Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.07. 10:57 Topi Lajunen  
  Tuo huvila sentään säästyi. Monet Linnunlaulun rakennuksista eivät syystä tai toisesta ole säilyneet, eikä syynä aina ollut edes rautatiet.
kuva 08.07. 10:53 Topi Lajunen  
  Viidessä ensimmäisessä Sm1:ssä oli vaunujen tapaan 1500 V järjestelmä, ja kaapelilla voitiin syöttää 1500 V yksiköstä toiseen tarvittaessa. Ilmeisesti tarve oli vähäinen, kun kaapelit poistettiin. Kuudennesta yksiköstä eteen päin lämmitys hoitui 220 V:lla. 1500 V järjestelmä oli käytössä loppuun saakka, sitä ei koskaan muutettu 220 V:ksi.
kuva 07.07. 21:26 Topi Lajunen  
  En myönnä enkä kiellä. ;)
kuva 07.07. 16:59 Topi Lajunen  
  Tänään näyttäisi olevan toinen samanmoinen kulussa, tosin tällä kertaa Sr3:t keulalla. Pituuttakin saattaa olla vielä hitusen enemmän.
kuva 03.07. 15:20 Topi Lajunen  
  Kyse voi olla perehdytyksestä tai oikeastaan perehdytysresursseista. Vapaaehtoistoiminnassa ei kovin monen päivän kalustotyyppikurssia voi järjestää, halukkaat kuljettajat kun ovat aika tiukassa myös parempimaineisilla museoliikennöitsijöillä.

Itsekin muistan, että ohjeistus moottorijarrutuksen välttämiseen tuli vasta, kun olin jo pari reissua ajanut. Mukana ollut koneteknikko tuli ystävällisesti kertomaan, että laatikko ei oikein tykkää. :)
kuva 03.07. 01:07 Topi Lajunen  
  Olettaen, että pyörä pitää, numeroiden valossa tällainen vetää liikkeelle raskaamman junan kuin mikään muu yksittäinen veturi Suomessa. Kuitenkin, tehot alkaa rajoittamaan vetoimaa jo heti vaihtotyönopeuksien jälkeen, jonka jälkeen jopa Sr1 vetää väkevämmin.

Ja tämä siis puhtaasti numeroilla.
kuva 01.07. 18:20 Topi Lajunen  
  Asian vierestä, tai itse kuvan aiheesta:
Miksihän Dv12:ien koneet olivat käynnissä? Ei hinauksessa oleville Dv12:lle pitäisi olla normaalisti tarvetta moiselle.
kuva 30.06. 23:28 Topi Lajunen  
  Toisaalta, hyvin moni asia on nykyään huomattavasti paremminkin. Yhteiskunta menee eteenpäin, tasa-arvoistuu ja äärimmäinen köyhyys vähenee.
kuva 29.06. 01:35 Topi Lajunen  
  Jorma, en ymmärrä viestiäsi. Selventäisitkö?
kuva 27.06. 13:07 Topi Lajunen  
  Kyllä vain. Kakkosena on Dr13 (2060 kW) ja kaupallisessa käytössä olevista Dr16 (1677 kW).
kuva 27.06. 12:19 Topi Lajunen  
  Wikipedian mukaan Dr12 on 121,8 t. Tämä on siis painavampi. Höyryistä löytyy sitten paljon painavampia.
kuva 26.06. 00:46 Topi Lajunen  
  Mainlinediesels.net kertoo lisäksi, että Operailin 29010 olisi tuo toinen Erieen viety yksilö 002. Eivät menisi numerojärjestyksessä keskenään. Onko se sitten tosiaan roudattu edes takaisin Erieen ja takaisin? Vaikea sanoa, ovatko lähteet tässä oikeassa.
kuva 26.06. 00:42 Topi Lajunen  
  Railturkey.org kertoo, että testeihin, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa.

"TLM GE 001 (2012) : Appeared at InnoTrans 2012 as 29008 in HHPI livery. Then to Erie, USA for tests.
TLM GE 002 (2012) : Built in Turkey. Sent direct to Erie, USA for tests.
TLM GE 003 (2013) : Tested in Sweden in June 2013. Displayed at Innotrans 2014, numbered DE 29006, in TCDD livery. Not actually for TCDD, equipped for Germany.
TLM GE 004 (2013) : HHPI 29008, tested in Belgium in 2013 and the Netherlands in 2014. Delivered to HHPI August 2014.
TLM GE 005 : HHPI 29009. Delivered to HHPI August 2014."

