Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 30.06. 00:59 Esa J. Rintamäki  
  Jo vain, Hannu. Kaikkien pikkulohkoveekahdeksanmoottorien äiti esiteltiin vuonna 1955 Chevroletissa, ja sen tilavuus oli 265 cid. Kyseinen moottorikonstruktio oli erittäin onnistunut ja sen johdannaisena on tuo 5,7 litran mylly. Isolohkomoottori taas tuli valmistukseen vuoden 1958 Chevroletissa, tilavuutena 348 cid. Kehitys kehittyi, ja isolohkomoottoriksi kehuttiin 409 cid "rottamoottoria". Tosin NASCAR-kisoihin ja drag-ajoja varten oli saatavilla 400 cid V-8 (siis vuonna 1961). Tuota 409-rottamoottoria sai vuonna 1961 optiona Chevrolet Impalaan, ja sen teho oli 360 bhp. Samana vuonna esimerkiksi Corvetteen tarjottiin 283-pikkulohkoa, eri tehoisina versioina. Muistaakseni pikkulohkoksi mainittiin mallivuonna 1965 saatavilla ollutta 396:kin. 1967 lanseerattiin isolohko 427, teholtaan 385 bhp, optiona Chevroletin malleihin, myös Corvetteen (vähän tehokkaammaksi viilattuna). Juuri ennen energiakriisiä ilmestyi vuonna 1971 hirmupannu 454 cid, tietenkin valinnaisena. Energiakriisin tultua 1973 454:n tehoa alennettiin. 350 cid (eli juuri tuo 5,7 litran pikkulohko) tuli sitten 1974. Saastelaitteiden aiheuttama "tehokato" on sitten oma lukunsa...

Tämä tieto siis Chevroletin osalta. Fordillakin oli oma pikkulohkomoottorinsa ja vastaavasti myös isolohkoinen (mainittakoon Mustangiin tarjottu 429 cid). Muista valmistajista sitten puhumattakaan. Cadillacillakin oli jossain vaiheessa 500 cid mylly, eli huima 8 litran V-8.

Lisäys: ennen vuotta 1955 Chevyissä oli rivikuutonen "Blue Flame", jonka tehoja kasvateltiin pikkuhiljaa vuosien kuluessa. Se esiteltiin vuonna 1929 ja sai kutsumanimekseen "Stovebolt Six". Tuota rivikuutosta tarjottiin aina 1960-luvulle asti. Chevrolet oli kokeillut V-8-moottoria jo vuonna 1918. Se oli 55 hp tehoinen 288 cid moottori, jonka rakenneratkaisut olivat yllättävän moderneja nykymittapuun mukaan! Seuraava V-8 olikin sitten yllä mainittu 265 vuonna 1955. Ford juhli markkinoilla lättäpääveekasilla jo vuonna 1932! Lättäpäätä oli Mercuryissä ja Lincolneissakin. Fordin moderni Y-block tuli markkinoille 1953, näin sivumainintana.

Vuonna 1950 mainosmiehet mainostivat Oldsmobilen veekasia (303,7 cid, 135 hp) "tulevaisuuden moottorina". Sen tosin piti kerätä suosiota joidenkin vuosien ajan, kunnes "löi läpi"... Samaan aikaan vanhoillinen Pontiac liikkui rivikasin voimin. Kuten myös Packard.
Chrysler sitten aloitti hevosvoimasodan vuonna 1951, markkinoille tuli 331 cid 180 hp Hemi!

Kaikkihan on tunnetusti suhteellista. Eurokinnereitä kuolattaessa pidetään nuhapumppua rivinelosta "tehokkaana" ja "isona". Kun raukat eivät paremmasta tiedä! Kysyä sopiii, että onko esimerkiksi Mersun 560 V-8 iso- vai pikkulohko? Kuten amerikkalaiset sanovat: ei ole kuutiotuumien voittanutta! Joo. V-8:n "laulu" on musiikkia korville!

