Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.03. 00:56 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Reino Riihimäen ex. muistomerkistä ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10154.msg80072/topicseen.html#msg8​0072 ).
Kolmena "sulan maan" vuotena on veturin vierellä tullut vietettyä aikaa kerran viikossa http://vaunut.org/sarja/2729 . Viimeksi jahkailimme valonheittimen sivuluukusta loistavaa veturin numeroa - viimeaikaisissa kuvissa tuota ei näy,mutta kuvasi todistaa, että alunperin tuollainen oli.
Riihimäen kaupunkihan veturin omistaa ja toimii haluammallaan tavalla entisöidyn muistomerkin omistajan ominaisuudessa, "Riihimäen veturiveteraanit" ovat vain vietelleet aikaansa muistomerkin vierellä kolmena kesänä asiantuntemustaan jaellen. - Ilmeisesti ei tarvitse puuttua tuohon puuttuvaan numerointiin...
kuva 23.03. 01:14 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Eljas lisätiedoista (samoin kuva http://vaunut.org/kuva/13009 ), tiedot lisätty (lupaasi kysymättä) omaan "paperiseen" arkistoon.
kuva 23.03. 01:10 Jorma Toivonen  
  Tuolla aiemmin (22.03. klo 8;49) uteli Raimo sähkö-asioista. Joitain hajatietoja löysin (alkup. veturi) generaattorin jännite 135V ja teho 19kW ( x 2). Akku 154 Ah, jaettuna molempiin päihin? Jäähdyttimen puhallin 110V, 8kW. Kahta Westinghouse E25A kompessoria pyöritti kiilahihnoilla 10kW:n moottori. Ennen käynnistystä täytyi moottorien öljynpaine nostaa riittäväksi (?) sähköisellä pumpulla.
Veturissa oli Spannor Swirlyflo junan lämmityskattila, tulipinta n. 10m² ja höyrystyskyky n. 300kg/t. Lämmönvaihtimen kautta moottorien ja vaihteistojen esilämmitys suoritettiin tuolla höyryllä. Myös veturin lämmitys (4 levypatteria ja ohjaamoiden ripaputkipatterit) tapahtui lämmönvaihtimen kautta.
kuva 22.03. 13:04 Jorma Toivonen  
  Riihimäen kaupungin viime vuoden (2016) talousarviossa oli 100000€ varattuna Heikin siirrolle ja suojakatoksen rakentamiseen, mutta kaupungin tiukka säästökuuri ohjasi summan toisaalle. Määrärahaa ei enää löydy vuosien 2017 - 2019 talous- ja toimintasuunnitelmastakaan. Muistomerkkiveturi olisi valmis siirtoon yleisön nähtäville. Vaarana on, että veturi alkaa vähitellen rapistua uudestaan, ellei se saa katosta suojakseen. Katoksen piirustukset ja rakennusluvat Rautatientorille ovat olemassa.
kuva 22.03. 00:17 Jorma Toivonen  
  Oikeilla jäljillä olet Esa kuljettajan toimien osalta, mutta ensin (hiuksia halkoen) koneapulainen kääntää yhden kytkimen ohjaamon takaseinällä, poistuu konehuoneeseen seuraavan toimenpiteen suorittamiseen ja vielä II-ohjaamon takaseinällä olevan kytkintä kääntämään, vasta sitten saattoi kuljettaja napsauttaa pistorasian virralliseksi (ylös) (tosiaan kilvessä taidettiin mainita "kahvin lämmitys") näin muistelen tapahtuman. Mm HMVY:n kalustossa nautitaan pannujauhettua Juhla-Mokkaa http://vaunut.org/kuva/86326 .
kuva 21.03. 00:34 Jorma Toivonen  
  Rautatieaiheesta poiketen: Eikö tuolla "henkseliVolvolla" (AKU-980) ajettu Keimolassa 20-21.10.1978 takaperinajon jonkinlainen ME? 4-kuljettajan voimin ajeltiin 24h:n ajan 1769,6km:ä keskinopeudella 73,7km/h peruuttamalla.
