Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.02. 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| " Maailma muuttuu Timoseni"... aikoinaan "firma" taidettiin perustaa palvelemaan matkustavaa yleisöä ja kuljettamaan tavaraa - erittäin hyvin toimikin. Uudet (täysin muualta puhaltavat) tuulet kehittelivät toimintaa aivan eri suuntaan ja palvelut jäivät muiden toimintojen jalkoihin. Ihmettelen, että firma pitää (kilpailutus) kynsin/hampain kiinni unohtamastaan toiminnastaan. Firmasta aiemmin eriytetyt toiminnat: mm. Traficom pitää huolen eri toimijoiden turvallisesta liikennöinnistä (tai no ....) , Väylävirasto näyttäisi huolehtivan esteettömästä liikennöinnistä raiteilla ( http://vaunut.org/kuva/131182 ). Asiasta toiseen: Varmaan, Timo, saataisit saada oivallisen kuvasarjan tästä Pendon ongelmasta Toijalassa. |
||||
|
05.02. 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Tai näyttävät kulkutien päätekohdan. SKS |
||||
|
04.02. 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Suomen talveahan nämä "Italiarattaret" eivät vieläkään sulata (monesko vuosi meneillään?). Pakkasta ei nimeksikään, mutta lunta riittäisi jopa aurattavaksi (Väylävirasto !). VR:n kunnossapidossa (henk.kunta/tilat) on ollut vähennyksiä..., ehkä liiaksikin, joten VR on perunut ennakolta seuraavilta päiviltä (ti 5.2. ja ke 6.2.) useita pendo-vuoroja: S949/S948 Hki-Tku-Hki, S997/S998 Hki-Tku-Hki, S105/106 Hki-Lpr-Hki,. S109/S114 Hki-Lpr-Hki, S169/S178 Hki-Tpe-Hki, S42 Vs-Sk. Sulatellaan... | ||||
|
25.01. 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Viime aikoina on kehoteltu tavallisia matkustavaisia osallistumaan "ilmastotalkoisiin" ja matkustamaan sähköllä. Kuvaa katsellessa tulee mieleen mm.: Kuinkahan monta ns. "irtoperää" saapuu/lähtee esim. Vuosaaresta päivittäin kuluttamaan tiestöämme (vieraalla kalustolla ja miehistöllä) - riittäisikö niistä yhden kuljettajan kuljettamalle yksikölle? Postikin lopetti lentämisen pohjoiseen ja siirtyi maantielle. Rakasta liikennettä tiestölle suositaan ja näytetään unohtavan edullisin vaihtoehto kuljetuksille. Kilpailijat !!! - unohtakaa matkustajat. | ||||
|
19.01. 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Siemens suoltaa lisää meille sopimattomia vetureita lisää. Ei onnistunut Hesan metron automatisointi, ei kulunvalvonnan ongelmat (alihankkija ?). Hieman kummastuttaa neuvottelijoiden innokkuus yhtyä yhteisiin EU-parametreihin, vaikkei meillä ole yhteisiä raideleveyksiä yms. muun Euroopan kanssa. Neuvotellaan, neuvotell.... tai no sovitaan lopulta (edes yksi valtio hyväksyy ehdotuksen). | ||||
|
19.01. 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan "ystävillisiä" nämä lienevät käyttäjän kannalta? Mutta 6-akselia (!), kitkapainoa voitu lisätä riittävästi (akselipainoa ei niinkään), voisi olla mielenkiintoinen ja toimiva (?) kokonaisuus. Ei nuo kW:t, vaan kuinka ne saadaan siirrettyä vaikeuksitta junan kuljettamiseen. | ||||
|
08.01. 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, oleellinen näkyy oivallisesti - tapahtuma tärkeämpi kuin hienoksi manipuloitu kuva (tosin niitäkin on viehko katsella). Ääneni annan kuvatulle tapahtumalle... | ||||
|
07.01. 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Jotenkin näyttäisi tuon keskimmäisen veturin (1932) "etukonesuoja" olevan kavereitaan lyhyempi? | ||||
|
06.01. 01:51 | Jorma Toivonen | ||
