Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 31.05. 00:47 Jorma Toivonen  
  Näköjään yksi h.vet.asiantuntija on tunnustautunut.
kuva 28.05. 23:46 Jorma Toivonen  
  Hieno kuva Ilkalta ent. Peltosaaren tasoristeyksestä. Kuvaa tarkastellessa huomaan ettei lättä ole tulossa Tampereen suunnasta, vaan on "idän tulevalla". Lienee vaihtamassa kulkusuuntaansa "silmien takana" - "tulppa" eteläpäässä, puomit ylhäällä, "puomivahti" vahtii tilannetta kopin nurkalla. Juna on saattanut tulla Tampereelta (tai Imatralta), liitevaunu(t) poikkaistu asemalle, päätetulppa nopeimmin lähinnä olevaan tyhjään "reikään" ja ympäriajolle.
kuva 28.05. 22:55 Jorma Toivonen  
  Otanmäestä tulevan kolmion etelän sivun kiskot näyttivät kuitenkin 24.5.2020 kiiltäviltä. Liekö sitten käytöstä kiillottuneet vai käykö joku hämäysmielessä kiillottamassa…?
SKS
kuva 25.05. 22:41 Jorma Toivonen  
  1980-luvulla näitä valettiin raudasta parisenkymmentä, tämä on ainut jäljelle jääny. Kokeilu päättyi kaikessa hiljaisuudessa.
kuva 25.05. 11:35 Jorma Toivonen  
  Tämä on MGO:n mäntä, kuten Lari tiesi. Mutta miksiköhän se kannatti kuvata?
kuva 21.05. 00:45 Jorma Toivonen  
  Niila, Niila lopeta tuo teoreettinen opetus... Eikö tuo nopeus aikoinaan määritelty, milloi käytetään taaimmaisia virroittimia ja milloin kauimmaisia virroittimia? Sm1/-2 kalusto aikoinaan - useampi runko sn 100/110
kuva 20.05. 22:24 Jorma Toivonen  
  Makuuvaunu kulki todella Helsingistä Ensoon; nimenomaan Helsingistä klo 23.20 lähteneessä yöjunassa nro 5.
Tuo yöjuna oli tuolloin vaunustoltaan varsin mielenkiintoinen, päivävaunuja siinä oli vain Helsingistä Riihimäelle (tulo klo 0.52). Makuuvaunuja olikin sitten eri määräasemille:
Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Kotkaan (junassa 751 Kouvola–Kotka)
Helsingistä 1. ja 2. lk Ensoon (junassa 851 Simola–Virasoja, junassa 820 Virasoja–Enso)
Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Sortavalaan (junassa 851 Simola–Sortavala)
Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Viipuriin
Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Hiitolaan 15.5.–15.9. (junassa 801 Viipuri–Hiitola)
Helsingistä 1. ja 2. lk Leningradiin (junassa 7 Viipuri – Rajajoki, venäläisessä junassa Rajajoki–Leningrad)
Tampereelta 1., 2. ja 3. lk Viipuriin (junassa 50 Tampere–Riihimäki)
SKS
kuva 19.05. 00:31 Jorma Toivonen  
  Muistaakseni ??? adapterissa olisi luotavissa myös paineilmayhteys.
kuva 18.05. 16:32 Jorma Toivonen  
  Ilmeisesti traktori on osunut vaunun akustoon ja oikosulkuun menneet akut olisivat palon alkusysäys.
kuva 18.05. 00:46 Jorma Toivonen  
  Melko "letkeiltä" nuo kiskot näyttävät, kuitenkin kannattelevat painavankin junan.
