Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 02.01. 10:47 Teppo Niemi  
  Laiturilla havaittavissa olevasta pölystä päätellen pöhkäisikö ohi täyttä kyytiä Bredat laulaen
kuva 30.12.2023 17:45 Teppo Niemi  
  Tuo rata kalustoineen on ollut tänä syksynä myynnissä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,14414.0.html
kuva 29.12.2023 09:50 Teppo Niemi  
  Erikoisvaunuja on museossa kiitettävästi, mutta entä tavallinen vaunukalusto? Eihän esimerkiksi yhtään puukorista 4-akselista päivävaunua, jossa olisi 1. luokan osasto, ole säilynyt. Ja taitanee sinisen vaunukaluston säilymien olla harrastusyhteisöjen varassa.
Lisäksi säilytyd vaatisi kelvolliset säilytystilat. Eipä taida Rautatiemuseon säätiöllä olla dellytyksiä uuden kaluston säilytykseen....
kuva 27.12.2023 14:12 Teppo Niemi  
  Kuvan alueella tulee lähiaikoina tapahtumaan muutoksia, kunhan Espoon kaupunkiradan rakennustyöt käynnistyvät.
kuva 26.12.2023 15:44 Teppo Niemi  
  Ai, en ole ainoa, joita 1950-luvun moottorivaunujen mallit kiinnostavat.
Mahtaisiko historiikeista löytyä apuja?
kuva 24.12.2023 13:49 Teppo Niemi  
  Esittelylappu kertoo, että kyseessä olisi Kiirunan malmiratapihan vaihtokulkuteiden ohjaukseen tarkoitettu taulu.

