29-128394 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.01. 05:54 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos, Erno. Täytyy joskus katsoa, olisiko Rauman ratapihalta jotain mielenkiintoisia kuvia. Vaikka asunkin Raumalla, ei ole tullut käytyä Rauman ratapihalla kohta vuoteen. Viime kerta oli keskiviikkona 25/1-2023. Ajoin silloin tamperelaisen työnopastajan valvonnassa junaparin 3430/3716 (Sr1 3100) välillä Tpe-Rma-Tpet.
kuva 14.01. 14:25 Ari-Pekka Lanne  
  Harvemmin on sellaista keliä, että voisi surutta kiskaista täydet sähköjarrutehot.
kuva 14.01. 12:11 Ari-Pekka Lanne  
  Ja toki paljon toistuu samanlaisiakin rutiineja ajeluissa, mutta keli vaikuttaa paljon. Syksyn pahimmilla lehtikeleillå sähköjarrulla ei paljon virkaa ole.
kuva 14.01. 12:04 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä hyötyjarrutuksilla on merkitystä junaliikenteen energiankulutukseen. Toijalan yleisönpalvelupysähdyksestä Kuurilan suuntaan lähtiessä on yleensä sellainen tilanne, että vastaan tulee Toijalaan pysähtyvä juna. Ja kyllä siinä on aina hyvät kilovoltit langassa. Sen olen huomannut.
kuva 14.01. 11:17 Ari-Pekka Lanne  
  Sitä ei voi tietää, johtuuko jännitteen pieni nousu jonkun muun sähköjarrutuksesta vai jostain muusta. Mutta sen olen pannut merkille, että langan jännite yleensä hieman nousee, jos itse hyötyjarruttaa.
kuva 14.01. 10:25 Ari-Pekka Lanne  
  Ja Esan eiliseen ihmettelyyn ajolangan jännitteestä. Se tosiaankin vaihtelee tilanteiden mukaan. Jos vaikkapa pari raskaampaa tavarajunaa lähtee samaan aikaan joltain asemalta eri suuntiin, niin sopii tarkkailla jännitemittaria, ettei lanka kuivu. Siinä sitten hiljaisesti, kumpikin omaa kilovolttimittariaan töllöttäen ja tehonpyyntiä säännöstellen, haetaan sitä tasapainoa.
kuva 13.01. 21:47 Ari-Pekka Lanne  
  Ainakin Topin mainitseman tehoelektroniikan jms. vika- ja häiriötilanteissa.
kuva 12.01. 15:07 Ari-Pekka Lanne  
  Raimon eilen torstaina 11/1-2024 klo 10:25 esittämää kysymystä omalle pihamaalle kutsumatta ilmaantuvien MIB-stalkkereiden kuvaamisesta pohtiessa luulisin, ettei tällaisesta tilanteesta saatuja kuvia kannata tarjota Satku-Länspaperille. Kantishenksut kuittaisivat asian »tiskivesitapauksena».
kuva 09.01. 19:58 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän tuossa linkkaamani kuvan alla olevissa kommenteissakin todetaan siinä esiintyvän ympärilyöntiä takatelissä. Se on usein hyvin hetkellinen ruopaisu, ja voi esiintyä takatelissäkin.
kuva 09.01. 18:07 Ari-Pekka Lanne  
  Tuskin sentään jarrutönkät. Siperian Susi on herkkä sutaisemaan hieman tyhjää: http://vaunut.org/kuva/73362 .
kuva 07.01. 14:42 Ari-Pekka Lanne  
  On siellä ollut ravintolakin toiminnassa vuosikymmeniä, mutta viime vuosina toimintaa on ollut vaihtelevasti: https://ls24.fi/uutiset/vesitorni-on-tod​ellakin-tuulinen-paikka-liiketoiminnalle​-marraskuussa-aloittanut-yritys-sulkee-o​vet . Viime kesänä ravintolan tiloissa toimi muutaman opiskelijan pyörittämä kesäkahvila, mutta ymmärtääkseni torni on ollut nyt syksyn ja talven ajan taas kokonaan suljettu.
