Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.05. 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään yksi h.vet.asiantuntija on tunnustautunut. | ||||
|
28.05. 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Ilkalta ent. Peltosaaren tasoristeyksestä. Kuvaa tarkastellessa huomaan ettei lättä ole tulossa Tampereen suunnasta, vaan on "idän tulevalla". Lienee vaihtamassa kulkusuuntaansa "silmien takana" - "tulppa" eteläpäässä, puomit ylhäällä, "puomivahti" vahtii tilannetta kopin nurkalla. Juna on saattanut tulla Tampereelta (tai Imatralta), liitevaunu(t) poikkaistu asemalle, päätetulppa nopeimmin lähinnä olevaan tyhjään "reikään" ja ympäriajolle. | ||||
|
28.05. 22:55 | Jorma Toivonen | ||
| Otanmäestä tulevan kolmion etelän sivun kiskot näyttivät kuitenkin 24.5.2020 kiiltäviltä. Liekö sitten käytöstä kiillottuneet vai käykö joku hämäysmielessä kiillottamassa…? SKS |
||||
|
25.05. 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| 1980-luvulla näitä valettiin raudasta parisenkymmentä, tämä on ainut jäljelle jääny. Kokeilu päättyi kaikessa hiljaisuudessa. | ||||
|
|
25.05. 11:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä on MGO:n mäntä, kuten Lari tiesi. Mutta miksiköhän se kannatti kuvata? | ||||
|
21.05. 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Niila, Niila lopeta tuo teoreettinen opetus... Eikö tuo nopeus aikoinaan määritelty, milloi käytetään taaimmaisia virroittimia ja milloin kauimmaisia virroittimia? Sm1/-2 kalusto aikoinaan - useampi runko sn 100/110 | ||||
|
20.05. 22:24 | Jorma Toivonen | ||
| Makuuvaunu kulki todella Helsingistä Ensoon; nimenomaan Helsingistä klo 23.20 lähteneessä yöjunassa nro 5. Tuo yöjuna oli tuolloin vaunustoltaan varsin mielenkiintoinen, päivävaunuja siinä oli vain Helsingistä Riihimäelle (tulo klo 0.52). Makuuvaunuja olikin sitten eri määräasemille: Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Kotkaan (junassa 751 Kouvola–Kotka) Helsingistä 1. ja 2. lk Ensoon (junassa 851 Simola–Virasoja, junassa 820 Virasoja–Enso) Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Sortavalaan (junassa 851 Simola–Sortavala) Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Viipuriin Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Hiitolaan 15.5.–15.9. (junassa 801 Viipuri–Hiitola) Helsingistä 1. ja 2. lk Leningradiin (junassa 7 Viipuri – Rajajoki, venäläisessä junassa Rajajoki–Leningrad) Tampereelta 1., 2. ja 3. lk Viipuriin (junassa 50 Tampere–Riihimäki) SKS |
||||
|
19.05. 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni ??? adapterissa olisi luotavissa myös paineilmayhteys. | ||||
|
18.05. 16:32 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti traktori on osunut vaunun akustoon ja oikosulkuun menneet akut olisivat palon alkusysäys. | ||||
|
18.05. 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Melko "letkeiltä" nuo kiskot näyttävät, kuitenkin kannattelevat painavankin junan. | ||||
|
Kuvasarja: Liikennekatkos Kokkola-Rovaniemi välillä 16-17.5.2020 ratatöiden takia |
18.05. 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Juuri tällaisista kuvasarjoista pidän (toiset ajatelkoot mitä tahtovat), työt edistyvät ja jotain tapahtuu kaiken aikaa. | ||||
|
18.05. 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hieno suoritus Simolta! Tuollaista Hurun "pöllähdystä" tuskin ennakolta oli arvattavissa - muu liikenne ei häiritse enää ja sattumalta kuljettaja lisää MAN:iin lisää tehoja... "Viikon laukaus..." | ||||
|
17.05. 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| HMVY:n liikennöinti herätti harrastajat kuvaamaan; lähes kymmenkunta kuvaa Dr12:a matkalla Hpk-Ilr, samanverran julkaistuja kuvia Dr12 + Rbkt yhdistelmästä yhdeltä päivältä - paljonkohan tällä palstalla julkaisemattomien lisäksi? Mielestäni Hpk:laiset (HMVY) voinevat hieman "suoristaa solmioitaan ". | ||||
|
