Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.08. 18:47 Juha Toivonen  
  Näin. Mikä on pelastuslaitosten kanta VPK-varainhankintaan silloin, kun varainhankinta suoritetaan pelastuslaitoksen omistamalla ja hankkimalla yksiköllä...esim. säiliöyksiköllä? Onko Suomen eri pelastuslaitoksilla eriävät ohjeet kyseisen asian suhteen? Ammattipätevyys (sen puuttuminen) on eräs syy torpata kaikki vähemmän kriittinen avustustoiminta, kuten vaikkapa höyryvetureiden vesitys. Jo 1980-luvulla asiasta käytiin keskustelua ja tuolloin asetelma oli yksittäinen kunta vs. saman kunnan VPK(:t). Toisin sanoen; joissakin kunnissa varainhankinta palo- ja pelastuskalustolla oli ok, ja tämä tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä kunnan palopäällystön kanssa. Joissakin kunnissa se oli täysin kielletty, etenkin kunnan omistamalla kalustolla. Toki joissakin kunnissa avustustoiminta saattoi myös olla niin laajaa, että sitä voitiin kutsua suoranaiseksi urakoinniksi. Nyt kunnat on korvattu valtiollisella pelastustoimella ja pääsääntöisesti vapaapalokuntien kalusto on hankittu valtion toimesta. Onko yhä edelleen mahdollista käyttää mm. veturien vesitykseen aluepelastuslaitosten säiliöyksikköjä, ja onko tässä säännössä/käytännössä alueellisia/hankintaperusteisia eroja, mikäli esim. kyseisen yksikön omistaa/on hankkinut VPK omavastuullisella rahoituksella? Mikäli palosuojelurahasto on avustanut kyseisen yksikön hankintakustannuksissa, aiheutuuko siitä puolestaan joitakin käyttörajoituksia juuri varainhankinnan suhteen? Kysyn, sillä en tiedä varmaksi, mutta vaikeaksi tuo on mennyt. Ennen kaikki oli paremmin :)
kuva 15.08. 22:55 Juha Toivonen  
  Totta. Osaltaan tähän vaikuttanee myös kohteena oleva höyryveturi, eli mitä pienempi veturi (kattila) on kyseessä, sitä helpompi se on ajossa vesittää. Uskaltaisin lyödä vetoa, että Tk3, Hv3, Tv1 - sarjojen syöttöön asti tuo 3" (75 mm) riittäisi vapaassa virtauksessa. Toki edellä mainittu riippuu myös vedettävän junan painosta > höyryn kulutuksesta.
kuva 15.08. 22:23 Juha Toivonen  
  Upealtahan tuo näyttää. Kuva tuo mieleen v.1992 ja erään 1033:n lähdön Jyväskylästä kohti Haapamäkeä. Taisi olla kesäkuussa 1992 (?) 20 puumatkustajavaunua perässä, aamun hiljaisuus, ja ei kun valtaventtiili auki. Perätuuppariksi komennettu Dv15 "myöhästyi" aloituksesta...otti meidät kiinni muutaman kymmenen metrin - sadan metrin jälkeen, mutta silti Risto teki töitä todella rankasti ja antoi kuulua itsestään. Köhniöön nousu oli yhtä raskasta sinfoniaa...Vetovastuu oli Riston harteilla. Siellä edessä tehtiin töitä todella huolella. Junan edessä räyhäsi Risto kaikin voimin, ja samaisen junan peräpäässä "Manni" teki töitä koko konehuoneellaan aina mäen päälle asti, jolloin jättäytyi meistä ja palasi Jyväskylään. Haapamäkeen tultiin kai ajallaan, ja muutaman tunnin tauon jälkeen paluu Jyväskylään. Tässä kohtaa lipsahti reisille ja pahasti. Alkukesän Keski-Suomalainen maasto oli rutikuivaa ja täysikokoisen junan kanssa painiskeleva raskas höyryveturi saattaa toisinaan tuottaa lievää kipinöintiä. Näin tapahtui nytkin...n.20 metsäpalonalkua syttyi, ennen kuin olimme takaisin Jyväskylässä, jossa meitä jo odottikin eräs Jy alueen "isopomo" - kutsuttkakoon häntä tässä yhteydessä vaikka "Mikoksi". Mies ei hymyillyt. "Niin katoaa mainen kunnia" - lienee osluva slogan, sillä Jyväskylään saavuttuamme. Risto komennettiin varikolle pakkolepoon ja kyseisen hoyryhevon korvasi kahdessa seuraavassa junassa 2xDv12. Kuitenkin tuo aamuinen junapari (Jy-Hpk-Jy) oli kaikkien epäonnistumisine ainutkertainen. Sellaisen voi kokea vain kerran elämässään. Tunnen olevani suoranaisen etuoikeutettu, saadessani tuolloin kokea sen.
