Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	25.04. 00:06	Jorma Toivonen
		Kello on todella hieno, vahinko ettei enää "kävele" - vanhako lienee? Vähemmän on näitä aseman kelloja tullut tutkailtua, mutta tuo "roomalainen nelonen" näyttää erikoiselta (varmaan tuo merkintä muuttui jossain vaiheessa "tutummaksi"?).
	22.04. 01:06	Jorma Toivonen
		Teoria ja käytäntö eivät näköjään kohdanneet toisiaan tälläkään kerralla. Hienot (?) tietokoneohjelmat väittävät, että (kunnossa oleva) Dv12-pari suoriutuu tehtävästä moitteetta. Oliko kelissä moittimista? Oliko vetureiden kunnossa moittimista? "Muuttolinnut" ovat viserrelleet, että mahdollisesti kaluston kunnossapito olisi täysin laiminlyötö (henk.kunnan vajaus).
	20.04. 00:55	Jorma Toivonen
		Onkohan mikään taho arvioinut laivaliikenteen haittoja? Aluksia seilailee maailman merillä tälläkin hetkellä lukematon määrä. Raaka-ainetta viedään sinne ja valmiita tuotteita tuodaan takaisin tänne. Laivojen ikä saattaa olla jopa 40-vuotta, raskas poltto-öljy taitaa vielä olla suosituin energialähde. Uudemmissa aluksissa taitaa olla jonkinlaiset pakokaasujen suodattimet (laivurikokemus = nolla), mutta suodattimia täytynee välillä pestä (?), mutta kuinka usein nuo pesuvedet tulevat satamiin käseteltäviksi? Hupsis, väärä vipu,,, väärä vipu,, taisivat nuo rikkivedet "vahingossa" tällä kerralla hulahtaa valtameren laineille.
	18.04. 23:38	Jorma Toivonen
		Kappas vanha virhe jäänyt huomioimatta. Tuo 451 on väärin, 971 on sähköjunayksikön 471 ohjausvaunu.
	11.04. 00:16	Jorma Toivonen
		"Papparaisen" muistikirjoista löytyi mm. maininta: 01.04.1987. juna T1810 Ri-Kr, vet. 2730-2745, lähtö Ri klo 8;30, myöhässä 1h 45min, paluu Kr-Iko-Psl-Ri. Junapaino 1402tn:a, akseleita 102, joista jarruttavia 94, pituus 628m:ä. Oliko tämä ylimääräinen, vaiko 1816:n korvaaja, sitä ei tarina kerro. Voisikohan sopia edellinen kertomus kuvaan? Oliko tuolloin joitain ongelmia Kr-Hnk välillä, vaiko vain rahdin ruuhkautumista?
	10.04. 10:44	Jorma Toivonen
		Kiitokset huomiosta. Korjattu.
	08.04. 22:33	Jorma Toivonen
		No joo,,, eipä todellakaan tuollaisesta lumimäärästä vielä ole vastusta Hurulle, kepeästi aurattiin koko raide tällä keinoin.
	07.04. 22:35	Jorma Toivonen
		Vaiko junakohtaus http://vaunut.org/kuva/125782 ? Vai relevika...
	04.04. 23:51	Jorma Toivonen
		Olisikohan liitevaunu LV Lko-1 (ex. EFia 11500) http://vaunut.org/kuva/53660 ?
	04.04. 00:30	Jorma Toivonen
		"Heikoin lenkki" oli yleensä Dv12:n pistoke, joka antoi periksi murtuen ja kääntyen "vaakasuoraan", jotta kaapeli luiskahti pois. Kaapin pistoke ja kaapeli useimmiten säilyivät ehjinä.
	01.04. 00:36	Jorma Toivonen
		Aikoinaan tuli tallin "nurkissa pyöriskeltyä" parisen kymmentä vuotta ja olin näköjään "harha-uskossa", että noita kihartuneita kaapeleita ei huomattu lähtiessä poistaa veturista (Dv12). Yleensä (lähes aina) lähtevä miehistö oli kiepauttanut kaapelin nätisti kelalle. Mutta oli tapauksia, joissa huolto keräili maahan tipahtaneita, kihartuneita kaapeleita takaisin oikeale paikalleen. Hetken kuluttua saapui Dv12-sarjan veturi matkaltaan huollon huostaan ja siirron lepopaikalle jälkeen huomattiin, että toisen pistorasian muovi-osat olivat "jossain vaiheessa" pirstoituneet ja pistoke roikkui parin johdon varassa. Näihin olettamuksiin nojautuen kirjoitin tuon ensimmäisen kommenttini.
