Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.07.2023 12:30 | Mikko Herpman | ||
| Keli olosuhteet ovat aika paljon mukavia jenkeissä, verrattuna vaikka pohjois-eurooppaan joten tavaroita, koiria, ihmisiä on kätevä heittää lavalle. Lienee historiassa traktoreista kehittynyt lava-autoja joten kasvupolku on ollut luonnollista. Verotus tai laki ei ole säädellyt isommasta mitään tyyliä autoissa. | ||||
|
03.07.2023 12:25 | Mikko Herpman | ||
| Eikös tässä ole jo sitä sähköä joka ei satuta. Vaan kerralla napsauttaa ja loppu tulee. | ||||
|
25.06.2023 16:21 | Mikko Herpman | ||
| Kas kas, penkille pääsee jopa pitkälleen. Ei ole "gettokäsitukia"jokaisella penkillä 60cm välein. | ||||
|
23.06.2023 16:38 | Mikko Herpman | ||
| Tulee tässä jo mieleen miten on ohjaamon ilmanlaatu. Tokihan ilma otetaan suodattimien läpi mutta tuolla takaohjaamossa mahtanee ainakin hiukan kulkeutua hiukkasia sisäilmaan.. No ehkei ole iso haitta tai merkittävä, kaiketi työsuojelu olisi jo sellaisesta huomauttanut... Ei mahtaisi olla iso operaatio laittaa pienet hieman supistavat jatkeet pakoputken päihin ohjaisivat savut hieman ylemmäs. |
||||
|
15.06.2023 15:25 | Mikko Herpman | ||
| Saapa nähdä, uusi tehdas sijoittunee kuvasta vähän vasemmalle. Nykyiset raiteet menevät tuonne näkyvän tehtaan taakse oikealle, puut viedään sinne. Mahtaisiko uusi tehdas saada puut tuolta samalta purkupaikalta kuljettimella taikka tukkiautoilla.. Olisihan se hienoa jos raaka-aine menisi junalla tehtaan toiselle puolelle ja toiselta laidalta kuormattaisiin sitten valmiit tuotteet junaan. Mene ja tiedä, miten tuotteet sitten lähtee, kuorma-autoilla vaiko junalla? Raakapuusta ainakin voisi kuvitella osan tulevan rautateitse. Sinällään tuolla rannassa on kolmen raiteen ratapiha ja ympäriajomahdollisuuskin, joten voisi olla mahdollista saada sieltä pistoraide tai parikin uudelle tehtaalle. Toki tuolta taitaa olla nousua ja jyrkät mutkat, eli miten painava juna mahtaisi nousta mäkeä ja mutkia ylös. Nykyäänhän sinne vain mennään alamäkeä painavilla junilla. |
||||
|
11.05.2023 15:37 | Mikko Herpman | ||
| Kyllä Deevereistäkin joskus tulee aikamoiset käryt kiihdytyksessä. Toki riippuu monesta tekijästä, lisääkö tehot saman tien laitaan vai lisääkö rauhallisesti että turbo ehtii nostaa ahtopaineita ja palotapahtuma on täydellinen. Ja toki miten on säädetty tehokäyrät tässä uudemmassa, monta kuvaa on sivustoilla että savua tulee paljon vähemmän, eli ettei vaan olisi joku nopea tehonlisäys ja tietokoneen ruiskutuskartassa aletaan ruiskuttamaan soppaa vähän reilummin ennen kuin ahtopaine ehtii nousemaan. |
||||
|
|
10.05.2023 11:38 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaa olla myös jonkun verran "koukussa kuormaa", ja lieneekö käynyt vähän tyhjäkäyntiä ennen lähtöä. Kun pistetään tehot täysille niin vähän pöllähtää... Veikkaan että myös uusi Dr19 kömyttelee jossain kohdassa.. Pitäisi olla hiukkasloukko ja SCR katti ettei enää kömytä yhteään mutta onneksi niitä ei ole otettu Suomen vetureihin, säästyy isoilta ongelmilta. Näiss kuitenkin jää päästöt aika pieneksi per tonneille. |
||||
|
20.04.2023 10:57 | Mikko Herpman | ||