| Ohjaamon lämmityksestä huolehtivalla Webastolla oli vain ½- ja 1/1- tehon säädöt. Lämpöä puski (jopa palamiskaasujakin) hyttiin hyvin täydellä teholla, mutta ½-tehoa ei yleensä käytetty (Webasto oli herkkä nokeentumaan tuolla puoliteholla ja toiminta epävarmentua), joten käytännössä olivat käytössä vain 0- ja 1-asennot. Onneksi vesikiertoinen järjestelmä loi runsaasti vaihtoehtoja ohjaamon lämpötilan säätelyyn. | ||||
|
Kuvasarja: Yellowstone – massaturismin alkulähteillä |
02.01. 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Itse hyväksyn myös nuo rautatietiedottomat kuvat. Muutamat karttatiedot lisäävät myös huomattavasti tietämästyni täysin tuntemattomista kohteista. Kiitokset Hannulle asiallisista teksteistä. | ||||
|
30.12.2018 18:19 | Jorma Toivonen | ||
| Pieni kommentti sattumakuvaan. En löydä mistään vahvistusta käsitykselle, että X7p-sähkömoottorivaunuja olisi muutettu ohjausvaunuiksi. Ymmärtääkseni ne pysyivät moottorivaunuina käyttönsä loppuun saakka (vaunu 56 tosin muutettiin vuonna 1993 apuvaunuksi – edelleen sähkömoottorivaununa). Toki niiden vetämissä/työntämissä junissa käytettiin ohjausvaunuja, mutta ne oli v. 1984–1986 muutettu BP-matkustajavaunuista. Tuolloin X7p-moottorivaunu oli joko junan jommassakummassa päässä tai jopa junan keskelläkin. Sarjan käyttötarve poistui vähitellen, kun vuodesta 1990 alkaen liikenteeseen saatiin uusia sinisiä X10p-sähkömoottorivaunuja sekä niihin liitettäviä UBp-matkustaja- ja UBxp-ohjausvaunuja. SKS |
||||
|
30.12.2018 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Jimit: Olikohan mukana muitakin matkustajia, kuin vain harrastajia? | ||||
|
17.12.2018 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Sinisenä vilkkuva hälytyspaneli katolla (???) - tottakai lainkuuliainen veturinkuljettaja pysäyttää junansa ja antaa tilaa lähestyvälle hälytysajossa olevalle hälytysajoneuvolle nähdessään taustapeileistään sinisten vilkkujen lähestyvän - näinkö oletetaan? Aika usein myös maantieliikenne seurailee raideliikenteen vierellä, toivottavasti nuo siniset vilkut eivät häiritse autoilijoita virheellisiin arviointeihin. Mikähän varoitus noilla annetaan henk.kunnalle (mahdollisuus värin vaihtoon?). | ||||
|
|
17.12.2018 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Jimi: Kuinkahan täynnä tämä vuoro oli? | ||||
|
|
16.12.2018 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Suorahankintaa koskeva ilmoitus: Liikennevirasto : Radantarkastuspalvelut 2019 Ilmoituksen numero HILMA:ssa: 2018-025295 Ilmoituksen numero EUVL:ssä:2018/S 237-542517 1. Perustelut neuvottelumenettelyn valinnalle ilman tarjouskilpailukutsun julkaisemista ennalta direktiivin 2014/25/EU 50 artiklan mukaisesti Rakennusurakat, tavarat tai palvelut voidaan antaa ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan suoritettaviksi tai toimitettaviksi seuraavasta syystä: teknisistä syistä johtuva kilpailun puuttuminen 3. Selitys Suorahankinnan perusteena on erityisalojen hankintalain 43 §:n 1 momentin 2 kohta: ”teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta”. Radantarkastuspalvelun ensisijaisena tarkoitus on turvata rataverkon tur-vallisuus ja käytettävyys junaturvallisuuden kannalta. Radantarkastuspalvelut ovat rautatieverkoston toimivuuden kannata turvallisuuskriittisiä palveluita. Katkos radantarkastuspalveluissa aiheuttaisi rautatieliikenteeseen hallitsemattomia turvallisuusriskejä. Liikennevirastolla on 31.12.2018 asti voimassa oleva radantarkastuspalvelua