Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.05. 20:24 Esa J. Rintamäki  
  Amen, Raimo. Muuten, Clanista joskus tuli käärittyä sätkiäkin.
kuva 21.05. 00:06 Esa J. Rintamäki  
  Minäkin polttelin piippuvaiheessa Clania. Muistan, kuinka tupakkapussiin piti joskus laittaa tuore perunanviipale kostuttamaan kuivumaan altista tupakkaa. Clan oli suht tervaista, joten sitä piippua piti puhdistaa aika usein. "Mies kulki, ja savu jälkeen jäi!"
kuva 20.05. 23:52 Esa J. Rintamäki  
  Jos tuo partajeesus onkin joulupukki kesäkomalla, niin ei kai hän Vihantiin menevään bussiin kapuaisi..?
kuva 20.05. 23:33 Esa J. Rintamäki  
  Ikkunat ovat Nikolaistadin radan vahtituvissa käytettyä mallia. Samoin yleinen muotokieli viittaa piirustusten kierrrätykseen Nkl -> Pri radalle.
kuva 20.05. 23:16 Esa J. Rintamäki  
  Vilppulassa kerrottiin tarinaa eräästä lehmänvälittäjästä, jolle välillä tuli elävää lihaa Gdl-vaunuissa. Kerrankin ko. herralta kysyttiin että onko hän lihaa saanut? Vastasi savuke suupielessä: "En oo, v**tua vaan!"
kuva 20.05. 18:36 Esa J. Rintamäki  
  Se Tre-Rto kantoi kutsumanimeä "Tuiran Lassen vauhtihirmu", erään GAS:n liikenneosastolaisen nimen mukaan.
kuva 20.05. 18:28 Esa J. Rintamäki  
  On kovasti "pidellyn" näköinen tuo nyky-Kemi alkuperäisen asuun verrattuna. Piteleminen on Heikki Klemetin käyttämä nimitys tyylillisesti sopimattomasta modernisoinnista. Klemetti käytti nimitystä kirjoissaan kirkonrakentajista. Esimerkiksi Kuortaneen kirkko tyyliin sopimattomine ikkunoineen on myös "pidelty". (Lisätty pari sanaa.)
kuva 20.05. 18:21 Esa J. Rintamäki  
  Riisipussi-Datsun miljoona öö...!
kuva 20.05. 18:19 Esa J. Rintamäki  
  Huomatkaa granholmilainen tyyli tehdä leveä ikkuna...!
kuva 20.05. 18:16 Esa J. Rintamäki  
  Ruotsiksi "afträde".
kuva 20.05. 18:15 Esa J. Rintamäki  
  Varmaankin rakennusmestarilla ollut "kivaa" laskiessaan ainesmenekkiä tuolla tavalla muotoiltuun kattoon...?
kuva 17.05. 23:02 Esa J. Rintamäki  
  Veturin kyljessä loistaa DB:n keksi, lue liikemerkki. Punainen täplä kertoo veturin tulipesän olevan teräksinen. Kolmiomerkki sen vierellä ilmoittaa savutorven osaltaan ylittävän Betriebsordnungin aukean tilan ulottuman. Sen yläpuolella oleva vaakamerkki ilmoittaa, että savutorven yläosa on irroitettava, jonka jälkeen savutorvi ei enää yletä ATU:n ulkopuolelle.
kuva 17.05. 13:39 Esa J. Rintamäki  
  Onko tuon vierellä minkäänlaista kylttiä, mistä saisi tietoa?
kuva 16.05. 00:21 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa näkyy vas. alanurkassa Uudenkaupungin vanha kirkko vuodelta 1629. Sakaristo on vuodelta 1752 ja sen päälle rakennettu kellotorni on peräisin vuodelta 1775. Kirkko oli huonosti rakennettu ja sitä piti korjailla monta kertaa 1700-luvun aikana. Ugin uudempi kirkko valmistui vuonna 1863.
kuva 15.05. 23:53 Esa J. Rintamäki  
  Taitaa olla EFissä A8-teli.
kuva 15.05. 00:05 Esa J. Rintamäki  
  Kolmastoista Akseli ohjaamassa...! Heko, heko!
kuva 12.05. 23:43 Esa J. Rintamäki  
  Kommentti kommenttiin 2.10.2005 klo 22:44, kirj. Tunnus poistettu: vasemmanpuoleinen on Seinäjoen varsinainen asemarakennus. Seuraava oli ravintolarakennus, jossa sitten viime vaiheessaan oli Sk junasuorittajan toimisto. Seuraavaksi on majatalo yöpywille matkustawaisille.
kuva 12.05. 00:40 Esa J. Rintamäki  
  Minun mielestäni kuvan rata-auto näyttää olevan 1938-mallinen Packard, samaan viittaa myös ukkeleiden välistä näkyvän takalokasuojan liittyminen koriin. 1938:aan liittyy myös etupuskurin maalaamaton koristeura. Keulakoriste on samanlainen kuin 1937 Packard Sixillä. Kasin keulakoriste olikin oikea ihmiskeihästin, pelikaani siivet suoraan ylöspäin! Packard sai uuden korin ja alustan mallivuodeksi 1938, ja sen tuulilasi oli kaksiosainen (1937 yksiosainen).

