Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.04. 00:39 Jorma Toivonen  
  Normaalista poikkeavan vetovoiman käytön yleisin syy on yhä edelleen lienee sijoittelu, jonnekin on kerääntynyt liiaksi kalustoa (ylimääräiset junat), toisaalla tarvitaan pikaisesti lisää kalustoa (ylimääräiset junat) - "tuonne on helpoimmin saada täydennyttyä puuttuvaa vetovoimaa". "Vanhaan hyvään aikaan" varikoiden "tallipäivystävät" hoitelivat usein keskenään, ohi virallisen kalustokierrättäjän, nämä kiireelliset kalustomuutokset (tunnen syyttävän sormen osoituksen).
Kuvasarja:
Kevätöinen Riihimäki
 
24.04. 00:57 Jorma Toivonen  
  Hieno kuvasarja Tuukalta hiljaisesta Riihimäen kevätyöstä. Mitähän sinä luulit löytäväsi #piip...#, #piip#....
kuva 24.04. 00:51 Jorma Toivonen  
  Tosiaan, kyseessä on raide 4, kuten Pauli jo edellä ehti korjailla. Kaukaisuudessa voi erottaa jopa korotetun II-laiturin lyhyen osuuden.
kuva 23.04. 00:52 Jorma Toivonen  
  Kuten Jimi jo muutama vuosi sitten uteli, onkohan projekti edennyt?
kuva 22.04. 11:48 Jorma Toivonen  
  Dv12:n webaston liitoksissa käytetään samankokoisija kumeja.
kuva 22.04. 11:46 Jorma Toivonen  
  Kennot matkasivat Hämeenlinnaan asianmukaiseen käsittelyyn.
kuva 22.04. 00:19 Jorma Toivonen  
  Hienoa Eevert, että ehdit käydä bongaamassa veturin Riihimäellä.
kuva 20.04. 01:17 Jorma Toivonen  
  Tuohon Mikon mainitsemaan jäähdytysongelmaan olen muistaakseni jossain vaiheessa kommentoinut. Ruotsissa "kylmässä" päässä oli isot aurat, mutta moottoripäähän asennettiin lopulta pienet "läpyskät" öljypohjan jäähdytyksen vaatimuksena.

En muista, että koskaan olisi ollut ongelmia lätällä tuosta Mikon mainitsemasta "jääpatjasta" - mutta kerran vaihtotyössä Dr12:lla...
kuva 20.04. 00:53 Jorma Toivonen  
  Milloinkahan VR on viimeksi kuljettanut näitä vaihde-elementtejä? Parihan niistä kellistyi aikoinaan Riihimäellä ja Kouvolassa. Vk4:n siirron yhteydessä ( http://vaunut.org/kuva/116215 ) kertoi S.Lehtinen Oy:n kuljettaja, että maanteitse firma on kuljetellut jonkin verran noita elementtejä erikoiskuljetuksina.
kuva 19.04. 00:31 Jorma Toivonen  
  Keravalta Porvooseen matkannut H410 on saapunut reittinsä päätepisteeseen (klo 17;40). Junamiehistöllä on aikaa 55min:a nauttia hienosta rantamaisemasta ennen paluujunan lähtöä (H415, klo 18;35), aikaa oli myös käydä mäen päällä olevalla "R":llä (?).
kuva 15.04. 00:50 Jorma Toivonen  
  Onko tulppa tullut mukana siirrossa mukana? Näin pitkissä lättäjunissa saattoi esiintyä usein kaikenlaisia häiriöitä. Mikäli syyllistä lähdettiin etsimään ½-tuntia oli varsin lyhyt aika - tuntikin saattoi vierähtää. Nopein tapa oli lykätä tulppa myös etupäähän, lähtöaika tuskin viivästyi ja matkustajat olivat tyytyväisiä junan kulkiessa aikataulun mukaan. Ainut haitta oli matkustamosta tapahtunut hätäjarrun toimimattomuus (en koskaan urani aikana moista kohdannut) ja ajopöydän ajosuunnan-näytön epäloogisuus (aikoinaan annettiin mahdollisuus toimia myös itsenäisesti ongelmatilanteissa, vaarantamatta turvallisuutta).