koskeva sopimus ”RHK-2732/601/2008” VR Track Oy:n kanssa. Lisäksi Liikennevirastolla on radantarkastuspalvelua koskeva sopimus ”Radantarkastuspalvelut ”VT-044” MERMEC S.p.A.:n kanssa, joka perustuu vuonna 2016 hankintasäädösten mukaisesti kilpailutettuun tarjouskilpailuun. Sopimuksen mukainen palvelutuotantokausi on 1.1.2019 – 21.12.2028. Radantarkastuspalvelut (VT-044) -sopimuksen toteutus on runsaasti myö-hässä hankintayksiköstä riippumattomasta syystä. Palvelusopimus on alle-kirjoitettu 24.5.2016, mutta palveluntuottajalla ei ole valmiutta aloittaa sopimuksen mukaista palvelutuotantoa vuoden 2019 alussa. Tästä syystä myös uuden radantarkastusvaunun tulosten validointi on siirtynyt tehtäväksi (vuoden 2018 sijasta) vuoden 2019 aikana. Suomalaisen rautatieverkoston erityisasemasta johtuen ainoastaan VR Track Oy:llä on tarvittava kalusto radantarkastuspalvelun tuottamiseen ja uuden radantarkastusvaunun tulosten validointiin heti vuoden 2019 alusta alkaen. |
||||
|
|
16.12.2018 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti tuo "Ferrexin" (lähes) punainen väritys ja koruuttomuus luo mielleyhtymän ajatuksissani Itäiseen naapuriin... | ||||
|
|
16.12.2018 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Minulta "plussat" (+++..) Aleksille, että jaksoi vääntäytyä kuvaamaan tätä historiaalista tapahtumaa. Kiitos. | ||||
|
10.12.2018 12:24 | Jorma Toivonen | ||
| Yöjunan matkustajamääriä yritettiin parantaa vuoden 2014 lopulla siten, että siihen lisättiin pari RZD:n makuuvaunua, joiden makuupaikat olivat edullisempia kuin Go Railin omissa vaunuissa . Tämä ei auttanut, vaan viimeinen Go Railin operoima juna lähti Moskovasta Tallinnaan 17.5.2015. Neuvottelut RZD:n kanssa jatkuivat, mutta pieni katkos junan kulkuun silti tuli. Liikenne alkoi uudelleen jo 10.7.2015, jolloin ensimmäinen yöjuna lähti Moskovasta. Erona entiseen oli, että ennen junaa liikennöitiin Tallinnasta päin Go Railin operoimana, ja nyt Moskovasta päin RZD/FPK:n operoimana. Vetopalvelusta huolehtivat koko ajan kummankin maan veturit omalla puolellaan. (Asioiden kulku on kerrottu ajantasaisemmin ja tarkemmin Resiina-lehdissä.) SKS |
||||
|
10.12.2018 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| "Kaspar" ei käynyt 2016 filmauksessa Viljandissa, vaan Võrulla. Elokuun viimeisenä päivänä oli "Kasparin" koeajo Türiltä Võhmaan ja takaisin. Türiltä se ajettiin omin konein 16.9. Tallinn-Väiken varikolle. Seuraavana yönä se hinattiin Koplin–Tapan–Valgan kautta Võrulle. Siellä sitä käytettiin elokuvan "Seltsimees laps" kuvauksissa 19.–20.9.2016 (Võrun asemarakennus korvattiin elokuvallisin keinoin Valgan asemalla) ja lopuksi veturi hinattiin 20.–21.9. välisenä yönä takaisin Tallinn-Väiken varikolle. Hinaavana veturina oli viimeisenä sarjastaan valmistunut ČME3T-7459. SKS |
||||
|
09.12.2018 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Kysymykseen, odottaako tämä romutusta, oli vastaus: ”Ei, vaan korjausta.” Saattaa silti kuulua luokkaan ”aika hoitaa”. On nimittäin odottanut jo varsin monta vuotta. SKS |
||||
|
09.12.2018 16:05 | Jorma Toivonen | ||
| En pidä itseäni asiantuntijana, joten en osaa sanoa vaihdettiinko kaikkiin Dv16-srjan vetureihin Knorrin venttiili. Ainakin Ilmalan ratapihalla pitkiä matkustajajunarunkoja siirtäneisiin Dv15-vetureihin muutostyö tehtiin. Knorrin venttiili täytti jarrujohdon nopeammin kuin Westinghouse, joten vaihtotyö nopeutui. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