kuva 15.08. 21:18 Juha Toivonen  
  Riippuu letkun koosta. Vähintään 3" eli 75mm:n muotoon vahvistetulla letkulla tuon luulisi onnistuvan, sillä vedensyöttö tenderistä kattilaan ei ole jatkuvaa. Lisähuomiona, kuinka letkulinjan tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja suora. Säiliövaunusta suoraan tenderin perälaatikkoon ja toteutettuna mielellään 3"-täysiaukkoisilla venttiileillä ja liitännöillä.
kuva 15.08. 21:08 Juha Toivonen  
  Kolme eri aikakautta samassa kuvassa. Höyry, diesel ja sähkö. Veturinvihreästä menevän punaiseen ja uudelleen vihreään...ekologisuuden sellaiseen. Nykyaika suhahtaa äänettömästi historian ohi. Kuva on todella upea!
kuva 15.08. 21:03 Juha Toivonen  
  Todella hienoa, kuinka tämä tehdashanke saatiin vietyä maaliin asti. Tällaista Suomi tarvitsee. Toivottavasti myös Kuopion Sorsasaloon kaavailtu uusi tehdas saadaan toteutettua. Nämä ja monet muut raskaan teollisuuden käynnissä olevat uudishankkeet, antavat toteutuessaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja Suomalaisille. Niin teollisuuteen, kuin logistiikkaankin.
kuva 15.08. 09:29 Juha Toivonen  
  Totta. Nyt tuo kielteinen linjaus on kuitenkin tehty ja jopa kirjattu lakiin. Sen kanssa on opittava elämään ja tutkittava muita vaihtoehtoja.... tai sitten tilattava vesitys paikallisilta kuorma-autoilijoilta. Luin erään artikkelin, jossa annettiin ymmärtää, kuinka harkinnanvaraisia poikkeuksia voidaan pelastuslaitoksilla yhä edelleen tehdä mm. silloin, mikäli kyseessä on vaikkapa luonnonvoimien (myräkkä, pitkä kuivuus, tms) aiheuttama häiriö esim. karjataloudelle, jossa eläinten välitön vedensaatavuus on elinehto... Tosin tuota kuvassa näkyvää Hv:ta ei hevillä Mansikiksi voi perustella.
kuva 14.08. 08:45 Juha Toivonen  
  Kyllä, juuri näin. Ongelmaksi on ilmeisesti koettu lähinnä myös kaikki muu- ja paljon laajempi "tankkeriurakointi", kuin eri puoella Suomea tapahtuva muutama vuotuinen satunnainen veturin vesitys. Alueellisia eroja on ollut, mutta jossakin päin Suomea säiliöyksiköillä on pesty katuja & pihoja, kasteltu viheralueita, puhdistettu ja koeponnistettu putkistoja, täytetty uima-altaita, jne.. Osin hyvinkin aktiivisesti. Tuskin nuo työsuoritukset ovat kuitenkaan olleet varsinainen rahasampo yhdellekään VPK:lle. Kokemuksesta tiedän, että ainakaan kuorma-autoilijat/liikennöitsijät eivät ole katselleet suopeasti edellämainittua toimintaa (mm. paloautojen Dieselverovapaus). Vaikea kysymyshän tuo kokonaisuudessaan on ollut, ja osin siitä johtuen määräyksiä on tiukennettu. Toki ammattipätevyys, tai sen puuttuminen on eräs syy torpata pelastustoimen ulkopuolinen käyttö pelastuskalustolta. Museorekisteröity säiliöpaloauto poistaisi tämän ongelman lähes täydellisesti, kunhan maltillinen ja rajattu käyttö muistetaan. 24/7 vesiralli museotankkerilla, saattaa aiheuttaa keskustelua verottajan ja mahdollisesti myös poliisin kanssa.
