Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.10. 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| Mielestäni hienoin äänimaailma mitä Alstomista löytyy, on matkalla kun kentänheikennys tapahtuu - molemman MGO:n kierrokset madaltuvat ja alkavat kiihtymään (lähes) samaan tahtiin (vihreä valo syttyy kuljettajan näkökentässä - sitten mennään...). | ||||
|
18.10. 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa sattumakuvaksi todella hieno kuljettajan työpiste - nykyään muovinen, ennen hienoa panelointia - todella viihtyisä. | ||||
|
Kuvasarja: Valtteri Hyvinkäällä ja Hangossa 17.10.2020 |
17.10. 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Kattava kuvadokumentaatio Hannulta Valtterin nostaltigamatkasta Hankoon (ja takaisin). "Julian" tiedoissa hämäsi hieman matka Nm - Lo 1½ h ! | ||||
|
14.10. 23:01 | Jorma Toivonen | ||
| Juhan kanssa samaa mieltä. Dr12-kaksinajoa tuskin käytettiin normaaliliikenteessä - en ole kuullut. Testailuja toki harrastettiin. Kahdella Hurulla ajelu (miehitys molemmissa vetureissa) ei ollut lainkaan harvinaista (muutaman kerran mukana). Ilmeisesti veturin siirtotarve Tampereelle tässäkin kyseessä. | ||||
|
11.10. 11:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä se muutos pelkäksi keltaiseksi on nimen omaan jo vuoden 1957 Jt:n toisen painoksen lisälehdessä 8/3.3.1962 alkaen. Po 4 ”Aja varovasti” (varaudu pysähtymään, koska ainoastaan alkava suojaväli on vapaana). V: yksi keltainen, pysyvä valo. |
||||
|
10.10. 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Pitäisi mielestäni olla: ”Raiteensulun Sp II lukko avataan ja tämän jälkeen raiteensulun sulkukenkä käännetään pois kiskolta. Raiteensulun lukko oli kaksoislukko, joka oli avattava magneettisalpalaitteesta saadulla avaimella (työntekijän kädessä vasemmassa kuvassa). Kun sulkukenkä oli käännetty pois kiskolta, vapautui kääntölaitteen lukossa ollut toinen avain (työntekijän kädessä oikeassa kuvassa), jolla voitiin sitten avata viereisen käsikäyttöisen vaihteen numero 6 lukko.” Kuva on sikäli ihmeellinen, että op. kuvassa toinen (kääntölaitteen lukosta irrotettu) avain on jo työntekijän kädessä, vaikka sulkukenkä ei vielä ole kääntynyt pois kiskon päältä (ks. opastinlevy). Näin vaihde 6 voitaisiin kääntää ohjaamaan päin sulkukenkää. Oliko tilanne ammoin todella tuollainen vai onko kyseessä hieman todellisuuden vastainen tilanne? Ainakin myöhemmin lukkolaitteen toiminta oli turvallisempi. |
||||
|
|
10.10. 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| Mielestäni suojastusopastimessa ei ollut tuplavihreää. ”Aja varovasti” näytettiin vihreä+keltainen (vihreä alaoikealla, keltainen ylhäällä) – pelkkä keltainen tuli voimaan Jt:n lisälehdessä 8/3.3.1962 alkaen. | ||||
|
|
09.10. 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Ymmärsiköhän oikein kuvatekstin??? Nykyinen käytänköhän lienee, että raiteensulku Sp II on lukittava auki asentoon magneettisalpalaitteesta saadulla avaimella ja vasta sitten kaksoislukko vapauttaa seuraavan lukitun avaimen (vaihde 6). | ||||
|
|
08.10. 23:48 | Jorma Toivonen | ||
| ... kuvan tekstin mukaan, suojastusta ei vielä oltu otettu käyttöön... Oletettavasti suojastusopastimessa tulevat käyttöön "normaalit näytöt" - "tuplavihreä"??? |
||||
|