| Kaipa metsistä ymmärtävät insinöörit yms. osaavat laskea miten paljon se kasvaa. Ainakin täällä susirajalla tuota metsää on aika lailla. Saa mennä autolla taikka junalla pitkiä taipaleita "puutunnelissa". Toki en mitään ymmärrä metsän kasvatuksesta, mutta sen verran voi havainnoida että talousmetsää se kaikki on. Varsinkin jos poistuu valtateiltä niin puuta kyllä on, ainakin noin silmämääräisesti. Toki aika isoja hakkuitakin on havaittavissa etenkin tämän vuoden aikana. Ilmeisesti kun ei tule puuta venäjältä niin hinta on noussut ja maanomistajat päättäneet laittaa myyntiin.. |
||||
|
20.04.2023 00:10 | Mikko Herpman | ||
| Toinen sininen letku on lämmityshöyryn letku. Eli siitä on saatu aikanaan höyryä vaunuihin ja myös veturi on saanut siitä lämmityshöyryä. Onneksi nykyään on lisätty sähkölämmitys mahdollisuus tähän, eli ei tarvita lämmityshöyryä enää esilämmitykseen. | ||||
|
18.04.2023 09:40 | Mikko Herpman | ||
| Silmä lepää kun näkee että Haapajärven-Äänekosken radalla on läpimenevää liikennettä. Ei ole kovin kauaa kun oli vähäliikenteisten ratojen joukossa. Vaikkei ihan joka päivä kuljekaan niin kuitenkin useampana päivänä viikossa. | ||||
|
14.04.2023 17:53 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva "paneeli Express" junasta! | ||||
|
12.04.2023 11:02 | Mikko Herpman | ||
| Tuo etualan "pelti/rautaläpyskä" lienee lumiauran puskimen tausta. Mielenkiintoinen paikka säilyttää vaunuja, no ovathan ne täällä säältä suojassa. Minkälainen on tämän tunnelin kunto, onko kuiva sisältä, ei vaunujen päälle ei sada mitään? | ||||
|
29.03.2023 13:31 | Mikko Herpman | ||
| Joo, eikös sinne oltu alun perin myyty sellainen kattila, että kivihiili oli kutakuinkin ainoa sille sopiva polttoaine. Taisi olla vähän apinaa koijattu taikka tilaaja ei tiennyt mitä tilasi. | ||||
|
24.03.2023 17:38 | Mikko Herpman | ||
| Diesel Flirtin tapainen moottoriyksikkö tuohon väliin niin mikäs siinä. Vielä jos se mootttoriyksikkö olisi hybridi niin voisi ajaa sähköllä kun sattuu olemaan ajolangan alla. | ||||
|
23.03.2023 16:12 | Mikko Herpman | ||
| Katos, eivätkös nämä rungot olleet seisontaraiteilla aiemmin. Miksiköhän on siirretty tähän laituriraiteille, ainakaan Julian mukaan ei ole vielä tälle päivälle muuta matkustajajunaliikennettä kuin seuraavan aamupendon siirtyminen Ilmalasta Joensuuhun. | ||||
|
23.03.2023 16:07 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva lättäliikenteen ajalta. Kuvassa tapahtuva nopea vaunujen irrotus tai liittäminen oli varmasti Dm7 vaunujen hienoja ominaisuuksia. Etummainen veto-liite-veto on jo irti kun taemman rungon kuljettaja on saanut "pöydän auki" ja ajovalot ovat jo kytkettyinä. Lieneekö ollut normaalia että jälkimmäinen runko on liite-veto-liite-veto, eli onkohan tuo viimeinen liite lisätty runkoon lisävaunuksi taikka onko vain siirto Savonlinnaan. |
||||
|
17.03.2023 12:02 | Mikko Herpman | ||
| Sinällään vanhojen "koneiden" korjaamisen voi suorittaa kaiketi vapaalla tyylillä. Kunhan korjaus on vähintään yhtä luja ja kestävä kuin alkuperäinen. Näinhän näitä todennäköisesti on aikanaankin korjattu, siten miten asentaja/seppä on sattunut osaamaan ja/tai on ollut tarvikkeita. Eli vaikka toinen "pultti" olisi toista isompi, on se aivan täysin museaalinen käyttöesine edelleen. Toki jos halutaan entisöidä niin täytyy olla toki tarkempi miltä lopputulos näyttää. | ||||
|
17.03.2023 11:54 | Mikko Herpman | ||
| Mitäs tuolla repsottavan kannen alla on, kuka on sinne kurkkinut ja unohtanut lukita kunnolla. Eli voidaan lähteä hakemaan syyllistä, joka on tietenkin tärkeää... heko heko.. | ||||
|
17.03.2023 09:43 | Mikko Herpman | ||
