tällöin on hyvä suojata voideputkien takaiskuventtiilit kylmältä, tunnetusti tuistusvetureiden sylinteriöljy on kylmänä hyvin huonosti juoksevaa.
kuva 27.01. 19:19 Ilkka Hovi  
  Nyt kun katselen tätä kuvaa läppäriltä, kuvassa näkyy selvästi 55. Saman näin kerran omalta koneelta, näyttö välähti kerran ja hieman viistosta katsoen näin myös nuo kaksi viitosta, siksi ehdotin 155 veturia. Myöhemmin en ole omalta koneelta onnistunut nähdä tuota numeroa. Tältä läppäriltä kun kuvaa nostaa hieman yli puolen välin tulevat numerot jälleen näkyviin. Voisiko joku muu myös kokeilla, jolloin tieteellisesti (kokeen toistaessa tulee sama vastaus) olisi veturi 155 todistettu.
kuva 23.01. 23:10 Ilkka Hovi  
  Työnteosta. Vaikka veturinkuljettaja tai lämmittäjä oli virassa tietyllä varikolla, tekivät he myös komennustöitä. Jotkut vaikkapa ratarakennuksilla tai Hangon satamassa talviliikenteen aikana. Aina ei viety omaa veturia mukana. (kaksi miehistöä tuohon aikaan).
Kun katsoo tuota listaa 138 ei ole kyseessä, tulistettu 1925 ja hytti levennetty erkkerillä. (Valanto)
123 oli Seinäjoella (Härmä), 153 Oulussa ja pohjoisessa, 163 Riihimäellä, 183 Turku, 213 märkähöyry Oulussa

Joku näistä ?
143 Pieksämäki tulistuskattila 1924, 144 Pieksämäki tulistuskattila1926, 152 Pieksämäki tulistus 1926, 155 pienikokoinen tulistuskattila 1927,

Jos pitäisi joku veturi valita, olen 155 kannalla. (ei kuitenkaan kannata antaa numeroa ennen kuin voidaan todistaa. Olisiko virantekopäiväkirjaa > muistivihkoa ??)
kuva 23.01. 20:40 Ilkka Hovi  
  Veturia voinee yksilöidä seuraavan vuoden 1927 kesäkuun 1. päivän tilanteen mukaan.
Ensinnä veturin käymäsillalla sylinterin päällä on laatikko, millainen näyttää olevan tulistimella varustetuissa
Sk1 vetureissa. Siis kyseessä tulistettu veturi jonka numero loppuu 3:een.
Tällaisia Sk1 (G1) vetureita olivat 123, 143, ja G1, G4, G6 ja Sk2 (G9) vetureita ei ollut.
Työselitys G vetureiden muuttamiseksi tulistajalle sisälsi ylläolevien lisäksi numerot 153, 163, 183, 213, 363
jotka vuonna 1927 olivat märkähöyryvetureita.

Mitkä näistä oli Pieksämäellä 1928 - 1933.

Minusta on yllättävää että vuoden 1946 listassa ovat Sk1 ja Sk2 tulistajavetureita, mutta yhtään 3 numeroloppuista ei selvinnyt tuohon vuoteen asti.
Kuvasarja:
Matkalla Britannian raiteilla 2017
 