	31.03. 00:27	Jorma Toivonen
		Todennäköisempi vaihtoehto Juhanin kommenttiin - kaapeli on päässyt venähtämään jossain vaiheessa... Vaunustoa/veturia liikuteltaessa ei muistettukaan irrottaa sähkökytkentää. Kaapeli yleensä kestää, eivät rasiat.
	31.03. 00:07	Jorma Toivonen
		On näköjään päivittämättä tuota Niirasen Joukon kommenttia. Saatiin aiheesta esitelmä 7.11.2016 SRHS:n kerhoillassa. Ja 253-sivuinen kirjakin on valmis: ”Suomalais-neuvostoliittolainen mammuttiveturi VL86F Siperian radalle – Veturiprojektin historiaa” (Raimo Heine, Keijo Kärhä, Jouko Niiranen, Markku Talja, Pekka Valtonen). Hansaprint Oy, Turku 2016. ISBN 978-952-93-6958-4 (kovakantinen) ISBN 978-952-93-6959-1 (pdf). SKS
	29.03. 11:44	Jorma Toivonen
		Resiinasta 1/2018 s. 4–37 löytyy kattavasti tietoa rautatien kuormauspaikoista. SKS
	29.03. 00:30	Jorma Toivonen
		Eivät kiitäneet kiskoilla kauan seuraavankaan sukupolven kiitojunat. Dm8-sarjan elinikä taisi myöskin olla tuo parikymmentä vuotta.
	27.03. 00:41	Jorma Toivonen
		Lienevätkö ottaneet mallia Suomesta ohjaamon ilmanvaihdon toteuttamisesta http://vaunut.org/kuva/80335
	23.03. 00:29	Jorma Toivonen
		Huopalahti on ollut "paha paikka" myöhemminkin http://vaunut.org/kuva/5107 , http://vaunut.org/kuva/5110
	18.03. 23:51	Jorma Toivonen
		Tuossapa kuva http://vaunut.org/kuva/77762 Ilkan arvuuttelemasta kamiinasta.
	18.03. 00:48	Jorma Toivonen
		Taisi olla kesä 1975, kun näitä "suuria" vetureita alkoi näkymään silloin tällöin Porvoossa. Riihimäen kautta alettiin liikennöimään Porvooseen kevät/kesä 1974 Dv15-sarjan vetureilla. Vuotta myöhemmin Psl:n Dv:t (ex. Sr12) alkoivat harvakseltaan (= yksi kerrallaan) kiertämään Riihimäellä. Päivisin ei ollut kuin muutama päivystys-vuoron juna, jossa tuota "hienoutta" saattoi käyttää - vain harvalla P-vuoron kuljettajalla oli ajokortti tuolloin tämän sarjan veturiin (onneksi "kaverilla" tuo oli, joten aika usein kohdallemme sattui tuo lainaveturi Porvooseen, Lahteen, Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan, jopa ratapihalle). Ensi kerran Porvoossa (henk.koht) tuli Porvoossa käytyä 2704:llä 07.07.1975. Nämä "isot" veturit vakiintuivat Prv:n JK-junissa talvella 1976, kun ei palattukaan Keravalta Riihimäelle vaan jatkeenkin Pasilaan (Ke:n kiitovaunujen kanssa). Syksyisin käytettiin vemppuparia jurttiliikenteen takia mm. 10.11.1975. (Dv15 1985-1988 jp. 1002 tn:a) myös 21.11.1975 (Dv15 1995-1994 jp. 985 tn:a).
	18.03. 00:08	Jorma Toivonen
		Valitettavasti en muista tuon mutkan käyttöönottoa. Ensi kerran tulin lätällä Porvooseen 26.04.1978. , myös syyskuussa 1978 ajelin tuolla suunnalla ja usein sen jälkeenkin. Toiki aiemminkin/myöhemminkin tuli Porvoossa käväistyä JK-junilla, mutta mitään mielikuvaa ei ole jäänyt tuosta linjauksen vaihdosta.