kuva 20.03. 00:26 Jorma Toivonen  
  Myös läntisessä naapurissamme joudutaan toisinaan hinaamaan heidän hienointa kalustoaan, kuvia apukytkimen asennuksesta http://postvagnen.com/forum/index.php?id​=1093560
kuva 18.03. 23:44 Jorma Toivonen  
  Tätä ketjua on ollut mielenkiintoista seurata. Rautatieharrastajat ovat monitietoista porukkaa. Ensin arvuuteltiin kuvan kuormurin mallia, vähitellen ollaan siirrytty raskaasta neuvostokuormurista keveään amerikkalaiseen urheiluautoon - mihinkähän päädytäänkään? Pitkässä ketjussa ei ole liiemmin rautatie-asiaa, ei edes mahdollista kiistelyä vaunusarjasta, josta tämä kuormuri ajaa ulos. Kommenttiani EN ole kirjoittanut missään nimessä MOITTIVASSA mielessä - näinhän tuo ajatus alkaa huomaamatta harhailemaan. Jatkakaa samaan tahtiin... (Tabekin pääsi taas otsikoihin... minkähän ikäinen lienee?, onko elossa?).
kuva 17.03. 01:40 Jorma Toivonen  
  Taisi jokaisessa kääntöpöydässä olla nuo lyhyet vastakiskot (varmuuden vuoksi), ellei yhteyksiä ollut edelleen. Helpottivat huomattavasti (pöydissä jossa ohjausta ohjailtiin "kopista" käsin) oikean yhteyden löytämiseen.
kuva 17.03. 01:24 Jorma Toivonen  
  Nykyketjusta hieman poiketen, Antti jo tuolla alkukommenteissa kiinnitti huomiota siististi kerätyistä loppu-opastimista. Ainakin Riihimäellä "pudotuslistasta" valittiin sopiva Hk-vaunu, johon nuo ylimääräiset lyhdyt lastattiin ja lähetettiin "alapihalla" koottaviin juniin, joko raiteiden (30-ryhmä) pohjoispäähän (etelään lähtevät junat), tai 40-/50-ryhmän viimeisiin pudotuksiin (pohjoinen/itä).
kuva 16.03. 23:11 Jorma Toivonen  
  Karilta tulikin oikeaa tietoa, kiitokset aiheellisesta oikaisusta.
kuva 16.03. 23:00 Jorma Toivonen  
  Taitaa tenderi olla 2-akselinen ja kuvut ovat aika kaukana toisistaan. Ehdotan veturiksi jotakin sarjoista G1, 2, 4, 6 tai 9.



SKS
kuva 16.03. 21:06 Jorma Toivonen  
  Resiinassa 2/2006 on Timo Lehtosen 9-sivuinen artikkeli Kisko-Kallesta, ja sivulla 16 on sekä valokuva että Käskylehden piirustus Kisko-Kallen BH-kuljetusvaunusta.



SKS
kuva 16.03. 00:45 Jorma Toivonen  
  Niin Esa, suomalaisen lätän "trumpetissa" on kaksi painonappia, ruotsalaisessa vain yksi... tuon setin seuraavalla napin painalluksella hoidellaan hiekan sirotusta liukkaalle kiskolle.
kuva 16.03. 00:30 Jorma Toivonen  
  Niko oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan ( http://vaunut.org/kuva/117789 ). Todella hienot otokset tosi liikennöinnistä. En muista ex. Tve 4:n suojalaitteiden toimintaa, mutta näköjään sammuttaa liian kuumaksi lämmenneen moottorin. Käpylästä lähteneellä junalla ei paljon "huilaustaukoja" ole ennen Hyvinkäätä ja riittävästi kuormaa kiskottavana muun liikenteen lomassa... Kuvan http://vaunut.org/kuva/6448 yhteydessä hieman tietoa Tve4:n vetokyvystä.
kuva 16.03. 00:13 Jorma Toivonen  
  Nämäkö ovat Höyryveturimatkat 1009 Oy:n tuorein hankinta? Jäävätkö Turkuun vai käytetäänkö vaihtopalvelussa muualla? Kesällä uutisoitiin HMV Oy:n Tr1 1051:n hankkimisesta omistukseensa, mitähän tuolle projektille nykyään kuuluu?
kuva 15.03. 13:22 Jorma Toivonen  
  Tästä turmasta on tänään kulunut 60-vuotta.
kuva 13.03. 23:23 Jorma Toivonen  
  Esa, kun katselin kuvaa, taitaa todella kaukana edessä olla Harley Parkinson aika, toisin kuin tässä kuvassa http://vaunut.org/kuva/112702 .