kuva 14.08. 01:40 Juha Toivonen  
  Aivan totta, kuinka VPK:t Suomessa on oikeastaan ajettu puun ja kuoren väliin. Esim Saksaan verrattuna tilanne on todella heikko. Saksassa ja myös ainakin Puolassa VPK-järjestelmää hehkutetaan aivan täysillä. Niin tai näin, Suomessa mennään koko ajan alaspäin tämän suhteen. Valitettavasti. Muutamilla Suomalaisilla VPK:lla on täysinpalvellut ex.säiliöyksikkö jätetty ilman hälytyslaitteita omaan käyttöön....katsastettuna ilmeisesti... museoautoiksi. Tässä on pieni porsaanreikä.
kuva 14.08. 00:50 Juha Toivonen  
  Valtaosa VPK:den kalustosta on tänä päivänä aluepelastuslaiten omistamaa. Tämä korostuu etenkin uudemmissa ja ns. "raskaissa yksiköissä", joihin säiliöyksiköt luetaan. Pieni osa kalustoa VPK:sta omistaa (joitakin kevyempiä) ajoneuvoja, mutta koska ensin mainitut ja näiden vasteellisuus ovat kirjattuina ns. palokuntasopimuksiin, on aluepelastuslaitoksilla oikeus kieltää heidän rahallisesti korvaaman/varaamansa kaluston käyttö muualla, kuin heidän määrittelemissä tehtävissään. Vasteellisuus korostuu entisestään pienemmissä kunnissa, joissa VPK-paloaseman kalustona on yleensä sammutusyksikkö ja säiliöyksikkö. Mikäli esim. rakennuspalohälytyksen sattuessa kyseisen palokunnan (aluepelastuslaitoksen) säiliöyksikkö on juottamassa veturia, (mahdollisesti useiden kilometrien päässä, ja vieläpä säiliö tyhjänä) sen sijaan että se olisi välittömästi saatavilla paloasemalla hälytystehtävään, on varma, että syntyy voimakkaita ristiriitaisuuksia kyseisen ajoneuvoluokan käyttötarkoituksista ja niiden priorisoinnista. Verottajan suunnaton kiinnostus selittynee osaltaan sillä, että Pelastusajoneuvo ei maksa dieselveroa, mutta vastaavan kokoinen kaupalliseen liikenteeseen tarkoitettu kuorma-auto maksaa sitä. Jopa runsaasti. Pelastusajoneuvojen Vakuutusmaksuissa lienee (?) myös joitakin helpotuksia, vastaavan kokoisiin kuorma-autoihin nähden?
