Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02. 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Luultavasti toisen Dm7:n numero lienee 4163.... | ||||
|
17.02. 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Ajosuuntaa saattoi vaihtaa toki molemmista ajopöydistä. Näiden vetureiden kaksinajo-yhteyksien purun jälkeen myös II-veturin suuntavalot peiteettiin. Rattimuhvi varustettiin vetureihin jo varhain - käsien likaantumisen estämiseksi (?). | ||||
|
17.02. 23:16 | Jorma Toivonen | ||
| Pyrhösen "Lättäkirjan" mukaan vaunu tuli Riihimäelle valmistuttuaan 05.01.1960. Riihimäeltä vaunu siirtyi Seinäjoelle v.1979 ja edelleen Joensuuhun v.1983, palveli siellä 26.09.1985. asti vaurioiduttuaan (?) ja myyttiin varaosiksi v.1987. Muutamia kertoja tuli vaunulla ajeltua aikoinaan Riihimäen seudulla mm. 18.06.1978. Sunnuntain aamu-yön ensitunneilla "juoppo-junien" matkaajien matka jatkui Hyvinkäältä Riihimäellä tämän kyydissä ja aamun varhaisten työmatkalaisten matka alkoi Riihimäeltä Hyvinkäälle, Hki-Hy-Hki normaalin Sm:n kyydissä (jännitekatko Riihimäellä). Kuusi edestakaista matkaa vaunu suoritti kaverinsa (Dm7 4155) kanssa tuona yönä. |
||||
|
|
17.02. 22:59 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko sittenkään toisena vaununa Dm7 4153? Pyrhösen "Lättäkirjan" mukaan vaunu olisi otettu pois liikenteestä vaurion (?) jälkeen 26.09.1985. ja myyty varaosiksi v.1987. | ||||
|
13.02. 23:09 | Jorma Toivonen | ||
| Varmuuden vuoksi oli tässä tapauksessa paikallaan. Oikea 1046:n viimeinen ajo tapahtui 27.8.1975 järjestelyjunaparissa 6870/6871 Iisalmi–Lapinlahti–Iisalmi. Höyryssä veturi oli Iisalmessa vielä syyskuussakin. T-PL |
||||
|
13.02. 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä ne 1039:n vankat tuntomerkit muulla selity kuin sillä, että se on kuin onkin 1039. Ei aina pitäisi sokeasti luottaa hyväänkään kirjaan tietolähteenä; Höyryveturit Valtionrautateillä tiesi juuri tuon veturin romutuspaikan väärin. Kyllä Salossa (Sirkkulassa) romutettiin kaksi Ristoa, tämä 1039 ja sitten se 1090. SKS |
||||
|
|
13.02. 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti täydennykset suoritettiin "varmuuden/epätietoisuuden" vuoksi. Oli vuosi 197?, kun Riihimäellä tallissa varalla oleskellut Tr1 (numeroa en muista) käväisi täydentämässä varastojaan - määräys oli, että antakaa liekin hiipua senjälkeen. | ||||
|
11.02. 10:55 | Jorma Toivonen | ||
| Ajatuskatkos - Sr2:n vetämä IC3, kiitos huomautuksesta. | ||||
|
Kuvasarja: Saimaan kanavalla tapahtuu |
10.02. 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Lauralle, että ehdit käväistä dokumentoimassa muistiin tämän tuulen tuiverruksen tuhot. | ||||
|
09.02. 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan 55364:lle työnantaja antanut "vajaakuntoiset" vetopelit, vaiko liikaa tavaraa ympätty junaan? Kuusi tuntia odottelua "korvessa", eväät taisivat loppua ja tupakit vähenivät huolestuttavasti. Eikö näitä mäkeenjääntejä ole ennenkin tapahtunut tuolla rataosalla? Työnantaja ei näköjään halua havaita minkäänlaisia ongelmia. Kuljettajan päätettäväksi jää vedettäväksi määrätyn junan koko - onnistuuko? Jos ei, pätkäistään muutama vaunu pois odottelemaan seuraavaa junaa. | ||||
|
08.02. 16:13 | Jorma Toivonen | ||
| Nopea vilkaisu, ettei ole ilmaantunut vuotoja ja kaikki osat tallella. Kuuluu museokalustossa rutiineihin. | ||||
|
31.01. 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Taustatietoa kuvan tukemiskoneesta löytyy Resiinasta 2/2019 sivulta 62. | ||||
|
|
21.01. 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Jos noista kahdesta on valittava, niin kyseessä on 1090. Se romutettiin Salossa vuonna 1986, mutta 1039 Imatrankoskella. Muita Ristoja ei Salossa romutettukaan. SKS |
||||
|