kuva 13.03. 00:53 Jorma Toivonen  
  Tervetuloa Petja mukaan "seuroihin". Arviointiisi en pysty vastaamaan, mutta joitain muutoksia rataosaan tehdään, seurataan... (tai seuraa sinä).
kuva 13.03. 00:33 Jorma Toivonen  
  Noista M62-sarjan tehonsäädöstä en tiedä, mutta myös "Huru" pölläyttää ajon alussa mustan pilven taivaalle (tai rullauksen jälkeen siirryttäessä vetotilaan). Tehonsäädössä on aluksi 5 ajoporrasta, joilla generaattori alkaa portaittain kuormittamaan MAN:ia. Moottori yrittää pitää kierrokset vakiona kuormituksen lisääntyessä ruiskutusta lisäämällä, varsinkin 4.- ja 5.- ajoportaalla Dr12 pölläyttää taivaalle mustaa "lakua" runsaan polttoaineen syötön vuoksi. Vitosen jälkeen siirrytään portaattomalle ns. "ilma-alueelle"", jolloin myös MAN:n kierrokset alkavat nousta kuormituksen mukaan ja ahtimet alkavat pukkaamaan riittävästi ilmaa palamistapahtumaan. Ajo-ohjeiden mukaan piti välttää ajoa 4. ja 5. portailla. (Olikohan tämä selitetty paljon ammattimaisemmin jonkin kuvan yhteydessä?) (Tais' mennä tämäkin selvitys päin hel*****ä, kuten usein ennenkin).
kuva 12.03. 00:08 Jorma Toivonen  
  Kyllähän Huru oli vakaampi kulkija verrattuna Alsthomiin. Suurin syy - ainakin riihimäen varikon miehistöillä - aikoinaan tähän järjestykseen olivat kuitenkin MGO:n kitkerät pakokaasut, joita ei haluttu haistella "haisulin" takana. Ehkä "riihimäen miesten" vanhat muistot valikoivat tämän järjestyksen tällä kerralla. Tosin Dr12:lle haluttiin myös testikilometrejä tositoimissa.
kuva 11.03. 23:54 Jorma Toivonen  
  Oikeassa Jarmo olet, sehän se.
kuva 09.03. 22:09 Jorma Toivonen  
  Kattotuuletin, jolla sai kätevästi mahdolliset konehuoneen käryt ulos. Käyttökytkin muistaakseni konehuoneen otsapalkissa. Höyrynkehittimen vesisäiliöiden kannet olivat turvanokkien päällä.
kuva 07.03. 01:02 Jorma Toivonen  
  Porkkanoista en tiedä mitään, mutta lättiä harjoitellessani (v. 1977) seniorit opastivat myös tuon "kierrosten kautta tapahtuvan suunnanvaihdon". Ellei suuntavalo syty ajopöydässä, pöytä lukkoon, kävellen runko läpi nopeusmittareita tarkkaillen, kunnes vikakohde löytyy, kone seis ja moottorin viimeisillä kierroksilla suunnan kääntö haluamaasi suuntaan ja lonksahduksen saatoit jopa kuulla ja matka jatkui...(noinko se tapahtui - muistikuvat ovat jo hämärtyneet, eikä tarvetta uudistukseen enää ole ). Tuota Mikon mainitsemaa 2 bar:n painetta hieman aristelisin - ei noin kiirettä saisi olla. Saattaa onnistua, en henk.koht. koettelisi.
kuva 06.03. 00:45 Jorma Toivonen  
  Niin Esa, tuo tarkoittamasi kytkin Ruotsin lätissä ei ollut ohjaamon takaseinällä, vaan ajopöydän jatkeella http://vaunut.org/kuva/52037 .
kuva 05.03. 00:53 Jorma Toivonen  
  Henri: Rkt:ssä on diesel-agregaatti, joka toimittaa "sopivaa sähköä" ravintolan toimintojen ylläpitämiseen. Museovetureissahan ei ole mahdollisuutta sähkönsyöttöön vaunustoon.
kuva 01.03. 01:04 Jorma Toivonen  
  Siltaa kuormitettiin n. 600tn:lla ( 5 x Tv1 (K3) = 487,5 tn + 1 x Tv2 (K4) = 111 tn yht. 598,5tn). Muutama kuutio vettä on varmaan jo höyrystynyt ja hiiltäkin on jonkin verran palanut.
kuva 28.02. 23:30 Jorma Toivonen  
  SKS:n tietoja: Vasemmalta oikealle: 3 x K3, 1 x K4, 2 x K3.
kuva 28.02. 23:27 Jorma Toivonen  
  Vasemmalla K4, oikealla K3.