Vahva oletus: auto on 1938 Packard Six. Sixin akseliväli oli 122 tuumaa, eli 3 099 mm, moottori oli kuusisylinterinen lättäpäärivimoottori, tilavuus 245 cid, eli noin 4,02 litraa teholtaan 100 bhp. Kuutosta myytiin melko hyvin, vaikkakin 1937 myynti oli ollut 55 % parempi vuotta myöhempään verrattuna.

Sitten Suomen veturit osa 2:n ja Leveät kiskot kertomaa:
- Ko HR 12 (Rau Ko 1), entinen Ko HR 1. Tyyppi Packard 30 (?) valmistunut 1938, Rauman rautatiellä rata-autona 1944-1950, VR:lle 1950. VR:n tunnukset: Rto HR 16, -> Rau Rto 6, hylätty 1964.

- Rto HR 7, Packard 1938, muutettu rata-autoksi 1952, uusittu tunnus Rau Rto 3. Hylätty 1962.

- Rto HR 18, Packard, vuosimalli ?, muutettu rata-autoksi 1950, hylätty 1959.

Kaksi muuta Packardia on mainittu myös (ilman valmistusvuotta):

- Vo HR 8, muutettu rata-autoksi 1943, hylätty. Pakko olla vanhempaa mallia, sillä tuohon aikaan jokainen liikenevä autontapainen katiska oli pakko-otettu armeijalle kiertämään puolitoista kierrosta Äänisen ympäri ennen miinaan menoa, heko heko!

- Vo HR 12, muutettu rata-autoksi 1953, hylätty.
kuva 11.05. 14:43 Esa J. Rintamäki  
  Minun kopioimani luettelot ovat vuosilta 1959 ja 1963.

Koska keskusjunavalaistusjärjestelmästä luovuttiin?

Piirustuksilla tarkoitin valmistuspiirustuksia a la Psl knp. Mustan kirjan piirrokset ovat tietääkseni kuvalaattapiirustuksia eri julkaisuja varten.

Sähkövalaistustiedot eivät välttämättä ole ristiriitaisia, sillä tietääkseni keskusjunavalaistus oli eräs kehityksen vaihe, hyvine ja huonoine puolineen. Joka tapauksessa yksittäisvalaistus oli puuvaunuissa viimeinen käytössä ollut systeemi.

Petri, olen nauttinut tästä keskustelusta: yksityisarkistojen salat paljastuvat...
kuva 11.05. 10:30 Esa J. Rintamäki  
  Lisäksi valmistusvuositietoja sekä muutakin rikkaa rokassa:

22506 - 22513 valm. vuonna 1928
22514 1929
22515 - 22516 1928
22517 1929
22518 - 22522 1928
22523 - 22530 1929.