kuva 12.04. 00:47 Jorma Toivonen  
  Mielestäni Tonilta erittäin onnistunut kuva (huomioni kiinnittyi erityisesti kuutamoon, kirkon ristiin ja ympäristöön). Vaikeuksia lähdössä (?), Patokankaalta lähtö ennalta suunnitellusta kolmisen varttia myöhemmin? (tiedoissa "veturipula" ja "veturin odotus junaan"). Roi:ssa enää puolisen tuntia "hitaassa", ilman ongelmia perillä varmaankin aikataulun mukaan.
kuva 11.04. 23:33 Jorma Toivonen  
  Julius hyvä, muutappa tuo Malmin muoto Malmilla - EI Malmissa. Eräs Malmin asukki hermostui täysin valitsemaasi sanamuotoon!
kuva 10.04. 09:11 Jorma Toivonen  
  Korjaan virheellistä olettamustani, Sm1 6001 on todellisuudessa Hyvinkään konepajalla (Resiina 4/2016 sivu 49).
kuva 09.04. 23:46 Jorma Toivonen  
  Ei tarvitse kaivella Joensuusta Sm1:ä. Eikös Ilmalassa ole "varastoituna" Rautatiemuseolle varattu Sm1 6001? Kokeeko saman kohtalon kuin tämäkin?
kuva 09.04. 01:17 Jorma Toivonen  
  No jaa... Mikko näyttäisi olevan senverran nuorta sukupolvea. Tuolla jossain kaukana menneisyydessä (1970-/-80 lukujen vaihteessa) pääradan katkoja (ma/ti) rantaradan (to/pe) ajeltiin lätillä ja Dv12 + parin/kolmen puuvaunun kera. Tunnustan, että joskus Hki-Ri välillä jäivät T-junat myöhään 10min - jopa 30min normiaikalustaan.
kuva 08.04. 23:32 Jorma Toivonen  
  Kyllähän ne pakettikatkoyön junat oli painettu aikatauluihin, sillä ne ajoivat ihan samoilla minuuteilla kuin muina öinä sähkökalustolla ajetut vastaavat junat. Enemmän tai vähemmän myöhässä tosin – riippui kelistä, matkustajamääristä, kaluston kunnosta, jarrutusten osumisesta kohdalleen ja ennen kaikkea kuljettajan kokemuksesta. Aiemmin junilla oli jopa samat numerot, mutta YTV-aikana katkoyön numeroon oli jo lisätty A-kirjain (esim. 9483 ja 9483 A). Yleisöaikataulun sarake oli otsikoitu vain linjatunnuksella ilman junan numeroa. Se siis sisälsi myös silloiset pakettikatkoyöjunat, koska pysähtymiset minuutteineen minuutit olivat aivan samat. Tämä nykyinen minuuttierittely on vasta Myöhempien Aikojen Pyhien keksimä...
kuva 08.04. 00:46 Jorma Toivonen  
  Aina silloin tällöin jokin yksilö haluaa oikutella nipussa ja kerätä huomiota osakseen. Jo aikoinaan sarjakohtaisessa koulutuksessa (kesä 1977) opetettiin tämän ongelman pikainen ohittaminen - jokusen kerran on tuota hinaus-käynnistystä tullut senjälkeen käytettyä. Lopulta varsin helppo ja varma toimenpide.
kuva 06.04. 23:40 Jorma Toivonen  
  Monta kysymystä, muutamaan arvelisin tietäväni vastauksen. Dr13 2349:ssä olivat molemmat moottorit käynnissä - tasapuolisuutta. Dm7 4020 käytiin perusteellisesti läpi Turun konepajalla 1980-luvun lopulla, mutta on seisonut käyttämättömänä yli 20-vuotta, joten vaatinee jonkinlaista "kevyttä" huoltoa. Ennen kesää olisi tarkoitus olla käyttökunnossa, joten saanee vain Raili-päivityksen. Ei JKV:tä. Nesteiden ja joidenkin tiivisteiden-/hapertuneiden kumiletkujen vaihto... ellei yllätyksiä... niin ja akuston vaihto.
kuva 05.04. 00:38 Jorma Toivonen  
  Elä sie Antti halveeraa "meijän" veturia,,, vai "Manne"... Olihan siinä sentään ergonomia kohdallaan, sai jalat sentään suoristettua edessä olleen tason päälle, jos siitä horjahti...