| Jospa nämä ovat vaan saaneet uuden värin kattopinnoille. Aiemminkin on ollut tuumailuja mustakattoisista Deevereistä. | ||||
|
03.03.2023 10:37 | Mikko Herpman | ||
| Miten muuten tuo soittokello toimi höyryjen kanssa. Vanhemmissahan oli kaasuvalot ja näin ollen ei mitään sähköä saavilla. Oliko soittokello pattereilla toimiva? Ja oliko sähkövaloilla toimivassa höyryssä myös sähköinen soittokello? Vai oliko olemassa myös naruvirityksiä aurasta veturiin ja kelloon? | ||||
|
02.03.2023 20:19 | Mikko Herpman | ||
| Juu ja juna on toki menossa Alavudelle! Toki jos kysytään pohjanmaalta niin menee Alavurelle. | ||||
|
|
02.03.2023 19:32 | Mikko Herpman | ||
| Käsikäyttöisessä aurassa kaiketi tarvitaan ukko jokaiseen käyttöpyörään. Eli liikutteleman siipiä ja teriä. Piällysmies sitten tähystää ja antaa komentoja tarpeen mukaan. Kun sisällä ährää käyttöpyörää kääntämässä ei näe kunnolla mitään ulos. | ||||
|
|
02.03.2023 19:29 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaisiko ainakin osa olla hmvy:n varastovaunuja? | ||||
|
28.02.2023 11:51 | Mikko Herpman | ||
| Nämä on kyllä hienoja toiminnan kuvia! Olikohan näitä Veto-Jusseja sijoitettuna monille asemille Helsingin ympärille. Ainakin oli tällainen myös Pitäjänmäellä. Eläkkeelle jo jäänyt Jyväskylän kuljettaja tarinoi että oli aika jännää saada ensimmäisiä töitä käydä tekemässä tuntemattomissa maisemissa näillä. Ilmeisesti Pasilasta oli annettu tehtäväksi mennä ja hoitaa ko. paikan vaihtotyöt. Mies oli kaiketi kuin "ulkomailla" kuljettajakoulutuksessa Helsingissä. Ja jäi hetkeksi töihin pääkaupunkiseudulle, kunnes sitten sai paikan Jyväskylästä. |
||||
|
21.02.2023 11:10 | Mikko Herpman | ||
| Tämä oli hiilipolttoinen kun oli tässä. Mutta muutettiin öljylle kunnostuksen yhteydessä. Syynä oli polttoaineen helpompi saatavuus, ja ehkä myös vähemmän kipinöitä ajon aikana piipusta ulos. Taisi olla että yksi big boy ehkä 4005 oli aikanaan jo koemielessä muutettu öljylle ja samaten ottivat oppia toisesta museohöyrystä 844 joka on myös muutettu öljylle. |
||||
|
17.02.2023 13:01 | Mikko Herpman | ||
| Sinänsä liikennöinti kyllä periaatteessa onnistuu talvellakin mutta useimmilla museo-operaattoreilla kalusto seisoo ulkona taikka kylmässä hallissa. Sieltä kun lähdetään kalustoa herättelemään, on aika monen tunnin juttu. Lisäksi vielä mahdolliset lumityöt ratapihalla jotta päästään rataverkolle. Porhalla onneksi on mahdollisuus säilyttää kalustoa lämpimässä hallissa, josta pääsee suhteellisen helposti rataverkolle. Ja vaikka tosiaan moottorit ja koneisto saadaankin lämmittimillä "hereille" on sisusta kylmä ja kostea. Sitä ei nopeasti lämmitetä mukavaksi. |
||||
|
12.02.2023 11:14 | Mikko Herpman | ||
| Tämä veturi on kyllä aivan todella hieno ja kun näin tämän pienenä poikana tulevan kovaa Esslingenin aseman ohitusraidetta IC-junan vetäjänä oli vaikutus pysyvä! | ||||
|
11.02.2023 11:53 | Mikko Herpman | ||
| Kun Paikkuja on tilattu, niin miten on mitoitettu veden ja polttoaineen riittävyys? Tokihan viskureita taisi olla tuolloin paljon, Helsingistä lähtiessä vettä varmaankin sai jo Keravalla tarvittaessa ihan pääraiteen vierestä. | ||||
|
06.02.2023 16:13 | Mikko Herpman | ||
| Juu, Jussi on tarkkana kattokoristeiden kanssa, eipä sattunut omaan silmään nuo!! Sattui tämä vanha kuva http://vaunut.org/kuva/40252 Seinäjoelta, ja kuvassa näkyy jo nuo sähkökoukut ja eristeet. Eli tolppa on varmaankin tulossa. Tämä kuva siis ehkä on otettu 1928 jälkeen. | ||||