Hälytysajoneuvo luokitellaan erikoisajoneuvoluokkaan, eikä sitä ole tarkoitettu edes tilapäisesti ammattiliikenteeseen, joten vaikka kuljettaja täyttäisikin ammattipätevyysvaatimuksen, vastaan tulee muita, nykyisin lakisääteisiä ongelmia kyseisen ajoneuvoluokan käyttöoikeuksista muuhun kuin palo- ja pelastustoimeen. Nykyään jokaisella toimivalla VPK:lla täytyy olla sopimus jonkun aluepelastuslaitoksen kanssa. Tämä sopimus antaa oikeastaan täyden määräysvallan aluepelastuslaitokselle kaluston käytön suhteen. Etenkin jos aluepelastuslaitos on asettanut kyseiselle VPK:lle omaa kalustoaan käyttöön. Tuolloin päätäntävalta kaluston käytöstä ei ole VPK:lla, vaan se on kyseisellä aluepelastuslaitoksella. Poikkeuksia tosian saattaa olla? Riippuen aluepelastuslaitoksesta ja VPK:sta Ammattipätevyys ei ole ainoa ongelma, joka vaikuttaa kielteisesti pelastuskaluston käyttöön siviiliurakoinnissa. Toisaalta samaa rajoittavaa käytäntöä sovelletaan myös silloin, mikäli kalusto on VPK:n itsensä omistamaa, mutta siitä maksetaan hieman korotetumpaa korvausta palokuntayhdistykselle.
kuva 14.08. 00:17 Juha Toivonen  
  Mielenkiintoisen näköinen tekninen laite. Kolmannen akselin lumiketjut suorastaan pistävät silmääni. "Nappaavatko" K54:n kiinni paremmin, kuin paljas kumipyörä?
kuva 13.08. 23:59 Juha Toivonen  
  Teemulle vielä erikseen: Museoautolla ei voi ajaa ammattiliikennettä, se luokitellaan automaattisesti harrasteajoksi. Muistaakseni museoautolla saa ajaa 30 päivää vuodessa, mutta ei luonnollisestikaan rahastaa siitä. Lompakot ja käteiset kannattaa pitää piilossa....täysin vastikkeetonta, vapaaehtoista ja henkisesti palkitsevaa harrastustoimintaa niin kerrassaan.
kuva 13.08. 23:36 Juha Toivonen  
  Tämä "Case Äänekoski" on parasta, mitä Suomen vientiteollisuudelle on tapahtunut, sitten STX-Turun myymisen Saksalaiselle Meyer Werftille. Tilauskirjat vuosiksi täynnä lähes heti myynnin jälkeen. Mikä lienee Savon Sellun Sorsasaloon suunnitellun huomattavan tehdashankkeen tilanne? Sen toteutuminen tekisi varmasti hyvää rautateiden tavaraliikenneoperaattoreille.
kuva 13.08. 22:48 Juha Toivonen  
  Muistasin joidenkin aluepelastuslaitosten ottaneen myös kielteisen kannan pelastuslaitosten omistamiin ja VPK:lle käyttöön luovutettujen ajoneuvojen/kaluston käytöstä "urakointeihin", - eivät kuulu pelastuslaitosten toimenkuvaan. Tuo kaupallisuus on helppo kiertää. Sitä tehtiin jo 1990-luvulla höyryvetureiden vesityksessä.
kuva 13.08. 22:08 Juha Toivonen  
  Tähän on aivan pakko heittää että, onko kukaan kysellyt museopaloautojen käyttöä mahdollisissa veturien vesitäydennyksissä? Toki varsinaisia säiliöautoja on museorekisterissä vähemmän, kuin ns "perinteisiä paloautoja", eli kuten noita nimittävät "Höökejä". Jokunen säiliöauto kuitenkin. Lisäksi muutamalla VPK:lla on hälytyskäytöstä poistettuja ex. säiliöyksiköitä ns. "viraabeliajossa". Miten näiden käytön laita on?
kuva 01.08. 23:09 Juha Toivonen  
  On se Ruma, mutta samalla niin itäblokkilainen....jotenkin nostalginen. Ellen tietäisi, että kyseessä on Tsekkoslovakialainen tuote, arvelisin visuaalisin perustein sen olevan "Made in CCCP".
kuva 01.08. 23:01 Juha Toivonen  
  Kuvasta näkyy, kuinka graffitiporukka on toteuttanut itseään...mutta onko vaunuja mahdollisesti muutenkin vandalisoitu?
