Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.04. 16:12 Mauri Monto  
  Muistaakseni merkki tarkoittaa tosiaan auran terännostoa. Suorakaiteen muotoinen merkki oli tuo "siivet sisään". Jälkimmäisiä mustakeltaisia tai mustaoransseja merkkejä näkee vielä rautatiesiltojen yhteydessä.
kuva 07.12.2017 18:40 Mauri Monto  
  Heh, piti kirjoittaa että tämä oli tilanne vuonna 2003 eikä suinkaan 1973:) Kiireessä sattuu:)
Kun nyt palasin asiaan, eikös Yhdysvalloissa ole myös purettu sähköistyksiä radoilta, muistan vorgissa nähneeni asiasta juttua ja ehkä kuvankin.
kuva 07.12.2017 18:29 Mauri Monto  
  Lisähuomio, kuvaa otettaessa ajojohtimia ei ollut. Sähköpylväitä oli radan varrella oikeastaan vain tuossa Otiran tunnelin suulla muutama. Kuva-alueen ulkopuolella lähes kaikki oli purettu pois. Tämä tilanne oli siis 1973.
kuva 07.12.2017 18:25 Mauri Monto  
  Hienoa!
Juna on tulossa ulos Otiran tunnelista kohti Arthurs Pass-asemaa. Suunta on Greymouth-Christchurch. Hyvin ratkaistu. Eli Uuden Seelannin eteläisellä saarella mennään.
kuva 05.12.2017 16:49 Mauri Monto  
  Kyllä, vuonna 1973 siltojen välissä oli siipiopastin, jonka esiopastin oli tuossa Norvionväylän lyhyen sillan luona. Kun uusi maantiesilta valmistui pitkän sillan vierelle, poistui siltojen välinen siipiopastin. Seuraava siipi oli lännempänä vartioimassa idästä päin kolmioraidetta ja esiopastin siirrettiin "pitkän sillan" itäpähän eli paljon lännemmäksi. Tämä tapahtui 1981 jos oikein muistan. Tuonne vesilaitokselle oli tie ja tasoristeys kohta pikkusillan länsipuolella eli kuvasta vasemmalle. Se on poistettu vesilaitoksen purkamisen jälkeen ja tuolle penkereelle pääsee enää vain kävelemällä radan yli.
Nykyisin "pitkän sillan" itäpään esiopastimen paikalla on uusi yhdistelmäopastin. Se voi näyttää joko odota- aja, odota sn 35 tai odota seis-opasetta. Sähköistystekniikka on viime vuosina kehittynyt, kumpaakaan siltaa ei avarrettu vaan ne säilyttivät alkuperäisen muotonsa. Korkeudet olivat riittävät ajojohdinrakenteille.
kuva 04.12.2017 21:10 Mauri Monto  
  Noniin, aika sitten päättää kisa. Hyviä arvioita.
Kuvan horisontissa ovat Outitunturi ja Varriovaara, vesi on Kemijokea pohjoiseen, on lähes yötön yö. Kuvan silta on Norvionväylän lyhyt silta, vasemmalle kauemmas jää Koivuväylän silta, "Kemijärven pitkä silta". 1962 siltojen välistä purettiin toinen lyhyt silta, joka kuljetettiin Laukaaseen. Sillan kokoamisesta on kuvia vorgissa.
Laitos oikealla oli Kemijärvi Oy:n, sittemmin Veitsiluoto Oy:n massatehtaan käyttövesipumppaamo. Se on purettu vuosia sitten.
Arvelinkin, että tullaan ehdottamaan Kallan siltoja, siellä oli 1973 aivan samanlainen rautatiesilta. Mutta myös Uimaharju...
Roope Brusila arvasi heti oikein.
Kiitos kaikille!
kuva 04.12.2017 19:07 Mauri Monto  
  Lisäapuja sen verran, että Suomessa on vain ihan muutama mahdollinen paikka missä vastaavanlainen kuva on voitu ottaa. Katsotaan montako oikeaa tai lähelle oikeaa arviota saamme... Jatketaan vielä:)
Kuvan laatu selittyy osin sillä, että se on tämän päivän tekniikalla skannattu vuoden 1973 kinofilmin negatiiviruudusta, siis ne oranssipohjaiset negatiivit... Riittävällä bittisyvyydellä skannattu vanha nega aukeaa hyvin varjoja myöten.. Mutta hyvä skannaus tuottaa paljon teräviä valkeita roskia, jotka pitää siivota pois. Muistuttaa vanhan ajan valokuvien vedostamista.
kuva 04.12.2017 14:28 Mauri Monto  
  Arvauksia tai tietoa vaan lisää kehiin:) "kisa jatkuu vielä".
kuva 07.11.2017 11:49 Mauri Monto  
  Kuvassa olisi tarkka kilometri- ja pylväsluku lähimmässä pylväässä varjon puoella, jos sen saisi kirkastettua. Yritin kuvankäsittelyllä mutta ei tarkentunut. Jotenkin näyttää kuitenkin täsmäävän Pieksämäen kanssa.
Hauska huomio "off topic", miten ääkköset ja öökköset muuttuvat tiedostonimessä Pieksämäki=pieks%​C3%A4m%C3%A4ki:)
Johtaisivatko nuo etualan raiteet myös Jyväskylän suuntaan Naarajärvelle päin?
kuva 07.11.2017 11:41 Mauri Monto  
  Historian siipien havinaa!
Tässä jälleen vorgin yksi mahtava etu, taltioituu erilaisia vaiheita rautateiden ja asemien pienemmistä ja suuremmista muutoksista. Parhaista kuvista saisi joku asiantuntija mahtavan historiikin ellei useampiakin.
Paljon Tampereen asemaa käyttäneenä sanoisin, että melkoinen muutos tulossa kaikkineen. Muutoksia on Tampereella paljon, tuleva raitiotie, jo valmis rantatunneli, Hämpin lisäksi toinen tuleva parkkiluola ja sitten tämä kansi aseman päälle. Hyvä, että aseman osalta dokumentointi on jo alkanut. Kiitokset!
kuva 02.11.2017 12:40 Mauri Monto  
  Niin, siellä asemahallin takaseinällä on laitureiden pituudelta noita tervehdyksiä, löytyy thai, hindi ja paljon muuta. Tuo "Tervetuloa" on mukavasti lihavoitu, sopivassa korkeudessa ja erottuu helposti monista muista ohuemmilla fonteilla esitetyistä. Hyvä näin. Joissakin sveitsiläisjunissa on ollut ainakin aiemmin ikkunapöydissä myös suomeksi teksti "Hyvää matkaa". Eksoottisin näkemämme suomiteksti oli Uuden Seelannin Arthur Pass-solassa majoitusliikkeessä. Sähköpatterissa oli teksti myös suomeksi: "Ei saa peittää".
Näihin tunnelmiin:)
kuva 02.11.2017 11:22 Mauri Monto  
  Ja kellot soi ja torvet törähtää Pietu Tuoviselle! Oikein, Sveitsi, Wallisin kantoni ja Zermatt, missä tervetulotoivotus on asemahallin takaseinällä todella usealla kielellä. Juna on Täschin ja Zermattin väliä kulkeva paikallisrunko. Kuvassa sana Täsch näkyy mutta puutteellisen resoluution vuoksi ei siitä saa selvää. Oletko Pietu käynyt paikan päällä:)
Tuo "Tervetuloa" on todella hämäävä ja juna voisi (melkein) olla Suomessa mutta näin se nyt meni. Kalusto ei ihan natsaisi meille kun juna ei ole "Flirt". Kiitos mielenkiinnosta osanottajille!
kuva 24.03.2017 14:24 Mauri Monto  
  Mainio kuva. Optiikka puristaa matkan lyhyeksi ja tunnelman tiiviiksi.
kuva 23.03.2017 09:55 Mauri Monto  
  Veturin kyljessä on näköjään vanha logo. British Rail oli suurinta osaa Britannian rataverkosta operoinut rautatieyhtiö vuosina 1948–1997. Ilmeisesti NYMR on entisöinyt tämän veturin tuohon kuosiin "entisajan" logon myötä.
kuva 17.03.2017 11:25 Mauri Monto  
  Mielenkiintoinen kuva ja kommenttisarja. Kemijärvellä lapsuutta viettäessäni sain nähdä, kun tuo lähempi lyhyt rautatiesilta purettiin 1961 tai 1962 turhana pois ja vietiin Laukaaseen rautatiesillaksi. Turhuus johtui siitä, että sillan kohdalla maantie oli aivan vierellä vain penger joka ulottui koko matkalla sillan alle. Silta rakennettiin alunperin Ahvenväylän kohdalle. Maantiepengertä tehdessä oikaistiin asiassa eikä siltaa tehty. Siksi 1962 jälkeen ainoa lyhyt silta tällä jaksolla on ollut Norvionväylän rautatiesilta. Kari Haapakangas havaitsi aivan oikein, että kuvan oton aikana lyhyitä siltoja oli siis todellakin kaksi. Uitto muuten päättyi täällä yllättäen 1991, nykyisin puut "uitetaan" Patokankaan terminaalilta tätä rataa myöten Kemiin.
kuva 15.03.2017 09:34 Mauri Monto  
  Aivan oikein, ilmaisin asiaa huolimattomasti. Kuvan maisema ei ole muuttunut paljoa 1970-luvulta. Uudempi Imatran keskusliikenneasema jää kuvauspaikasta vasemmalle. Muistan ajan, jolloin nykyinen Imatra T oli henkilöasema. Junat sieltä Joutsenon suuntaan ylittivät sitten tämän sillan, jonka länsipuolellakin oli vain ratapengertä... Näkyvät muutokset noista ajoista kuvan alueella ovat opastin sillan itäpäässä ja sähköistys. Sitten kysymys; olisiko rajakohtaus elokuvassa "Jäätävä polte" (Born in American) kuvattu tämän sillan luona. Filmissä sähköveturi Sr1 vetää sinisten vaunujen letkan juuri tällaisen sillan yli. Kaakonkulman väki varmaan tietää josko näin olisi.
kuva 24.02.2017 13:59 Mauri Monto  
  Pitää paikkansa nimen osalta, tosin käytössäni oli vuoden 2017. Muistin väärin nimikkeen.
kuva 24.02.2017 13:56 Mauri Monto  
  Hyviä huomioita. Vartioimaton tasoristeys noin veturin kohdalta poistettiin, kun pakettiauto jäi siinä vuosia sitten veturin alle. Onneksi autonkuljettaja selvisi hengissä. Puolipuomilaitos Sipovaaraan johtavan tien tasoristeyksessä on nyt uusittu, valkoisina valoina vilkkuvat melkein häikäisevät ledit. Uusiminen liittyi Tehdasalueen eli Patokankaan ja Kemijärven välisen rataosuuden täydelliseen remonttiin ja sähköistykseen.
kuva 23.02.2017 14:38 Mauri Monto  
  Kokoonpano lienee sama, joka ajoi 21.2. pohjoisessa KEM-PTG numerolla T55519 ja PTG-OLT numerolla T55520. Kuulin mainittavan, että testauksessa vedettiin samaa puukuormaa pohjoiseen ja takaisin. Tässä ajossa testattiin nimenomaan Sr3:n vetämää raskasta tavaraliikennettä hankalissa ratageometrisissa olosuhteissa. Esimerkkeinä Aita-Merkkivaaran pitkä nousu ennen Rovaniemeä ja Kunnaruksen sekä Kuusivaaran kovat nousut Kemijärven ja Rovaniemen välillä. Kuusivaarassa kova nousu on jättänyt monta puukuormattua junaa "mäkeen". Ennen näitä ajoja Vectron testattiin IC-rungon ja Edo:n kanssa Ilmala-Kemijärvi-välillä talviolosuhteissa tammikuussa.
kuva 23.02.2017 14:15 Mauri Monto  
  A. Liikkui vain ajojohtimien alla sähkövedolla.
B. Usein kahdella. Olen nähnyt kyllä kerran yhdenkin veturin Ferfin kokoonpanon täällä.
C. Uusin ratatekniikka-ajatukseni perustuu havaitoihini Liikenneviraston väyläselvitys 2017-opuksesta. Siis uusimmat yhdistelmäopastimet ja kauko-ohjaustyyppi, jota ei selvityksen kartoilla ole kuin mainitsemillani rataosilla. Tosin tämä on päättelyä, aina on mahdollisuus erehtyäkin. Mutta minusta tämä kommentointi ja keskustelu on parasta tällä "vorgin" saitilla:)
Seuraillaan katseella ja vaihdellaan ajatuksia! Junaterveisin.
kuva 23.02.2017 14:09 Mauri Monto  
  Tämä sama junarunko ja Vectron lähti edellisenä päivänä 21.2. Patokankaalta Oulun tavara-asemalle. Juna tuli Patokankaalle Kemistä, koko ajan vaunuissa oli sama kuorma päällä. Testausajossa ehkä tarvittiin koko ajan täyttä kuorman painoa. Mukava nähdä Oulusta kuva samasta kokoonpanosta, mitä havainnoimme Kemijärven silloilla ja Patokankaan terminaalilla. Minusta tässä tulee yksi tämän "vorgin" mainio etu meille rautatieharrastajille.
kuva 19.02.2017 20:43 Mauri Monto  
  Juna on kuvassa hitaasti tulossa oikealta. Palkkisillan ylitys tapahtui varoen. Veturi veti junaa mutta myös pitkän junan takana oli veturi. Patokankaalla oli tuolloin vielä käytössä vain yksi raide. Siksi veturit molemmissa päissä välillä Kjä-Ptg.