16.05. 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Ennen yö-aikaan Hy-js sai tiedon vain junan lähdöstä Karjaalta. Jossainvaiheessa alkoi Hy-js utelemaan linja-radiolla: "Missähän sejase juna on tulossa?" Jos hieman oudompi js:n ääni kaikui kuljettajan korviin - vastaus usein oli: "pimeää on, ilmeisesti jossain korvessa ollaan puustosta päätellen". Piiiitkä hiljaisuus --- "ilmoitus, kun olette ohittaneet Rajamäen". | ||||
|
15.05. 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Ennen junalla oli lupa vihellellä varoitukseksi lähestyessään vaarallisia tasoristeyksiä. Hieman etäämmällä sijaitsi Tyrysojan seisake (n. km 85,4)(15.05.1952. - 30.05.1976.). Ei asutusta näkösällä, vain "kärrypolku" metsän keskeltä seisakkeelle. | ||||
|
15.05. 14:47 | Jorma Toivonen | ||
| Joustavaa liikenteenohjausta. Pieni pysähdys Sammalistossa, jotta IC 47 sujahtaa ohi. (Jos vuosaarelaisen pitäisi vaihtaa kuljettajaa Riihimäellä, niin asema olisi kuitenkin se luontevin paikka.) SKS |
||||
|
14.05. 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Lienevätkö olleet Sr:t vähissä, kun täytynyt valjastaa dieselit vetotehtävään (Kv-Ri)? Dv12 2660 ollut Riihimäen seudulla 07.05.2020. ja Dv12 2544 myös samoilla suunnilla 08.05.2020. | ||||
|
12.05. 22:37 | Jorma Toivonen | ||
| Lähes 50v olen ollut mukana rautatieliikenteessä (ammatti + harrastus). Kuten Topi aiemmin kertoi niin ammattipiireissä puhuttiin loveista, ei suhoista (esim. "lovipyörä" tuttu nimitys, "suhopyörä" täysin tuntematon käsite). | ||||
|
10.05. 17:30 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän Tuukka tarkoittaa Suomessa lisätyllä osalla? Muistaakseni Sm6:t koottiin Italiassa melko täydellisesti http://vaunut.org/sarja/471 . | ||||
|
08.05. 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| "Nykäisy"-liike taitaa olla kielletty vaihtotyössä nykyisin, kelpaisiko Eliakselle "vetäisi"? Ennen "nykäisyllä" toki saatettiin "voittaa" monta turhaa vaihtoliikettä. | ||||
|
07.05. 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Miksiköhän nuo aukeamattomat ohjaamon sivuikkunat ovat useimmiten sähkökalustossa? Sm2? Dm12? Tuleva Dr19? | ||||
|
04.05. 15:44 | Jorma Toivonen | ||
| Minun mielestäni hieno kuva - pieni mies ihailee isoa veturia. Kuvan terävyyskin riittävän tarkka. | ||||
|
03.05. 20:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvauspäivä 8.4.1978 on aivan oikein (varmistaa voi Resiinasta 4/2013 s. 19). Resiina-lehdistä löytyy paljon paikkansapitävää historiatietoa ja myös uutisia. Neljästi vuodessa ilmestyvän lehden saa liittymällä jäseneksi johonkin maamme huomattavimmista rautatieharrastusyhdistyksistä. SKS |
||||
|
01.05. 15:52 | Jorma Toivonen | ||
| Raide 2 on näköjään saanut pääopastimen etelän suuntaan, ennen liikennettä ohjaili vain raideopastin sn35-vaihteen kautta. Vaihde on myös poistunut, koska kuvatekstin mukaan "sisään" tullaan "kahta sataa". Onko mahdollinen hälytysajoneuvoliikenne välilaitureille unohdettu, vai eikö sitä mahdollisuutta enää pidetä tarpeellisena? |
||||
|
30.04. 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Aivan hurjia ylinopeuksia tuskin käytetty. Lh-Ri 59km, Vv15:llä tuotiin tunnissa (lähes täystonni) juna Lahdesta Riihimäelle -(lähdöstä pysädyksiin). "Okeroisten mäestä" saatiin alkunopeus ja sitä jolkoteltiin perille asti. Mistähän Dr13-kirja on saanut nopeuden 88 km/h, koska erään tiedon mukaan "nopeusnauha" olisi repäisty irti. | ||||
|
25.04. 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Toisena osapuolena olleen Hr12:n numero oli 2214. | ||||
|