kuva 01.08. 22:53 Juha Toivonen  
  Bongasin tämän joskus livenä Vehmaisten asemalla. Myöhään illalla, tai ehkä jopa yöllä... Veti raskasta tavarajunaa Tampereelta Oriveden suuntaan. Taisi olla vuonna 1981? Ääni kuului jo hyvän aikaa (n.10 minuutia) ennen, kuin Hyper-Surun valot oli havaittavissa "Vehmaisten pelloilla". Mertarantaa siteeratakseni, tunne oli: - "Taivas varjele, mitä sieltä tulee", sillä 2439:n tuottama äänimaailma oli todella uniikki. Veturin raskaista moottoriäänistä huokui todellinen voima. Aivan uskomaton kokemus. Sinällään sääli, ettei Dr12:a muutettu/saneerattu Dr15:ksi enempää. Olisi varmasti ollut erittäin mielenkiintoinen veturisarja...
kuva 07.01. 05:08 Juha Toivonen  
  Hetkinen... Onko "Lakupiippu" (lainausmerkeillä) eri asia, kuin vain Lakupiippu?
kuva 06.01. 15:16 Juha Toivonen  
  Juuri se!
kuva 05.01. 23:09 Juha Toivonen  
  Kiitokset kommentistasi! Komea ilmestys oli. Täytynee yrittää bongata kyseinen mehujuna tuolla itärannikolla.
kuva 05.01. 23:03 Juha Toivonen  
  Hienoja kuvia ovat! Mikä on kyseisen veturin valmistaja?
kuva 05.01. 22:51 Juha Toivonen  
  Tuo Viipurin rautatieasema on ollut varsin komea rakennus. Sääli sinänsä, että Vanja päätti posauttaa tuon päreiksi jatkosodan alkupuolella. Nykyisestä asemasta minulla ei ole selkeää mielikuvaa..... Tuskin kuitenkaan on vastaava, kuin tämä Suomalainen asema oli.
kuva 05.01. 22:45 Juha Toivonen  
  Paljon kiitoksia tiedoistasi! Tuo kylmäkone on osattu kätkeä oikein huolella, sillä en havainnut sellaista kummassakaan päädyssä. Mielenkiintoisia olivat myös tietosi USAn ja Floridan hedelmäjunista. Valitettavasti aika lie ajanut kyseisten rautatiekuljetusten ohi...
kuva 05.01. 22:06 Juha Toivonen  
  Kiitokset tiedoista Hannu! Tämä kone on ilmeisesti ajokuntoinen, tai muuten paremmassa kunnossa, kuin nuo vapaasti ulkoalueilla säilötyt veturit.
kuva 05.01. 18:33 Juha Toivonen  
  Noo, katsotaan millaisia rautatieaiheisia museoita täältä Floridasta, ja ehkäpä hieman kauempaakin Jenkilästä löytyy. Ensimmäisestä näin juuri eilen osan, - ei paha, ja toisen puoliskon näen tulevien viikonloppujen aikana. Tuo mainitsemasi museokäsite täällä tuntuu olevan laaja....pikaisen nettitutustumisen perusteella. Joissakin, kuten vaikkapa juuri Parrishin museossa on todellista rautaa, ja selkeää toimintaa sen säilyttämiseksi. Vierailin sivustoilla, joilla ei oikeastaan esiintynyt mitään sellaista, joka antaisi ymmärtää sivujen haltijan olevan varteenotettava museo/museaalinen toimija. Toki myönnän, että saatan olla liian tiukkapipoinen asenteiltani, mutta toisaalta täällä "Museo"-termiä käytetään todella matalalla kynnyksellä. Eikä edelliseni koskenut pelkästään rautateitä ja niihin liittyvää toimintaa.