kuva 05.04. 00:22 Jorma Toivonen  
  Yleensä aina saattajana toimi veturimies. "Suunta oli keskellä", kun suuntakahvan otti pois pöydästä tai ratti oli 0-asennossa (joskus saattoi hieman avittaa matkan tekoa hinattavasta veturista - suunta "ETEEN" ja tehoja ratista). Suoratoimijarrun kahva irroitusasentoon, kuljettajan venttiili lukkoon, jarrulajiasetin G-asentoon ja matkan aikana irroitusventtiilillä irroitti veturin jarrut junan jarruttaessa. Myös turvalaite täytyi muistaa poistaa toiminnasta - alkusarjan vetureissa oli mekaanisesti toimiva kuljettajan vireystilaa valvova turvallisuuslaite, jonka sai pois päältä veturin ulkopuolelta, uusimmissa oli sähköinen turvalaite, jonka sai poistettua toiminnasta avaamalla II-ohjaamon nopeusmittarin (toisn tuo turvalaitteen poljin oli lähes poikkeuksetta kiilattu rikkalapiolla tai muilla keinoin).
kuva 04.04. 01:18 Jorma Toivonen  
  Tosiaan, noita taittoistuimia ei ollut kuin protovetureissa (3001-3006). Ensimmäiset sarjakoneet (3007 ja 3008) tulivat maahan 30.01.1975. Tuolloin T2010:n (vet. Dr13 2350) (Vna-)Kv-Ri mukana veturit saapuivat Riihimäelle 31.01.1975 n. klo 0;40 ja varmaan matkasivat samana aamuna JK-junan matkassa Hy knp:lle. Vahvistamattoman huhun mukaan pajalla havaittiin koneapulaiselta ,koeajojen alkaessa, puuttuvan istuin (taittoistuin poistettu). Hätäpäin asentajalle lykättiin "satku" kouraan ja velvoitettiin ostoksille "Iskuun". Rahalla sai vain pari konttorituolia, molemmille vetureille omansa - liekö totta vai tarua? Kauan tuota yhtä sarjaveturien varustukseen kuuluvaa konttorituolia siirreltiin ohjaamosta toiseen ajosuunnan vaihtuessa, joko ulkokautta tahi kolistellen ahdasta kulkukäytävää pitkin...
kuva 04.04. 00:49 Jorma Toivonen  
  Kaksi eri määritelmää: kaksinveto (= molemmissa vetureissa miehistöt) ja kaksinajo (tai moniajo)(= veturien hallinnan hoitelee johtoveturin kuljettaja). Hr12-vetureilla tuo kaksinajo taisi olla todella harvinaista (muutamia koe-ajoja lukuunottamatta). Aikoinaan talvisin oli Riihimäeltä paljon vientikuljetuksia ylimääräisillä junilla Hankoon, aina ei paluujunalle ollut riittävästi vaunustoa, joten usein yhdyttiin nippuun aikataulunmukaisen kulkevan junan mukana = kaksinveto. Tosin ei tuon, moottorin käynnissä olevan Hr12:n, hinaukseen laitto kovin vaikea tehtävä ollut (= vaati saattajan)
kuva 03.04. 01:07 Jorma Toivonen  
  Ensimmäinen "uuden" maalauksen saanut taisi olla Sr1 3040, joka jo valmistuessaan v.1977 sai tuon uuden kuosin. Vielä on taustalla lättiä, jotka poistuivat kevään/kesän 1981 aikana Riihimäeltä.

Harvinainen on tuo Sr1 304x Riihimäellä. Useimmiten "syöttö" tapahtui Kv:n kautta ja aika usein uusimmat veturit "sattuivat" jumittumaan tuon varikon kiertoon.

Eräänkin kerran Ri:n lähtevä miehistö odotteli varhaisina aamu-yön tunteina vetovoimaa lähtevään junaansa "huollon" penkin päässä. Lähtöaika meni, kiirettä näköjään oli, miehistöjä tuli, vetureita tuli huoltoon, miehistöjä meni, vetureita meni huolloin tarkastusten jälkeen tärkeämpiin juniin - liikenne toimi, paitsi Riihimäen suuntaan, toki silloinen Psl:n junakin sai vetovoimansa ajoissa,,, kunnes (!) Riihimäen junaankin vihdoin löytyi kauan kierrosta odotettu ja hyvin soveltuva veturi - protosarjan yksilö 3001-3006, jossa vielä kone-apulaisella oli taitto-istuin ohjaamon sivuseinässä (katoaa varmaan häiritsemästä MEIDÄN kiertoamme).
kuva 03.04. 00:39 Jorma Toivonen  
  Vaunustosta ja vetovoimasta päätellen juna on todennäköisesti T1816 Ri-Hnk, lähtö Riihimäeltä muistaakseni n. 08;25.