21.01. 22:37 Ilkka Hovi  
  Ennätit kuitenkin ottaa hyviä kuvia. Millaisella lipulla teit matkaa ja paljonko maksoi ?
kuva 21.01. 22:33 Ilkka Hovi  
  Knorr valmisti ilmajarrulaitteistoja ja paineilmapumppuja (kompressoreja). Samaa rakennetta voitiin käyttää myös esilämmittimen pumpun työsylinterinä kuten kuvassa. Etuoikealta otetussa kuvassa näkyy käyntisillalla hytin edessä esilämmittimen lämmönvaihdin . Hyviä kuvia ja kopiot onnistuneet hienosti.
kuva 17.01. 11:29 Ilkka Hovi  
  Lisää ajoitukseen. Veturi on tulistimella ja mäntäluisteilla varustettu H1 tai H2 ja tiedetään tulistinmuutoksen
työselitys valmistui helmikuussa 1925. Siis kesäksi 1926 on hyvin voitu saada muutettu veturi Viipurin konepajasta.
kuva 15.01. 22:57 Ilkka Hovi  
  Hieno kuvasarja.
kuva 15.01. 22:56 Ilkka Hovi  
  Nyt onkin hyvä kysyä onkohan ollut Kouvolan veturi tuohon aikaan? Tomi Lehtonen oli sitä mieltä että Tk1 veturin erkkeri oli mahdollisesti Kouvolan haluama muutos. "Kouvola sai kaiken haluamansa". Katso myös Valannon Pikku Rusko kirjan kuva Kouvolan Sk2 veturista.
Päätelmä: jos ollut Kouvolan veturi niin Tomi ollut oikeassa.
kuva 12.01. 22:35 Ilkka Hovi  
  Joo ja ennen oli eri tavalla kun G-sarjan vetureissakin oli käyttöpyöräkerta laipaton.
kuva 23.12.2016 13:34 Ilkka Hovi  
  Tuopa turina. Sanaseppo selvisi sujuvasti.
kuva 03.12.2016 18:53 Ilkka Hovi  
  Tuo teli/lavetti yhdistelmän mielenkiintoisin seikka on jokaisen pyörän erikseen ripustus. Ei läpimenevää akselia.
Ilmeisesti venäläinen konstruktio, kuvista olin olettanut sen olleen Decauville-mallinen lavetti. Vaan eipä ilmeisesti ollutkaan.
O&K:n makaavalla yksisylinterisellä moottorilla varustetut kapearaideveturit saivat tyyppinumerot L155, L180, L200, L226 ja L308. Tässä L = hidaskäyntinen makaava moottori (Liegende) numero sarja kertoo sylinterin halkaisijan millimetreissä. Veturit olivat bensiinikäyttöisiä ja muina polttoaineina mainostettiin Benzolia, spriitä tai petroolia. L155 teho oli 8,5 hv, työpaino 3,7t ja nopeus 5 km/h, Tyyppi L308 oli 31 hv, työpaino 9,5 t ja nopeus 5/10 km/h. Ilmeisesti bensiinillä olivat vastaavat teho 10 hv (L155) ja 40 hv (L308). Bentsolia valmistui Suomessakin Helsingin kaasulaitoksella. Ainetta käytettiin lentokoneiden polttoaineena (ne kaksitasot) sekä myös autojen polttoaineena.
kuva 28.11.2016 14:05 Ilkka Hovi  
  Tulipa tuossa mieleen, jos ajattelee radanrakennuksen aikatauluttamisen kannalta. Kun rakentaminen on päätetty, tilataan veturi ja vaunut kun suunnitelmat ovat valmiit. Rataahan voidaan alkaa rakentaa ennen kuin Krauss on saanut naputeltua veturin valmiiksi. Olikos tämä niitä Ivar Lindforsin (O&K edustaja) urakoimia ratoja, joten hänellä oli varastossa vetureita, joita pystyi käyttämään rakennustöissä. Tällainen ei näy radan rakennushistoriassa. Nuo mustat täplät "veturissa" ovat liian terävärajaisia ollakseen täpliä negatiivissa.
kuva 28.11.2016 14:00 Ilkka Hovi  
  Hieno.
kuva 27.11.2016 13:27 Ilkka Hovi  
  Niin kuvittelin minäkin ennen ENuution kommenttia, ja kuvittelen vieläkin. Aika matala koska kuvittelen sinne jonkun seisomaan vieressä ja savutorvea en pysty kuvittelemaan.
kuva 26.11.2016 19:19 Ilkka Hovi  
  Enpä ole koskaan tuota penkkaa tunnistanut, ehkä tullut huristeltua liian lujaa ohitse. Minulla on käsitys että rata rakennettiin vielä kerran uudelleen, en löytänyt milloin. LWR 7 (kuva vorgissa) oli osan aikaa turvepolttoinen.
kuva 02.11.2016 16:58 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva.
kuva 13.10.2016 11:32 Ilkka Hovi  
  Helppo tietää kun on kompastellut tuon "putkan" sisällä.
kuva 13.10.2016 08:05 Ilkka Hovi  
  Arvaan Stockfors Ab:n AEG 600 mm BE ? Romukaupassa Kotkassa vanhan Helsingintien varrella ?