20.01. 23:08 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset AP:lle selvennyksistä tyhmiin kysymyksiini (pari junaa/viikko). | ||||
|
|
19.01. 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän nestettä Ruokosuohon vaunuista lasketetaan ja kuinka taajaan junat ovat kulussa? | ||||
|
|
18.01. 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole tietoa lainkaan, mitähän "pytyissä" kuljetetaan? Mihinkä vaunujen sisältö lopulta valutetaan? | ||||
|
14.01. 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni aikoinaan Riihimäellä: "työnnä hiljaa" max. 2km/h, "työnnä" max. 5km/h, "työnnä kovaa" max. 10km/h (vaunusto hallittavissa). | ||||
|
13.01. 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| v.1979 kesäkauden alussa hankobaanan paikut muuttuivat veturivetoisiksi. | ||||
|
13.01. 16:51 | Jorma Toivonen | ||
| Korjataanpa oikeaksi tuota osiltaan aiempaa höpöäni: Siis vetureiden omistaja on Ühinenud Depood AS, mutta niiden haltija ja käyttäjä on AS Go Rail. Molemmat kuuluvat Go Group AS -konserniin. Joissakin vanhoissa ja uudelleenmaalaamattomissa vetureissa on vielä niiden aikaisemman omistajan Edelaraudtee AS:n nimi, mutta muissa Go Railin. Omistajayhtiön nimeä ei ymmärtääkseni näy (enää) yhdessäkään. SKS |
||||
|
12.01. 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Paljonkohan lisäaikaa olisi huollossa kulunut, jos märällä harjalla olisi hieman pyyhkäissyt ulkopintaa siistimmäksi? | ||||
|
09.01. 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan AP:n mainitsemia virhekytkentöjä oli, mutta muistiini ne eivät jääneet. Mikäli ihmetteli mittarin näyttämää, saattoi sen tarkistaa Dv12:ssa toisesta ajopöydästä (voiko ko. lämpö todella nousta noin korkeaksi - maasto/junapaino (kokemus)). Yleensä (tai yleensä ja yleensä...) virhenäyttämä johtui viallisesta lämpöanturista kuin virheellisestä kytkennästä. | ||||
|
|
09.01. 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| AP:n harjaantunut katse kiinnittyi kaksoispainemittariin, mittarin näyttämät ovat oikein, mutta osoittimet ovat "vaihtaneet paikkaa" - valkea osoittaa pääsäiliön painetta ja punainen vaihteeksi jarrujohdon paineen (paineletkut menneet ristiin jossain vaiheessa). AP:lle pari plussaa tarkkaivuudesta. | ||||
|
07.01. 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Jannelle taitaa olla paljon omakohtaisia käyttäjäkokemuksia, koska pystyy noin perusteellisesti vetureita arvostelemaan. Tosin tuo taajuusmuuntajasysteemin arvostelu tipahtaa todella pahasti raiteilta. | ||||
|
|
06.01. 23:15 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi on kuulemma raadeltu pieniksi paloiksi murskaimen hampaissa. Täydellisen hävityksen omistaja päätti täysin yllättäen ja kiireellisesti, ettei yhtään käyttökelpoista osaa ehditty pelastaa jäljelle jääneiden yksilöiden liikkumisen turvaamiseksi. | ||||
|
31.12.2019 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Jossain vaiheessa alkoi liikkua pidempiä SNTL:n umpivaunuja rataverkollamme. "Pudotuksen" tapahtuessa EI saanut käyttää automaattista vaihteenkääntöä, koska automatiikka saatoi kääntää vaihteen vaunun alla. Vaunut olivat merkitty havaittavasti: "valkealla vinoviivalla", vai "isolla A-kirjaimella", en muista kummalla. Panun sarjasta muistuvat mieleen "vanhat ajat" (1970-luvun puoliväli Riihimäellä). Kiitos. | ||||
|
Kuvasarja: Ruhrthaler B24Z kunnostus |
30.12.2019 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen harrastustilan on Robert luonut "konepajalleen". | ||||
|
|
29.12.2019 10:56 | Jorma Toivonen | ||
| Go Group -konserniin kuuluva Ühinenud Depood on samaan konserniin kuuluvan Go Railin tytärfirma (nyky-Suomessa tuo viimeisin termi tullee kielletyksi tuota pikaa, joten 30 vuoden kuluttua pyydän kirjoittamaani anteeksi). Nämä veturien omistussuhteet ovat näiden yhtiöiden välillä lähinnä kirjanpidollisia, joskin muitakin syitä voi toki olla. SKS |