Kuten edellä kerroin, oli vaunuissa 22501 - 22505 sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä. 22506 ei tiedossa: hylätty vuonna 1941, 22507 - 22518 sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä (lue: vaunukohtainen), 22519 - 22529 painekaasu Pintsch ja vaunussa 22530 sähkövalaistus yksittäisjärjestelmällä. Lisäksi vaunuissa 22501 - 22530 ollut WC.

Löytyykö koroke-Fo:sta piirustusta, jossa olisi mainittu numerointi? Mitä rautatiehallitus sanoi?

Seuraava kysymys: missä vaiheessa alettiin suunnitella Ei-vaunujen numeroinnin muutosta? Lievä pakko kait ajoi siihen, koska numerot alkoivat saavuttaa F-sarjaa?
kuva 11.05. 00:02 Esa J. Rintamäki  
  01324 on sittemmin saanut XT-litteran ja numeron 01612. Sijaitsee nykyisin Kalettomalla. Alkuperäinen numero oli ollut 2913.
kuva 10.05. 23:50 Esa J. Rintamäki  
  Ei 22228 muutettu sarjaan BG 040166 siinä 1983 -1984 vaiheilla. Ei oli vuodelta 1947.
kuva 10.05. 23:26 Esa J. Rintamäki  
  Aihetta numeromuutosepäilyihin antoi vaihteleva valmistusvuosimerkintä. Laitan esimerkkejä näkösälle kunhan pääsen käsiksi matskuuni. Tuosta mainitsemastani numerosarjasta sen verran, että sitä käytettiin uudelleen vuonna 1936 valmistetuissa F-vaunuissa.

Toisaalta, tuo mainitsemasi numeroinnin (22501 - 23000) kanssa saattaa olla niinkin, että se ilmoitettiin luetteloissa vaunujen kylkien kertoessa muuta...?

Tuo "kehumani" numerosarja 3800- on peräisin VR:n vuositilastokirjasta, en muista miltä vuodelta, vai puhuinko läven päähäni?
kuva 10.05. 17:32 Esa J. Rintamäki  
  Hei Petri! Mainitsemastasi 1920-luvun lopun vaunuluettelosta, mikäpä muuten oli Fo-vaunujen numerosarja tuohon aikaan, ennen vuoden 1931 suuria numeronmuuttajaisia?

Syön Stetsonini jos se oli jotain muuta kuin 3800 -... (kyllä, minulla on oikea cowboy-hattu!)
kuva 10.05. 14:29 Esa J. Rintamäki  
  Silmä sairastaaa tuossa modernissa kesämökinovessa...!
kuva 10.05. 14:22 Esa J. Rintamäki  
  Hei Petri! Ne valaistus- ja lämmitystiedot, jotka minulla on, on kopioitu vuosien 1959 ja 1963 vaunuluetteloista. Ne taas olivat rautatiehallituksen kirjastosta lainattuja. Niiden mukaan Fo 22501 - 505:ssä oli sähkövalaistus, sekä höyrylämmitys plus 2 konduktöörivaunun kaminaa.