	16.03. 01:07	Jorma Toivonen
		Kiitokset Saku informaatiosta. Ilmeisesti Riihimäellä jouduttiin vaihtamaan vioittunut pyöräkerta/teli (autonosturit nostamassa molemmista päistä). Arvailua: Vaunu oli matkalla Hankoon (?) vaihtoon Ilmalan pyöräsorvin kautta (normaalisti vaihto tapahtunee Hy:n Kr:n kautta). Jostain syystä (?) pyörän lovet pahentuivat Tpe-Ri välillä. Mutta eihän se ole mahdollista, nykykalustossahan on erittäin toimintavarmat luistonestolaitteet, joten pyörän vaurioiden synty on mahdotonta - toisin oli enneen. Asiasta toiseen - oliko joskus suositus nopeudesta, jota ei suositeltu käytettäväksi näissä lovipyöräajeluissa?
	15.03. 11:23	Jorma Toivonen
		Kaksi autonosturia Riihimäen varikolle pesiytyneen Dm 12:a kimpussa torstaina aamupäivällä. Pari tuntia myöhemmin vaunu oli takaisin raiteella, matka jatkunee illan suussa Ilmalaan https://julia.dy.fi/timetables?s=11900&d=15.3.2018 .
	14.03. 23:32	Jorma Toivonen
		Kaluston polttoainetankit täytettiin normaalisti aina reissun jälkeen - olivat valmiina odottamattomaankin kiireelliseen lähtöön.
	14.03. 23:27	Jorma Toivonen
		Näytti seisovan vielä keskiviikkona (14.03.) Riihimäen tallilla - mikähän lie ongelman syynä?
	14.03. 00:50	Jorma Toivonen
		½-valoillahan (= himennetyin lyhdyin) tässä ajellaan - ei ollut valitavissa kuin koko-valot tai himmennys. Polttimohan (valonheitin) oli pystyssä heijastimen edessä ja se loi pimeään yöhön selkeän w-kuvion. W:n kuviota pystyi muokkaamaan ja siirtelemään sivusuunnassa kahdella säätimellä. Eihän tuo valaistus nykyistä vastannut, mutta toimehen tultiin noillakin.
	14.03. 00:27	Jorma Toivonen
		10.11.1970 sattui Riihimäellä onnettomuus, jossa Kouvolasta tullut tavarajuna törmäsi lähtövalmisteluita tehneen matkustajajunan perään ( http://vaunut.org/sarja/3786 ). Veturin ( Hr13 2338 ) jälkeen olleissa vaunuissa olleet raskaat teräkset ( kuvan http://vaunut.org/kuva/69871 kommentit ) rusensivat veturin alleen. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,3494.msg21312/topicseen.html#msg21312 pari kuvaa jäljelle jääneestä Alsthomin korista (näyttäisi toinen kuva kaapatun kirjan "Dr13 - Kymen hurun tarina sivulle 205).
	10.03. 00:56	Jorma Toivonen
		Tämähän taitanee nykyään kuulua uudistettuun Td-sarjaan. Veturi on saneerattu vuonna 2011 mm. ohjaamon ja moottorin osalta (MTU 12V 4000 R43) - 4-taht. 1350 kW:a teholtaan (1830hv). Veturi on kaksinajokelpoinen saneerattujen Rc-sähkövetureiden (?) kanssa.
	09.03. 23:58	Jorma Toivonen
		Hoitotoimenpiteet jatkunevat kesällä (?), tällä hetkellä vaunu toimii lättien varaosien säilytyspaikkana. Lava poistettiin korin kunnossapidon helpottamiseksi. Korin ulkopuolelta poistettiin ulokkeita nassikoiden kiipeilyinnon lieventämiseksi.
	04.03. 00:14	Jorma Toivonen
		Hienoa nähdä, että Virossa on panostettu ASIAKASPALVELIJOIDEN ammattitaitoon myös LIPUNMYYNTI matkustajien opastuksen lisäksi. Meillähän vastaavien ns. ASIAKASPALVELIJOIDEN ammattitaito riittää vain asiakkaiden opastamiseen ULOS junasta.