08.10. 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ollut käytössä kuulosuojaimia -70-luvulla - pumpulia korviin... Ei ollut Ri:n lätissä radiopuhelimia - ehkä tyfonien runsas käyttö tasoristeyksissä (kuljettajan omakin turvallisuus). Konesuoja oli melkoisen kevyt käsitellä aikoinaan, suojan oikeassa sivussa oli myös avattava luukku, josta saattoi "potkaista" "tapin haarukkaan" ilman konesuojan kampeamista "pois tieltä". |
||||
|
|
07.10. 22:10 | Jorma Toivonen | ||
| Työsuojelun suosittelun vuoksi valittiin ajettavaksi "kylmä pää", moottorin desibelit ylittivät ohjearvot, vaikka konesuojan äänieristystä paranneltiin jossain vaiheessa. Valitettavasti ohjaamon lämmitykseen ei parannusta (ei moott.pää) tullut, ohjaamoihin lisättiin webastot vasta lättien poistuttua Riihimäeltä. En muista miiloin kuljettajan "muovi-istuimet" muutettiin kankaisiin, mutta istuimen kylmyyden muistan. | ||||
|
|
06.10. 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Aikanani "kylmäpää" oli jo varsinainen "ajopää". Vain Ri-Prv-Ri aamujuna ajettiin osittain "moottoripäästä" (vain vetovaunu), sekä Ri-Hl-Ri junat ajettiin sekä/että (ei kääntömahdollisuutta Hämeenlinnassa). Lahden junien kokoonpanot koottiin siten, että "kylmästä päästä" voitiin ajaa mennen tullen (tai kääntö Lahden tallilla). Eräällä syksyisellä/talvisella Ttv-reissulla tauon ajaksi heittäydyin pitkälleni konesuojan päälle - Valmet jyrskyhteli alla ja petikin oli lämmin, taisin jopa nukahtaa "hetkeksi"... |
||||
|
|
04.10. 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tulee muistelmiin mieleen: "Kuljettaja on vihdoin saanut hieman lämpöä ohjaamoon, asiakas avaa oven - ohjaamon lämmöt solahtavat hetkessä ulos pakkasilmaan. Jääkylmä muovinen istuin alla - edes aamulla ylle puetut villahousut (nuoriso - mitähän kaveri sekoilee???) pysty eristämään istuimen kylmyyttä". (Ei ollut ex. Ri:n lätissä ohjaamo-webastoa). | ||||
|
04.10. 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin, että aikoinaan tyhjästä vaunusta voitiin nostaa pois nuo sivuseinät mukana kulkeneeseen avovaunuun ja vaunun puoliskot kytketkiin yhteen - helpottamaan liikkumista (muutaman kerran mukana kuljetuksilla). No, tilaajahan maksaa... | ||||
|
25.09. 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että Teemukin vihdoin löysi "korjauslehden" vanhaan junaturvallisuus-sääntöönsä. Osittain tuttuja opasteitahan nuo olivat "Seis" ja "Irroita vetruri -puoliksi?" Kaikkia variaatioita tuli nähdyksi uran aikana. Hieno oivallus AP:ltä. | ||||
|
22.09. 23:15 | Jorma Toivonen | ||
| http://vaunut.org/kuva/38232 hienossa kunnossa on Risto aikoinaan ollut. | ||||
|
22.09. 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö "vanhuksen" kuvitelma, mutta muistelisin, että vetureissa oli mahdollisuus syöttää höyryä tenderiin veden lämmitykseen (imureiden kauttako?). | ||||
|
20.09. 22:34 | Jorma Toivonen | ||
| http://vaunut.org/kuva/46269 . Esa, kyllä VR:llä suunnittelu toimi ennakolta (ei viety paskakuormia perälauta avoinna). Kyseessä on ilmeisesti epätietoisuus, kuinka junien kokoonpanot ilmaistiin kullekin ammatttiryhmälle. | ||||
|
|
18.09. 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni Riihimäen kuljettajien ajo-ohjeissa olisi ollut junan kokoonpanona VLVVL (riippumatta liitevaunujen sarjamerkinnästä). | ||||
|
18.09. 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Näkyvyys on vihdoin voittanut suunnittelijan oikuttelun !!! | ||||
|
01.09. 13:43 | Jorma Toivonen | ||
| Rauhallisesti matkataan, koska muutama nopeampi juna ohittaa Sääksjärven ensin. | ||||
