Helsinkiin saapuessaan kyseinen yksikkö lyöttäytyi yhteen 7004:n kanssa ja aloitti uuden matkan kohti Vaasaa osana junaa S 47.
18.02.2018 13:29
Sitä itsekin vähän uumoilin ja siinä on vielä aikamoinen korkeusero raiteiden välillä joita erottaa vain reilu kymmenen metriä.
18.02.2018 13:22
Kiitoksia tiedoista, tehdään muutos
17.02.2018 23:03
Osaako kukaan sanoa ovatko lumen alta pilkistävät raiteet joskus olleet millään tavalla yhteydessä Nekalan teollisuusraiteeseen?
07.02.2018 22:47
Jännä joo että nyt näitä testejä (taas?) tehdään. Eipä päässyt ihan kunnon pakkasia kuitenkaan tällä kertaa kokemaan, ehkä ensi kerralla sitten.
07.02.2018 22:37
Selvä, taitaa näköjään olla jokavuotinen reissu.
07.02.2018 18:11
Kun se kerran saapui sinne pakkastesteihin niin paljonkohan sitä pakkasta siellä on ollut sen vierailun aikana?
07.02.2018 18:08
Olin Tampereella itsekin kuvaamassa kyseistä junaa. Keitäköhän varten tämä oli tilattu?
28.01.2018 16:27
Vuosiluku laatassa ei ainakaan vastaa yksikön valmistumisvuotta sillä puolet yksiköstä valmistui marraskuussa 1994 ja toinen puoli kuukautta myöhemmin ("Suomen veturit: Moottorikalusto. Osa 2"). Laatta on näköjään tehty joko ennen yksikön valmistumista, ajatellen että yksikkö valmistuisi vuoden 1995 puolella tai sitten se on tehty jälkikäteen virheellisellä vuosiluvulla (ehkä tarkoituksena oli käyttöönotto- tai rekisteröintivuosi?).
Kiinnostavaa olisi myös tietää miksi Parizzi'n ("Elettromeccanica Parizzi", osa "Fiat Ferroviaria" yhtiötä; valmisti sähköjärjestelmät) nimi on vedetty yli viivalla. Parizzi'han muuttui osaksi FF-ää jo vuonna 1989.
25.01.2018 02:11
Ajattelin tarkentaa edellä olevia kysymyksiä vähän perusteellisemmin, vaikkakin puoli vuotta myöhässä. Tämä menee nyt pilkun viilaamiseksi, mutta menköön, jos siitä on apua.
Ensin, kyseinen veturi on todellakin ollut alkujaan TšME3-4325. Tuon väliviivan tuossa sarjatunnuksessa (ЧМЭ-3) ei kuuluisi olla siellä mutta on näköjään virheellisesti lisätty kun veturi on saanut uuden numeron joskus menneisyydessä.
Sitten, TšME on todellakin oikeaoppinen suomenkielinen translitterointi ЧМЭ-lle; latinalaisiin aakkosiin taas tämä muotoutuu kahdella tavalla, joko ChME tai ČME. Venäjä käyttää käytännössä kahta standardia latinalaisiin aakkosiin translitteroinnissa (henkilöiden nimet passissa kuitenkin translitteroidaan eri standardin mukaan); yksi standardi käyttää tarkkeita, toinen ei. Tarkkeeton muoto on kuitenkin se päästandardi ja mielestäni paljon helpompi ymmärtää koska tarkkeellinen muoto sisältää meille tuntemattomia kirjaimia; ChME = tarkkeeton, ČME = tarkkeellinen. Jotta tämä ei olisi liian helppoa niin YK käyttää omaa standardia joka on Neuvostoliiton vanha standardi (käyttää myös tarkkeita) ja eroaa parilla kirjaimella tuosta Venäjän nykyisestä tarkkeilla varustetusta standardista, mutta unohdetaan se tässä tapauksessa. Eli, sekä ChME että ČME ovat molemmat oikeita translitterointeja, paitsi että eivät olekaan, sillä ongelmana on tämä Э-kirjain. Tarkkeilla tästä tulisi È ja ilman, E’; latinalainen E-kirjainhan vastaa kyrillistä E-kirjainta. Täysin oikeat muodot olisivat siis ChME’ ja ČMÈ, mutta on päätetty käyttää pelkkää E-kirjainta näissä tapauksissa, kaiketi ulkomuodon esteettisyyden ja helppouden vuoksi. Tämä aiheuttaisi kuitenkin käännöskonfliktin jos jossain sarjatunnuksessa esiintyisivät sekä Э että E kirjain, mutta Venäjän/Neuvostoliiton rautatiekaluston sarjatunnuksissa ei missään (parhaan tietoni mukaan) ole tätä Э/E konfliktia, eli kaikissa sarjatunnuksissa on vain jompikumpi kirjain, ei molempia, joten tässä tapauksessa tämä ratkaisu on perusteltu ja myöskin erittäin käytännöllinen.
Tässä tuli nyt tehtyä härkänen kärpäsestä mutta toivottavasti tuli vähän enemmän selkoa tähän venäjänkielen translitteroinnin monimutkaiseen maailmaan.