SKS
kuva 28.02. 01:19 Jorma Toivonen  
  Riihimäellä "lista", Tampereela "heitto". Riihimäellä "tsuppari", Tampereella "lähetti". Mikäli aikoinaan isäni puheista ymmärsin, täytyi "heittovuoron" miehistön kirjautua "tp:n listalle" saavuttuaan edellisestä työvuorostaan (1950-luku, ehkä vielä 1960-luvun alku). Kunnes seuraava vajavuus miehistöstä aikanaan koitti, listalla ensimmäisenä oleville (seuraaville varmuuden vuoksi) tarjottiin vapaana olevaa työvuoroa. Mikäli heitä ei tavoitettu (omankodin rakennus), "tsupparilla" oli myös seuraava vaihtoehto pyöräilevälle lähetille (pari Armirioota/markkaa taskussaan).
kuva 28.02. 00:18 Jorma Toivonen  
  Kimmo: Useankin kerran tuli aikoinaan matkattua varikon Transitin kyydillä asemalta Perkiöön ja päinvastoin. Kuljettajalla oli lista mistä junasta/junaan odotellaan vielä miehistöä, sitten lähdetään - joskus melko hurjaakin kyytiä.

Höyryaikana tuskin miehistön vaihdossa ei omaa veturia luovutettu vieraille, vaan oma kone "otettiin levolle mukaan" - hoidelkoot jatkoa omalla kalustollaan.

Muistelen, että vielä 50-luvulla (ehkä myöhemminkin) ns. "listan miehen" (ei vakiovuorossa oleva?), täytyi ilmottautua, mikäli poistui paikkakunnalta. "Listanmies" kirjoitti nimensä "jonkinlaiseen listaan" saavuttuaan työvuoroltaan ja siitä järjestyksessä tallipäivystäjä kirjaili lapun seuraavalle vapaana olevalle työvuorolle, jota "tsuppari" lähti pyöräillen tavoittelemaan. Vielä 80-luvulla oli tallipäivystäjän hallussa yleisavaimia kerrostaloihin, mikäli veturimiehellä ei ollut puhelinta.
kuva 27.02. 23:46 Jorma Toivonen  
  Trumpin nykyinen sijoituspaikka on vuodesta 2014 alkaen ollut http://vaunut.org/kuva/89767 . Eivät Tuukka ja Tauno ole kovin usein tainneet museossa vierailla? Näyttelyesineitähän (raskaita) siirreltiin useinkin paikasta toiseen uudisrakennuksen töiden edistyessä. Jos edeltävän kommenttini olisi viitsinyt lukaista, olisi varmaan molempien kavereiden ihmettelyjen aiheet selvinneet.
kuva 23.02. 00:11 Jorma Toivonen  
  M.M.: Jospa tuosta arvuuttelemastasi junapainosta (2400tn) vähennetään viitisen sataa tonnia, oltaisiinko lähempänä totuutta?
kuva 22.02. 00:41 Jorma Toivonen  
  Ennen (vanhaan hyvään aikaan) työmaadoitus tehtiin Niklaksen kuvaamalla tavalla, mutta usein asentajat tekivät myös tällaisen "turva maadoituksen" lähemmäksi työpistettään - mikäli junan kuljettaja saattaisi pyyhkäistä huolimattomasti virroitin ylhäällä ohi varsinaiseen maadoitukseen tuhoten samalla veturinsa virroittimen, mutta asentajat olivat jokatapauksessa turvassa. Ohjeistuksessa taisi olla ohje maadoituksen tekemisestä "paluuvirtakiskoon" - yleensä pylvästä lähinnä (linjalla) - mutta ratapihoilla saattoi olla vaikeuksia löytää tuo paluuvirtaa johtava kisko. Asentajat kaivelivat tietonsa tiedostoistaan.