|
30.08. 13:47 | Jorma Toivonen | ||
| Maalaus on vain pyörän ulkokehällä. Maalaus heikentää jarrutustehoa vain niissä raidejarruissa, jotka puristavat pyörää (myös) ulkokehältä. Sellaisia oli mm. Suomessa Pieksämäellä ja Riihimäellä. SKS |
||||
|
28.08. 16:37 | Jorma Toivonen | ||
| Näinhän se on. Nettikeskusteluissa tulee ennemmin tai myöhemmin tilanne, jossa jonkun mielestä yhden asian mahdollistaminen tekee toisen asian mahdottomaksi. Jos esimerkiksi joku voi vanhaan tapaan ostaa lipun junassa tai maksaa ostoksensa rahalla, niin tämähän estää kaikilta muilta netin tai automaatin käytön. Logiikka on yksinkertaista. Ellei olisi, niin tulisi outo olo. SKS |
||||
|
|
28.08. 11:40 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka postitoimipaikkoja onkin paljon, niin jakelupäiviä on viikossa vähemmän kuin päiviä, jolloin postia ei jaeta. Kirjeet harvoin niihin automaatteihin menevät, vaan ne kulkevat postinjakajan mukana. Hieman kuten junissa – konduktöörejäkin junissa on, mutta lippuja heiltä ei voi ostaa (ei edes kolmena päivänä viikossa). Parhaimmillaan järjestelmä toiminee (?) siten, että liputon matkustaja nousee junaan aikomuksenaan ostaa lippu junasta. Junassa tilanne todetaan ja matkustaja ohjataan seuraavalla pysähdyspaikalla poistumaan. Näin on kuljetettu maksukykyinen asiakas ilmaiseksi sinne, minne hän ei halua, ja kaikki on kuten pitääkin. SKS |
||||
|
|
27.08. 22:39 | Jorma Toivonen | ||
| Nyky-yhteiskunnassa kansalaisella tulee olla pankkikortti ja/tai netti. Mikään laki tätä ei vaadi, mutta elämä ilman niitä on rajoitettua. Onko se kansalaisten tasapuolista kohtelua tai ei, siitä poliitikot lienevät selvillä. Keväällä törmäsin tilanteeseen, jossa Punkaharjulta Dm12:een nousi matkustaja ilman lippua. Tarjosi rahaa kuljettajalle ja pyysi tätä ostamaan omalla kortillaan junan automaatista lipun Savonlinnaan. No, mikäänhän tähän kuljettajaa ei velvoita, joten matkustusoikeus jäi kyseenalaiseksi. Pyysin matkustajalta rahat ja ostin hänelle lipun kortillani, ja asia oli kunnossa. Ongelmahan tässä on se, että asiakkaalla ei ollut (olemassakaan) pankki/luottokorttia, eikä Punkaharjulla ole R-kioskiakaan. Paluumatkan saattoi ostaa Savonlinnan R-kioskista. Päättäjät ottanevat kantaa, onko periaatteessa oikein, ettei Suomessa kelpaavana maksuvälineenä oleva käteinen euro enää kelpaakaan maksuvälineeksi. Eihän VR ole ainoa näin toimiva yhtiö, vaan näitä on monia muitakin. Mutta toisaalta ei tuo asiakaskaan ole ainoa kaltaisensa. Onko sitten lipunmyynnin lopettaminen kaukojunissa riippuvainen vain koronasta vai onko se enne tulevasta? Onko Postin perjantaijakelun lopettaminen vain kesäajaksi totta? Laulun sanathan menevät ”Vielä on kesää jäljellä…” SKS |
||||
|
25.08. 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa "osuvasti" kohdalle... Jukan hieno talvinen höyrykuva HMVY:n kalustosta höyryttelemässä kohti Ilmajokea. | ||||
|
23.08. 22:36 | Jorma Toivonen | ||
| Lätän moottorin vaihto oli varsin rutiininomainen. 1970-luvun alkuvuosina Riihimäellä oli varalla 1-2 kunnostettua vaihtomoottoria odottamassa toimenpidettä (muutaman kerran mukana). En muista, että esim. lovipyörän vuoksi vaunua olisi lähetetty vartavasten sorviin, pyörän vaihtokin onnistui varikolla - lopulta varsin yksinkertainen toimenpide (kunhan oli sopivat "työkalut"). | ||||
|