|
|
06.02.2023 13:38 | Mikko Herpman | ||
| Pylvään mahdollinen käyttökohde voisi olla lähtöpylväs valaisinlinjalle taikka syöttö ratapihalla oleviin muihin rakennuksiin. Tallin seinässä näyttäisi olevan koukut ja pienet posliinieristimet. Mahtaisiko tulla syöttö tallista tässä ulos ja pylvään päästä sitten avojohtona ratapihan valaistukseen. Uudemmissa kuvissa tulee valaisinlinja myös tallin kulmaan. Toinen mahdollisuus voisi olla talliin tuleva sähkönsyöttö. | ||||
|
|
05.02.2023 10:33 | Mikko Herpman | ||
| Ehdotan edelleen olisiko Karjaa, tässä Kana olisi kutakuinkin samalla paikalla http://vaunut.org/kuva/76791. Riihimäellä tallin päässä ei ole noita koristeita: http://vaunut.org/kuva/113458 Pasilassa tallin pää on hieman erinäköinen, etenkin noiden "nurkkapilarien" muotoilu: http://vaunut.org/kuva/123273 | ||||
|
|
04.02.2023 15:34 | Mikko Herpman | ||
| Ei taida käydä oikein Seinäjoen tallikaan tähän. Ainakin vuoden 1948 ilmakuvassa vanhan tallin tässä päässä on erilainen pääty, ilmeisesti läpiajettava pilttuu. Mutta Karjaa saattaisi olla paikka tässä http://vaunut.org/kuva/76791 | ||||
|
|
04.02.2023 13:49 | Mikko Herpman | ||
| Ei taida olla Kokkola, takana näkyvä tallin osa ei sovi ja tässä kohtaa tallin päässä ei näytä olleen kiskoja Kokkolassa. | ||||
|
03.02.2023 15:33 | Mikko Herpman | ||
| Viime talven kuvasta voidaan huomata että lunta on enemmän kuin tänä vuonna. Vectronin lumiaura aika luminen, onko havaintoja miten tuo aura heittää lunta sivuille kun ajetaan linjalla. Tässä sarjassa taitaa olla vetureista isoin aura ja lähimpänä lumen pintaa. | ||||
|
01.02.2023 12:34 | Mikko Herpman | ||
| Kaiketi on muitakin elintarvikkeita mitkä eivät kylmästä pidä. Toisaalta on myös kemikaaleja, liimat, maalit yms. mitkä evät saa jäätyä. | ||||
|
30.01.2023 13:59 | Mikko Herpman | ||
| Noo, toki jos on sattunut reilusti läskiä istumaan epätasaisesti voisihan se vaunuja kallistaakin.. Mutta toisaalta jos lippulaivalla on tässä 200km/h lasissa pienikin heitto radassa jo paiskoo junaa aika reippaasti. Miten lie vaikuttaisiko myös vaikkapa sopivasti kuluneet pyöräkerrat myös heittoa kovassa vauhdissa, ja miten on iskunvaimentimet iskussaan jotka vaimentavat heittoja.. Pendossa oikoradalla kun vauhtia 200 tai yli niin jo vain paiskoo sivuttain. Kun vauhti putoaa 140 tai alle menee juna jo suhteellisen heilumatta jos rata on tasainen. |
||||
|
|
30.01.2023 12:42 | Mikko Herpman | ||
| Tuossa IC kuvassa kun katsoo rataa, pölkyt näkyvät olevan melko tasaisesti ja muutenkin siistin näköistä rataa, lieneekö topattu ja laitettu vasta tuon kesän aikana. Eli juna ei sitten juurikaan heilu. Tässä kuvassa puolen vuoden päästä rata jo vähän päässyt painumaan ja myös saanut vähän heittoakin...!? | ||||
|
|
29.01.2023 15:37 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän vaan radassa ole pientä "heittoa". Ei tarvita paljoakaan niin jo katon rajassa näkyy selvästi. | ||||
|
29.01.2023 15:35 | Mikko Herpman | ||
| XG siis meni jarruttomana välissä. Kuvasta päätellen jarrut vaunusta kuitenkin löytyy, testailtiinko toimiiko jarrut vaiko ihan varmuuden vuoksi näin jarruttomana välissä Haapamäelle. | ||||
|
24.01.2023 13:27 | Mikko Herpman | ||
| Paikkatietoikkunan ilmakuvien (1946) mukaan rata on koukannut tästä silloiselta ehkä tavararatapihalta tuonne henkilöasemalle kulkien nykyisen valtatie 4 (E75) pohjaa. | ||||