Nimim. "Useissakin Ttv-reisuissa mukana ollut."
kuva 19.02. 00:39 Jorma Toivonen  
  Hieno kuva. Jonkinverran jouduin muistelemaan, mutta oikea kohde piankin löytyi muistini syövereistä. Muutaman kerran tuli kohde uran aikana ohitettua...
kuva 19.02. 00:32 Jorma Toivonen  
  Erittäin hämärä mielikuva - joku matkustusluokkaansa tyytymätön matkustaja olisi poistunut Riihimäellä kyydistä laiturittomalle puolelle virkamiesten suorittaessa bussi-/juna-"lippujen" tarkastusta laiturilla, joskus 1980-/1990-luvulla?
kuva 14.02. 00:24 Jorma Toivonen  
  Varteen otettava tuo Timon kommentti, kyllähän tuota ohikulkua tuli joskus käytettyä. Katsottaessa kuvaa http://vaunut.org/kuva/117032 näyttäisi veturimiehistö miehittäneen eteläpään ohjaamon, seuraava vaihde "suorille" - kohti vaunustojen seisontaraiteita ja vaihdemies pyöräilemässä poispäin seuraavaan kohteeseen - näin päättelin, että veturi olisi tullut reissusta ja matkalla hiekoille. Useimmiten EP58 ohjattiin halliin.
kuva 13.02. 11:42 Jorma Toivonen  
  Tuo Hki-Psl 80km/h astui voimaan 01.12.1976.
kuva 13.02. 00:48 Jorma Toivonen  
  Juuri tuona talvena suhailin arkipäivisin Ri-Hki-Ri välillä (kuljettakurssi). Ei ollut Riihimäen miehillä tuolloin mitään asiaa pikajunien ohjaimiin, Tpe, Hki ja Kv huolehti tuon osuuden (myöhemmin, kun Riihimäen ajoon tulivat P61/EP58, moni varikko epäili vain tavarajuniin keskittyneen miehistön sopivuutta pikajunien kuljettamiseen).
Mutta ainakin hieman myöhemmin Sm:llä tuolla kohdilla ajeltiin 120km/h - samoin puu-/peltipaikuilla (kiire oli työläisillä).
Noilta talvisilta matkoilta muistuu mm. lumen tuiskuaminen jopa matkustaja-osaston puolelle (puuvaunut), kernipenkit, kuuma/kylmä - harvoin sopiva lämpötila matkustamossa, tupakoivien osastojen läpinäkymätön savuverho... niin ja taisi sieltä löytyä matkakumppanikin, kenen kanssa vieläkin yhteistä matkaa teen niin vasta- kuin myötämäesäkin (nykyään jo tasamaalla).
Nyt ei muistu mieleeni, oliko "puuvaunuista" kootuilla ruuhkajunilla sn110, mutta joskus (useimmiten) se saattoi ylittyä.
kuva 12.02. 01:06 Jorma Toivonen  
  Kannattaisiko VR:n mainos-immeisten lukea tuo Antin omiin kokemuksiin perustama kommentti: "Raiteilla olisi aina kesäkeli". Kesälläkin voi olla erittäin liukasti pitkän poutajakson jälkeinen tihkusade. En muista kokeneeni tuota "seitikkiä", mutta liekö se oli ollut osallisena useaankin "luisteluun" huurteisila kiskoilla. Aina päästiin perille ennemmin tai myöhemmin.
kuva 11.02. 00:32 Jorma Toivonen  
  Tosiaan irroituskytkimet olivat irroituskytkimet (heti moottoripuoliskojen jälkeen, ennen hammasrattaistoa). Ennen käynnistystä täytyi varmistaa irroituskytkinten auki olo ( kuvan http://vaunut.org/kuva/93820 vasemman ajopöydän vieressä olevilla karoilla ja käsikammella). Kun paineilmaa oli riittävästi veivattiin kammella kytkimet kiinni ja niiden toimintaa hoideltiin ajopöydästä paineilman ohjauksella. Mikäli toinen puolisko vikaantui, pystyi sen ohittamaan kampeamalla yksikkö irti voimalinjasta irroituskytkimen avaamalla (myös yksikön ruiskutusvivusto täytyi erottaa). Käynnistysongelmien sattuessa eteen (mikäli jompikumpi moottoripuolisko oli jo onnistuttu saamaan käyntiin) yritettiin myös vastapuolta saamaan käyntiin. Paineilmaa riittävästi (jarruihin), veivattiin käyvän moottorin irroituskytkin kiinni (voima alkoi välittymään vaihteistoon), myös "pimeän" puolen irroituskytkin veivattiin kiinni, jolloin ehjä puolisko alkoi pyörittämään hammasrattaiston kautta niskuroivaa puoliskoa.