Kuvasarja:
Liikennekatkos Kokkola-Rovaniemi välillä 16-17.5.2020 ratatöiden takia
 
18.05. 00:44 Jorma Toivonen  
  Juuri tällaisista kuvasarjoista pidän (toiset ajatelkoot mitä tahtovat), työt edistyvät ja jotain tapahtuu kaiken aikaa.
kuva 18.05. 00:40 Jorma Toivonen  
  Todella hieno suoritus Simolta! Tuollaista Hurun "pöllähdystä" tuskin ennakolta oli arvattavissa - muu liikenne ei häiritse enää ja sattumalta kuljettaja lisää MAN:iin lisää tehoja... "Viikon laukaus..."
kuva 17.05. 00:51 Jorma Toivonen  
  HMVY:n liikennöinti herätti harrastajat kuvaamaan; lähes kymmenkunta kuvaa Dr12:a matkalla Hpk-Ilr, samanverran julkaistuja kuvia Dr12 + Rbkt yhdistelmästä yhdeltä päivältä - paljonkohan tällä palstalla julkaisemattomien lisäksi? Mielestäni Hpk:laiset (HMVY) voinevat hieman "suoristaa solmioitaan ".
kuva 16.05. 00:15 Jorma Toivonen  
  Ennen yö-aikaan Hy-js sai tiedon vain junan lähdöstä Karjaalta. Jossainvaiheessa alkoi Hy-js utelemaan linja-radiolla: "Missähän sejase juna on tulossa?" Jos hieman oudompi js:n ääni kaikui kuljettajan korviin - vastaus usein oli: "pimeää on, ilmeisesti jossain korvessa ollaan puustosta päätellen". Piiiitkä hiljaisuus --- "ilmoitus, kun olette ohittaneet Rajamäen".
kuva 15.05. 23:59 Jorma Toivonen  
  Ennen junalla oli lupa vihellellä varoitukseksi lähestyessään vaarallisia tasoristeyksiä. Hieman etäämmällä sijaitsi Tyrysojan seisake (n. km 85,4)(15.05.1952. - 30.05.1976.). Ei asutusta näkösällä, vain "kärrypolku" metsän keskeltä seisakkeelle.
kuva 15.05. 14:47 Jorma Toivonen  
  Joustavaa liikenteenohjausta. Pieni pysähdys Sammalistossa, jotta IC 47 sujahtaa ohi. (Jos vuosaarelaisen pitäisi vaihtaa kuljettajaa Riihimäellä, niin asema olisi kuitenkin se luontevin paikka.)
SKS
kuva 14.05. 23:19 Jorma Toivonen  
  Lienevätkö olleet Sr:t vähissä, kun täytynyt valjastaa dieselit vetotehtävään (Kv-Ri)? Dv12 2660 ollut Riihimäen seudulla 07.05.2020. ja Dv12 2544 myös samoilla suunnilla 08.05.2020.
kuva 12.05. 22:37 Jorma Toivonen  
  Lähes 50v olen ollut mukana rautatieliikenteessä (ammatti + harrastus). Kuten Topi aiemmin kertoi niin ammattipiireissä puhuttiin loveista, ei suhoista (esim. "lovipyörä" tuttu nimitys, "suhopyörä" täysin tuntematon käsite).
kuva 10.05. 17:30 Jorma Toivonen  
  Mitähän Tuukka tarkoittaa Suomessa lisätyllä osalla? Muistaakseni Sm6:t koottiin Italiassa melko täydellisesti http://vaunut.org/sarja/471 .
kuva 08.05. 23:37 Jorma Toivonen  
  "Nykäisy"-liike taitaa olla kielletty vaihtotyössä nykyisin, kelpaisiko Eliakselle "vetäisi"? Ennen "nykäisyllä" toki saatettiin "voittaa" monta turhaa vaihtoliikettä.
kuva 07.05. 00:07 Jorma Toivonen  
  Miksiköhän nuo aukeamattomat ohjaamon sivuikkunat ovat useimmiten sähkökalustossa? Sm2? Dm12? Tuleva Dr19?
kuva 04.05. 15:44 Jorma Toivonen  
  Minun mielestäni hieno kuva - pieni mies ihailee isoa veturia. Kuvan terävyyskin riittävän tarkka.
kuva 03.05. 20:48 Jorma Toivonen  
  Kuvauspäivä 8.4.1978 on aivan oikein (varmistaa voi Resiinasta 4/2013 s. 19). Resiina-lehdistä löytyy paljon paikkansapitävää historiatietoa ja myös uutisia. Neljästi vuodessa ilmestyvän lehden saa liittymällä jäseneksi johonkin maamme huomattavimmista rautatieharrastusyhdistyksistä.