Sitä tietoa, milloin valaistuksen tyyppiä vaihdettiin, ei minulla valitettavasti ole. Tuohon aikaan kävin kyllä tutustumassa valtionarkistoon, mutta kun siellä olisi pitänyt osata pyytää juuri oikeita dokumentteja diaarinumeroineen, niin se keissi sai sitten olla...
kuva 09.05. 12:01 Esa J. Rintamäki  
  KEi 22437 (valm. 1954) muutettiin vaunuksi BG 040101 vuonna 1976, se kuului johdonvetojuna 5:een. Siinä oli mm. kattolava. Hylättiin 1986.
kuva 08.05. 23:37 Esa J. Rintamäki  
  Lieneekö tavaravaunussa mukana oleva vakiovaruste (80-kiloinen korjausmies)? Heko heko...
kuva 08.05. 20:42 Esa J. Rintamäki  
  Nyt kun kerran Tuntematonta sotilasta ja Pohjantähteä on filmattu uudelleen, niin tässä vaunussahan on rekvisiitta valmiina uutta Lentävää kalakukkoa varten, vielä kun se F 3703:kin on tallella... Vieläkö Taito Vainio elää ja soittaa haitaria? Vai olisko modernisointi mitään, joku Punk--Elvis sähkökitaroineen?
kuva 08.05. 00:08 Esa J. Rintamäki  
  Aika "vähäinen" tuo savupesän halkaisijamitta...! Mutta niin sitä vaan Kanoilla taisteltiin vaunuroikkien kanssa pitkän ajan kuluessa!
kuva 08.05. 00:03 Esa J. Rintamäki  
  Chaplinin Diktaattorissa oli kaksoisristit, eli "Double-Cross", eli suomeksi: huijaus.
kuva 06.05. 17:51 Esa J. Rintamäki  
  Nyt nillitän! Pitäisi olla harmaa leukanauha. Kuvan lakki on asemamiessuorittajan lakki.
kuva 06.05. 17:48 Esa J. Rintamäki  
  Kahvipannujen saanti kiiltäväksi on helppo homma: tarvitaan Vimiä (tai mitä CIF:iä se nykyisin on), jota laitetaan kostutetulle Wettex-pyyhkeelle ja sitten pyyhkimään! Huuhtelu ja voila! Valmista tuli!

Sisäpuolelle ei kannata laittaa Vimiä, vaan keittää pesupulverivettä, kunnes kiehuu. Huuhdellaan keittämällä puhdasta vettä 5 - 6 kertaa, aina vettä vaihtaen. Taas tuli puhdasta...!
kuva 06.05. 17:28 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan kitaristilla näyttää olevan klipsiviritin kitaransa lavassa. Hyvä keksintö sekin. Itse käytän A-äänirautaa.
kuva 06.05. 17:18 Esa J. Rintamäki  
  Ja todellinen vaara on, kun joku pieniin päin oleva nainen alkaa synnyttämään junassa, niin eikun kiskaisu hätäjarrusta!
kuva 06.05. 13:00 Esa J. Rintamäki  
  Joitakin virkatarvevaunuja "varustettiin" suorapäätyisillä katoilla, koska se oli helpompi valmistaa. Mikä on vaunun numero? Zoomaamalla ei saanut selvää...

Tuo mieleen 100-paikkaisen Ei:n? Joitakin BG:ksi numeroituja muutettiin BT-sarjaan.

Joitakin mahdollisia: 22190 -> 040111, 22200 -> 040114, 22196 - 040118, 22228 -> 040166, 22240 -> 040168 (ei varmasti ole tämä, sillä siinä oli normaalit katon päädyt), 22241 -> 040169. Jotenkin "aavistaisin" kuvatun vaunun olevan myöhempää sarjaa?

Vielä kerran, mikä on numero?
kuva 05.05. 11:22 Esa J. Rintamäki  
  Kiitos Reino kuvasta! Tässä kiittää Platformskjul-artikkelin kirjoittaja.
kuva 04.05. 19:40 Esa J. Rintamäki  
  Eikös seuraava Sisun ohjaamomalli ollutkin kaksiosaisella panoraamatuulilasilla? T. nimim. "Kyydissä ollut".
kuva 03.05. 11:50 Esa J. Rintamäki  
  Älppäreistä Country Express ja Hurriganesin Roadrunner! Koulussa pulpetin kanteen raapustettiin harpinpiikillä "Diip Pööpeli, Lets Eppelin". Retu-kengät olivat valttia, "Brylcreemikutreilla keikkui Roston ja keuhkoissa kirveli Boston". Taskulaskimia tuolloin jo oli, olivat kovia paristonkuluttajia! C-kaseteissa nauhat venyivät ja paukkuivat... Sleepy Sleepers keikkaili...! Jne.
kuva 03.05. 00:44 Esa J. Rintamäki  
  Samppa, vielä lisäksi GT = gobeliini takapenkillä, yksikin näkemäni takatuuppari-Skoda oli LSi, = lista sivussa irti, heko heko...!
kuva 02.05. 00:00 Esa J. Rintamäki  
  Missä Märklinin tuotantoa on nyt? Nakugulassa keskellä pimeintä Afrikkaa?
kuva 01.05. 23:50 Esa J. Rintamäki  
  Tuosta lippuluukulta on jokunen lippu tullut ostettua. Rouva Asunta suorittajavuorossaan myi niitä o.t.o. Kuvassa on myös mukavan näköinen granholmilainen ovi.
kuva 01.05. 20:39 Esa J. Rintamäki  
  Aitrangin onnettomuus johtui RAm-moottorijunan ylinopeudesta kaarteessa.
kuva 01.05. 16:39 Esa J. Rintamäki  
  Lujitemuoviset etulokasuojat Kontiossa...!
kuva 01.05. 16:20 Esa J. Rintamäki  
  Siilinjärven asematalo rakennettiin 1900 - 1902 Bruno Granholmin laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Vuonna 1908 sitä laajennettiin Granholmin suunnitelmien perusteella.