Terveisin nimimerkki: Minulle tulee V-8 Magazine. Muuten, jos lukijat haluavat tietää nuo cid-luvut kuutiosenttimetreinä, niin ottakaapa laskimet esille ja kertokaa nuo numerot luvulla 16,39. Kiitos, Hannu kommentista!
kuva 29.06. 14:43 Esa J. Rintamäki  
  Nythän koko Tekniikan maailma muistuttaa Me Naisten ja Pahkasian sekoitusta! Esimerkki: kaksilitraista auton moottoria nimitetään " isoksi" ja 5,7 litraista V-8:aa "pikkulohkoksi". Toimittajat saavat nykyautojen varustelutasosta orgasmin, seikka mitä en käsitä, sillä jenkkiautojen varustelu "keitti yli" jo 1950-luvulla. TM:ssä on ihan liikaa muovisia "mopo"autoja ja japseja. T. nimimerkki" haaveilee Dodge Ram 1500 V-8 avolavapakusta".
kuva 27.06. 12:48 Esa J. Rintamäki  
  Koira lienee kiinanharjakoira, eli ruotsiksi kinesiska nakenhund, eli sanatarkasti: kiinalainen alastonkoira. T.nmrk. messukeskuksen koiranäyttelyissä käynyt. Kuulemma mukavan luonteinen hauva!
kuva 22.06. 11:29 Esa J. Rintamäki  
  Tuo vihreä olikin sairaan kipeä väri. Aina alkoi hampaita särkeä, kun Petäjäveden ohi meni junalla.
kuva 17.06. 01:45 Esa J. Rintamäki  
  Reunimmaiset, kuvassa tyhjät kampipaikat oli tarkoitettu siipiopastimien aikaan opastinkammiksi.
kuva 17.06. 01:14 Esa J. Rintamäki  
  Itse olen nähnyt käytettävän Kimmo T. Lumiraen kertoman proseduurin mukaisen lippuviestinnän rataosalla Vaasa - Seinäjoki heinäkuun 26. päivänä 1979, kuitenkin sillä erotuksella, että käyttämäni H564 oli pysähdysjuna Ylistarossa (ohikulku sallittu jäi pois). Juna oli tuona päivänä raakasti myöhässä törmättyään Vedenojan tasoristeyksessä rekkaan (rekan kuljettaja kuoli). Onneksi oli Dv12 ja pari teräsvaunua, lättä olisi tuhoutunut totaalisesti, sillä vauhtia oli törmäyshetkellä arvioni mukaan yli 100 km/t. Ylistaroon päästiin "ryömimällä" ja siellä odotti toinen Dv12 apuveturiksi. Edelleen Seinäjoelta Haapamäelle matkannut lättä myöhästyi myös odottaessaan Vaasasta tulleesta matkustajia (jotka halusivat Savonlinnan opperajuhlille). Eipä se lättäkään päässyt Etelä-Seinäjoen vaihdetta pitemmälle, vaihteeseen oli joku ääliö laittanut kiven ja lätän ensimmäinen vaunu suistui kiskoilta. Loppu lättäjunasta palasi sitten takaisin asemalle, ja korjausjuna hälytettiin apuun. Seuraavan päivän lehdessä lukikin: - Rautateiden musta päivä Seinäjoella.