Tuo tehtaan tunnuksella oleva TLM GE 004 taitaa olla tämä Operailin 29008.
kuva 25.06. 22:47 Topi Lajunen  
  Jenkkilään meni vissiin Innotrans-messujen kappale, joka on myös numeroltaan 29008. Tekivät sen tilalle toisen "ensimmäisen" sarjansa veturin, tämän 29008:n.
kuva 25.06. 16:16 Topi Lajunen  
  Toisaalla tuttavani arveli varmasti varsin oikeansuuntaisesrti, että mikäli VR ei olisi tästä napannut keikkaa, sen kilpailija varmasti olisi.
kuva 25.06. 13:25 Topi Lajunen  
  Riippuu varmaankin veturista. Sr3-tilauksen arvo oli n. 300 milj. euroa, eli yli kolme miljoonaa per veturi.
kuva 24.06. 16:42 Topi Lajunen  
  Spekulointia: VR jos on operaattorina, tuskin heiltä löytyy Dr20-tyyppikoulutuksen saanutta. Kai jollain hyvin erikoisella poikkeuslupamenettelyllä veturit saisi liikkeelle omin voiminkin, mutta pidän silti todennäköisempänä, että veturit hinataan VR:n kalustolla Kouvolaan.

MV-tunnus selittyisi sillä, että järjestelmä tällöin pitäisi hinauksessa olevia vetureita vaunuina, muttei kuitenkaan tavaravaunuina.
kuva 21.06. 10:06 Topi Lajunen  
  Viisaammat ovat väittäneet, että on sillä merkitystä suurnopeusjunien kanssa. Pyöräprofiili pitää suunnitella siten, että ero otetaan huomioon toleransseineen.
kuva 20.06. 13:41 Topi Lajunen  
  Vielä jää hieman epäselväksi, miksi kiskoissa pitää olla fyysinen epäjatkuvuus. Onko kyseessä jokin juridinen hommeli, että toinen järjestelmä ei saa olla fyysisesti yhteydessä toiseen, koska se aiheuttaisi jommalle kummalle järjestelmälle ylimääräistä vaivaa?
kuva 19.06. 22:32 Topi Lajunen  
  1444 ja 1529 mm? Nyt kyllä vaatii hieman vahvistusta nuo mitat.
kuva 19.06. 20:25 Topi Lajunen  
  PS on saksakielisten lyhenne hevosvoimille. Vähän epäilen kyllä tuota 10000 hevosvoimaa, Tauruksessa kun taitaa olla (Vectronin tapaan) 6400 kW, mikä on suurin piirtein 8600 hv.
kuva 18.06. 13:14 Topi Lajunen  
  Nykyään noita laituripolkurajoituksia on muutettu pistemäisiksi, vieläpä siten, että rajoitus alkaa ja myös päättyy junan keulan ohittaessa pisteen. Ei tarvitse odottaa koko junan mittaa. Se olikin hieman turhauttavaa, kun pointti oli nimenomaan rajoittaa lähestymisnopeutta.
kuva 18.06. 08:11 Topi Lajunen  
  Uudellamaalla oli myös U:n loppuessa käytössä Z. Terveisin "ZAX".
kuva 16.06. 00:17 Topi Lajunen  
  Ihan mielenkiinnosta, mitä tässä tarkoitat "miehellä" sekä ensimmäisen että toisen käyttökerran tapauksessa? Mitkä ominaisuudet siis tekevät miehen?
kuva 14.06. 13:26 Topi Lajunen  
  En tiedä Imatran paikallisista meiningeistä, mutta ainakaan valtakunnallisesti henkikökuntaa ei ole kielletty kommentoimasta asioita kenellekään.
kuva 14.06. 02:49 Topi Lajunen  
  Pääsääntö: jos yhdyssanan alkuosa on adjektiivi, se taipuu mukana.
kuva 09.06. 14:21 Topi Lajunen  
  Siirrettiinkö metrojuna siis jarruttomana?
kuva 08.06. 12:05 Topi Lajunen  
  Silta on kokonaisuudessaan Tuusulan puolella, mutta kaikki pääradan vaihteet ovat Keravalla. Oikoradan suunnan vaihteet sillan jälkeen ovat Tuusulassa.
kuva 07.06. 23:03 Topi Lajunen  
  "Pasila vitonen", juurikin virallisesti noin puhekielisenä, jatkaa elämäänsä edelleen Pasilan autojuna-aseman ja Pasilan tavaran liikenteenohjaajaroolina. Toki ohjaus tapahtuu etänä, ja luultavimmin jollain liikenteenohjaajalla muun toimen ohella.
kuva 06.06. 09:51 Topi Lajunen  
  Nykyaikaisessa kalustossa (Sr2, Sr3) vetureiden suoratoimijarruja ohjataankin sähköisesti. Onnistuu jopa ohjausvaunusta.
kuva 05.06. 13:30 Topi Lajunen  
  Itsetoimijarrutus toimii vaikka sadalla Dv12-veturilla, ne kun jarruttavat tällöin vaunujen tapaan jarrujohdon paineenalennuksen ohjaamana. Suoratoimijarrutus sen sijaan menettää käyttökelpoisuuttaan, koska viiveet kertautuvat johtoveturin suoratoimijarrun kuljettajaventtiilin täyttäessä/tyhjentäessä yksin kaikkien vetureiden sylintereitä.