Tuota sivun 623 kaaviota tarkemmin tarkastellessa voinee löytää kompressorin myös vasemmalta puolen, mutta laturin vain oikealta tai vasta myöhemmin voimalinjalta.

Suunanvaihdon ajaksi tarvitsi irroituskytkimet avata,,, mutta, mutta (NYT TIETÄJÄT AVUKSI) onko seuraavat vanhan ukkelin höpinöitä (kuten usein), ajopöydän etupaneelissa on pieni vipunen (ylös/alas), jolla saatin irroituskytkimet avatuksi, mutta hoidettiinko joissain yksilöissä myös suunnanvaihto tuolla vipusella (eteen/irroitus/taakse)?
kuva 10.02. 00:42 Jorma Toivonen  
  Tässäpä kuva Tve3:n ohjaamosta http://vaunut.org/kuva/93820 (tehonsäätö näköjään hallittiin ratilla), Vr11 veturista ei minulla ole muuta kokemusta kuin kerran pääsin käväisemään ohjaamossa Toijalassa http://vaunut.org/kuva/70447 .

Tuota Petrin mainitsemaa Vv13/-14:n yksinajoa en muista koskaan kuulleeni, mielestäni näitä ajeltiin loppuun asti kahdella miehellä. Olisikohan Petri tarkoittanut tuolla edellä (9.2. klo 11;45) Sv11-sarjaa, eikä Vr11-sarjaa? Vv12 ja Sv11 olivat eri valmistajien lähes samankaltaisia kilpailijoita.

Tve1-2 sarjoillahan vaihtotöitä tekivät mm. veturin lämmittäjät, Tka:t ja Kisko-kallet olivat taasen asemamiesten (?) hallinnoimia. Tuo Kimmon mainitsema max 175hv taisi tulla käyttöön, kun noita Tka-sarjan rata-autoja alkoi liikkumaan raiteilla, milloinkahan tuo tehorajoitus poistui? Voimakkaimpien laitteiden liikutteluun ei enää tarvittu veturinkuljettajan pätevyyttä. (Aikoinaan nuo ns. työjunat olivat erittäin haluttuja veturimiehistöille).

Tuo Vv13-kokemus jäi aika vähäiseksi. Veturimies opintoihin kuului aikoinaan myös ns. varikkoharjoittelu - "työskentely" kunnossapidon alaisuudessa. Tuolloin Riihimäellä oli pomona vet.mest. Honkasalo, joka usein tuli noutamaan Dm7-välikaapeleiden kimpussa uurastaneen vet.mies-oppilaan parempiin urakoihin. Moottorien vaihto Vv13-vetureihin (vaativin tehtävä työkalujen ojentaminen asentajille - ei, ei, se - mä tuun itse hakemaan...), tai muita koe-ajoihin vaativien toimenpiteiden loppuun suorittaminen, joita voitiin suorittaa ratapihalla. Jokunen linjalla suoritettu koe-ajo kone-apulaisena. Veturin siirto Ri-Hl-Ri, Ri-Rm-Ri ja pari päivää Rm:n päivystäjänä.
kuva 09.02. 00:50 Jorma Toivonen  
  Kimmo, molemmat ajopöydät olivat veturin etupäätä kohden. Taaksepäin ajoa hieman helpottivat ohjaamon sivuseinään, varren päähän, kiinnitetyt "penkit". Tehonsäätökahvaa ei koko ajan tarvinnut täys' tehoasennossa painaa - kaikenlaisia vaijerilenkkejä/puutikkuja oli kekseliäiden käyttäjien toimesta kehitelty... Taaksepäin (myös eteenpäin) ajettaessa (linjalla) tehonsäätö kahva "lukittiin" täydelle teholle, "istuin" säätyi lähes itsestään oikeaan ajosuuntaan, jalat ohjaamon lämpöpatterin (?)/ varustelaatikon (?) päälle ja menoksi vemputellen (paljon pahempi kuin esim. Vv15) kohti määränpäätä. Muitelisin, että aika-ajoin täytyi nopeutta alentaa, jotta vaihteisto hyppäisi pois "suoralta" - vaihteiston jonkun säätäjän voitelun vuoksi. Hurjaa 30km/h:n nopeutta taivallettin kohti määränpäätä kiireisempiä väistellen.
kuva 07.02. 23:37 Jorma Toivonen  
  Näissähän (Vv13/-14) oli kaksi ajopöytää, joten kuljettajankin oli mahdollista roikkua vasemmankin puolen ikkunasta. Onko tuolla kaukaisuudessa mies valmiina kytkemään vaunuja? Veturin ja vaunun välissä saattaisi odotella lämmittäjä (missä vaiheessa muuttui nimitys koneapulaiseksi?) välin katkaisua. Eikö tuo leveä astinlauta ollut myös vaihtotyöhön suunnitelluissa höyryvetureissa?