Dv12 oli numeroltaan 2502, ja lätän eka vaunu 4064. Deeveri muuten ajoi kompurapää edellä ja menetti kolauksessa kaikki nokan irto-osat.
kuva 17.06. 00:48 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan aseman entinen saksalainen nimi oli Schaulen.
kuva 17.06. 00:38 Esa J. Rintamäki  
  Heh, M3-nimellä tunnettiin lääkärin allekirjoittama lomake, jossa päätettiin pakkohoidosta psykiatrisessa sairaalassa (lue: hullujenhuoneella). Siitä vitsailtiin melko ahkerasti Mäntän yhteiskoulun välitunneilla tyyliin "ihan kuin ansaitsisit M-kolmosen".
kuva 16.06. 00:37 Esa J. Rintamäki  
  Jonkinlaisena kommenttina elokuvien pätevyyteen haluan lertoa yhden jutun: TV:stä tuli joskus Jack Higginsin erään romaanin pohjalta tehty leffa. Juonena oli jokin toisen maailmansodan aikainen Rommeliin liittyvä keksitty tapaus. Pääosan esittäjä oli puettu SS-Standartenfuhrerin (vastaa everstiä) univormuun. Joo. Kauluslaatat oli muuten OK, mutta ylösalaisin. Jannulla oli lisäksi kultainen haavoittumismerkki, eli kaverin olisi pitänyt kulkea valkoisen kepin kanssa ja suunnilleen pää kainalossa. Hui hai, tällainen olematon fyysinen kunto ei tietenkään sopinut pääosan esittäjälle! Lisäksi eräs kohtaus mainitusta pätkästä sijoittui lentokentälle. Taustan lentokone oli neuvostovalmisteinen Antonov An-2, jonka ensilento tehtin 1947, eli aikana jolloin kaikki liikenevät SS-Standartenfuhrerit olivat piilossa Etelä-Amerikassa salanimillä ja siviilipuvuissa... Koko leffan katsomisesta meni maku. YÄK!!!
kuva 16.06. 00:19 Esa J. Rintamäki  
  Viktor Sennanen minulle kertoi aikoinaan Wilsonin tulipesän vedenkiertoputkista. Oli urheilumies lätän puikoissa. Ellei Viktor enää ole keskudessamme, niin toivotan rauhallista lepoa...
kuva 15.06. 23:44 Esa J. Rintamäki  
  Mikkelisaä on aikoinaan ollut asematalossa samanlainen avokuisti kuin Myllymäellä ja Kannuksessa. Näin ainakin muistan...
kuva 15.06. 14:34 Esa J. Rintamäki  
  Tumppi-Ysi tunnettiin myös Finskillä - eikun Finnairilla. Oli eräs DC -9:n versio, joka täten nuoremmille harrastajille julki tuotakoon.
kuva 14.06. 11:49 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan rälsbussi valmistui Hilding Carlssonilla vuonna 1936. Sen molemmat akselit ovat vetäviä, siis pyörästöjärjestys AA. Moottorina on Scania-Vabis 1664, teholtaan 130 hk. Alunperin istumapaikkaluku oli 24, WC:n lisäyksen jälkeen 20. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/t. Sarjamerkin Y se sai 1943. SJ hylkäsi 344:n vuonna 1956 ja muutti sen Elrevisionsbussiksi ELRB 400 vuonna 1959 (Siis kaksiakseliseksi teeteeveeksi!). Sittemmin sen sarjamerkiksi ja numeroksi tuli Qgz-ä 945 1783. SJ myi tämän Qgz-ä:n vuonna 1983. Kuvasta voidaan päätellä että se muutettiin takaisin rälsbussiksi. Jos niittejä ruvetaan laskemaan, niin ikkunoiden nurkat eivät alunperin olleet pyöristettyjä. (Prrgrrvauu! Kirjoitusvirhe korjattu.)
kuva 14.06. 00:26 Esa J. Rintamäki  
  Hattu pois päästä, arvoisat vorgilaiset! Kommunismin jäljiltä kuolleita (lue: murhattuja) on arviolta 270 miljoonaa... (Kaikkialla maailmassa!)