22.08. 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että joku riihimäkeläinen ehti käväistä taltioimassa tämän vierailun. | ||||
|
16.08. 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| Pahus sentään, ei ollut mitään tietoa ennakolta HVM:n lauantain junailuista. Vasta jälkikäteen tämän kuvan myötä todellisuus paljastui. Mainonta !? | ||||
|
16.08. 22:39 | Jorma Toivonen | ||
| Nythän yksikään sarjan neljästä veturista ei ole enää läheskään alkuperäisen näköinen. T46-veturit valmistuivat saneerattuina T46 GPC -sarjaan vuosina 2010–2013. Ensimmäisenä muutostyöstä valmistunut numero 2 merkittiin aluksi sarjaan T46 GPC (Green Power Concept), mutta sen jälkeen sarjanaon säilynyt alkuperäinen T46. Muutostyöstä on kerrottu Resiinassa 4/2010 s. 23 ja 25 sekä ruotsinkielisellä harrastussivustolla https://www.jarnvag.net/lokguide/t46. SKS |
||||
|
12.08. 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Tottahan toki Itävallassahan museo sijaitsee eikä Italiassa. Korjattu, kiitos John. Muutama vuosihan vierähti ennen korjausta... | ||||
|
08.08. 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Nähtyäni kuvan ensiksi tuli mieleeni 50-luvun alkuvuodet. Tällaisella yhdistelmällä tyhjennettiin tuolloin ulkovessojen jätökset. Rauhallinen hevonen ja kuskille vielä "Klupi huuleen" ja matka jatkui kohti seuraavaa kohdetta. Vanhempieni neuvo: "Ellet opiskele, et pääse "Hu...elle edes pas.....kuksi". | ||||
|
08.08. 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Aamulla (07.08.2020) ei tainnut MUS1945:llä olla kyseessä Topin mainitsemasta esim. räikeästä ylinopeudesta Hki-Psl välillä. Hr1 1009 käytti matkaan 28min:a, tosin välillä saatettiin keitellä vettä (jäivätkö vet.miehistöltä aamuteet juomatta?). Melko ongelmallinen on tuon ison kattilan lämmitys tottumattomalle. Liekö kyse viranomaisten valvonnan puute pikemmin haluttomuudesta kuin resursseista? |
||||
|
|
06.08. 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| + kauhistuttavat vaihtotyöt Pasilassa illalla (kahdelta eri tahoilta kuulemani). Eivät todellakaan sovellu rautatiekulttuuriin, eikä -turvallisuuteen. | ||||
|
29.07. 23:02 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin jouhevasti siirryttiin tässä ketjussa Vv13:sta linja-autoihin. En pidä pahana - yleistietous lisääntyi.. kiitos. Muutaman kerran olin mukana (k.a.) veturin siirrossa Ri-Rm-Ri ja Ri-Hl-Ri. Muistiini jäi veturin erittäin voimakas "kiemurtelu". |
||||
|
26.07. 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| "Höyryt" ovat minulle tuntemattomia. Ensiksi tuli mieleeni myös vesilasin rikkontuminen. Sen taitaa saada nopeasti suljettua ja ehjiä laseja oli ennen varalla mukana - matka ei katkennut, ehkä hieman hidastui. Tässä tapauksessa taisi syynä olla erään karan pettäminen. Eräs operaattori myy kalliita lippuja höyryveturin hyttiin matkan ajaksi. Entä jos.... |
||||
|
19.07. 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Nykyaikaa??? Ensiksi halutaan pilottaa historialliset (?) arvet tuon portaikon kehikosta. Samoin laituri III. Pommien jäljet piiloon, ettei muistella vanhoja aikoja. | ||||
|
19.07. 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Miksiköhän tässä Tve4:ssä on kuljettajan haliintalaitteet on siirretty vasemmalle? | ||||
|
19.07. 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Voisikohan Dm12 Savonlinnan tauollaan käväistä pesulla pesulassa http://vaunut.org/kuva/141226?a=1 , ehkä saisi otsansakin siistimpään kuntoon. | ||||