kuva 03.04. 00:11 Jorma Toivonen  
  Tarkkanäköinen Esa on, tosiaan veturin numero on Ma 966 (korjattu). ASEA:n valmiste 18.02.1960 ja liittyi TGOJ:n laivastoon 1991 - 2010, jossain vaiheessa nimeltään "Jacobina". 2010 siirtyi GC:lle numerolla Ma 6966?
kuva 02.04. 01:03 Jorma Toivonen  
  Vanha kuva, vanhat kommentit osuivat kohdalle. Tosiaan kuten Teppo muisteli, vasaralla sai naputeltua jäät pois letkuliittimistä ja oli erittäin onnistunut sijoituspaikka. Ainakin ennen muiden veturisarjojen kohdalla katseella etsittiin sopivan muotoista sepelinmurikkaa... tai kohtaa veturin "nokasta", jolla voisi poistaa letkukytkimeen kertynyt jää, jotta kytkentä saataisiin onnistumaan.
kuva 02.04. 00:49 Jorma Toivonen  
  Mukava nähdä, että edes jossain yritetään huolehtia vanhoista museo-esineistä. Varmaan Riihimäen Heikillekin kelpaisi tuollainen kevyt sääsuoja http://vaunut.org/kuva/117922 ( http://vaunut.org/kuva/114057 ).
Kuvasarja:
Thaimaan rautatiet
 
02.04. 00:44 Jorma Toivonen  
  Tosiaan, hieno kuvasarja Ilarilta Kaukomailta. Joskus tuli ajeltua tuo Kanchaburi - Nam Tok väli. Paluu tosin veneellä, norsulla, bussilla Banngkokiin - turistimatka.
kuva 30.03. 00:55 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Tapio hienosta menneen ajan kuvasta. Peltosaaren lähiötä alettiin rakentamaan jo 1973, sijoittuen rakennuksen oikealle puolelle. Hieman mielikuvitusta käyttäen löytyy taustalta tasuri, joka on edelleen kulkutienä asemalta Peltosaareen.

Seuraavat muistelut varauksella:
Klo 16;00 jälkeen toi P² ratapihalle päivän mittaan kerätyt, korjausta vaativat vaunut tuohon ovelle odottelemman seuraavaa päivää (työ-aika 07;00 - 16;00). Vaijerivedolla vaunut siirrettiin korjaukseen ja korjauksesta pois (myös tuon takana näkyvän tasoristeyksen yli) , josta päivystäjä, hallin viereistä raidetta käyttäen, nouti päivän aikana valmistuneet vaunut.
Vasta myöhemmin korjauspaja sai oman Tve5-sarjan vaihtotyöyksikön, jolloin korjattavia vaunuja voitiin tuoda kuvan vasemmalla puolella pimentoon jääville raiteille.
Kerran tuurasin huollossa ollutta pajan Tve5:tä Tve4:llä (501), tilaus oli ajoitettu klo 09;00 - 16;00 - ruokaTUNNIN ehdin pitämään, sekä iltapäiväkahvitkin nauttimaan ja päivän työt tulivat kuitenkin hoideltua (-näitä vuoroja lisää!!!).
kuva 29.03. 00:35 Jorma Toivonen  
  Janilta erittäin hyvä dokumentointi uuden operaattorin aluevaltauksesta. Ei montaa vaunua ensimmäisellä kerralla, mutta toivotaan, että "pää aukeaisi"...
kuva 29.03. 00:28 Jorma Toivonen  
  Niin Lauri,,, joskus ennen tuli ajeletettua matkustajia museo-operaattorienkien kalustolla. Ajelujen päätteeksi kiitokset osoitettiin useimmiten, valitettavasti, VR:n taholle.
kuva 28.03. 00:19 Jorma Toivonen  
  Siinähän on valaistua tunnelia lähes loputtomiin... hieno oivallus.
kuva 28.03. 00:16 Jorma Toivonen  
  Aikoinaan tuli kuunneltua "vanhojen partojen" jutusteluita. 1960-/-70-luvun pikajunille yhdelle Sr12:lle max. vaunumäärä oli 7kpl (= 28aks.), jolla mukavasti pysyi aikataulussa. Tuo 11 vaunua (44 aks) tuntuu melkoiselta teräkunnossakin oleelle yksilölle, ehkä irroitettavissa ei ollut toista veturia lisäksi vetotehtävään. Tokihan MGO:kin osaa lykätä mustaa kiehkuraa pakoputkestaan täysillä työtään tehdessään - tuskin matkalla ei montaa kertaa siirrytty pois B-portaalta.