Näin kertoi Sirkka Valannon kirja "Suomen rautatieasemat vuosina 1857 - 1920". Suosittelen tätä kirjaa, vaikka siinä onkin joitakin pikku kompastuksia. Antikvariaateista saattaa löytyä...
kuva 01.05. 16:13 Esa J. Rintamäki  
  A 40 "syntyi" 1985 hotellivaunuksi. Alunperin se oli CEmt 24005 vuodelta 1970. Alkuperäinen A 40 vuodelta 1896 oli ns. Senaatin vaunu, joka sai myöhemmin Arch-Bar-telit. Toinen A 40 oli junakodin keittiövaunu, entinen numero 4. Kuvan A 40 on siten kolmas numeroa kantanut vaunu.
kuva 30.04. 23:09 Esa J. Rintamäki  
  Tekisikö "Satasarvinen" tai kivensyöjä sileämpää jälkeä?
kuva 30.04. 22:23 Esa J. Rintamäki  
  Kimmo T. L. kysyi kommentissaan 23.9.2012 klo 15:05 Pr 2:n pyötästön pituutta. Se on 12 700 mm. Vastaava mitta BR 62:ssa on 13 300 mm. Pr 2:lla vetopyörästön pituus on 4 800 mm, ja 62:lla vastaavasti 5 000 mm.

Jos molemmista vetureista laskee ns. metripainon työkunnossa, niin Pr 2 on 7,02 tonnia ja BR 62 7,21 tonnia. Hieman pielaveteläinen vertailu, koska 62 on 900 mm pitempi puskimineen. Edelleen Pr 2:lla kitkapaino on 50,5 t, kun se 62:lla on 60,8 tonnia. Kitkapaino on yhtäkuin vetoakselien yhteenlaskettu akselipaino. Voidaan päätellä BR 62:n olleen hieman riskimpi vetäjä, vaikka sillä kattilapaine oli 14 kg/cm2 verrattuna Pr 2:n 16 kg/cm2:een.

Tiedot saatu kirjoista "Höyryveturit valtionrautateillä" ja "Dampflok-Archiv 3, Baureihen 60 bis 96".

Erään toisen veturikirjan mukaan vetovoiman voi laskea likimääräisesti siten, että jakaa kitkapainon viidellä.
kuva 30.04. 18:56 Esa J. Rintamäki  
  Vekkulia muuraustyötä - ei limittäistä...!
kuva 29.04. 00:29 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vaunun numero on selvästi 22082 eikä 22062, kuten kuvan tiedossa sanotaan. Alunperin se valmistui 1924 numeroksi 2927 ja numeromuutos 22082:ksi tehtiin 1931. Hylättiin 1967.

22062:n alkuperäinen numero oli 2907. Hylätty 1965.
kuva 28.04. 16:02 Esa J. Rintamäki  
  BT 01392 oli entinen Em 2457 vuodelta 1952.