Vetovoimaan veikkaisin, että sen välittämiseen apuvetureille pätee samat ongelmat kuin tilatietojen välittyminen vetureiden välillä.
kuva 04.06. 08:27 Topi Lajunen  
  Mielenkiintoista! :) Taisi takaisinsyöttö kuitenkin ehtiä Sm3:ssa ensimmäisenä käyttöön.
kuva 01.06. 12:16 Topi Lajunen  
  En tiedä, unohtavatko kirjoittajat tässä tahallaan sen, että yhdessä vaiheessahan viranomainen pakotettiin tulkitsemaan omia määräyksiään ylitiukasti siten, että kaupallinen operaattori ei saa harjoittaa lainkaan museoliikennettä. Tulkinnan vaatijoiden motiiveja en tässä nyt ryhdy spekuloimaan. Se käytännössä pysäytti VR:n höyryveturit. Määräysten nykytilanteesta ei minulla ole tarkkaa kuvaa, mutta toiminta ei ole kunnolla elpynyt niistä ajoista.
kuva 29.05. 14:34 Topi Lajunen  
  Veikkaan myös, että lasta itseään kiinnostaa kaikkein vähiten, onko väri sopiva tai ei.
kuva 29.05. 10:53 Topi Lajunen  
  Ai, koska vaaleanpunainen on "tyttöjen väri"?
kuva 28.05. 11:26 Topi Lajunen  
  Kovin paljoa ei tarvitsisi noiden pitkien laitureiden olla pidempiä, niin ulottuisi pääkaupunkiseudulla (ja Kotkassa) asemalta toiselle. :)

Muuten, Chicagon L:llä on keskustan alittavalla punaisella linjalla muistaakseni neljä asemaa, jotka ovat kaikki samalla piiitkällä laiturilla, junien pysähtyessä sillä neljä kertaa eri kohdissa.
kuva 25.05. 11:21 Topi Lajunen  
  1500 V on kylläkin AC.
kuva 25.05. 11:18 Topi Lajunen  
  Asian vierestä: Allegroiden kerryttämät vuosittaiset kilometrit on kohtalaisen helppoa arvioida. (Kun ei huomioida tätä vuotta.) Otetaan kilometrit Helsingistä Pietariin, kerrotaan kahdella (edestakainen matka) ja kerrotaan 365:lla ja vuosilla. Neljä runkoa ja neljä vuorokautista reissua kumoavat laskussa toisensa.
kuva 22.05. 22:14 Topi Lajunen  
  Sr2- ja Sr3-vetureissa ei ole jarruvastuksia. Veikkaan, että on katsottu tarpeettomiksi, takaisinsyöttävän sähköjarrun kaverina. Sr1:ssä on jarruvastukset, mutta sen tasavirtamoottorit tarvitsevat magnetointivirran toimiakseen generaattoreina, ja ne saavat sen ajolangasta.
kuva 22.05. 11:17 Topi Lajunen  
  Sähköjarru ei ole "fail-safe", se ei toimi, mikäli ajolangasta puuttuu jännite, tai pääkatkaisija on muutoin auki. Lisäksi veturissa ei ole kiskojarruja.
kuva 22.05. 08:57 Topi Lajunen  
  Ajoitus hallussa. :)
kuva 22.05. 08:50 Topi Lajunen  
  Niin, veturi edellä saa siis ajaa sen 200 kummalla virroittimella tahansa. Yllä oli kyse siitä, että veturi on kaksikerrosvaunun takana, työntämässä perässä tai välissä.
kuva 21.05. 19:03 Topi Lajunen  
  Ja kyllä, olin hieman epäselvä aiemmassa viestissäni. Kaksikerrosvaunu ei siis vaikuta yksinään nopeuteen, vaan yhdessä etuvirroittimen käytän kanssa.
kuva 21.05. 19:00 Topi Lajunen  
  Kaksikerrosvaunun takana Sr2:n käyttäessä etuvirroitinta, suurin sallittu nopeus on 160 km/h. Oletan, että johtuu kaksikerrosvaunun vaikutuksesta ilmavirtaan. 200 on sallittu takavirroittimella. Pelkällä veturilla ei ole virroitinasettelulla vaikutusta nopeuteen, mutta jarrusyistä suurin sallittu on 120 km/h. (Nykyään. Ennen oli 160.)
kuva 21.05. 17:11 Topi Lajunen  
  Vectron osaa säätää virroittimien nostopainetta riippuen valitusta virroitinasettelusta.