05.12.2018 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Eljas: H429 myöhässä kuljettiin, eikä kiirettä enää pidetty... (sauna pysyi lämpimänä hieman myöhempäänkin). | ||||
|
05.12.2018 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Voisikohan pvm olla la 07.05.-83. Ainakin tuolloin junaparissa 426/429 oli vetäjänä Dv12 2554. Saattaa miehistö näyttää olevan tunnistettavissa. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä |
05.12.2018 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Pahus... Olen näköjään päässyt Eljastakin kuljettamaan http://vaunut.org/kuva/35911 | ||||
|
30.11.2018 15:06 | Jorma Toivonen | ||
| Д1-715 (D1-715 ) on vuodelta 1984. Viimeiset kymmenen (796–805) tehtiin vuonna 1988. SKS D1 matkalla https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/29/D1-644-631.webm |
||||
|
Kuvasarja: Huru Suupohjan radalla 6.10.2018 |
29.11.2018 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Aleksilta ilmestyi melko "maittavia" kuvia Hurusta taipaleella. | ||||
|
27.11.2018 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Pieni kirotusvire sarjassa; po. TEM TMH. SKS |
||||
|
22.11.2018 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin, että tuossa kaarteessa kuljettajan sormi hapuili jo "hiekoitus - kykintä" hermostuneesti (Tr1, Hr13, Sr1). | ||||
|
21.11.2018 12:01 | Jorma Toivonen | ||
| Entisillä paikoillaan vaunun sivulla loppuopasteet eivät näy siinä tarkoituksessa kuin ne nyt on tarkoitettu päädystä näkyvän (ks. Resiina 3/2018, s. 53). SKS |
||||
|
17.11.2018 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Tokihan Kokkola sopii minullekin. Vähän on tuolloin ollut merkittäviä tapahtumia siellä. | ||||
|
|
16.11.2018 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Voisikohan tämä olla Haapamäen (?) tp:n vaiko h.k:n muistilista? Vet. 2727:n on tuonut kulj. Patama päiv.1:stä ja sama veturi jatkaa päivystystä (P1) klo 3;43. Junasta 7041 saapuvat klo 2;00 veturit 2743-2751, joista 2743 lähtee ylimääräiseen junaan klo 5;45. Seinäjoen miehet ovat tuoneet junilla 603 ja 605 lätät (4060 ja 4061) jne. Liikkuivatko tuon numeroiset junat tuolloin Haapamäen ympäristössä (... ehkä Ylivieska ? , täyttä arvailua...) | ||||
|
12.11.2018 20:43 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi olkoon myös Riihimäeltä ja tervetuloa meidän kuuskymppisten kanssa samaan jonoon. Toivottavat ISO J ja pikku g. | ||||
|
09.11.2018 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan rakennuksessa sorvataan vain telien pyöräkertoja http://vaunut.org/kuva/129492 . | ||||
|
06.11.2018 12:09 | Jorma Toivonen | ||
| Tikkurilassa taisi päivystyskoneen tyyppi vaihdella vähän saatavuuden mukaan. Ainakin jo kesällä 1968 siellä murahteli Vv13 1766. Sitten taas välillä oli Veto-Jusseja, kunnes Vv13/Tve3 ilmestyi taas kuvioihin. SKS |
||||
|
|
05.11.2018 07:57 | Jorma Toivonen | ||
| Malmilla oli vakiopäivystäjänä Veto-Jussi (Tve-Ko/Tve-Lko/Tve/Tve1), joka hoiti myös Pukinmäen vaunujen vaihdon (Malmihan sai Veto-Jussinsa aivan ensimmäisten joukossa tammikuussa 1959). Yksilö vaihtui Pasilassa tehtyjen huoltojen yhteydessä, mutta joskus korvattiin Tk3:llakin. Viimeisenä Malmin omana päivystäjänä oli Tve1 nro 415 helmikuun 27. pnä 1976, sen jälkeen vähäisiksi jääneet vaihtotyöt hoiti Malmilla käyneen järjestelijän matkaveturi. En muista Vv13:ea Malmin päivystäjänä nähneeni, mutta enpä ole ollut 24/7 tilannetta tarkkailemassakaan… Sen sijaan Tikkurilassa Vv13 oli, ja sillä hoidettiin myös Korson vaihtotöitä. Huollot tehtiin Pasilassa. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Firth of Forth -rautatiesilta |