||||
|
29.12.2019 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tarvinnut moista taulua mukana kanniskella. Vetureiden työkalut haluttiin järjestää siististi yhteen paikkaan, josta niitä pystyi tarvittaessa lainailemaan. Saattoi olla, että muutamia työkaluja saattoi jäädä palauttamatta (saha, kirves, näin Joulun jälkeen), mutta muistaakseni myös työkalujen tarkistus kuului lähtöseremoihin? Eristysnauharulla taisi puuttua usemmiten. | ||||
|
28.12.2019 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Saattaa kuva hieman "kivistää" VR:n mainostoimistoa - tuskin jakeluun firman sivustolle. Todella hieno kuva Misalta. VR:n hienoin on joutunut TAAS kerran VR:n luotettavimman (tämän hetken) kalustoyksikön johdateltavaksi. | ||||
|
27.12.2019 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Vasemmanpuoleinen on entinen Edelaraudteen DR1B-dieselmoottorijunan välivaunu 4704 ja oikeanpuoleinen on entinen Go Railin ravintolavaunu 58 26 88-38 061-4. Viimeksi mainittu on se varsinainen ravintola, lämpimänä aikana käytettävissä on lisäksi ulkoterassi. Välivaunu on harvemmin avoinna oleva klubivaunu. | ||||
|
27.12.2019 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kolmioraiteen tämä sivu vaihteineen purettiin kokonaan syksyyn 2019 mennessä, joten lähin kolmioraide on nyt suurempi Tallinna–Liiva–Ülemiste. SKS |
||||
|
|
27.12.2019 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Balti jaamalla normaalisti oleva päivystäjä TGM23V-1425 kiersi Viron 100-vuotisjuhlavuonna ympäri rataverkkoa näköispanssarijunan vetäjänä ja siksi sitä korvaamassa oli Go Railin ČME3 tai kuten tässä ČME3T (nyt joulukuun lopulla TGM23V on taas takaisin Balti jaamalla). Vaihtoveturillahan ei ole tuolla muuta tekemistä kuin nostaa Moskovasta tulleet vaunut seisontaraiteelle. Moskovasta tulleen junan TEP70:n kuljettaja ottaa vaihtoveturin käyttöönsä, siirtää sillä vaunut seisontaraiteelle ja siirtää veturin omalle seisontapaikalleen. Sitten kuljettaja siirtyy takaisin TEP70:een ajaakseen sen seisontaraiteelleen. Normaalisti vaunut eivät käy varikolla, vaan seisovat kääntöajan Balti jaamalla. Lähtevän Moskovan junan vaunusto siirretään seisontaraiteelta lähtöraiteelleen lähtevällä TEP70-matkaveturilla. Sama TEP70 ajaa kolme päivää Tallinnan ja Narvan väliä, minkä jälkeen se vaihdetaan Tallin-Väiken varikolla huollettuun. Näin siis Baltian aseman vaihtotyöt tehdään normaaliliikenteessä (esim. vuodenvaihteen lisäjunat saattavat aiheuttaa poikkeuksia). Vaikka joidenkin ČME3-veturien kyljessä lukeekin Edelaraudtee, ne ovat Go Railin vetureita. SKS |
||||
|
27.12.2019 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Raidenumerointi vastaa hienointa suomalaislogiikkaa (esim. Parikkalassa asemalta lukien 2, 1, 3). Baltian asemalla se vain keksittiin jo paljon aiemmin. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Porvoon museorautatien toimintaa |
27.12.2019 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Todellakin... Kiitokset Ismolle kuva-arkistojensa avaamisesta. PMR:n historiaan on mielenkiintoista syventyä kuvia katsellen. | ||||
|
26.12.2019 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin on lämmittäjä osannut panostaa takana olleeseen raskaaseen nousuun. Varoventtiili posauttaa liiat paineet ulkoilmaan vasta nousun loputtua, eikä pesässäkään ole enää syttymätöntä materiaalia - entä kattilan vedenkorkeus? | ||||
|
26.12.2019 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Tämäkö on lohduton näkymä ihmiskunnan tulevaisuudesta (nykyisyydestä)? Yksinäinen ihminen "keskustelemassa" vailla inhimillisyyttä olevan automaatiorivistön kanssa. Mistä nopea apu mahdollisiin ongelmiin - osaako automaatti löytää ratkaisun? | ||||