|
19.07. 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva saattaisi kiinnostaa myös VR:n markkinointia. Todellakin onnistunut otos: "Juna + maisema". | ||||
|
18.07. 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Ken on saanut vihdoinkin VR:n "jäykät niskat" norjistumaan? Museo-operaattorien joukosta löytyy halukkaita ostajia ylimääräiselle kalustolle - ei kaikkea tarvi heti romuttaa... | ||||
|
16.07. 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Tuskin työvuorot niin kiireisiä olleet, etteikö välillä ehtinyt käväistä varastoja täydentämässä. Kovin heppoisesti ei höyryveturia päästetty kylmenemään taukojen ajaksi (pidemmäksikään ajaksi, jos käyttöä oli tiedossa). Johonkin tulipesän nurkkaan koottiin hehkuvat kekäleet kasalle, ns. "moppa", jota esim. huoltolämmittäjä käväisi kierroksellaan "ruokkimassa" (myös kattilan vedenkorkeus). Ajoon lähtiessä "mopan" levitys arinalle ja syttyvää poltto-ainetta (halkoja, hiiltä) päälle ja niin oli höyryhepo valmis palvelukseen (rasvauksen jälkeen). Höyrynpainekin oli jo ehtinyt kohota riittävästi. KOSKAAN ei lämmintä höyryveturia saanut jättää vailla valvontaa. |
||||
|
15.07. 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakaan ennen niin viitseliätä kuljettajia en tavannut, että alkaisivat purkamaan ja udelleen kokoamaan valmista nippua. Ei tehonsäädön ohjaus, ei ehkä ilmastoinnin toimimattomuuskaan olisi johtanut moiseen toimenpiteeseen... A-P:n mainitsema RO-veturin asema, tai peräti veturin tehonsäädön ongelmat, varsin todennäköisimmät syyt vaihtoliikkeeseen. | ||||
|
11.07. 18:35 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Resiinan 3/2019 Tasoristeys-palstalla s. 44 kerrotaan, kyseessä on ulottumamittauskamera. Silloin kun se ei ole käytössä, se voidaan vetää yksikön sisälle suojaan. SKS |
||||
|
09.07. 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Tampereella oli Lohjan Kalkilla myös betonisiilo. Vetovoimasta päätellen juna on lähtenyt Tampereelta. Veturit luultavasti matkalla Hy knp:lle ainakin deeverit, oletettavasti hinauksessa. Tampereella on toimittu ohjeen mukaan - pajalle menevät veturit I-pää etelään, paitsi Dr12 II-pää etelään (joka on myös jo valmiina konepajalle menoa varten - haettu pois 02.06.1981.). Tuolloin Tpe:n tavaraliikenne hoitui jo sähköllä, näitä poikkeuksia lukuunottamatta. Hyvä kuva Ilkalta. |
||||
|
|
09.07. 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Kirkniemeen matkalla seuraavana aamuna lastattaviksi - nuo Silk'it. | ||||
|
08.07. 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Aapolla on näköjään hallussa Ylivieskan seudun kuvaaminen, sekä kuvatekstit. Mielestäni hyviä kuvia teksteineen... | ||||
|
08.07. 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| http://vaunut.org/kuva/34318?tt=0&i1=Pr1&i2=776 | ||||
|
08.07. 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| En muista nähneeni/edes kuulleeni koskaan tuon kulkuyhteyden avaamista yksitöstä toiseen - erittäin harvinaista. Kussakin junan yksikössä oli oma junahenkilökunnan edustaja (kond./rahastaja). Aikanani yhden yksikön junissa oli vielä molemmat. Mutta minua hieman ihmetyttää tuo 1500V:n kaapeli? |
||||
|
|
07.07. 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvatekstissä mainitaan syksy, kuva otettu huhtikuussa? | ||||
|
02.07. 13:19 | Jorma Toivonen | ||
| Korjattu. | ||||