04.11.2018 22:52 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Uwe hienosta kuvasarjasta. Turhaan vähättelet kuvien laatua, niistä käy erinomaisesti ilmi kohteen mahtavuus. | ||||
|
04.11.2018 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvan härpäke on todella Demihovon koneenrakennustehtaan (Демиховский машиностроительный завод) tuotantoa. Ensimmäiset koneet valmistettiin 1950-luvun alkupuolella Sverdlovin konepajalla (Механическим заводом им. Свердлова) Gorkissa, nykyisessä Nižni Novgorodissa, mutta niiden tuotanto siirrettiin Demihovolle vuonna 1955. SKS |
||||
|
|
04.11.2018 13:20 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvassa on ПД-2 -tyyppinen 2-akselinen moottoriresiina, johon on vaihdettu ГАЗ-52:n (ГАЗ = GAZ) hytti alkuperäisen ГАЗ-51:n tilalle. Jäähdytin näyttää unohtuneen palauttaa entisöinnin yhteydessä... Mielenkiintoinen ja aikanaan varsin monilukuinen värkki! Näitä "resiinoita" valmistettiin tyyppimerkinnöillä ПД-1, ПД-2, СМД-1, СМД-2, ГМД-1, ГМД-2, ГМД-3, ГМД-4, ПМД-2 ja ПМД-3 vuosina 1955–1974 kaikkiaan 3959 yksilöä (ПД = PD, СМД = SMD, ГМД = GMD, ПМД = PMD). Laite oli tarkoitettu lähinnä kapearaiteisille turveradoille. Eri versioita tehtiin tavaran kuljetuksiin (2085 kpl ГМД), henkilökuljetuksiin (1009 kpl ПД), sairaankuljetuksiin (495 kpl СМД) ja palontorjuntatarkoituksiin (370 kpl ПМД). Kaikkia päätyyppejä tehtiin sekä 2- että 3-akselisina; 2-akselisissa veto siirrettiin kardaanilla taka-akseliin ja 3-akselisissa kardaanilla takatelin etumaiseen akseliin ja siitä ketjuvedolla taempaan. Vetokyky oli mitoitettu enintään yhden vaunun vetämiseen. Vain henkilö- ja sairaankuljetusmallit oli kääntämistä varten varustettu alaslaskettavalla kääntölevyllä, muita joko käännettiin kolmioraiteella tai kääntöpöydällä tai vain peräytettiin suunnanvaihtolaitteen avulla. Moottorit olivat tyyppejä ГАЗ-ММ, М20 tai М21. Polttoainesäiliön tilavuus oli 90 tai 105 litraa. Kalustoon on aikojen saatossa tehty muutoksia, mm. hytti otettu uudemmasta ГАЗ-52:sta ym. Virossa ainakin Tootsin turveradan ratamestarilla oli käytössään ПД-1 (kuvia Resiinassa 3/2000 s. 41). Se on nykyään kapearaidemuseossa Lavassaaressa. SKS |
||||
|
04.11.2018 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| En ole kuormauksen ammattilainen, erikokoisia on kuormassa, mutta kovin vänkyröitä en havaitse - sikinsokin puut silti mielestäni ovat... Urani alkuvaiheen ensimmäisiä ohjeita olivat: "Siirry hieman kauemmaksi paikalltasi tavarajunan kohtaamisessa (koneapulainen)." Toki vastaantulleen yöpikajunankin ikkunasta heitetty tyhjentynyt "yömyssypullo" kilahtaa pelottavasti esim. Hurun tuulilaisn pilariin, saatika paikaltaan sitomatta luiskahtanut ja rivakasti kuormaan roiskaustu tukin pää... | ||||
|
|
03.11.2018 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään eivät ole olleet "Venäjän pojat" lastaamassa noita vaunuja. Melkoisella kiireellä on puut roiskittu kuormaan, uskaltuukohan ns. "ammattilainen" tunnustaa lastanneensa nuo vaunut? | ||||
|
03.11.2018 00:24 | Jorma Toivonen | ||