Odotellaan asiantuntijoiden vastaväitteitä kellotuksillaan...
kuva 25.03. 00:16 Jorma Toivonen  
  Tulipa mieleeni "hassu ajatus" - olisiko ollut mahdollista (?), että juna olisi joskus tuotu vetämällä tuohon laituriin? Veturihan mahtui näpsäkästi tuohon lyhyeen pätkään ja vaihteen ohjaamana pääsi varikolle tai uusiin tehtäviin.
kuva 24.03. 00:56 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Reino Riihimäen ex. muistomerkistä ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10154.msg80072/topicseen.html#msg8​0072 ).
Kolmena "sulan maan" vuotena on veturin vierellä tullut vietettyä aikaa kerran viikossa http://vaunut.org/sarja/2729 . Viimeksi jahkailimme valonheittimen sivuluukusta loistavaa veturin numeroa - viimeaikaisissa kuvissa tuota ei näy,mutta kuvasi todistaa, että alunperin tuollainen oli.
Riihimäen kaupunkihan veturin omistaa ja toimii haluammallaan tavalla entisöidyn muistomerkin omistajan ominaisuudessa, "Riihimäen veturiveteraanit" ovat vain vietelleet aikaansa muistomerkin vierellä kolmena kesänä asiantuntemustaan jaellen. - Ilmeisesti ei tarvitse puuttua tuohon puuttuvaan numerointiin...
kuva 23.03. 01:14 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Eljas lisätiedoista (samoin kuva http://vaunut.org/kuva/13009 ), tiedot lisätty (lupaasi kysymättä) omaan "paperiseen" arkistoon.
kuva 23.03. 01:10 Jorma Toivonen  
  Tuolla aiemmin (22.03. klo 8;49) uteli Raimo sähkö-asioista. Joitain hajatietoja löysin (alkup. veturi) generaattorin jännite 135V ja teho 19kW ( x 2). Akku 154 Ah, jaettuna molempiin päihin? Jäähdyttimen puhallin 110V, 8kW. Kahta Westinghouse E25A kompessoria pyöritti kiilahihnoilla 10kW:n moottori. Ennen käynnistystä täytyi moottorien öljynpaine nostaa riittäväksi (?) sähköisellä pumpulla.
Veturissa oli Spannor Swirlyflo junan lämmityskattila, tulipinta n. 10m² ja höyrystyskyky n. 300kg/t. Lämmönvaihtimen kautta moottorien ja vaihteistojen esilämmitys suoritettiin tuolla höyryllä. Myös veturin lämmitys (4 levypatteria ja ohjaamoiden ripaputkipatterit) tapahtui lämmönvaihtimen kautta.
kuva 22.03. 13:04 Jorma Toivonen  
  Riihimäen kaupungin viime vuoden (2016) talousarviossa oli 100000€ varattuna Heikin siirrolle ja suojakatoksen rakentamiseen, mutta kaupungin tiukka säästökuuri ohjasi summan toisaalle. Määrärahaa ei enää löydy vuosien 2017 - 2019 talous- ja toimintasuunnitelmastakaan. Muistomerkkiveturi olisi valmis siirtoon yleisön nähtäville. Vaarana on, että veturi alkaa vähitellen rapistua uudestaan, ellei se saa katosta suojakseen. Katoksen piirustukset ja rakennusluvat Rautatientorille ovat olemassa.
kuva 22.03. 00:17 Jorma Toivonen  
  Oikeilla jäljillä olet Esa kuljettajan toimien osalta, mutta ensin (hiuksia halkoen) koneapulainen kääntää yhden kytkimen ohjaamon takaseinällä, poistuu konehuoneeseen seuraavan toimenpiteen suorittamiseen ja vielä II-ohjaamon takaseinällä olevan kytkintä kääntämään, vasta sitten saattoi kuljettaja napsauttaa pistorasian virralliseksi (ylös) (tosiaan kilvessä taidettiin mainita "kahvin lämmitys") näin muistelen tapahtuman. Mm HMVY:n kalustossa nautitaan pannujauhettua Juhla-Mokkaa http://vaunut.org/kuva/86326 .
kuva 21.03. 00:34 Jorma Toivonen  
  Rautatieaiheesta poiketen: Eikö tuolla "henkseliVolvolla" (AKU-980) ajettu Keimolassa 20-21.10.1978 takaperinajon jonkinlainen ME? 4-kuljettajan voimin ajeltiin 24h:n ajan 1769,6km:ä keskinopeudella 73,7km/h peruuttamalla.