Käytössä vuoteen 2002.
kuva 24.12.2023 13:46 Teppo Niemi  
  Rohkenen olla suuresti eri mieltä Elmerin kanssa.
Taulun piirrosmerkit viittaavat, että kyseinen taulu liittyy sähkövoimatekniikkaan. Olisikohan tuosta infolapusta tai sen tekstistä kellää tarkempaa kuvaa?
Oma välttä uotsinkielen taito on rapistunut käytön puutteessa jo nelisenkymmentä vuotta, ja työelämässäkään sitä.eo ole tarvinnut sitten vuoden 2009. Eli kysymyksen lähettämisestä museoon on turha haaveilla.
kuva 23.12.2023 01:12 Teppo Niemi  
  Ainakaan Turun asemalla 1970 luvun lopussa raiteden 2 ja 4 päässä olleita vastaavalla aaettimella varustettuja vaihteita ei tarvinnut erikseen kääntää, kun saapuneen junan veturi siirtyi junan edestä kulkuraiteelle.
liitä
Sen sijaan lähtevän junan rungon liian pitkälle mennyt tuonti aiheutti onglmia, miten alla kääntyneestä vaihteesta selvitään.
kuva 21.12.2023 12:58 Teppo Niemi  
  Hyvä tilannekuva :)
kuva 21.12.2023 11:01 Teppo Niemi  
  Kun tutkin Helsingin Yliopiston almanakkaa vuodelle 2024, niin siitä löytyy auringon nousu- ja laskuajat. Tämän mukaan auringon laskuaika on klo 17 jälkeen jo helmikuun loppupuolella, eli myös tuo TH77 olisi tällöin mahdollinen juna. Keskipäivä tieto kuvan oton ajankohdasta rajaa kuitenkin Petrin kommentin perustella todennäköisimmäksi juurikin tuon P71.
kuva 17.12.2023 17:39 Teppo Niemi  
  Runko taitaa olla raiteella 10 (joka vastaa nykyistä 12).
kuva 17.12.2023 11:09 Teppo Niemi  
  Olikos helmikuussa 1965 enää kanoja (Vr1) Helsingin päivystäjinä?
kuva 16.12.2023 09:43 Teppo Niemi  
  Kyseessä on 1960-luvun puolivälin raidenumeroinnin mukaan raiteiden 6 (paikallisjunat) ja 7 (saapuva kaukoliikenne) välinen laituri.
kuva 15.12.2023 10:30 Teppo Niemi  
  Yleislakkohan oli maaliskuussa 1956 (1.–20. maaliskuuta 1956), oliko Helsingissä silloin näin lumetonta? Ainakin Turusta otettu kuva http://vaunut.org/kuva/161192?kd=15.2.19​56&kd2=25.3.1956 viittaa suuresti, että lumitilanne poikkeaa tämän kuvan tilanteesta.
kuva 14.12.2023 14:04 Teppo Niemi  
  Ja iimaston kehityksessä kannattaa seurata vaikka Ilmatieteenlaitoksen 30 vuoden normaalien muutosta. Silloin eivät yksittäiset vuodet vaikuta suuresti havaittqaviin muutoksiin.
kuva 11.12.2023 06:47 Teppo Niemi  
  Muistaakseni postivaunuliikenne päättyi vasta 1990-luvulla. Ensin niin, ettei vaunukhin voktu jättää lähetyksiä. Useina vuosina vuoden 1987 jälkeen vein joulukortit aina postivaunuun rautatieaiheisilla merkeillä varustettuina.
kuva 05.12.2023 12:08 Teppo Niemi  
  Mutta eipä taida myöskään Rainerin kello olla ihan oikeassa ajassa, Tuo tunnisteissa mainittu kuva oli kulussa 26.marraskuuta https://juliadata.fi/train?s=1923&d=26.1​1.2023 , https://juliadata.fi/timetables/history?​s=1923 . Eli kuvan oikea päivämäärä olisi siis 26.11.2023 eli nyt kuvan päiväyksen 26.12.2023 ero on yksi kuukausi, ei kolme viikkoa.
kuva 03.12.2023 18:37 Teppo Niemi  
  Tälläainen oli myös Kera aina kesään 1968 saakka, kuten useat muutkit seisakkeet sähköistämättömillä radoilla ainakin 1980-luvun lopulle saakka.
kuva 02.12.2023 19:13 Teppo Niemi  
  Aikoinaanhan esimerkiksi Espoosta Hikiälle olisi voinut matkustaa vaikkapa Kauklahden (Klh), Auran (Au) ja Hämeenlinnan (Hl) kautta.
Eli kauttakulku asemat määrittelevät yksiselitteisesti reitin, jota pitkin lipun tariffikilometrit oli laskettu.
kuva 30.11.2023 17:41 Teppo Niemi  
  Tuolloinhan liikenne oli VRn liikennettä.
Ja onhan piirin päälikkökin ohjannut retken sotilasalueelle.
Ja kymmenisen vuotta sitten tilanne oli se, että yksityisraiteille meno edellytti sopimuksien tekoa raiteiston haltijan kanssa. Muuten ei raiteille ole asiaa.
kuva 28.11.2023 16:35 Teppo Niemi  
  Onkos tämä valtatie 2:lla siinä kohdassa Voutilaisen tiehaarojen välissä jossa on hiljan lopettanut kahvikioski.
kuva 17.11.2023 11:22 Teppo Niemi  
  T. Kuntonen kirjoitti aikoinaan erittäin hyvän koulutusmonisteen: Kuljetuskaluston tunteminen: Yleinen osa. Sen vanhemmissa painoksissa (joita on usein ollut myynnissä Suomen Rautatiemuseon vanhan kirjallisuuden myyntipäivillä) kerrotaan noista kolmioista, että ne kertovat vaunun olevan tarkoitettu kalkin yms likaavan tavaran kuljetukseen.