kuva 05.01. 15:54 Juha Toivonen  
  Todennäköisesti on. Nykyään veturi viettää eläkepäiviään Floridassa, vaikka on ilmeisesti palvellut aivan jossakin muualla USAssa.... Sama oli havaittavissa kyseisen museon muussakin kalustossa; mm. Pennsylvaniasta kotoisin oleva Pullman-makuuvaunu ja raskas Porter 0-6-0 tankkiveturi New Yorkista, jne... Ominaisuus, tai ongelma - ihan kuinka vaan, - johtunee pitkälti siitä, kuinka USAssa herättiin aivan liian myöhään huomaamaan museoitavan kaluston katoaminen. Kyseisen museon edustaja totesi minulle, että mikäli nykyään tahtoo pelastaa/säilyttää "jotakin vanhaa" - siis rautatiekalustoa, on otettava mitä saa ja mistä saa. Ellen aivan väärin ole ymmärtänyt, USAssa ei oikeastaan ole milloinkaan toimittu kovin järjestelmällisesti, saati keskitetysti, maan runsaan ja vaiheikkaan rautatiehistorian tallentamiseksi tuleville sukupolville. Lukuisat toimineet rautatieyhtiöt eivät ilmeisesti ole panostaneet juurikaan historiansa säilymiseen, eikä täkäläisessä business-henkisessä yrityskulttuurissa asian tärkeyttä välttämättä edes tiedostettu 1900-luvun alkupuoliskon, sekä edes vielä puolenvälin tienoilla. Nykyään eripuolella USAa toimii joitakin (kymmeniä) yhteisöjä, jotka pyrkivät tallentamaan sitä, mikä vielä on tallennettavissa.
kuva 05.01. 14:21 Juha Toivonen  
  Niinhän se kai on. Kiitokset tiedoista. Minun täytynee opiskella hieman enemmän "Ameriikanherkkujen" ominaisuuksia ja olemusta.
kuva 05.01. 14:17 Juha Toivonen  
  Veikkaan viimeksimainittua... on se niin muhkean näköinen. :D
kuva 05.01. 01:29 Juha Toivonen  
  Kiitokset Pietulle! Olen hieman hakusessa näiden jenkkikoneiden kanssa......
kuva 04.01. 06:46 Juha Toivonen  
  Näitä (Kehitysmaa-Alsteja) on näemmä valmistettu myös kolmella 2-akselisella telillä... lieneekö teknisiltä arvoiltaan muuten samaa luokkaa, kuin http://vaunut.org/kuva/41718?u=733
kuva 17.01.2015 21:12 Juha Toivonen  
  Kyllä. Tuo mainitsemasi kieliongelma on tuttu. Ranskassa on yllattävänkin runsaasti saatavalla rautatiealan laatukirjallisuutta, sekä AV-materiaalia, mutta lähes poikkeuksetta niiden sisältö on vain ja ainoastaan ranskaksi. Harmi sinällään.
kuva 17.01.2015 19:51 Juha Toivonen  
  Romaniassa (Electroputere - Craiova) ei suinkaan pelkästään tyydytty valmistamaan näitä Sveitsiläisten konseptin mukaisia kopioita. Sarjaan 61 moottorit tilattiin Alcolta, ja tehoakin saatiin näin kasvatettua 1943 KW:in. Ilmeisesti kokeilu ei ollut onnistunut, sillä kahden protoyksilön jälkeen 61-sarjaa ei enää toimitettu.

Romaniassa valmistetuista Alco-Dieselvetureista mainittakoon, että ainakin osaan noista vetureista moottorit valmisti lisenssillä romanialainen Resita, joka oli aiemmin valmistanut mm. höyryvetureita.

Seuraava Electroputere - CFR:n Alco-kokeilu oli 66, 67(001), 70, 71 sarjojen veturit, joissa koneteho kasvoi sarjakohtaisesti 2239 Kilowatista aina 2911 Kilowattiin. Kaikki nämä veturisarjat toimitettiin CFR:lle 1976 - 1978. Jostakin syystä nämä kuitenkin putosivat hylkyyn jo ennen vuotta 2000.

Electroputere onnistui myös viemään jatkokehittelyjään ulkomaille: Britteihin Craiovassa valmistettiin 30 kpl 56-sarjan 3500 hv:n Alco-moottorisia vetureita, mutta nämä saivat todella tylyn tuomion laadun ja käyttövarmuuden suhteen. Käyttöikä lienee jäänyt todella lyhyeksi, vaikka nämä romanian 56-veturit kävivät läpi jonkinasteisen saneerauksen British Raililla.