kuva 20.03. 00:26 Jorma Toivonen  
  Myös läntisessä naapurissamme joudutaan toisinaan hinaamaan heidän hienointa kalustoaan, kuvia apukytkimen asennuksesta http://postvagnen.com/forum/index.php?id​=1093560
kuva 18.03. 23:44 Jorma Toivonen  
  Tätä ketjua on ollut mielenkiintoista seurata. Rautatieharrastajat ovat monitietoista porukkaa. Ensin arvuuteltiin kuvan kuormurin mallia, vähitellen ollaan siirrytty raskaasta neuvostokuormurista keveään amerikkalaiseen urheiluautoon - mihinkähän päädytäänkään? Pitkässä ketjussa ei ole liiemmin rautatie-asiaa, ei edes mahdollista kiistelyä vaunusarjasta, josta tämä kuormuri ajaa ulos. Kommenttiani EN ole kirjoittanut missään nimessä MOITTIVASSA mielessä - näinhän tuo ajatus alkaa huomaamatta harhailemaan. Jatkakaa samaan tahtiin... (Tabekin pääsi taas otsikoihin... minkähän ikäinen lienee?, onko elossa?).
kuva 17.03. 01:40 Jorma Toivonen  
  Taisi jokaisessa kääntöpöydässä olla nuo lyhyet vastakiskot (varmuuden vuoksi), ellei yhteyksiä ollut edelleen. Helpottivat huomattavasti (pöydissä jossa ohjausta ohjailtiin "kopista" käsin) oikean yhteyden löytämiseen.
kuva 17.03. 01:24 Jorma Toivonen  
  Nykyketjusta hieman poiketen, Antti jo tuolla alkukommenteissa kiinnitti huomiota siististi kerätyistä loppu-opastimista. Ainakin Riihimäellä "pudotuslistasta" valittiin sopiva Hk-vaunu, johon nuo ylimääräiset lyhdyt lastattiin ja lähetettiin "alapihalla" koottaviin juniin, joko raiteiden (30-ryhmä) pohjoispäähän (etelään lähtevät junat), tai 40-/50-ryhmän viimeisiin pudotuksiin (pohjoinen/itä).
kuva 16.03. 23:11 Jorma Toivonen  
  Karilta tulikin oikeaa tietoa, kiitokset aiheellisesta oikaisusta.
kuva 16.03. 23:00 Jorma Toivonen  
  Taitaa tenderi olla 2-akselinen ja kuvut ovat aika kaukana toisistaan. Ehdotan veturiksi jotakin sarjoista G1, 2, 4, 6 tai 9.



SKS
kuva 16.03. 21:06 Jorma Toivonen  
  Resiinassa 2/2006 on Timo Lehtosen 9-sivuinen artikkeli Kisko-Kallesta, ja sivulla 16 on sekä valokuva että Käskylehden piirustus Kisko-Kallen BH-kuljetusvaunusta.



SKS
kuva 16.03. 00:45 Jorma Toivonen  
  Niin Esa, suomalaisen lätän "trumpetissa" on kaksi painonappia, ruotsalaisessa vain yksi... tuon setin seuraavalla napin painalluksella hoidellaan hiekan sirotusta liukkaalle kiskolle.
kuva 16.03. 00:30 Jorma Toivonen  
  Niko oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan ( http://vaunut.org/kuva/117789 ). Todella hienot otokset tosi liikennöinnistä. En muista ex. Tve 4:n suojalaitteiden toimintaa, mutta näköjään sammuttaa liian kuumaksi lämmenneen moottorin. Käpylästä lähteneellä junalla ei paljon "huilaustaukoja" ole ennen Hyvinkäätä ja riittävästi kuormaa kiskottavana muun liikenteen lomassa... Kuvan http://vaunut.org/kuva/6448 yhteydessä hieman tietoa Tve4:n vetokyvystä.
kuva 16.03. 00:13 Jorma Toivonen  
  Nämäkö ovat Höyryveturimatkat 1009 Oy:n tuorein hankinta? Jäävätkö Turkuun vai käytetäänkö vaihtopalvelussa muualla? Kesällä uutisoitiin HMV Oy:n Tr1 1051:n hankkimisesta omistukseensa, mitähän tuolle projektille nykyään kuuluu?