Eri asettelut sitten eri kalustotyypeillä aiheuttaa mahdollisesti nopeusrajoituksia, kuten aiheuttaa myös kaksikerrosvaunun perässä tuleminen.
kuva 21.05. 12:49 Topi Lajunen  
  Ainakin minulle kelpaa Niilan äärimmäisen hyvät tiedot rautateiden tuntemattomammilta nurkilta.
Sillekin toki on paikkansa, miten _aikoinaan_ asiat on opetettu. Nykyään on moni asia toisin, mutta varmasti yhtä hyvin operatiivisen henkilökunnan hallussa.
kuva 20.05. 11:10 Topi Lajunen  
  Mistä erotusjaksosta Mäntymäki puhuu? Kuvan ulkopuolella oikealla puolella on tällä etualan "siltaraiteella" erotusjakso, mutta se on jo melko tasasella. Lisäksi tätä raidetta käytetään lähes yksinomaan Helsingin suuntaan, joten se on alamäessä, jos on mäessä lainkaan. Muut Kytömaan kolme erotusjaksoa ovat kaikki tasaisella raiteella.
kuva 14.05. 22:29 Topi Lajunen  
  Tämä on yksi ikuisuuskeskustelu, mitä rekalla tarkoitetaan. Jossain vaiheessa se on ilmeisesti tarkoittanut juurikin ja vain puoliperävaunua, jota on sitten vetänyt (rekan) "nuppi". Kuitenkin, nykyisessä yleiskielessä sillä tarkoitettaneen melkeinpä mitä tahansa raskasta ajoneuvoyhdistelmää.

Myös sellaisia täällä lastattiin, joten paikkaa voi hyvin nimittää rekkojen lastausasemaksi (tai jopa yhdyssanaisemmin, rekkojenlastausasemaksi).
kuva 11.05. 22:36 Topi Lajunen  
  12 vuotta alalla, enkä ole koskaan kuullut suhosta. Voihan se olla jokin aikaisemmin käytetty nimitys, mutta kyllä noita loviksi kutsutaan nykyään.

Matkustajaliikenteen kotimaisissa vaunuissa ja moottorivaunuissalevyjarrut ovat tosiaan olleet arkea jo kauan, mutta vetureista ensimmäinen levyjarrullinen saatiin vasta Sr3:n myötä.
kuva 11.05. 07:41 Topi Lajunen  
  Kyllä tämä on MLRV, kuten tunnisteissa oikein on laitettu. MLNRV2 on NrII varustettuna matalalattiaisella väliosalla.
kuva 10.05. 20:29 Topi Lajunen  
  Monnin nimi elää uudelleen kauko-ohjauksen nimessä ("Monnin kauko"). Tämä syntyi silloin, kun päätettiin, ettei olemassa olevan liikennepaikan nimi voi olla kauko-ohjauksen nimen osana, ja kehiteltiin aimo nippu uusia nimiä kauko-ohjauksille.