Elikäs tuo kyseinen vaunu kuuluu sarjaan Gbt
kuva 16.11.2023 12:49 Teppo Niemi  
  Esan kommentista tulee mieleen Vaasan junasuorittajan kommentti Vaasan palon juhlien ajalta, kun hän pääsi kotia HMVY:n lätällä. Hän kun kyseli tällaista vaihdetta lähestyttäessä ohjaamossa olevien kielitaitoa.... Ja yksi harrastajista pääsi sitten kääntämään tallaista vaihdetta.
kuva 13.11.2023 21:19 Teppo Niemi  
  Keskustelun puolella asiasta kerrotaan hyvin vähän: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,8290.msg110364.html#msg110364
kuva 13.11.2023 17:02 Teppo Niemi  
  Meitä oli kolmen hengen porukka liikkeellä.
kuva 13.11.2023 10:47 Teppo Niemi  
  Tuo taitaa olla peräti ainoa juna, johon pituus sopisi. Muut matkustajajunathan olivat Helsinki - Kuopio - Kontiomäki - Oulu -pikajunia ja tätä junaa pidempiä.
kuva 12.11.2023 21:34 Teppo Niemi  
  Jos tuossa kuvaparin toisessa kuvassa on merkitty kuvausvuosi, niin miksi sitä ei ole merkitty tähän :(
kuva 10.11.2023 22:46 Teppo Niemi  
  Entäs Oulu - Kontiomäki? Koskas se sai UIC54 kiskot? Saiko se ne suoraan K30 kiskojen jälkeen? Nyt taas tarvittaisiin aikataulukirjan A-osaa ja JTTtä.
Entäpä Kajaani - Kontiomäki. Attilahan on käynyt kyseisenä vuonna kuvaamassa myös Kuluntalahden rataa?
kuva 10.11.2023 11:19 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni tuo linja ei ole osa Rautarouvaa (Imatra - Hyvinkää - Forssa - Turku) vaan niin sanottua Olympiarengasta, eli Helsingin kehän 110 kV siirtolinjaa. Eipä tainnut linja kuulua kuvan oton aikoihin edes Imatran Voima Oy:lle taikka Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle.
kuva 09.11.2023 17:09 Teppo Niemi  
  Ja juna on hyvin todennäköiseti menossa pienenevien kilometrien suuntaan. Onkos puhelinlinjan vierellä pälkkyjä tai raide-elementtejä?
kuva 09.11.2023 11:47 Teppo Niemi  
  Mitäs jos lähtisi hakemaan paikkoja Jyväskylän ja Huutokosken väliltä? Lennätinlinjoissa on yhtäläisyyksiä.
kuva 09.11.2023 10:47 Teppo Niemi  
  Ja paria vuotta aijemmin Tapio Keränen on ottanut kuvan Niinimaalta: http://vaunut.org/kuva/152856. Silloin rata oli puhdasta sorarataa.

Ja Keräsen kuvassa näkyvä linja on PTL:n linja, ei siis rautatien ja jos tämä kuva olisi Niimimaalta, niin se pitäisi näkyä radan toisella puolella kuin rautatien linja. Eli sulkisin itsekin Niinimaan pois.

Nyt ei kai auttane muuta, kuin odottaa, mitä kuvien lisääjä vastaa tarkennuspyyntöön.
kuva 09.11.2023 07:24 Teppo Niemi  
  Ja tuo teleobjektiivin käyttö tekee kiskopainon ja kiskonkiiityksen määrityksen todella haastavaksi. Eli sitä kautta ei pysty varmuudella rajaamaan rataosia. Kiskotus näyttää kuitenkin olevan LK- (eli lyhytkisko-)raiteelle ominaista, eli ensiksi kannattaisi tutkia niitä rataosia, jotka vuonna 1987 olivat B -rataluokan (joko B1 tai B2) ratoja, joille ei hetkeen ole tehty laajoja kunnossapitotöitä (kuten esimerkiksi kiskonvaihtoa)
Nyt tarvittaisiin Museorautatieyhdistys ry:n tunnuksen haltijalta lisätietoja seuravista asioista, jotta kuvan paikka (ja jos hyvin käy myös kuvausaikakin tarkennettua):
Kyseessähän on diakuva, ja kuten tunnettua, Jorma Attila oli valokuvaaja. Jokaiseen dialippaan päätyyn oli kirjoitettuna vuosi ja myös mihin kuvat liityvät.
- Mitä tuon dialippaan päädyssä luki?
- Mistä lähekkäiset siat on kuvattu?
- Mitä itse diaan oli kirjoitettu?
kuva 08.11.2023 18:53 Teppo Niemi  
  Katson tällä hetkellä kuvaa puhelimelta, enkä pysty näkemään kiskonjatkosten enkä kiskonkiinitsten rakenteita.