| Mitäpäs jos tuo kuvassa oleva kaunokirjoitus tarkoittaakin, jotta Moottorivaunu olisi tullut Iisalmeeseen? Kun ei tuo rakennus oikein istu Ylivieskan tavararatapihan raiteille. Iisalmen ykkönen voisi ehkä olla parempi arvaus (tosin – mikä lie rakennus tuo sitten olisi?) Tai sit se on joku Haapajärvi. Jossa tuskin noin tasokkaita laitureita silloin oli. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Vaihtotöitä Patokankaalla 30.10.2018 |
31.10.2018 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin hieno kuvasarja Maurilta, miten siellä "pohjoisessa" junaillaan, näin "etelän asukin" näkökulmasta. (Kuinkas FER:n toiminta?) | ||||
|
30.10.2018 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti "metrot" ottavat käyttövoimansa tuosta raiteiden keskellä olevasta kiskosta? | ||||
|
17.10.2018 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Humppila peittyy hienosti savupilveen, hieno kuva Janilta. Uskoisin, että Dr18:ssa työasuksi riitti T-paita ( http://vaunut.org/kuva/113880 ) , mutta Tv:n hytissä värjöteltiin täysissä tamineissa, ainakin halon heiton aikana. | ||||
|
15.10.2018 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Roopelta, mutta milloinkohan VR uskaltautuu valjastamaan Sr3:t nopeaan matkustajaliikenteeseen? Jotain suurempaa ongelmaa täytynee olla, jota ei uskalleta tunnustaa? Olisiko erinomainen vedonlyönnin kohde? | ||||
|
15.10.2018 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan hieno usvainen kuva Ilkalta hienosta sillasta. | ||||
|
11.10.2018 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan Esahan tuossa edellä asian ilmaisi. Moottoriyksikkönä on tosiaan kaksi GM6-71 moottoria rinnakkain, jotka käyttävät yhteistä voimansiirto-akselia. Kampiakselin päässä on välittömästi levykytkimet, joilla voidaan erottaa moottoripuoliskot voimansiirtokoneistosta. Kumpikin puolisko käynnistetään erikseen ja kytketään "käsin" voimansiirtoon, paineilmalla saadaan kytkimet avattua esim. suunnanvaihdon ajaksi. (tai jotain sinnepäin, saa korjata). | ||||
|
07.10.2018 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| "Eihän tämä minulle enää kuulu", mutta... Varsinkin pimeällä veturin valojen loisteessa meillä käyttöön otetut heijastavat värit (keltainen/valkoinen) vaihteenasettimen näyttölevyssä loistavat melko samanlaisilta (sattunnaisten vanhojen silmien verkkokalvojen havaintojen mukaan). Tässä ei varmaankaan ole mahdollisuutta virheelliseen havaintoon. Muistaakseni noissa läpysköissä meillä ennen selvästi ilmoiteettiin vaihteen asento nuolella tai ympyrällä tai suoralla viivalla. | ||||
|
Kuvasarja: Skotlanti 1987 |
02.10.2018 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| 1950-luvulla isäni hankki 2-osaisen kirjasarjan "Tekniikan ihmeitä ??? ????". Siitä jäi mieleeni tämä Forth-silta. Sillan maalaus-urakka aloitettiin aina alusta uudelleen viimeisen sutaisun jälkeen. Haaveissani on siitä asti ollut nähdä tämä komea silta - haaveeksi jäänee... | ||||
|
02.10.2018 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, ei uskalla nuoriso (= nykyiset kuljettajat) kilkatella kelloja junan saapuessa täydelle asemalaiturille matkustajien huomion saamiseksi pois älypuhelimistaan (yms). Ennen jopa hurun (Hr12) saapuessa asemalle huomiota herätettiin kellon soitolla, vaikka tuuletinmoottorien korvia vihlova ulina jäi tuskin kuulumatta junaan pyrkivltä. Onko muuten Edossa huomioitu tämä huomio-signaalin annon mahdollisuus? | ||||
|
27.09.2018 15:56 | Jorma Toivonen | ||
| Ei kai tuon EFin runko oikeasti ole puuta (?), ehkä ennemmin tuo kori on puuta. | ||||