	04.03. 00:05	Jorma Toivonen
		Raimo - kyllä voi http://vaunut.org/kuva/76350
	03.03. 23:35	Jorma Toivonen
		Viron FLIRT-junissa ei ole konduktöörejä, vaan ASIAKASPALVELIJOITA (klienditeenindaja). Toimenkuvana pääasiassa LIPUNMYYNTI ja opastus junissa. SKS
	02.03. 20:12	Jorma Toivonen
		Tänään on jonkinasteinen Trumannien muistopäivä. Tr2 1307 toi 50-vuotta sitten junan Karjaalta Riihimäelle viimeisenä sarjansa edustajana 02.03.1968. - siihen päättyi Trumannien ajelut Suomen rataverkolla. Veturi oli vielä lämpimänä Ri:n varikolla 05.03.1968., mutta kylmeni senjälkeen. Menetti tenderinsä 19.03.1968. ja siitä muokattiin ratapenkereen kasvullisuuden torjuntaa varten ruiskutusvaunu - toinen samaan tarkoitukseen tenderinsä menetti Tr2 1302. (Nuohan taisivat olla maalatut valkoisiksi ?). Itse veturi koki viimeisen kohtalonsa Hyvinkäällä marraskuussa 1971.
	02.03. 00:36	Jorma Toivonen
		Kiitokset Esalle tarkkaivuudesta. Liitevaunu 2051 kuului sarjaan UF6 http://www.smok.nu/ ja tosiaan myöhemmin litteraltaan UFV. Korjataan...
Kuvasarja: Röntgenvaunu. A-sarja, nro 95.	25.02. 01:11	Jorma Toivonen
		Tuossakin vaunussa tuli aikoinaan vierailtua kuvattavana. Kuvauksesta laskettiin työ-ajaksi ehkä puolisen tuntia? Ajaksi vierailulle osattiin jopa jo tuolloin määrittää työvuoron alku/ loppu inhimillesisti, ei nykyisillä "hienoilla" tietokoneohjelmilla. Kuvaukset korvasivat työnantajan/yleiset kuvaukset.
	23.02. 00:59	Jorma Toivonen
		Samanlainen päääkytkimen suojaluukku näyttäisi olevan näisssäkin kuten aikoinaan pendoissakin ( http://vaunut.org/kuva/2370 ). Varmaan samanlaiset toimenpiteet kytkennän/irroituksen suhteen? (tosin erittäin harvoin tässä srjassa). Mutta voisiko, teoriassa, vikaantuneen rungon hakea pois linjalta pendolla/allegrolla?
	22.02. 01:33	Jorma Toivonen
		Erkin kommentin alkuosaan pieni aiheesta poikkeava omakohtainen toteamus: Kauan sitten tuli vierailtua Irlantilaisen pubin helpotuksen eriössä, vierellä asioimassa ollut herrasmies suhautti suupielestään: "saatanan engelsmanni", en myöntänyt - "pahuksen hollantilainen" ei osunut, joten korjasin, että olen Suomesta - lopulta matkamme jatkui kaulaillen baaritiskille, josta kouraani ilmestyi paikallinen olut.
	22.02. 01:14	Jorma Toivonen
		Tuota varoitusvalon sijantiahan arvuuttelin. Ainakin Ri:n kierrossa olleissa Vv-/-Dv15 vetureissa tuo varoitusvalo oli vesilasin yhteydessä uimurikytkimessä. Oletin, että myös Dv16-sarjassa olisi sama toiminto, mutta ainakin museoiduissa vetureissa (Dv16 2026 ja 2038) tuo vedenkorkeuden hälytys on tuossa ajopöydässä. Pahoittelen virheellistä (=tarkistamatonta) kysymykseni asettelua. Tokihan Harri on oikeassa - myös noiden webaston käyttökytkinten erilaisuuden huiomioinnissa.
	18.02. 12:56	Jorma Toivonen
		Raide on tilapäisraide vain tätä kunnostusta varten, ei ole ollut yhteydessä muuhun rataverkkoon. SKS
	18.02. 10:38	Jorma Toivonen
		G9 nro 315 ei koskaan saanut sarjamerkintää Sk2, vaan pysyi G9:nä (lue Resiina 4/2015, s. 52–53). Pikku-Rusko se kylläkin on. SKS
	18.02. 00:32	Jorma Toivonen
		Kyllähän tuo on Sk2 315:n kunnostusprojekti. Kuvan http://vaunut.org/kuva/104005 kommentin mukaan tuo siirrettin kunnostettavaksi 3.12.2015. ja ajaksi arvioitiin pari vuotta. Olikohan projektista myös maininta Resiina-lehdessä?