Ja kun tiedetään kiskotus ja tukikerros, niin sitten voi rajata lisää hyödyntäen myös lennätinlinjojen orsimäärää. Orsimäärät olivat linjalla (poislukien esiopastimien välinen osuus) kohtuullisen vakioita eri rataosille.
kuva 08.11.2023 09:07 Teppo Niemi  
  Perinteisesti rautatien lennätinlinjat ovat olleet katsottuna kilometrien kasvusuuntaan, radan oikealla puolella. Kenttäpuhelimen käyttöohjeet -ohjesäännön lopusta löytyisi karttakuva, josta tuon voisi tarkastaa.
kuva 06.11.2023 12:46 Teppo Niemi  
  Tuohon sopisi kiskopaino, tukikerros, auringon suuntakin, ollaanhan kesäajassa ja kello olisi noin 11. Varjot sopisivat, sillä junan kulkusuunta olisi pohjois-koilliseen. Eikös Korkeakoskella ollut sähkötoiminen, siis kahdella valoaukolla oleva esiopastin? Se selittäisi tuossa rautatien linjassa olevat kaapelit.

Ajankohta voisi sopia myös aikaisemmin julkaistuun kahden lätän kuvaan Haapamäen itäisen tulosuunnan tulo-opastimella.
kuva 06.11.2023 11:00 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni kuvaaja ollut hyvinkin järjestelmällinen.... Eli kuinkas lähellä tämän dian sijainti on samassa erässä Orivedeksi tunnistettuja kuvia?
Tuohon aikaanhan, eli 1990-luvun alussa B1 -rataluokan ratoja, joilla oli siipiomastimia taisivat olla:
Orivesi - Haapamäki - Seinäjoki
Pieksämäki - Varkaus

Oliko vielä muita? Noilta rataosilta siis pitäisi kuvan paikka löytyä. Kaipaan tosiaankin vinkkiä miten tämä kuva sijoittuu suhteessa samana päivänä lisättyihin kahteen kuvaan.
kuva 06.11.2023 10:31 Teppo Niemi  
  Ja tuosta ennen Kuusaan asemarakennuksen siirtoa palvelleesta asemarakennukseta löytyy malli Pienoisrautatiekerho ry:n Löylymäki -radalta: Muinaistieteellisen toimikunnan kaivauskohteen taukotupana on vastaava rakennus, tosin vain TVH:n väreihin maalattuna.
kuva 06.11.2023 08:31 Teppo Niemi  
  Ja kun kuvaa tutkii lisää, niin tukikerroksessa näyttäisi käytetyn hienoa raidesepeliä. Se sulkee pois kaikki B2 -rataluokkaan kuuluneet radat.
Täytynee odottaa, josko Rautatiearkisto -sivusto lähtisi toimimaan.

Ja lennätinlinjojen sijoitus (jäänteet) antaa viitteitä, että juna olisi kulussa kilometrilukemien kasvusuuntaan.

Taas olisi JTT:n korjauslehdistä apuja....
kuva 06.11.2023 08:16 Teppo Niemi  
  Kiskotus näyttää olevan K43 naulakiinityksellä, niin Ossin arvauksessa ei voida mennä Varkauden itäpuolelle, sillä siellähän rata oli kiskoitettu K54 kiskoilla (UIC 54).

Lennätinlinjat ovat purettu, joskin niiden tolpat ovat edelleenkin käytössä. Voisiko veturien sijoituslistoista olla apuja? Mihin 2541 oli sijoitettuna 1990-luvun alussa?
kuva 06.11.2023 05:55 Teppo Niemi  
  Tuo kuva, joka on linkattuna, on kyllä asemarakenns järjestyanumeroltaan 3.

Oikaisun valmistumisen jälkeen ja tuon valmistumisen välissä asemarakennuksen virkaa hoisi tyypillinen rataosaston taukotupa. Siihen aikaan Kikon asema taisi olla todellakin Suomen kevein.