24.04. 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten John tuossa edellä kirjoitti, Pekoilla ja Ristoilla alettiin Helsingin seudulla tietyssä kohdin ajaa yleisesti takaperin. Se kuitenkin johtui pääasiassa siitä, että ne siirtyivät pitkän matkan junista paikalliseen liikenteeseen. Esimerkiksi Tikkurilan junissa oli pakko ajaa toinen suunta tenderi edellä, kun veturia ei yksikertaisesti voinut määräasemalla kääntää. Ehdoin tahdoin pitkiä matkoja ei ollut mitään mieltä lähteä takaperin ajamaan. Helsinkiin päin junia harvoin tuotiin tenderi edellä, vaan yleensä veturi oli poispäin mennessä takaperin. Vv15-, Vv16-, Sv12- ja Sr12-veturien käyttö Helsingin (tai satamien) ratapihoilla pitkä pää etelän suuntaan selittyi ainakin sillä, että kuljettaja pystyi vaunuihin kiinni ajaessaan helpommin näkemään veturin puskimet, kun lyhyestä päästä ne jäivät katveeseen. Ja vaihtotyöthän tehtiin pääasiassa pohjoissuunnasta. SKS |
||||
|
|
23.04. 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Jostakin syystä Helsingissä on vallinnut tapa, missä yksiohjaamoisen veturin 1-pää on pääsääntöisesti ollut etelään päin. Oli sitten kysymys lyhyen matkan linja-ajosta (toisessa päässä ei kääntömahdollisuutta) tai päivystyksestä. Milloin ja miksi tämä on vakiintunut tällaiseksi, ei ainakaan itselläni ole tietoa. Päivystyksessä höyryaikana oli tietenkin etu, kun kuljettaja sai katsella usein tapahtuvissa kiinniajoissa suoraan eteenpäin, mutta käytäntö jatkui dieseleilläkin, vakka niissä oli kaksi ajopöytää. Jo 1960-luvulla ihmettelin, jos näin höyryveturin vetävän junaa Helsinkiin päin 2-pää edellä. Esimerkiksi Ukko-Pekasta paikallisjunassa itselläni on vain yksi kuva tällaisesta tilanteesta kesältä 1967. SKS |
||||
|
22.04. 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti tuosta minulla ei ole tietoa. | ||||
|
|
22.04. 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Osku. Vähitellen alkaa "meikäläisellekin" hieman hahmottumaan nuo höyryveturien ihmeellisyydet. Toki tuon jarrusylinterin painemittarin arvasin oikein. Petri, aikataulusuunnittelu ei varmaan osannut olettaa kuinkapäin veturi kulloinkin oli, joten aikataulut laadittiin pn 64:lle. Trafi taisi myöntää kattavien koeajojen (?) perusteella 1009:lle takaperin ajettaessa sn 60km/h. |
||||
|
|
22.04. 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Tenderi edellä ajettaessa käytettiin/-tään, useimmiten, sn50 (sananlaskun mukaan - "poikkeus vahvistaa säännön"). | ||||
|
21.04. 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Sähköttömyys ei ole syy olla ajamatta dieselillä. Ymmärtääkseni. SKS |
||||
|
|
20.04. 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Täytynee tunnustaa tyhmyyteni/tietämättömyyteni, mutta 1) Luistikaapin painemittari??? Höyrynpaine? Mikähän lie ollut normaali lukema? 2) Oliko Hr1:ssä epäsymmetrinen nopeusmittari - eri max. nopeudet eteen-/taaksepäin ajettaessa? | ||||
|
20.04. 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Hytin ulko-oven takana normaalisti ajonhallintalaitteet? | ||||
|
20.04. 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno sarja kuvia Hannulta VR:n kilpailijasta, vähällä vaivalla saisi kuvasarjan! Mikähän kuljettajan "muistilehtiö" on unohtunut kiikkumaan tuohon takapään käyntisillan kaiteeseen? | ||||
|
|
18.04. 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Osku, taas lisääntyi tietämys hieman. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia 1960-luvulta |
18.04. 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Siirsin kuvasarjaan samalla vuosikymmenellä ottamiani "harjoittelukuviani". | ||||
|
18.04. 18:04 | Jorma Toivonen | ||
| IC 65:n sivuutusaika Hiirolassa on klo 14.18 ja juna on ollut aikataulussaan. Kuva on lisätty klo 14.39. Kokoonpanossa on viimeisenä EFiti, kuten tänään on (Nom-vaunuhan ei kulje 65:ssä lauantaisin). Miksi se ei mielestäsi voi olla kuvattu tänään? | ||||
|
|
18.04. 17:24 | Jorma Toivonen | ||
| Oula, löydät kuvauspäivämäärän heti siitä kuvan alta vasemmalta (se lihavoitu päivämäärä). Monesti muitakin tietoja löytyy, kun lukee kuvatekstin ja siihen liittyvät kommentit huolellisesti. Aina kaikki kommentit toki eivät ole tarpeellisia. | ||||