|
12.01.2023 12:28 | Mikko Herpman | ||
| Taitaakohan värilämpötilojen erot tulee lappujen eroista. Osassa vaunuja on loisteputket ja uudemmissa on ledit. | ||||
|
11.01.2023 09:51 | Mikko Herpman | ||
| Mites tuo menee kaksikerrosvaunussa, jos 1500V-syöttö on poikki, katkeaa lämmitys ja ilmanvaihto saman tien. Millainen valaistus säilyy akkuvoimalla, muistelen että aika pian täysivalaistus putoaa "puoleen", jos ollaan vielä pidempään ilman sähkönsyöttöä jääkö vain poistumis-/varavalot vielä päälle? Sinällään tällainen "blackout"-tilanne luulisi olevan otettu huomioon jo suunnittelussa, eli varmaan voisi pitää aivan todennäköisenä että joskus vaunun elinkaaren aikana näin tapahtuu syystä tai toisesta. Järjestelmien halvaantuminen kuulostaa aika huonolta... Mahtaako vesitankeissa olla hätätyhjennysautomatiikka, ettei pääse putket jäätymään tällaisessa tilanteessa.. Kouvolassa kaiketi vaihdettiin toimiva Sr3 junan eteen koska kulkusuuntahan siinä vaihtuu Helsingistä tullessa. Suunnanvaihdon nopeuttamiseksi veturi vaihdetaan Kouvolassa, mikäli sama kone pitäisi ajaa rungon ympäri se ottaisi enemmän aikaa. Nyt uusi veturi odottelee sopivassa paikassa ja pystyy ajamaan junaan kiinni lähes heti kun se on pysähtynyt laituriin. |
||||
|
03.01.2023 11:03 | Mikko Herpman | ||
| Minkähän takia Savon radan pendo odottelee noin pitkään Kouvolassa, jos asuisin edelleen Mikkelissä tämä kyllä harmittaisi.. Oli suosikkivuoro kotiin palatessa. | ||||
|
02.01.2023 20:40 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän värivalinnat ole tehty valmistusaikojen muotivärien mukaan. Saman ajan asuntojen värimaailma on myös aika värikästä jos ei ole nykyajan mustavalkotyylillä remontoitu. Lieneekö Helsingin metrojen muovipenkit samaa oranssin sävyä? | ||||
|
27.12.2022 15:54 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen kuva, hyvinkin ryssän tyylinen ratkaisu. Mitäköhän tavaraa tällä on kuljetettu? | ||||
|
13.12.2022 09:23 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin hieno! Vain kaluston puhtaus herätti huomiota että on pienoismalli! | ||||
|
10.12.2022 19:49 | Mikko Herpman | ||
| Edellisen kerran oli kuva missä Sr1 veti Tr1 1033 veturia kunnostukseen. Ihan mukiinmenevä näky. | ||||
|
01.12.2022 13:33 | Mikko Herpman | ||
| Ihan radan alkuaikoina varmaankin ajettiin Tk3 vetureilla jonkin verran. No ainakin radan rakennuksen aikana ja ehkä myös lumen aurauksissa sekä työjunissa. | ||||
|
Kuvasarja: Hurujuna Rauman radalla |
27.11.2022 11:15 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin mukava ja lämminhenkinen kuvasarja! | ||||
|
14.11.2022 14:32 | Mikko Herpman | ||
| Hmm.. Suomen ilmastossa hoitamattomana, tästä areenasta tuskin on muuta jäljellä kuin alimmat betonirakenteet ja nekin murusina 2000 vuoden jälkeen... ? | ||||
|
13.11.2022 12:06 | Mikko Herpman | ||
| Juna täynnä, siis varovaisesti arvioden reilu 100 henkilöä, ehkä jopa 120. Yksi moottorivaunu kuluttaa 20-30l/100km riippuen ajonopeudesta, kuormasta rataosasta jne.. Eli nopeasti laskien per nuppi tuotetaan tässä vain 1,13 kg/Co2 päästöjä per 100km. Yksin keskivertobensiiniautolla 100km ajo tuottaisi kutakuinkin 13kg/CO2.. Joku varmaan voi kaivella CO2 päästöt vaikkapa halkopolttoiselle Tk3 veturille... Toki "usvadiesel" käy halkotapauksessa puhtaasti bioenergialla, joten onkos sen päästöt sitten tasan puhdas nolla!? |
||||