	12.02. 00:20	Jorma Toivonen
		Olkoonkin ajoaikojen määrittely koneälyn tuottamaa (jonka ihminen on kuitenkin jossakin vaiheessa käyttöönsä hyväksynyt) tai ei, vastuu aikataulun toteuttamiskelpoisuudesta on sen tehneellä suunnittelijalla. Hänellähän on kokemuksensa myötä mahdollisuus muuttaa koneen tarjoamia aikoja. - Jo heti alkumatkasta tässä aikataulussa on ihmeellisyyksiä, jotka eivät ole koneälystä lähtöisin. Esimerkiksi Muurolan junakohtaus ei ole mahdollista toteuttaa esiteyllä tavalla millään kalustolla. Pysähtyvällä junalla (IC 711) on vain minuutin pysähdys. Vasta tämän junan purettua tulokulkutiensä voi vastaantulevalle ohikulkujunalle (Allegro; MV 11928) varmistaa tulokulkutien. Allegro on merkitty ohittamaan Muurola samalla minuutilla kuin vastaan tulleen junan tuloaika. Ihmeellistä on, että tältä osin tällaiselle aikataululle on edes myönnetty kapasiteetti. - Aikataulun pettämiseen alkumatkasta on syyksi merkitty keliolosuhteet. Hieman ylioptimistinenhan tuo taulu alkumatkasta on ollut, mutta ilmeisesti noin huonoa keliä, jos syy on oikea, ei kokenutkaan suunnittelija olisi osannut ennakoida eikä lisätä tarvittavaa pelivaraa. - Seuraava kummallisuus on tavarajunalle 58000 (= myöhässä oleva 5000) myönnetty kapasiteetti, joka on täysin ristissä samaan suuntaan kulkevan Allegron kanssa. Aikataulu on hyväksytty jo ennen Allegron lähtöä Kemijärveltä, eli ei ole voinut olla tosiasiallista tietoa Allegron myöhästelystä. Aikataulussa kulkiessaan tavarajunan kohtaus myöhässä kulkevan IC 413:n kanssa olisi osunut Haukiputaalle, eikä muutostarvetta olisi sen takia ollut. Viimeistään tämä uusi aikataulu olisi tappanut Allegron aikataulunmukaisen kulun. Nythän sillä ei sen kaltaista merkitystä kuitenkaan ollut, sillä sen tekivät yhdessä alun huono kulku ja sen jälkeiset kohtaukset. - Oulusta Ylivieskaan aikataulu on ollut hyvinkin toteuttamiskelpoinen, mutta infraongelmien takia myöhästellyt IC 25 aiheutti lisätuhoa. Kokkolan eteläpuolella ajoajat olivat toteutettavissa, mutta Kokkolasta eteen lähtenyt tavarajuna 5476 toi taas lisäminuutteja. Seinäjoen eteläpuolella alkuperäiset ajoajat olisivat olleet toteutettavissa, mutta koko liikenne seilasi sen verran myöhässä, ettei alkuperäisillä ajoilla ollut juurikaan merkitystä. - Toijalan eteläpuolella lisäminuutteja tuli tavarajunan 3624 lentävästä ohituksesta, jota on jouduttu odottamaan Leteensuon jälkeiselle osuudelle. Totta kai tällekin junalle tuli samoja lisäminuutteja niistä infran hiljennyksistä, mitä ei ole huomioitu muillekaan junille. - Yhteenvetona voisi todeta, että alun pakkovetoa lukuun ottamatta aikataulu kokonaisuudessaan oli kireähkö, mutta ei toteuttamiskelvoton. Pääosan myöhästymisistä aiheutti muu liikenne, jonka myöhästymisten analysointi onkin toinen juttu. SKS
	08.02. 00:19	Jorma Toivonen
		http://vaunut.org/kuvat/?s=1805
	07.02. 00:25	Jorma Toivonen
		Lättäjunan numero H312 ( http://vaunut.org/kuva/46270 ). Tuossahan on/oli raiteen kallistusta kaarteen vuoksi. Tuo tötterö katolla näyttää tosiaankin linjaradion antennilta, mutta yhdessäkään Riihimäen lätistä ei ollut linjaradiota, jonka valmiuteen tämäkin yksilö kuului. Viimeiset lätät Etelä-Suomesta taisivat kadota keväällä 1981? Viimeisin henk.koht. kosketus tuohon yksilöön oli 21.04.1981. ("Porvoon aamuvuoro": 404-405-406-407-9181),(sekä vielä iltakeikka Porvooseen Hyknp:n kautta 4167:n kanssa : 9394-9390-410-415-9383)). Eikä linjaradiota löytynyt varusteista silloin. Huomio kiinnittyy myös "väärältä puolen" poistunevaan matkustajaan - aikoinaan taisi pari uhria joutua Jp:ssä tvj:n 9390:n (Hy-Ke) ruhjottaviksi poistuessaan "työläisjunan" kyydistä verkkoaidan ylitse.