Olikohan niin (?), että vain oikealla oli Westighousen kuljettajanventtiili (junajarru), muutoin lähes identtiset ajopöydät molemmilla puolin.
kuva 07.02. 00:27 Jorma Toivonen  
  Melkoisen "mäkistä" maisemaa tuolla taustalla. Moni voi olla erimieltä, mutta minun mielestäni erittäin onnistunut otos! Tosin juuri valiteltiin jonkin kuvan ( http://vaunut.org/kuva/117098 ) yhteydessä mm. liiallisista "kohinoista" yms. ( ei kohissut minun näytölläni - hiljainen oli), joten kuvan teknisiin hienouksiin en voi ottaa kantaa... mutta maisema yhdistettynä junaan (10+).
kuva 07.02. 00:20 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Risto, hieno dokumentti tapahtuman "keskipisteestä". Löytyivätkö silmälasit?
kuva 06.02. 00:44 Jorma Toivonen  
  Vaiko,,, Sr1 3016 on saattanut ( http://vaunut.org/kuva/117035 ) junansa oikealla näkyvään vaunuhalliin tai sen vierustalle. Vaihdemies seurailee tapahtumaa polkupyörällä ( http://vaunut.org/kuva/117032 ) ja veturi ohjautuu vasemmalla olevan veturitallin hoiviin, jossa jo yksi Sr1 odottelee huollon tarkastuksen jälkeen uutta reissua.
kuva 05.02. 23:42 Jorma Toivonen  
  Muistelisin, että tuon etelän puoleisen virroittimen käytölle olisi tullut myös määräys. Päiväpikajunat saatettiin usein huoltohalliin, jossa ei ollut ajolankaa. Vaunusto työnnettiin halliin veturin ollessa puoliksi sisällä. Raiteen vieressä oli merkkipaalut - 1 veturin ohjaamo, 2 veturin ohjaamo - joidenka kohdalle kuljettajan tuli pysäyttää junansa (vaihtoliikkeen) nähtyään sen sivuikkunastaan. Saattosuunnassa Ilmala - Helsinki ei tainnut olla määräyksiä, kumpaa virroitinta on käytettävä.
(Huollon ei tarvinnut kopeloida virroittimen ilmahanan kanssa, sehän olikin jo oikein veturin tullessa hiekoille - ei kun valmis seuraavalle reissulle)
kuva 05.02. 00:38 Jorma Toivonen  
  Älä Mikko hätäile. Mikäli hiemankaan tunnen asiaan vannoituneet harrastajat, niin kyllä Huru hörähtää käyntiin, ei ehkä huomenna, ei ehkä ylihuomennakaan... Kartoituksia on tehty, MAN:ia paaksattu, mutta kauan toimimattomina olleiden mm. sähkölaitteiden tarkistus vie aikansa. Vahvasti uskon, että tämäkin yksilö tulee vielä liikkumaan omin voimin.
kuva 03.02. 18:42 Jorma Toivonen  
  Mikäli ajankohta on alkuiltapäivä (n. klo 13 -14), niin erittäin todennäköisesti on kyseessä JK 1826 Rit - Lo. Ensimmäiset venakot nykäistään Selkiin sivulle.
kuva 02.02. 00:51 Jorma Toivonen  
  Tuohon Volvo-moottorin keulaan asennettin hydraulipumppu. Siitähän sitten välitettiin paineistettua öljyä generaattoriin käytölle, jäähdyttäjän tuulettimelle, nostolavan käytölle ja työajolle. Takatelin juoksupyöräkerralle oli asennettu hydraulimoottori, jonka toimintaa saattoivat asentajat ohjailla työtasoltaan. En muista oliko puskin pidempi, vaiko vain kiinnityspistettä muutettu. Varsinainen tutustuminen jäi vaillinaiseksi, mutta näin muistelisin "isojen poikien" kertoneen. Varmaankin PorHan "tutkijat" voinevat varmistaa olettamukset?