SKS
kuva 01.05. 15:52 Jorma Toivonen  
  Raide 2 on näköjään saanut pääopastimen etelän suuntaan, ennen liikennettä ohjaili vain raideopastin sn35-vaihteen kautta. Vaihde on myös poistunut, koska kuvatekstin mukaan "sisään" tullaan "kahta sataa".
Onko mahdollinen hälytysajoneuvoliikenne välilaitureille unohdettu, vai eikö sitä mahdollisuutta enää pidetä tarpeellisena?
kuva 30.04. 00:43 Jorma Toivonen  
  Aivan hurjia ylinopeuksia tuskin käytetty. Lh-Ri 59km, Vv15:llä tuotiin tunnissa (lähes täystonni) juna Lahdesta Riihimäelle -(lähdöstä pysädyksiin). "Okeroisten mäestä" saatiin alkunopeus ja sitä jolkoteltiin perille asti. Mistähän Dr13-kirja on saanut nopeuden 88 km/h, koska erään tiedon mukaan "nopeusnauha" olisi repäisty irti.
kuva 25.04. 23:39 Jorma Toivonen  
  Toisena osapuolena olleen Hr12:n numero oli 2214.
kuva 24.04. 23:23 Jorma Toivonen  
  Kuten John tuossa edellä kirjoitti, Pekoilla ja Ristoilla alettiin Helsingin seudulla tietyssä kohdin ajaa yleisesti takaperin. Se kuitenkin johtui pääasiassa siitä, että ne siirtyivät pitkän matkan junista paikalliseen liikenteeseen. Esimerkiksi Tikkurilan junissa oli pakko ajaa toinen suunta tenderi edellä, kun veturia ei yksikertaisesti voinut määräasemalla kääntää. Ehdoin tahdoin pitkiä matkoja ei ollut mitään mieltä lähteä takaperin ajamaan. Helsinkiin päin junia harvoin tuotiin tenderi edellä, vaan yleensä veturi oli poispäin mennessä takaperin.
Vv15-, Vv16-, Sv12- ja Sr12-veturien käyttö Helsingin (tai satamien) ratapihoilla pitkä pää etelän suuntaan selittyi ainakin sillä, että kuljettaja pystyi vaunuihin kiinni ajaessaan helpommin näkemään veturin puskimet, kun lyhyestä päästä ne jäivät katveeseen. Ja vaihtotyöthän tehtiin pääasiassa pohjoissuunnasta.
SKS
kuva 23.04. 23:39 Jorma Toivonen  
  Jostakin syystä Helsingissä on vallinnut tapa, missä yksiohjaamoisen veturin 1-pää on pääsääntöisesti ollut etelään päin. Oli sitten kysymys lyhyen matkan linja-ajosta (toisessa päässä ei kääntömahdollisuutta) tai päivystyksestä. Milloin ja miksi tämä on vakiintunut tällaiseksi, ei ainakaan itselläni ole tietoa. Päivystyksessä höyryaikana oli tietenkin etu, kun kuljettaja sai katsella usein tapahtuvissa kiinniajoissa suoraan eteenpäin, mutta käytäntö jatkui dieseleilläkin, vakka niissä oli kaksi ajopöytää. Jo 1960-luvulla ihmettelin, jos näin höyryveturin vetävän junaa Helsinkiin päin 2-pää edellä. Esimerkiksi Ukko-Pekasta paikallisjunassa itselläni on vain yksi kuva tällaisesta tilanteesta kesältä 1967.