Iraniin vietiin myös joitakin 3500 Hv:n Alco:lla varustettuja vetureita, mutta eivät liene olleet oleellisesti parempia kuin Britteihin toimitetut. Mainittakoon näistä veturisarjoista, kuinka Brittiläinen 56-sarja pohjautui englantilaiseen muotoiluun, kun Iranin vientimallit olivat puolestaan enemmänkin "Design Electroputere".

Varsinainen Kruununjalokivi oli Kreikkaan v.1982 toimitettu Alco-moottorein (2911 KW) toteutettu 10 kpl:n A-sarja joka niin ikään putosi pois ennen vuotta 2000. Joidenkin lähteiden mukaan ko. sarja "kärsi mekaanisista ongelmista"?

Pienenä mielenkiintoisena lisänä mainittakoon leveraide (1520 mm) - versiot, eli sarjat 67 ja 68. Nämä olivat teknisesti ja ulkoisesti kuvan veturin kaltaisia "lisenssi-Sulzereita", mutta ne oli valmistettu leveäraiteista rajaliikennettä varten. Vetureita lienee edelleen olemassa Romanian pohjoisosissa. Käytössä niitä ei kuitenkaan enää ole.
kuva 17.01.2015 19:17 Juha Toivonen  
  Katselin tuossa juuri vanhan 1960-luvun SNCF-dokumenttipätkän "L'Affaire Des Trois Machines", joka kertoo suppeasti paitsi CC72000:n, niin myös samoihin aikoihin kehiteltyjen ja SNCF:lle hankittujen sähkövetureiden CC6500:n ja CC21000 teknisistä ratkaisusta ja niiden kehittelystä. Koska ranskankielen taitoni on edelleen hieman puutteellinen, en täysin ymmärtänyt aivan jokaista yksityiskohtaa, mutta pääpiirteissään kyseinen lyhytelokuva kertoi, kuinka näitä kolmea veturityyppiä kehiteltiin yhtäaikaisesti ja niiden rakenteissa pyrittiin jonkinasteiseen yhteneväisyyteen, - käyttövoimasta riippumatta. Valmistus ja kokoonpanokuvissa vetureiden rakenteet tulivat hyvin selkeästi esille. mm turvanokan rakenne kuvattiin aika täydellisesti ja koko komeus kuorrutettiin ilmeisesti lasikuitukuomulla. Alla toki on rei'itettyä teräslevyä sekä palkkeja.
kuva 17.04.2010 01:01 Juha Toivonen  
  Hukkaputki :)
kuva 13.04.2010 21:59 Juha Toivonen  
  Toivottavasti jotakin hyödyllistä...
kuva 14.02.2010 10:41 Juha Toivonen  
  Jotenkin minulla olisi muistikuva, että tämä museo on auki toukokuusta syksyyn... valtaosa tutustumiskohteista sijaitsee näyttelyaikana ulkona, joten talvikunnossapidon ongelmat ovat saattaneet vaikuttaa aukioloaikoihin.. Tarkista vielä jostakin aukioloajat. Museon viralliset kotisivut eivät vastanneet...ovat siis poissa käytöstä: http://www.cd.cz/muzeum
kuva 13.02.2010 18:07 Juha Toivonen  
  ... jaa-a! ... Tuukalla on käynyt huono flaksi tämän asian suhteen... ei voi kuin valittaa tapahtunutta. Itse olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen asemien (Berlin, Dresden, Leipzig, Schierke, Brocken, Cottbus, Wien, Paris, Strasbourg, München, etc.. suhteen.
kuva 13.02.2010 17:32 Juha Toivonen  
  ... niin siis; kapearaidetankkiveturille, vuosimalli 1931.
kuva 13.02.2010 17:25 Juha Toivonen  
  ... identtisenä!