	03.02. 23:32	Jorma Toivonen
		Korjataan, korjataan... kiitokset huomautuksesta. Vk4:hän tämä on.
	03.02. 00:47	Jorma Toivonen
		Komea höyrykuva ilmestyi oletuskuvaksi. Onneksi en joutunut koskaan lataamaan lähtöpesää tuohon nousuun. Ri:n miehet toivat Tr1:n aamuyöllä Tampereelle ja Tpe:n miehet palauttivat höyryhevon takaisin Riihimäelle päivällä. Mutta Hurulla tuli noustua tuo mäki useaan kertaan. Tallilta lähtiessä laitettiin kahvivesi lämpiämään ja jarrujen tarkastuksen jälkeen jo höyry nousi pannusta - böönät muhimaan... Junathan muodostettiin Viinikkaan, joten odoteltiin "Mastolta" ("Etelältä") lupaa siirtyä Perkiöön. Lyhyt nousu edessä siirtymiselle, mutta Huru sai käyttää kaiken voimansa 1500tn:n junansa vetämiselle. Perkiössä odoteltiin hiljaa lipuen (= MAN ärjyen) toiveikkaana lipun heilautusta luvalta siirtymiseen pääraiteelle, Sn35-vaihteiden kautta etelään vievälle pääraiteelle (useinkaan ei tehoja tarvinnut vähentää vaihderajoituksen takia). Aikaa oli senjälkeen kahvittelulle ennen Sääksjärveä MAN:in jyskytellessä täydellä tehollaan, jopa kiireettömästi ehti nautiskella Marlboron nautinnollisista nautinnoista. (Moneskohan kerta, kun kommentoin samaa asiaa eri yhteyksissä?).
	29.01. 00:34	Jorma Toivonen
		En näe läpimenevää höyryjohtoa? Mutta sähköyhteys näyttäisi olevan.
	28.01. 00:25	Jorma Toivonen
		Kyllä Jaakko, Gbl 48568 vaunu liittyy Hr1 1021:een.
	27.01. 01:26	Jorma Toivonen
		Varmaankin tuolla toisellakin vaunulla on tuotu samaa tavaraa (?), sattumoisin tuossa vaunussa on ollut avattavat päätyluukut, josta on päästy puhdistamaan vaunu (samanlaiset pohjaluukut). 70-/80-luvuilla tuli ohimennen seurattua naapurin kalustoa, noiden pohjaluukkujen kiinnipysymisen varmistaminen oli usein (lähes aina) varmistettu paksuhkolla rautalangalla. SNTL:n vaunujen vastaanottaminen taisi olla todella tarkkaa, luovuttaminen tänne kuljetuksia varten hieman välinpittömäämpää. Muistelen kuulleeni, että joidenkin umpivaunujen lattia jouduttiin valmistamaan uudelleen, jotta tilatut tavarat pysyisivät kyydissä mukana...
	26.01. 01:22	Jorma Toivonen
		Melko korkealla näyttäisi olevan Dm7:n täyttöaukko? Voisikohan kyseessä olla esim. Eia-liitevaunun webastojen polttoaineen täyttö?
Kuvasarja: Vartiuksen arkea	26.01. 01:14	Jorma Toivonen
		Hieno kuvasarja Sepolta tuolta itärajalta.
	24.01. 00:17	Jorma Toivonen
		Kuinkahan kuljettaja vihelteli vastaukseksi havaitessaan Esan mainitseman valkoisen lipun heilautuksen ??? ... ja sitten ?

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset