Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.07.2022 06:26 | Jukka Viitala | ||
| Välittyikö varhaisissa asetinlaitteissa käyttäjälle tieto siitä, että raudat olivat varmasti kääntyneet ja lukittuneet? | ||||
|
09.07.2022 06:15 | Jukka Viitala | ||
| Neuvostoliiton vaunuille ei tapahtunut onnettomuuksia tai ainakaan vaunuissa ei ollut vikoja kultaisina vuosina. Ratapenkalle pudonneet hehkuvat laakeripesät olivat vihamielistä propagandaa ja vahvistetut akselit eivät koskaan katkenneet. Kotpuolessa Tikkamäen hupsis selitettiin kiskon katkeamisella, olihan niitä poikki sadan metrin matkalta joo ja jokeen valunut öljykin oli harmitonta, muistaakseni se poltettiin paikan päällä. Poitsilan kaboom johtui kaiketi sähköveturin kipinästä, itte kävelin rataa pitkin paikalle ja kaasukondensaattia oli metrinen vana jo kilsan päässä, ryssyköissä oli valurautaklossit jarruissa ja juna syttyi tulovaihteella... joka ikinen tutkintaraportti selitti asiat niin, ettei vanjoissa koskaan ollut vikaa. Todellisuudessa koko helkkarin rata Vainikkalasta Kotkaan ja Haminaan löyhkäsi karmeelta vaunujen läikyteltyä koko matkan alleen. |
||||
|
09.07.2022 05:55 | Jukka Viitala | ||
| Huikea ero akselivälillä ja korin pituudella, onko tuo kytkintanko ollut irrallaan vai kääntynyt kaarresäteen mukaan eli onko se aina kytkeytynyt ajamalla kiinni? Miten Stadissa on määritelty kuormanulottuma, jos 2-akselisten korit ovat huidelleet ulkokaarteen puolella ja telivaunut oikoneet sisäkaarteissa? Olin kerran taksissa, joka tarttui ratikan kylkeen ja tottakai ratikka kiilasi pyhää Avensista, taksikuskithan ajavat aina oikein... |
||||
|
26.05.2022 10:13 | Jukka Viitala | ||
| Mitähän olisi oikeasti maksanut, jos Dv12 olisi päivitetty esim 2x Cat C32 -pannuilla tai C32+C18 ja Napoleonin aikainen MGO olisi nakattu poijunpainoksi? Muu maailma ja kilpailijat käyttävät päivitettyjä vetureita, mutta VR tilaa vain uusinta uutta (lastentauteineen). Dr16 ei varmaan opettanut päättäjiä tarpeeksi. Vaihtoehtona edellisille olisi akselipainon korotus ainakin vetokaluston osalta ja miljoonia maileja koeajettu jenkkiveturi hankintaan. Vaikkapa hybridiversiona kunnon dieselillä jonkun apumopomoottorin sijaan. |
||||
|
Kuvasarja: Lakkautettavia tasoristeyksiä |
26.05.2022 07:07 | Jukka Viitala | ||
| Huomioni kiinnittyi Etelä-Sawolaisten sorateiden mainioon kuntoon, takavuosina tuli ajeltua aikamoista haipakkaa noilla seuduilla ja autojeni jousitus ei juurikaan kärsinyt... toisena äärimmäisyytenä Varsinais-Suomi, jossa sorateiden kunnossapito käytännössä lakkasi Vt 1:n muututtua motariksi, jota aurataan kesät talvet, viimeinen niitti oli tienhoitoautojen värinmuutos siniseen, halvin tarjous täytti varmaan tilaajan odotukset. Ekana sinisenä talvena ekan lumisateen jälkeen pelkästään Kaarinassa oli 3 sinistä Volvo FM:ää aura nokassa pellolla, suht kallista lumiaitaa. | ||||
|
26.05.2022 06:25 | Jukka Viitala | ||
| Tyypillinen maaseudun tasoristeys, jossa rata on korkein kohta. Tuosta kun nykäistään kaivinkone lavetilla yli, niin maavara loppuu juurikin pahimmassa paikassa ja 112:n soitto menee sen verran viipeellä läpi, että juna on jo todella lähellä. 30 tonnin kaivinkoneen ajaminen alas lavetilta on hilpeää hommaa kuumien piuhojen alla, alavaunu pitää kääntää lavetilla ja puomia ei voi nostaa kuin aavistuksen. Ennen kuin kalikka älähtää, niin lisään vielä, että konesiirrot tehdään usein yöllä ja tien profiili on vaikea hahmottaa. Nykyään on varmaan navigaattoreissa täppä tuollaisen varalta, mutta vielä 2010 hoodeilla valtion tiellä Koirakivessä oli 3 nyppylää, joista lavitsalla ei päässyt. Tien päässä asui onneksi maatalousmaestro Leppä ja kuin taikaiskusta tielle tehtiin profiilin nosto. Lavetitkin olivat matkalla päättäjän takapihalle, mutta onneksi meillä ei ole korruptiota, maaseudun sorateitä kunnostetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Höpö höpö. | ||||
|
30.04.2022 20:31 | Jukka Viitala | ||
| Puuttuuko veturista sivuikkuna vai onko tilalla sota-ajan panssari? Vähän asian vierestä, nappasiko Valvontakomissio ensisijaisesti Saksassa valmistettua kamaa? | ||||
|
30.04.2022 20:23 | Jukka Viitala | ||
| Reilut 30 v Turun seudulla oleilleena alienina muistelisin sanan Nousiaisten tilalla käytetyn sanaa Nousten. Kuulin tuon joskus Pallivahaa rapsutellessani. | ||||
|
27.04.2022 20:55 | Jukka Viitala | ||
| Ilmeisesti olisi ollut liian äkkipysäys, olin tuollaisen 34-metrisen anturan valussa mukana ja näkyvissä on vain kolmannes rakenteesta + anturat vielä lisäksi. Toinen vaaratekijä on se, että toppari on maston saranapuolella, nuo saranoiden lattaraudat eivät ole kovin syvällä valussa ja jos törmäys murskaa betonin, voi koko näkötorni tulla kyljelleen. | ||||
|
26.03.2022 14:30 | Jukka Viitala | ||
| Lahlessa sortui joku siltakin jäätymisen takia samalla vuosikymmenellä. Kerrostalon sortumaan liittyy tarina pikkupoikien lumisodasta työmaan hoodeilla, pojat luulivat talon sortuneen siihen osuneesta lumipallosta ja olivat aika hissukseen kunnes oikea syy julkaistiin. | ||||
|
|
26.03.2022 09:13 | Jukka Viitala | ||
| Lahlesta löytyy myös Tornator, merkittävä rakentaja sekin. Muistaakseni jompikumpi tai molemmat testasivat betonin talviominaisuuksia vähän nololla tavalla. | ||||
|
22.03.2022 16:42 | Jukka Viitala | ||
| Claytonia vastaava kierukka löytyy nykyisinkin siirrettävistä höyrynkehittimistä, joissa on muutaman hepan polttomoottori pyörittämässä syöttövesipumppua ja öljypoltinta joko mekaanisesti (Bini) tai sähköllä (Höyrymestari). Etuna höyrykattilaan verrattuna nopea käyttöönotto, muutamia minuutteja. Kierukka vähän allerginen veden laadulle ja lyhyistä käyttöjaksoista (putkien yms sulatus) johtuva kierukan nokeentuminen, puhdistus onnistuu vain kemikaaleilla eli happoa veteen ja kristallisoodaa tulipesään. Törmäsin joskus nestekaasua polttavaan versioon, kaasupullot ei vaan oikein anna kaikkeansa talvella, jos niitä ei lämmitä ja höyryn käyttö siihen on vähän nounou. | ||||
|
12.03.2022 06:58 | Jukka Viitala | ||
| Kemin kaivoksella oli kaivinkoneen alustalle rakennettu Ruston-Bycurus RB45 -kiertopora, ainoa Suomessa. Kone toimi sähköllä, porakanki oli 12 m samoin pystyreiän syvyys, reikä 8" ja myrkkyä meni reikään 500-700 kg riippuen tavarasta. Silloisissa Aniittilaatikoissa oli 1 ainoa 25 kg:n pötkö ja 20 m köyttä, possu piti laskea reikään, ettei pohjalla ollut dyny ja nalli suuttuneet. Varsinaisena polttoaineena oli ANFO, jota sekoitettiin Kontio-Sisun päälle rakennetussa 5 m3 Kissingin sekoittimessa ja laskettiin reikiin 3 tai 4 ":n letkulla. Yhdessä paukussa oli noin 50 t r-ainetta eli Sisu sai ravata kymmenkunta reissua eestaas. 80-luvulla tilalle tuli vettä kestävä Kemiitti 110. Kemin talkkikarbonaatti oli niitä harvoja kiviä Suomessa, joita pystyi poraamaan kiertoporalla, hiukan nuoremmalle Siilinjärven kaivokselle rakennettiin maailman suurin päältälyövä poralaite, Tamrock Herbert 4000, alustana CAT 245 ja reikäkoko 8-10". Pelkkä porakone oli kuplavolkkarin pituinen. |
||||
|
05.03.2022 06:36 | Jukka Viitala | ||
| Tuommoinen kaikki paino vetävillä on varmaan ollut yhtä hilpeä linjalla kuin Dv 15/16, jotka käyttivät koko raideleveyden, jos koukussa oli vähänkin vedettävää. | ||||
|
05.03.2022 06:18 | Jukka Viitala | ||
| Mulla oli hilpeä junakohtaus Yli-Raumon sillalla 1990. Ajelin loppusyksyn pakkasissa suvikumeilla kohti Torniota ja sillan kannella vetopito katosi kokonaan, samaan aikaan puomit alkoivat kalkattaa. Torniosta tulevan rikastejunan valot valaisivat jo rataa kiiltävää, kun syöksyin lailla kojootin turvalliselle maantielle. Nykyään tuossa taitaa olla erillinen maantiesilta. | ||||
|
05.03.2022 05:54 | Jukka Viitala | ||
| Pikkupoikana 1989 päällystettiin takaoikealla oleva kuuri. Sen katonrajassa (lanternikatto) parveili kymmeniä puluja ja löydettiin tukipilarin juuresta ritsat, joilla nirhattiin puluja ruokiksella, nakattiin raadot alempana olleelle raiteelle. Yhtäkkiä radalle heitetyt pulut katosivat ja ritsatkin löytyivät milloin mistäkin. Viereiseen laituriin oli tullut Neuvostoliiton kauppalaivaston koululaiva. Laivan lähdettyä ritsatkin löytyivät sieltä, mihin ne jäivät. Muutama vuosi aiemmin Kotkassa oli hirveä haloo Sapokan kadonneista joutsenista, jotka olivat päätyneet neukkulaivan ruokalistalle. Rikostutkinta ikäänkuin kuivui kokoon, kun selvisi tipujen loppusijoituspaikka. N-liiton puuhastelut olivat aina hiukan lain yläpuolella. |
||||
|
27.02.2022 18:08 | Jukka Viitala | ||
| Google Earthin kuvissa näkyy tornit, joen puoleinen on valettu noin puoliväliin ja toinen on vain neljänneksen korkuinen. | ||||
|
26.02.2022 04:09 | Jukka Viitala | ||
| Käväisin viikon kostean paikan leirillä Baumassa 2007. Muoviämpärikansan edustajana jok ikisellä messuosastolla tarjottu ilmainen vehnäolut oli totta kai juotava tai no 2 samantien, sehän voi loppua. Paluulennolla maksa huusi enemmän kuin koneen moottorit. Munchenin U-Bahnista jäi hassu hajumuisto, löpö ja kumi. Ilmeisesti kaluston pyörissä käytetään gummia pehmentämään kulkua ja laippoja voidellaan löpöllä. Haju ei oikein istu ökologiseen sähkömetroon. |
||||
|
25.02.2022 15:47 | Jukka Viitala | ||
| Järeät jäykisteet, onko arvolastille haettu törmäyskestoa? Meikäläiset kloorivaunutkin vaikuttavat leluilta tuon rinnalla. | ||||
|
Kuvasarja: Boden 14.2.2022 |
19.02.2022 08:40 | Jukka Viitala | ||
| Rödbergetissä näyttäis olevan samanlaisia hilpeitä mutkapiippuisia konepyssyjä kuin Gotlannin Tingstädessä, eli pössykät on pystyssä kuilussa ja piippu tekee loivan suorakulman. Veikkaan osumatarkkuuden olleen luokkaa "kulsprutan", mutta ruutia paloi ja ääntä lähti. Gotlannissa on myös ylöshissattavia kanuunoja, ruåtsalainen erikoisuus sekin. | ||||
|
19.02.2022 08:21 | Jukka Viitala | ||
| Melko normaalin värinen maisema. Viime syksynä pisti silmään kuparinvärinen tie ja kaiteet, kun kävin vastapäisessä Räpsöössä kuvaamassa linnakkeita. Paikallinen ympäristösihteeri oli varmaan katsellut muualle, kun siperialaisten sähkösuodatinta oli putsattu. Räpsöössä on 2 alkuperäistä 6" venäläistä Canet-tykkiä atomikilpien alla, sinällään harvinaisuus, Suomenlahdella nuo modernisoitiin hiukan pidemmällä Tampellan putkella. Tuliasemat löytyvät karttapaikalta pikku ympyröinä, keskimmäistä, riisuttua kenttälinnoitettua asemaa ei ole merkitty, mutta se on karttanimen Reposaari p-kirjaimen kohdalla, maavallin ympäröimä pulttikehä. Saaren eteläpään yksityislinnake on helpommin löydettävissä. "Linnakepuisto". Muistaakseni tuo ja Paraisten IT-tykit olivat ainoita yksityistykkejä sota-aikana, Paraisilla sotiminen jäi pariin laukaukseen KK-ampujien vastattua tulitukseen. | ||||
|
19.02.2022 07:29 | Jukka Viitala | ||
| Aika leveä rako laiturin välissä, oliko vaunuissa tai asemilla lippaa siihen rullakkoja ja trukkeja varten vai siirtyikö rahti vain kuvan menetelmällä? | ||||
|
19.02.2022 07:21 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa juustohöylä-Coronoissa oli erikoisuutena 2 erilaista sytytysjärjestystä, nykystandardi 1-3-4-2 lisäksi 1-2-4-3, koneesta lähti melkoinen ryske ja sauhu, jos ei ollut tarkkana. Moottorin takapään akselitiivisteenä oli runkolaakeripukkiin kietaistu rasvanaru, kaverin faija laittoi sitä vähän liikaa eikä moottori käynyt omineen, hinailtiin sitä iltapäivä ja lopulta kone kävi kaasu pohjassa tyhjäkäyntiä, kunnes alta kuului bling ja kone sammui. Tiukka tiiviste kuumensi akselia niin paljon, että se katkesi. Kuului pientä jupinaa, kun myllyä irrotellessa vauhtipyörä putosi maahan. | ||||
|
|
19.02.2022 07:02 | Jukka Viitala | ||
| Toyota Corona 1500? The ikiliikkuja HiAcen alustalla ja 2R-koneella, jossa 3 runkolaakeria. | ||||
|
19.02.2022 06:56 | Jukka Viitala | ||
| Näyttäis olevan myös astinlauta junahenkilöä (tuolloin MIES) varten. | ||||
|
12.02.2022 10:34 | Jukka Viitala | ||
| Onkohan tuosta leikkauksesta tippunut koskaan kiviä radalle? Lustasuunnat ovat lupaavia ja maatkin roikkuvat ihan reunalla. | ||||
|
12.02.2022 10:29 | Jukka Viitala | ||
| Nykypäivän paljasnilkkainen matkustaja pahoittaisi kyllä mielensä laiturilla olevista lumikikkareista. | ||||
|
05.02.2022 16:59 | Jukka Viitala | ||
| Jenkeissä dieselsähköisissä vetureissa on optio toimia varavoimalana, onkohan tuossa? Dr 12 ja 13-sarjoissa ei ainakaan mainittu asiasta. | ||||
|
05.02.2022 14:34 | Jukka Viitala | ||
| Pumppuresiinaan liittyy muisto, pumppailtiin Hillon ratapihan keskiraiteilla työkaverin kanssa ja aisan päällä oli pari lootaa kiskoankkureita, takaa hiipi Dr14 ja välin ollessa parikyt metriä, veturi töräytti molempia torvia. Aamu-unet karisi silmistä sillä kertaa ja rojut lensi raiteiden väliin silmänräpäyksessä. Veturin hytistä kuului hilpeä hihitys sen rullatessa ohi... Hihitys vaimeni parin viikon päästä, ratapiharemontin mestari nosti asiasta haloon, raiteemme oli suljettu ja joku neropatti päästi veturin sinne. Liikennepuoli ei juurikaan kunnioittanut rataosastoa tuolloin. |
||||
|
05.02.2022 14:03 | Jukka Viitala | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=RR7Q27cIEvo Näyttäis olevan maailman suurin kiskoilla kulkeva vedenkeitin, kuvaaja kehuu dieselin olevan mukana vain varmistuksena, mutta dieselin ääni kertoo toista ja veturin pillikin soi hiukan laiskasti. Höyryä puhalletaan hikihanoista, mutta vetokaappiin asti sitä ei riitä, savu nousee kuin inkkarien leirinuotiosta. Todennäköisesti jenkkien tukes on rajoittanut maksimipaineen ja UP on päättänyt kuitenkin saada värkin kulkemaan PR-mielessä, työnnettiinhän meilläkin museovetureita dieselillä elokuvissa, kuten Rautatie |
||||
|
20.01.2022 17:15 | Jukka Viitala | ||
| Onko tuohon tehty lopunajan kattoremppa, näyttää naulatulta filttikatolta ja ikkunoiden yläpuolelta puuttuu jotain? | ||||
|
15.01.2022 09:58 | Jukka Viitala | ||
| Silta oli aikoinaan yhteinen maantieliikenteelle. Porkkanan peräpää on varmaan vielä Kyrönniemen tunnelissa, josta kolmannes oli ohuella betonikannella katettua avoleikkausta, päällä oli leirintäalue 1983 ja tietysti majoituttiin just kannen päälle, yöllä tuli sitten tavarajuna ja olo oli kuin katastrofileffasta... | ||||
|
23.12.2021 08:44 | Jukka Viitala | ||
| Mitenköhän päätyikkunat on pidetty tähystyskelpoisina etenkin matalan katon puolella? Viimeisenä keikkuva vaunu on varmasti kerännyt kaiken lumen ja kesällä hiekanpölyn muuta junaa korkeampaan päätyynsä. | ||||
|
23.12.2021 08:37 | Jukka Viitala | ||
| Kuinkahan monta kamiinalämmitteistä vaunua paloi vuosien varrella? Aika piikaisia nuo suojaetäisyydet. | ||||
|
17.12.2021 20:49 | Jukka Viitala | ||
| Missä tuo legendaarinen vaunupaneeli valmiustettiin ja oliko materiaalina aina haapa? | ||||
|
17.12.2021 20:47 | Jukka Viitala | ||
| Oliko Vorsan radalla dieseliin siirtymisen syy vetovoiman lisäys (heh) vai käyttökustannusten alentaminen? Vähän piikaisia on nuo Valmetit Tubitzen rinnalla. Olisi kiva nähdä kapsujen tehovertailu, vaikkapa koukusta mitattuna? | ||||
|
03.12.2021 23:27 | Jukka Viitala | ||
| Superhuru oli kyllä omaa luokkaansa, odotettiin junaa Hml laiturilla kun jostain Parolan takaa alkoi kuulua matala tum-tum-tum... VR:llä aktiivina vielä ollut faijani sanoi, että nyt tulee jotain ennennäkemätöntä ja jumankauta niin tulikin. No joo, tulihan tuolla nähtyä sähköhydraulinen veturikin, keksinnöllä ei ollut enää suurta matkaa Sveitsin sähköhöyryvetureihin. | ||||
|
03.12.2021 19:16 | Jukka Viitala | ||
| Juurikorven suuri muutos alkoi 1984, kun Haminan liikenne tuli mukaan. Heh, näin tuolla ekan kerran höyryveturin pakkasella 1984 tjsp. Tk3 muistaakseni. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 21:41 | Jukka Viitala | ||
| Kiitos Hannu! Mulle Ruotsin rautatiehistoria alkoi avautua käytyäni 1990-luvulla usein työn puolesta ja myös vapaa-ajalla Gotlannissa, jossa oli aikoinaan melkoisen kattava kapsuverkosto. Ajeltiin Bläsen dieselvetoisella kaivosjunalla hiukan nauttineina, veturinkuljettaja varmaan eniten... Nyt olis mahdollisuus ajaa (kapsu)junalla Romaan, säästyis puuduttavalta Italianreissulta. EX-rouvallani ei mennyt ihan jakeluun, kun pysäytin vuokravollen kyläpahaseen ja kerroin, että ollaan Rooman keskustassa, ota kuvia! Tädin modersmål oli ruåtti, mutta matkalla kännykkä vei voiton maisemista eikä lukenut kylttejä. Lupasin viedä hänet Roomaan joskus seukkailuaikoina joten mission accomplished! http://forening.gotlandstaget.se/ |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 20:04 | Jukka Viitala | ||
| Liittyykö Vanhankaupungin itäpuolella (Skeppsbrokajenilla) olevat raiteet jotenkin tähän rataan vai mistä ihmeestä sinne on kuljettu? | ||||
|
27.11.2021 19:39 | Jukka Viitala | ||
| Jotenkin ajolangasta ja höyryveturista tuli mieleen käkikellomaan sähkölämmitteinen höyryveturi: http://loco.skyrocket.de/img/sbb_e3-3__1.jpg | ||||
|
27.11.2021 19:33 | Jukka Viitala | ||
| Alkuperäinen peltijopo oli vähän halpispyörän maineessa, littana plooturunko oli onnettoman heikko sivuttaisrasituksille ja taipui palautumatta. Faijalla oli joskus isopyöräinen sellainen ja hän potki vauhtia toinen jalka polkimella, runko taipui 90 kg:n alla banaaniksi vuodessa. Jostain kumman syystä Helkaman fillarien laakerit eivät koskaan olleet niin liukkaita kuin Tunturien, ne rullasi tuplamatkan alamäen jälkeen. Armeijassa sain sitten pallopyöräisen 26" Helkaman, vähänkös v**utti polkea alamäissäkin, kun jessuksen aikaiset 28" Pyrkijät meni ohi molemmin puolin. | ||||
|
|
27.11.2021 19:10 | Jukka Viitala | ||
| Aidossa Ponissa ei ollut satulan ja navan välistä viistoputkea vaan pakkari toimi takahaarukan yläputkena. Yhtäpuuta hitsattuina siis. Notkui kivasti kakspäällä... Bongattiin joskus 80-luvun alussa karsee fillarionnettomuus silloisella Kt61:llä Töytärin ja Myllykylän välisellä suoralla, Poni lojui ajoradalla ja pyöräilijä tienvarsiojassa hukkumaisillaan tikkuaskin syvyiseen veteen. Käännettiin äijä selälleen, umpikännissähän tuo oli ja Poni viereen, sitten syttyi se kuuluisa järjen valo ja irrotettiin Ponista stonga sekä satula, nehän oli yksviiksisellä ruuvilla kiinni. Lopputulos ei hivellyt silmiä, joten otettiin autosta työkalut avuksi ja puolen tunnin äherryksen tuloksena Poni oli muttereina 10 m matkalla pientareella, saatiin keskiökin purettua. Veikkaan äijästä päässeen pienoista mutinaa kun palasi arkeen ja tajusi putkikamelin olevan yksin kimmin palasina. Hyi meitä. |
||||
|
|
26.11.2021 17:58 | Jukka Viitala | ||
| 128:ssa oli hiivattimaiset etujarrut, jotka jumivat jo suola-auton äänen kuullessaan. Jakohihna oli suojattu vain katseilta, sopivilla talvikeleillä se jäätyi kiinni kampuran hihnapyörään ja startin vääntö kietoi koko hässäkän hihnapyörän ympärille aivan hel***in piukkaan, ihme kyllä venttiileille jäi tilaa. 2-ovisissa koreissa B-pilari alkoi melko nuorena katketa sivuikkunan alareunan tasalta, pikku suunnitteluvirhe. 128Z oli koriltaan monikäyttöihme, vähän Mummo Ankan autoa muistuttava. Lada oli ulkoa likimain 124, puskureissa oli tuhdimmat pystykävyt kuin fiudessa. Sisustus oli samanlainen, Ladassa oli lämpömittari merkkivalon sijaan ja selitteet venäjäksi. Kori paksumpaa pehmopeltiä, n. 100 kg painavampi, erilaiset jarrut ja takaiskarit. Moottori oli Ladaa varten tehty, alakerta oli otettu fiuden järeimmistä malleista ja päälle oli väsätty uniikki kansi uniikilla SOHC-ratkaisulla säädettävin heiluvivuin (vähän kuin Fordin Pinto, fiuden OHC:t olivat prikkasäätöisiä suoraan venttiiliä painavia) ja ERITTÄIN uniikilla veivisäätöisellä ja lukittavalla ketjujakopäällä, josta kuului se tuttu "venäläinen ääni". Konela myi joskus kotimaista öljynpainekiristintä, mutta tosi ladamiehet ei moisesta härpäkkeestä piitanneet vaan löysäsivät kiristimen, veivasivat moottoria pari runtua ja kiristin kiinni, sadan kilsan jälkeen kuului taas säkätys. Ladan työn laatu oli vähän sinnepäin, noin -76 nokka-akselit olivat vähän pehmoisia ja virranjakajaa sekä öljypumppua pyörittävä ratas sorvasi joskus poorinsa veke öljypumpun päästä, jos öljy oli vähän nihkeää pakkasella. Maksoi muistaakseni pari markkakymppiä marmori (heh) tiskillä ja vaihto kesti 5 minuuttia, kunhan noukki jakajan pois ja kalasti rattaan sopivalla puukepillä. Ladasta oli se harmi, että 124:n myynti torppasi lähes kokonaan, perusmalli oli toki liian Lada, mutta Twin Cam-versiot olivat eri maata. 80-luvulla aikasen moneen Ladaan tiputettiin fiuden TC-moottoreita, 1600 kävi suoraan ilman muutoksia, 1800 ja 2000 sopivat myös, mutta konttorista riippuen tuli jupinaa jarruista sun muusta jonninjoutavasta byrokratiasta. TC-lallin rinnalle ei kannattanut tulla uhoamaan nelipyttyisellä bemarilla, kaalivankkuri oli jo kaukana kun bemarikuski yritti löytää tien kuminkäryn seasta... |
||||
|
12.11.2021 22:15 | Jukka Viitala | ||
| Linkin kommenteissa jo mainitsin, että öljysatama oli nykyisen sairaalan LUOTEISpuolella. 1970-luvun alussa raiteistolle oli varastoitu 10-12 Gk/Gks-vaunua, joita ei saatu poikaporukalla liikkeelle, saksanihmeissä oli jotain outoja jarruja. Kiskot olivat jo silloin mustassa ruosteessa, väri tuli varmaan kreopölleistä, kaikki päällirakenteet oli sysimustia. Vähänkö pelottavaa alle 10 v naperoille... Karkuunhan me juostiin kun jossain rapsahti. |
||||
|
12.11.2021 22:03 | Jukka Viitala | ||
| Lipputanko on Tavaran kulmalla, siitä vasemmalle ratapihaa. Ykkösraide kulki suunnilleen kellon kohdalta. Takana häämöttää kirjasto, joka tehtiin ekana ratapihan päälle. VR:n henkilöstölle Tavara oli aarrearkku. Suurin osa tavarasta meni varuskuntaan ja pyssyvaltio hylkäsi vaurioituneet tavarat lavatarkkuudella, 999 kg hernekeittoa jakoon... pyssyvaltion kamat olisi pitänyt hävittää sotilaallisesti, eli se vaurioitunut 1000 kg rokkapurkki upotettiin suohon ampuma-alueella ja kirjanpito täsmäsi. Intin sekamehuakin tuli juotua sen verran, että ensikosketus juomaan harmaissa oli vähän laimea. |
||||
|
12.11.2021 21:32 | Jukka Viitala | ||
| Ratalinja kulki tuon punaisen rakennelman läpi kaartaen oikealle koko matkan. Haminan reissuilla ei kannata ottaa todesta kaikenmaailman patasia ja salpalinjatietäjiä, ne kertoo juurikin kuulijalle sopivia tarinoita. |
||||
|
12.11.2021 21:25 | Jukka Viitala | ||
| Raiteet...? Sahalle oli joskus 1 raide ennen seiskatien uutta siltaa 1938-40. Tien vieressä oli 70-luvulla jo umpilahonnut pätkä, mutta väärällä puolen tietä. Yritettiin joskus 1989 leikata railo asfalttiin, ei tullut mitn. Pohjattomaan savikkoon oli upotettu asfalttia yli 70 cm 1940-1989. Tervasaaren Ristiniemen sahalla oli vielä 70-luvulla kattava rilliraiteisto, mutta Volvon Boxerit tekivät sen tarpeettomaksi. |
||||
|
12.11.2021 16:32 | Jukka Viitala | ||
| Haminalainen kateus nosti päätään ja vuokralainen, joka osti aseman (liian halvalla tottakai), savustettiin pois, kiinteistö on kaiketi taas kaupungin. Vanha linkkariasema oli viereisen marketin lihatiskin paikalla, vähän vaikea kuvitella onnipussia sinne tiskin eteen. | ||||
|
12.11.2021 16:28 | Jukka Viitala | ||
| Rakennuksessa toimi aikoinaan kalansavustamo, "Huuhon Jussin matalikko", josta moni kalaan lähtenyt herraseurue haki alibin Kotkaan tai Helsinkiin suuntautuneelle kuivan maan saalistusreissulle. | ||||
|
12.11.2021 16:24 | Jukka Viitala | ||
| Turussa kaiketi vielä majaileva Famnen on myös samaa sarjaa, mutta siihen on tehty matkustajalaivan kansirakenteet. Merikarhua on pidennetty muutama metri, se upposi (oman peräaaltonsa takia?) Hiirenkarin edustalle ja laivan perään haluttiin lisää kantavuutta. Muistaakseni se olisi käynyt vielä tuonkin jälkeen perusteellisemmassa pesussa, näin kuvia näistä joku 25 v sitten joten voin olla väärässäkin. |
||||