kuva 13.02.2010 17:23 Juha Toivonen  
  juha-pekka??? (juha, vaiko jukka-pekka?)
kuva 13.02.2010 17:23 Juha Toivonen  
  jaaha... ja kiitos! olen perehtynyt hieman heikosti nykyiseen sarjamerkkikäytäntöön... arvelin sini-vihreän veturin "muun" kotimaan johtuvan puolalaisten "veturituunaamoiden" suosiosta euroopassa; halvemmat työvoimakustannukset ovat siirtäneet vetureiden saneerauksia ent. itä-euroopan maiden "virittämöihin"... etenkin pienten/keskisuurten operaattoreiden vetureiden suhteen.
kuva 13.02.2010 17:08 Juha Toivonen  
  He, hee... höyryveturistakin näkee paremmin :)
kuva 13.02.2010 17:06 Juha Toivonen  
  Kyllä... Kokonaisuus oli kuitenkin aika onnistunut, samoin kuin itse aseman palvelutaso; kaikkea sai ja vieläpä yli puolenyön. On hienoa havaita, että Euroopassa asiakaspalvelu sekä -kulttuuri ovat vielä arvossaan...
Mainittava on lisäksi, että yleisesti Keski-Euroopan asemilla mm. ruuassa hinta-laatusuhde on erinomainen, sekä valikoima kiitettävän monipuolinen; ravintola- ja pikaruokapalveluita on lähes jokaiseen makuun, eikä tarvitse maksaa itseään kipeäksi hiukopalaa saadakseen. *****
kuva 13.02.2010 17:01 Juha Toivonen  
  Nämä koneet on valmistettu DDR-aikakautena, vuosina 1954-1956 - kaikkiaan siis 16 kpl. Teholtaan nämä "mukavan kokoiset" tankit ovat 700 hv. Mainittakoon tässä yhteydessä, että höyryvetureiden "uustuotanto" oli suhteellisen laajamittaista eri itä-saksan "kapearaideyhtiöille" (750mm-1000mm.) 1950-luvulla.
kuva 13.02.2010 16:44 Juha Toivonen  
  Tätä löytyy ulkoisesti lähes identiteettisenä lukuisia eri tehoversioita; (Tsekki & Slovakia)
kuva 13.02.2010 16:43 Juha Toivonen  
  ...toisaalta; - rautatieyhtiöitä on monenlaisia... kaikki eivät saneeraa vanhoja romuja! :)
kuva 13.02.2010 16:41 Juha Toivonen  
  Näin on... metrinen raideleveys asettaa ulkomittojen suhteen tiettyjä vaatimuksia, etenkin kun veturista täytyy ottaa mahdollisimman paljon tehoa irti (kattilan koko). Kyseinen, uniikki veturi on tehokkain HSB:n höyryveturi - tehoa vaatimattomat 750 hv. Kohtuullinen teho kapearaidetankille.
kuva 12.02.2010 21:41 Juha Toivonen  
  Tämä yksilö on maalattu vain oikealta sivultaan näihin väreihin... vasen puolisko on normaalin saksalaisen höyryveturin värityksi toteutettu (punainen-musta)
kuva 12.02.2010 20:44 Juha Toivonen  
  Upea paikka... siis tämä Meiningenin höyryveturikonepaja... joka syksy siellä järjestetään Meiningenin höyryveturipäivät - tapahtuma... yleensä syyskuussa. Höyryä, höyryä, höyryä, sekä kaikkea muuta rautateihin liittyvää; julkaisuja, pienoisrautateitä, keräilyesineitä, ravintolapalveluita... olu..(sitäkin)
kuva 12.02.2010 20:39 Juha Toivonen  
  Kuvan veturit ovat vuodelta 1897/98, ja niitä löytynee vielä kolmaskin yksilö. Maisemat puolestaan ovat todella mieleenpainuvat... Brocken vuori (kuvauspaikka) sijaitsee yli 1100 m korkeudessa, joten tausta on kirkkaalla säällä poikkeuksetta upea.