|
Kuvasarja: Dr12 2241 |
22.12.2019 12:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ei taida vielä tänä vuonna hörähtää... ootellaan. | ||||
|
13.12.2019 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Yksi EFi (nro 22391). SKS |
||||
|
11.12.2019 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Varaavatko uudemmat Sm:t kaiken huoltotilan, koska on turvauduttava luotettaviin Sm2:iin. | ||||
|
10.12.2019 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Testaessa ainakin hiekoitus näkyisi toimivan vp-telissä. Mihinköhän noita "STOP" kylttejä asennellaan ja kenenkä toimesta? Etu-alalla näyttäisi olevan vetureiden seisonta-paikka "öljynkeräysmatosta" päätellen. | ||||
|
10.12.2019 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Onko tuohon junarungon ensimmäiseen ja viimeiseen vaunuuun lisätty joitain ilmavirtauksen ohjailuun helpottavia elementtejä? | ||||
|
03.12.2019 09:22 | Jorma Toivonen | ||
| Minun mielestäni pikemminkin päinvastoin. Jos kankikoneiston laakerit vain ovat kunnossa ja niiden voitelu toimii, niin hinausnopeus voi olla suurempi kankien ollessa paikoillaan. Jos kanget on irrotettu, niin vastapainot kuitenkin jäävät ja tekevät pyörän pyörimisestä sitä epävakaamman, mitä kovempi vauhti on. Erityisesti käyttöpyöräkerran painojakautuma aiheuttaa varsin epätasaista kulkua. | ||||
|
29.11.2019 16:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tämän hetkinen omistaja Sweco. | ||||
|
29.11.2019 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Joen etelärantaa käytetään maa-aneiston varasto-alueena, josta mm. soraa kuljetetaan (traktori + peräkärry) uusittavien laitureiden täyteaineeksi. | ||||
|
25.11.2019 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Konhon sillasta. Aikoinaan muutaman kerran tuli silta ylitettyä Hurulla autoliikenteen seassa. Toki autoliikenne oli keskeytetty junaliikenteen ajaksi. | ||||
|
Kuvasarja: T4707 vikaantuminen Kontiolahdessa |
22.11.2019 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Teemu ehti tapahtuman kuvaamaan - oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Varsin "vähäpätöinen" ja normaali poikkeama nykyään rautatieliikenteessä. Teemulle antaisin muutaman +:n, että jaksoi kuvata tapahtuman kulun. Tällaisia sarjoja minä kaipaisin... | ||||
|
Kuvasarja: Syksyinen Stevens Pass |
21.11.2019 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| ... toiveikkaana odotellaan kuvateosta... | ||||
|
21.11.2019 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti seudulla majailee runsaasti myös peuroja/kauriita? Kuinkahan usein metsän riistaa "teurastetaan" junilla? Kuuseenkin on jo viriteviritelty "jouluiset valot". | ||||
|
21.11.2019 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan on hoidettu ajolangan virransyöttö, oletettavasti kaikki yksiköt + vetovoima haukkaavat osansa? Muistelisin, että aikoinaan ajojohdon "jännitemittarista" saattoi hyvin havaita, jos samallla "osuudella" oli useampi suurempaa virtaa tarvitseva juna, joskus jopa veturin "alijänniterele" saattoi katkaista matkan jatkumisen. | ||||
|
12.11.2019 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Niin, no... rahathan on nyhjäistävä tilanteiden mukaan. Toivottavasti kaveri sai kokemukselleen katetta. | ||||
|
Kuvasarja: Syyspäivä Haapamäellä |
09.11.2019 22:34 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ollut onneksi tarkempaa tietoa raiteiston kunnosta, monessa kohdin pöllit ja kiinnitykset hävisivät kasvillisuuden peittoon. Ennakolta hieman varauduttiin raiteiston mahdolliseen pettämiseen. ERITTÄIN hiljaa ja varovaisesti liikkeet suoritettiin. Ilmeisesti Ei-vaunu kunnostetaan jossain vaiheessa. | ||||