kuva 14.06. 00:18 Esa J. Rintamäki  
  Olin 1998.keväällä Masalan Majvikissa luottamusmieskurssilla , ja kuuntelin kun jyväskyläläinen kurssikaveri kertoi tuosta sinänsä surullisesta tapauksesta. Hänen työtoverinsa ajoi sitä valkoista autoa rantatiellä onnettomuuden sattuessa. Tuumailtiin siinä porukalla, että mitähän auton vakuutusyhtiössä tuumattiin, kun mainittu työtoveri ilmoitti tapauksesta: "Ajoin autolla rantaväylää pitkin, kun veturi tuli ja törmäsi autooni".
kuva 12.06. 23:52 Esa J. Rintamäki  
  Lyhee matka olsi Seinäjokhen!
kuva 12.06. 11:29 Esa J. Rintamäki  
  Raimo, näinhän se vähän on. Jos kaikki, mitä maailmassa tapahtuu, pitäisi määrittää, niin tila loppuisi maailmasta hyvinkin nopeasti...
kuva 11.06. 13:21 Esa J. Rintamäki  
  Mistäs nurmoolaaset ny pääsöö junahan?
kuva 11.06. 12:29 Esa J. Rintamäki  
  Resiinasta muistan lukeneeni, että tämä olisi siirretty Kuhmoisiin. Oikaiskaa, jos muistan väärin!
kuva 10.06. 18:52 Esa J. Rintamäki  
  Jugendia, jugendia, eli ranskaksi art nouveauta. Onnistuneessa määrin, sano...!
kuva 10.06. 18:49 Esa J. Rintamäki  
  Joni, näin jälkikäteen muisteltuna, hieman off-topicina: bulgarialaiset laitettiin sittemmin opettelemaan tietokoneohjelmointia. Seurauksena sitten se, että sieltä olivat lähtöisin 1980- ja 1990-luvulla levinneet tietokonevirukset.
kuva 10.06. 18:30 Esa J. Rintamäki  
  Tuo puolien kaareva muoto johtuu materiaalitekniikasta. Suorat puolat saattoivat valun jälkeen jäähtyessään katketa. Kaarevilla puolilla oli enemmän peli/joustovaraa kutistumisen "yllättäessä".
kuva 10.06. 18:02 Esa J. Rintamäki  
  1200-Ladan esitteessä 1988 oli kiihtyvyys 0 - 80 km/t ilmoitettu olevan 20 sekuntia. Repikää siitä...
kuva 10.06. 17:25 Esa J. Rintamäki  
  Sieltä löytyvät "Schieberschubstange", "Kreuzkopf" ja "Voreilhebel"! Todella hyvä kuva!
kuva 10.06. 17:23 Esa J. Rintamäki  
  Kerrassaan sievä tuo vedenkorkeuden näyttölaite...!
kuva 10.06. 17:17 Esa J. Rintamäki  
  Raimo, on kuitenkin ihmisiä, joiden terve järki tai itsesuojeluvaisto on luokkaa keskimääräistä vähempi. Ihmisten avuksi on lait kirjoitettu, sillä niiden avulla määritellään sallitun käytöksen/toiminnan rajat. Vaikka onhan se niinkin, että missä on laki, on myös olemassa rikos. Muistan, kun poikana luin lakikirjasta lauseen: "Kaksintaistelu on kielletty". Minun vähäisen ja suhteellisen oikeustajuni mukaan se henkilö, joka kokee saaneensa väärää kohtelua toisen taholta, ei näin ollen saa haastaa "syyllistä" kaksintaisteluun, vaan yhteiskunta järjestää keinot sovituksen aikaan saamiseksi/hankkimiseksi. Miten rajat muuten vedettäisiin kuin kirjoittamalla viisaita sanoja paperille ja painattamalla kirjaksi kaikkien tietoon ja noudatettavaksi?
kuva 10.06. 16:54 Esa J. Rintamäki  
  Fasaani on kuulemma maailman ainoa lintu, joka kykenee nousemaan pystysuoraan ylös. Evoluution tulos, sillä alunperin fasaanit asustelivat korkean heinän seassa, näin ollen lähtökiitoon ei jäänyt tilaa. Fasaanipaisti on todella hyvää! T.nmrk: "ex-appiukko (1935 - 1998) kasvatti niitä".
kuva 10.06. 16:19 Esa J. Rintamäki  
  Oikein sievä Oulun rautatien pysäkki! Oven saisi minun mielestäni vaihtaa alkuperäisen malliseen...
kuva 10.06. 15:56 Esa J. Rintamäki  
  Eikös Mir rakennettukin taiwanilais-eteläkorealais-malesialaislla elektroniikkakomponenteilla?
kuva 10.06. 15:54 Esa J. Rintamäki  
  Eikös termiitti olekin semmoinen muurahaisen tapainen elukka/ötökkä pitkillä tuntosarvilla? T.nmrk "bilsantunnilla torkkunut".
kuva 10.06. 15:34 Esa J. Rintamäki  
  Mitä yhteistä on kuvan veturilla ja Pihlajaveden vanhalla kirkolla vuodelta 1782? Äkkinäinen sanoisi, ettei mitään. Kirkon kellotornista löytyy kello, jonka on valmistanut Lokomo vuonna 1937.
kuva 10.06. 15:28 Esa J. Rintamäki  
  Mäntässä Mäkelä liikennöi myös Boxer 300-Volvoilla. T.nmrk "pikavuoro Tampere-Mänttä-Keuruu lähti klo 16.15".
kuva 10.06. 15:04 Esa J. Rintamäki  
  Tuo kuvassa taempana näkyvä SVT 137 225 oli parannettu versio alkuperäisestä Lentävästä Hampurilaisesta (VT 877 a/b) ja se valmistui 1935. Voimansiirto oli dieselsähköinen, pyörästöjärjestyksen ollessa 2'Bo2'. Kummassakin päässä oli 410 hv Maybach-moottorit ja generaattorit teliin asennettuna. Vetotelinä oli keskimmäinen Jacobs-teli ratamoottoreineen. Jumassa oli 77 ensimmäisen luokan paikkaa ja nelipaikkainen baari. Suurin sallittu ajonopeus oli 160 km/t. Junan suurin pituus oli 44 956 mm. Tuo SVT 137 225 jäi neuvostovyöhykkeelle 1945. Myös Länsi-Saksassa liikennöitiin SVT 137:illä; ne myytiin/lahjoitettiin DDR:ään 1959. DB:n junista yksi muutettiin dieselhydrauliseksi 1951. Vaihteistona oli nyt Voith. Oikein mielenkiintoinen kapistus! Bauart Hamburgin numeroiksi kertoo "Triebwagen-Archiv" SVT 137 149 - 152 ja SVT 137 224 - 232.
kuva 10.06. 14:40 Esa J. Rintamäki  
  Lentävästä Hampurilaisesta alkoi 1933 alkaen trendi kaupunkien välisestä nopeasta moottorijunaliikenteestä. Samaa ilmentävät amerikkalaisten Burlington Zephyr, japanilaisten Shinkansen, Porkkanat, Pendolinot, Saksan ICE-junat, Ranskan TGV:t ym. Eikä loppua näy...
kuva 10.06. 14:22 Esa J. Rintamäki  
  Valkeiskankaan vahtitupa myytiin ja purettiin, sittemmin pystytettiin Pihlajavedellä, Oivalan talon lähelle järven rantaan. Tiedän tämän, koska ystävystyin 1975 Oivalassa asuneen tytön (s. 1958 k. 2014) kanssa, ja tämän tytön serkku pystytti tätä vahtitupaa 1996 kesällä.
kuva 10.06. 14:13 Esa J. Rintamäki  
  Eräässä amerikkalaisia höyryvetureita käsittelevässä kirjassa oli kuva hevosraitiovaunusta. Kuvatekstissä oli jotenkin näin: heinäpolttoinen 0-4-0-veturi raiteella sejase...
kuva 10.06. 14:04 Esa J. Rintamäki  
  Muisto konepajakoulusta 1975 - 1977: sorvin istukkaan työstettävää kappaletta kiinni tiukattaessa ei saanut käyttää jatkovartta. "Mitä pitempi jatko, sen tyhmempi jätkä". Tämä ei liity kuvan tilanteeseen!!! Huh, omien niin sanottujen käsivoimien riittävyys kun vaihteli sorvaajakohtaisesti.
kuva 10.06. 13:56 Esa J. Rintamäki  
  Käytettinpä vanhaan aikaan ("villin lännen vetureiden aikana") myös kääntösysteemiä, joka oli asennettu ilman monttua maan päälle. Äkkisilmäyksellä se muistutti lastentarhan keinua. Tällaisena se kuitenkin oli tilapäinen; siirrettiin uudelle paikalle sitä mukaa, kuin rataa valmistui.
kuva 10.06. 02:29 Esa J. Rintamäki  
  Muuten, Spitfiren suunnitellut Reginald J. Mitchell totesi kuultuaan koneensa saamasta Spitfire-nimestä: "typerä nimi!". Mitchelll kuoli 1937 42-vuotiaana ennen kuin yhtäkään Spitfireä oli alettu sarjavalmistaa. Olikohan myöhempien versioiden saaman Rolls-Royce Griffonin äänimaailma erilainen kuin Merlinin?

Prototyyppi Supermarine 300 lensi ensilentonsa 6.3.1936. Ensimmäinen tuotanto-Spitfire I lensi 14.5.1938. Tarkka Spitfiren valmistusmäärä oli: 20 630 kpl. Kokonaisluvussa ei ole mukana tuntematon määrä hävittäjä-Spitejä ja valokuvaustiedusteluversioita, jotka tuhoutuivat Supermarinen Woolstonin-tehtaan pommituksessa 26.9.1940. Spitfireitä vietiin myös Ranskaan (vain yksi kpl), Kreikkaan, Portugaliin ja Turkkiin. Lisäksi Viro oli tilannut 12 Spitfire I:stä, mutta tilaus raukesi. Sodan aikana myös Egypti sai Spitejä. Kansanyhteisön ilmavoimista Kanadan, Uuden-Seelannin, Australian, Etelä-Afrikan ja myöskin Intian lentäjät lensivät ja taistelivat Spitfireillä eri sotanäyttämöillä. Saksan miehittämistä maista paenneet tsekit, hollantilaiset, norjalaiset, belgialaiset, jugoslaavit ja Vapaan Ranskan lentäjät sotivat Spiteillä, puhumattakaan amerikkalaisten vapaaehtoisten Kotka-laivueista. Vuodesta 1942 alkaen myös USAAF sai näitä koneita. 1944 Italian liittoutuneiden puolella sotineet ilmavoimat saivat 33 konetta! Neuvostoliittoon toimitettiin eri versioita 1 333 kpl. Ellen ihan pahasti pieliseen muista, niin RAF sai viimeiset Spitfirensä 1948. Nuo ylläolevat tiedot koskevat 2. mms aikaa, jonka jälkeisestä,ajasta käyttämäni kirja ei kerro.... Myös Seafirestä (laivaston versioista) kirja ei kerro. Taas tuli asiaa Aviation Shoppiin...! Voi raakkules, unohdin puolalaiset! Spitit poistettiin käytöstä 1950-luvun alkupuoliskolla.
kuva 10.06. 01:14 Esa J. Rintamäki  
  Tietääkseni Kauhava ja Lappi (vuodesta 1953 alkaen Tuomioja) rakennettiin samoilla piirustuksilla.