SKS
kuva 22.04. 23:56 Jorma Toivonen  
  Valitettavasti tuosta minulla ei ole tietoa.
kuva 22.04. 23:55 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Osku. Vähitellen alkaa "meikäläisellekin" hieman hahmottumaan nuo höyryveturien ihmeellisyydet. Toki tuon jarrusylinterin painemittarin arvasin oikein.

Petri, aikataulusuunnittelu ei varmaan osannut olettaa kuinkapäin veturi kulloinkin oli, joten aikataulut laadittiin pn 64:lle. Trafi taisi myöntää kattavien koeajojen (?) perusteella 1009:lle takaperin ajettaessa sn 60km/h.
kuva 22.04. 00:32 Jorma Toivonen  
  Tenderi edellä ajettaessa käytettiin/-tään, useimmiten, sn50 (sananlaskun mukaan - "poikkeus vahvistaa säännön").
kuva 21.04. 00:56 Jorma Toivonen  
  Sähköttömyys ei ole syy olla ajamatta dieselillä. Ymmärtääkseni.
SKS
kuva 20.04. 00:41 Jorma Toivonen  
  Täytynee tunnustaa tyhmyyteni/tietämättömyyteni, mutta 1) Luistikaapin painemittari??? Höyrynpaine? Mikähän lie ollut normaali lukema? 2) Oliko Hr1:ssä epäsymmetrinen nopeusmittari - eri max. nopeudet eteen-/taaksepäin ajettaessa?
kuva 20.04. 00:34 Jorma Toivonen  
  Hytin ulko-oven takana normaalisti ajonhallintalaitteet?
kuva 20.04. 00:28 Jorma Toivonen  
  Hieno sarja kuvia Hannulta VR:n kilpailijasta, vähällä vaivalla saisi kuvasarjan! Mikähän kuljettajan "muistilehtiö" on unohtunut kiikkumaan tuohon takapään käyntisillan kaiteeseen?
kuva 18.04. 23:51 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Osku, taas lisääntyi tietämys hieman.
Kuvasarja:
Kuvia 1960-luvulta
 
18.04. 23:42 Jorma Toivonen  
  Siirsin kuvasarjaan samalla vuosikymmenellä ottamiani "harjoittelukuviani".
kuva 18.04. 18:04 Jorma Toivonen  
  IC 65:n sivuutusaika Hiirolassa on klo 14.18 ja juna on ollut aikataulussaan. Kuva on lisätty klo 14.39. Kokoonpanossa on viimeisenä EFiti, kuten tänään on (Nom-vaunuhan ei kulje 65:ssä lauantaisin). Miksi se ei mielestäsi voi olla kuvattu tänään?
kuva 18.04. 17:24 Jorma Toivonen  
  Oula, löydät kuvauspäivämäärän heti siitä kuvan alta vasemmalta (se lihavoitu päivämäärä). Monesti muitakin tietoja löytyy, kun lukee kuvatekstin ja siihen liittyvät kommentit huolellisesti. Aina kaikki kommentit toki eivät ole tarpeellisia.
kuva 17.04. 12:37 Jorma Toivonen  
  Täsmennetään nyt vielä sen verran, että sana ”vabariik” tarkentaa valtiomuodon tasavallaksi, eli alkuperäinen EVR/Eesti Vabariigi Raudtee oli siis Viron Tasavallan Rautatie.