Mahtaakohan Markku Nummelinin kirjoittama kirja kertoa, koska Kilon oikaisu otettiin käyttöön? Joka tapUksessa se tapahtui aikaisemmin kuin Kuusaasta siirrettiin asemarakennus Kiloon
kuva 05.11.2023 19:17 Teppo Niemi  
  Tuosta ovesta mentiin postiin asioimaan.
Kuvasarja:
Dieselin katkua ja siipiopastimia Pohjois-Saksassa
 
05.11.2023 16:44 Teppo Niemi  
  Mielenkiintoinen kuvasaeja. Et käynyt Dagebullissa NEGin junalla? Tai poikkesitko NEGin lipunmyynnissä?
kuva 05.11.2023 15:07 Teppo Niemi  
  Vaiko viimeinen suojastusopastin ennen Oriveden tulo-opastinta?
Orivesi - Jyväskylä välillähän viimeinen suojastusopastin oli kaksivaloinen pääopastin.
kuva 05.11.2023 12:57 Teppo Niemi  
  Tuo persoonallinen 4185 maalaus oli Haapamäen Höyryveturipuston silloisen toimitusjohtajan idea. Vaikka oikean maalauksen olisi voinut tarkastaa menellä ratapihalle. Ja toinen 'maalauspoikkeama' löytyi sivuovien luota, joita puuttui lätille tyypillinen pyöristys.
kuva 05.11.2023 10:30 Teppo Niemi  
  Onko kyseessä peräkkäiset kuvat edellisen lisätyn kuvan kanssa. Tieto tälläisesta ja vielä summittaisesta kuvausvuodestakin auttaisi rajaamaan mahdollisia kuvauspaikkoja.

Etenkin jos kuvassa on niukalti tunnistusta helpottavia yksityiskohtia, kuten lentinlinjoja, kilometritolppia, opastimia, siltoja yms.
kuva 05.11.2023 10:22 Teppo Niemi  
  Tuo, että määraasemakilvessä on kaksi kauttakulkuasemaa, niin sillä ja sähköistämättömällä yksiraiteisella radalla saadaan jo paikkoja rajattua.
Nuo kaksi kauttakulkuasemaa olivat hyvian tyypillisiä Jämsän radan katta kulkeville junille. Eli jossakin Turku - Toijala, Orivesi - Pieksämäki -.Joensuu tai jopa epätodennäköinen Siilinjärvi - Viinijärvi väleiltä kuvauspaikan pitäisi löytyä.
Mutta K54 kiskotuksella ei taideta saada lisää rajauksia

Olisiko kaikki kolme kuvaa kuvattu samoina aikoina? Tuo tieto auttaisi kaikkien kolmen kuvan tunnistuksessa.

Onko kuvan kuvanneelta henkilöltä kysytty apuja kuvan tunnistukseen? Etenkin kun kuva lisätessä todettiin olevan pikajuna.
Väärä junatyyppi voi rajata kuvantunnistuksessa pois sellaiset henkilöliikenteelle avatut rataosat, joilla ei kulkenut kuin pikajunia tai päinvastoin.
kuva 05.11.2023 09:22 Teppo Niemi  
  Eikös Pieksämäki - Joensuu välillä kulkenut myös veturivetoisia henkilöjunia, joita nykyisin kutsuttaisiin taajamajuniksi.
Vaunun määräasemana kun näyttäisi olevan Joensuu.
kuva 05.11.2023 09:19 Teppo Niemi  
  Millä perusteella pikajuna? Kyseessä voi olla myöskin henkilöjunakin. Vaikka vetovoimana on 2 Dv12, ei sillä pysty päättelemään junatyyppiä. Esimerkiksi Vaasa - Jyväskylä junissa oli usein ylimääräinen veruri, joka oli menossa raakapuujunaan.
kuva 04.11.2023 20:15 Teppo Niemi  
  Taitaapa kuvaan päässyt myös Turun kiskoliikennekerhon lahjoittama Lokomon valmistama Bjuström-tyyppinen veturi, joka aikoinaan palveli Turun rautatehtaalla.
kuva 03.11.2023 11:15 Teppo Niemi  
  Ja tuohon aikaan raide- ja laiturinumrot eivät vastanneet toisiaan. Eli Turusta tulevien junathan tulivat laituriin 1 joka taas aikataulukirjassa oli merkitty II eli roomalaisella kakkosella. Helsingistä tulevilla taas tuloraidemerkintä oli III