kuva 10.06. 01:12 Esa J. Rintamäki  
  Joskus 1960-luvun alkupuolella ajettiin raviradalla autoilla maaratakilpa-ajoja. Muistan kerran, kun ruotsalainen kuljettaja Tom Trana ruttasi punaisen Volvo Amazoninsa. Muistiin jäi myös sininen Renault Gordini... Itse näin ensimmäisen televisio-ohjelmani Vuohijoella perhetuttavan luona äidin kanssa käydessäni, oli piirretty: Kiviset ja Soraset. Vuosi lienee ollut siinä 1963 tienoilla....
kuva 09.06. 16:37 Esa J. Rintamäki  
  Sitten, kun tihutyömaalarit on ammuttu, ketkä ammutaan seuraavaksi? Minä vaan kysyn...!
kuva 09.06. 15:58 Esa J. Rintamäki  
  Mäntän asemapäällikön tytär oli samoihin aikoihin yhteiskoulussa kuin minäkin (eri luokalla tosin). Oli rauhallisen oloinen mimmi. Off-topicina muistaisin asemapäällikön sukunimen: Kivinen.
kuva 09.06. 15:43 Esa J. Rintamäki  
  Lapin Kulta on mielestäni vetistä, kuin ruumiinpesuvettä. Se ei yksinkertaisesti ansaitse oluen nimeä! Huom. MAKUASIA!!!!!!
kuva 09.06. 15:35 Esa J. Rintamäki  
  Toisen tiedon mukaan veturin 2564 olisi valmistanut Brooks.valmistusnumerolla 62881, vuonna 1921. Mainittakoon, että Chesapeake & Ohio-yhtiön rautatieläiset kutsuivat Mikadoa nimellä "Mike". Saksalainen merkintätapa Mikadolle on 1'D1'. Nuo linkit eivät enää toimi miljoonan vuoden jälkeen...
kuva 08.06. 17:46 Esa J. Rintamäki  
  Mikä Hiirolan asematalon tilanne on tällä hetkellä?
kuva 08.06. 17:36 Esa J. Rintamäki  
  Jyväskylä oli autoilijoille muutenkin ikävä paikka 1970-luvulla. Yksisuuntaisia katuja oli paljon. Esimerkiksi päästäksesi 200 metrin päässä olevan talon eteen piti ajella kaksi kilometriä. T.nmrk "kyydissä ollut".
kuva 08.06. 17:09 Esa J. Rintamäki  
  Luumäki eli Bone Hill.
kuva 08.06. 17:04 Esa J. Rintamäki  
  Huomaa Belpaire-kattila.
kuva 08.06. 17:02 Esa J. Rintamäki  
  Elikkä City of Truro on Great Western-rautatien veturi n:o 3717. Sillä ajettiin toukokuussa 1905 erikoispostijunaa mutkaisella radalla, alamäkeen, Tauntonista länteen suurella nopeudella. Mukana ollueen tunnettun journalistin ja junan kellottajan Charles Rous-Martensin mukaan suurin nopeus oli 164 km/t, eli uusi maailmanennätys tuolloin. Jälkikäteen tutkittuna osoittautui, että todellisuudessa nopeus olisikin ollut hieman pienempi. 3717 valmistui vuonna 1903, sen pyörästö oli (on yhä) 2'B. Siinä oli kaksi sylinteriä kehyksen sisäpuolelle asennettuna. Vetopyörän halkaisija on 2 045 mm, paino työkunnossa 94 tonnia, kattilapaine 14,1 kg/cm2, suurin akselipaino 18,6 tonnia, tenderiin mahtui hiiliä 5 tonnia ja vettä 13,6 kuutiometriä. Kokonaispituus puskimenpäitse 17 126 mm. Viimeinen City-luokan veturi poistettiin käytöstä 1931, mutta toisen maailmansodan jälkeen City of Truro kunnostettiin ajokuntoon. Sen alkuperäinen numero oli 3171.
kuva 08.06. 16:43 Esa J. Rintamäki  
  Saman pöljän kansan jäsen suunnitteli Spitfiren ja toinen jäsen tuon veturin... Taisivat olla tarkoituksenmukaisia kumpikin...