SKS
kuva 15.04. 23:31 Jorma Toivonen  
  Selvennetäänpä (?) hieman. EVR oli todella aikoinaan lyhenne Viron Valtionrautateistä (Eesti Vabariigi Raudtee). Nykyään se on vain lyhenne/logo kuten VR meillä. Lyhennettä käytetään Eesti Raudteen (nykyinen valtion 100 %:sti omistama yhtiö, jonka hallussa on maan yleinen rataverkko poislukien Edelaraudteen osuudet Tallinn-Väike–Pärnu/Viljandi) sähköpostiosoitteessa sekä kansainvälisen liikenteen yhteydessä samoin kuin maakoodia 26. Eesti Raudteen nykyinen lyhenne on ER, jota käytetään uusissa yhteyksissä. Viron valtion 100 %:sti omistama Eesti Raudtee oli vuoteen 2009 saakka ratainfran haltija ja tavaraliikenneoperaattori. Tuolloin se jaettiin kahdeksi tytäryhtiöksi EVR Infra ja EVR Cargo, pienen osan jäädessä vielä vanhan nimen alle. EVR Cargo eriytettiin samalla nimellä täysin omaksi valtionyhtiökseen (100 %) 2012, jolloin Eesti Raudtee ja EVR Infra ottivat yhteiseksi nimekseen jälleen Eesti Raudtee. EVR Cargo muutti nimensä Operailiksi vuonna 2018. Operaililla on kotimaisen vaununvuokrausta harjoittavan tytäryhtiönsä lisäksi Suomessa vuonna 2019 perustettu tytärfirma Operail Finland. Nykyään Moskova–Pietari–Tallinna ja vv. venäläisten yöjunien vetopalvelun Viron puolella tarjoaa yksityinen GO Rail, joka käyttää vetämiseen Ühinenud Depood’n TEP70-vetureita. GO Rail harjoittaa Ühinenud Depood’n vetureilla myös tavaraliikennettä. Kotimaan matkustajaliikennettä harjoittaa valtionyhtiö (100 %) Eesti Liinirongid eli Elron (entinen Elektriraudtee), jonka nykyistä liikennealuetta aiemmin hoiti sähköjunilla valtion 100 %:sti omistama Elektriraudtee ja dieselmoottorijunilla yksityinen Edelaraudtee.
SKS
kuva 15.04. 00:30 Jorma Toivonen  
  Kyllähän tuo laitteisto on dieselvetureiden tankkausta varten - niitähän liikkui jopa Pieksämäellä silloin. Myös Riihimäellä letku tuli tuolta "yläilmoista" ja pumpun ohessa oli tuollainen säiliö - liekö ollut jnk. "tasoituspytty" tai tms. (moottorimiehet tietänevät).
kuva 14.04. 00:17 Jorma Toivonen  
  Melkoinen määrä "myrkkyä" tulossa "puhtoiseen" Suomeen. Mihinkähän kaikki lopulta päätyy?
kuva 13.04. 15:35 Jorma Toivonen  
  Vuodesta 1955 alkaen Hr11 veturina…
SKS
kuva 12.04. 15:18 Jorma Toivonen  
  http://vaunut.org/kuva/89924 Joonashan on lisännyt saman kuvan jo aiemmin - enpä vaan muistanut.
kuva 10.04. 00:22 Jorma Toivonen  
  Todella hienosti hoidetut "jätkänpolut" ja jarrukenkien sijoittelu!
kuva 08.04. 23:26 Jorma Toivonen  
  Mitähän Oula tarkoittanet tuolla voiit:llä?
kuva 08.04. 00:18 Jorma Toivonen  
  Ovatko molemmat veturit Operailin? Tuoko väritys tulee olemaan myös Suomessa?
kuva 08.04. 00:15 Jorma Toivonen  
  Hyvä kuva kiinalaisesta DF7G-veturista. Pari kappalettahan näitä aikoinaan toimitettiin Viroon. Taitaa kuulua nykyään Operail'n omistukseen?
kuva 07.04. 00:26 Jorma Toivonen  
  Mikoltahan taisi tulla oikea täydentävä vastaus. Lätän jarruja (myös liitevaunu) tuolla voidaan testailla. Onkohan Haapamäen oma kehitelmä? En ole moista ennen nähnyt.
Kuvasarja:
Model Rail Scotland, Glasgow 21.-23.2.2020
 
06.04. 00:27 Jorma Toivonen  
  Hieno kuvasarja aikoinaan Hannulta Pohjois-Amerikasta, MUTTA nämä otokset harrastajien harrastusistaan ovat todella ylivertaiset yksiryiskohdiltaan! Myös kuvien liikkuvan kaluston tietäjien tietämys saa heittämään piponi roskiin.