|
17.04. 12:37 | Jorma Toivonen | ||
| Täsmennetään nyt vielä sen verran, että sana ”vabariik” tarkentaa valtiomuodon tasavallaksi, eli alkuperäinen EVR/Eesti Vabariigi Raudtee oli siis Viron Tasavallan Rautatie. SKS |
||||
|
|
15.04. 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Selvennetäänpä (?) hieman. EVR oli todella aikoinaan lyhenne Viron Valtionrautateistä (Eesti Vabariigi Raudtee). Nykyään se on vain lyhenne/logo kuten VR meillä. Lyhennettä käytetään Eesti Raudteen (nykyinen valtion 100 %:sti omistama yhtiö, jonka hallussa on maan yleinen rataverkko poislukien Edelaraudteen osuudet Tallinn-Väike–Pärnu/Viljandi) sähköpostiosoitteessa sekä kansainvälisen liikenteen yhteydessä samoin kuin maakoodia 26. Eesti Raudteen nykyinen lyhenne on ER, jota käytetään uusissa yhteyksissä. Viron valtion 100 %:sti omistama Eesti Raudtee oli vuoteen 2009 saakka ratainfran haltija ja tavaraliikenneoperaattori. Tuolloin se jaettiin kahdeksi tytäryhtiöksi EVR Infra ja EVR Cargo, pienen osan jäädessä vielä vanhan nimen alle. EVR Cargo eriytettiin samalla nimellä täysin omaksi valtionyhtiökseen (100 %) 2012, jolloin Eesti Raudtee ja EVR Infra ottivat yhteiseksi nimekseen jälleen Eesti Raudtee. EVR Cargo muutti nimensä Operailiksi vuonna 2018. Operaililla on kotimaisen vaununvuokrausta harjoittavan tytäryhtiönsä lisäksi Suomessa vuonna 2019 perustettu tytärfirma Operail Finland. Nykyään Moskova–Pietari–Tallinna ja vv. venäläisten yöjunien vetopalvelun Viron puolella tarjoaa yksityinen GO Rail, joka käyttää vetämiseen Ühinenud Depood’n TEP70-vetureita. GO Rail harjoittaa Ühinenud Depood’n vetureilla myös tavaraliikennettä. Kotimaan matkustajaliikennettä harjoittaa valtionyhtiö (100 %) Eesti Liinirongid eli Elron (entinen Elektriraudtee), jonka nykyistä liikennealuetta aiemmin hoiti sähköjunilla valtion 100 %:sti omistama Elektriraudtee ja dieselmoottorijunilla yksityinen Edelaraudtee. SKS |
||||
|
15.04. 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo laitteisto on dieselvetureiden tankkausta varten - niitähän liikkui jopa Pieksämäellä silloin. Myös Riihimäellä letku tuli tuolta "yläilmoista" ja pumpun ohessa oli tuollainen säiliö - liekö ollut jnk. "tasoituspytty" tai tms. (moottorimiehet tietänevät). | ||||
|
14.04. 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoinen määrä "myrkkyä" tulossa "puhtoiseen" Suomeen. Mihinkähän kaikki lopulta päätyy? | ||||
|
13.04. 15:35 | Jorma Toivonen | ||
| Vuodesta 1955 alkaen Hr11 veturina… SKS |
||||
|
12.04. 15:18 | Jorma Toivonen | ||
| http://vaunut.org/kuva/89924 Joonashan on lisännyt saman kuvan jo aiemmin - enpä vaan muistanut. | ||||
|
10.04. 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Todella hienosti hoidetut "jätkänpolut" ja jarrukenkien sijoittelu! | ||||
|
|
08.04. 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän Oula tarkoittanet tuolla voiit:llä? | ||||
|
08.04. 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Ovatko molemmat veturit Operailin? Tuoko väritys tulee olemaan myös Suomessa? | ||||
|
|
08.04. 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä kuva kiinalaisesta DF7G-veturista. Pari kappalettahan näitä aikoinaan toimitettiin Viroon. Taitaa kuulua nykyään Operail'n omistukseen? | ||||
|
07.04. 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Mikoltahan taisi tulla oikea täydentävä vastaus. Lätän jarruja (myös liitevaunu) tuolla voidaan testailla. Onkohan Haapamäen oma kehitelmä? En ole moista ennen nähnyt. | ||||
|
Kuvasarja: Model Rail Scotland, Glasgow 21.-23.2.2020 |
06.04. 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuvasarja aikoinaan Hannulta Pohjois-Amerikasta, MUTTA nämä otokset harrastajien harrastusistaan ovat todella ylivertaiset yksiryiskohdiltaan! Myös kuvien liikkuvan kaluston tietäjien tietämys saa heittämään piponi roskiin. | ||||