kuva 04.01. 09:59 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, en tiedä miten ne linjallejääntien suhteet mahtaa nykyään mennä. Enkä sitäkään, kuinka suuri osuus Sr2:n elektroniikalla on viimeaikaisiin myöhästymisiin. Ei se elektroniikka aina pelkästään pahastakaan ole. Juuri tänään aamulla eräs yön seisonnassa ollut Sr1 teetti aamuöisen ajolangan jännitekatkon jäljiltä sellaisen pienen elvytysjumpan, jolta Sr2:n teknisten hienouksien turvin oltaisiin jo alkuunsa vältytty.
kuva 31.12.2023 09:45 Ari-Pekka Lanne  
  Pylväsrivistö näkyy Jykän ilmakuvassa vuodelta 2020: http://vaunut.org/kuva/153318 . Siinä vasemmassa yläkulmassa. Ilmakuva on samalta ajalta kuin tällä hetkellä mäpsissä tarjolla olevat ilmakuvat. Niissä näkyy jo hiilikenttä stalkkereineen ja reklaimereineen, mutta ei vaununkääntörakennusta, puhumattakaan vaununsulatussuuleista.
kuva 31.12.2023 08:00 Ari-Pekka Lanne  
  Näitä erottaa mäpsin ilmakuvassa irtolastilaitureilta, siitä Nordic Bulkin navetoilta, kohti Meri-Porin kivihiilivoimalaitosta johtavan vanhan kuljettimenpätkän varjokuvassa.
kuva 30.12.2023 10:25 Ari-Pekka Lanne  
  Sepä. Mut ajattel, yhdellä Dv:llä liikuteltiin Tahkiksessa liki 4000-tonnisia hiilarijunia!
kuva 30.12.2023 08:06 Ari-Pekka Lanne  
  Veto tapahtui kumipyörien välityksellä. Ja näytti usein melko väkinäiseltä. Mutta ihmekös se, jos pari tonnia enemmän painavan Deeverinkin ote kiskosta tahtoi lipsua samoissa olosuhteissa. Kaikkialla, lähisaarien mökkien ikkunoita myöten, ikuisuuden leijuvaa hienojakoista, mustaa kivihiilipölyä, kostutettuna Raumanmeren suolaisella meriusvalla.
kuva 29.12.2023 23:35 Ari-Pekka Lanne  
  Kuljettimen tolppa.
kuva 29.12.2023 20:39 Ari-Pekka Lanne  
  Joskus rautatie antaa. ― Joskus se ei annakaan...
kuva 29.12.2023 15:55 Ari-Pekka Lanne  
  Ei niitä ainakaan useissa yksilöissä ole nostettu konehuoneesta tuonne katolle. Kokeilun syynä on huoli siitä, että henkilökunta pihistäisi näiden sähköjarruvastusten hukkalämpöä eväittensä korventamiseen: http://vaunut.org/kuva/105446 . =oD
kuva 29.12.2023 07:32 Ari-Pekka Lanne  
  Vihrein ja kellertävin lampuin koristeltu »joulukuusi» sopii hienosti par'aikaa elettävään joulunaikaan.
kuva 27.12.2023 20:32 Ari-Pekka Lanne  
  Vaunujen virransyötön nappula löytyy. Muissa vetureissa junanlämmityksen katkoon on vaikeampi olla havahtumatta, koska se sytyttää sinisen merkkilampun, mutta saksalainen on halunnut tässäkin poiketa standardista.
kuva 27.12.2023 10:48 Ari-Pekka Lanne  
  No ni, sans se! Ajattel, elokuvaan johdatteleva vinkki näkyy jo kuvasarjan nimessäkin: »Pori ― Kauno Saarion asemapaikka». Kyseisessä kohtauksessa Hapa (Santeri Kinnunen) ja tämän täti (Anja Päivärinta) pönöttävät taulun edessä.

― No minkälaisen todistuksen sinä sait, kysyy täti ylioppilaslakkiselta Hapalta.
― Viis aata ja yks ii, töksäyttää Hapa.
― Sehän on hieno! innostuu täti, ― Mitä sinä nyt aiot tehdä?
― No en tiä. Ehkä meen lukee suomee, miettii Hapa.
― Niin, sinähän oot kova kirjoittelemaan. Runojakin kuulemma. Lausuisitko meille yhden? keksii täti.
― No jos nyt himmattais kuitenkin, väistelee Hapa.
kuva 27.12.2023 07:24 Ari-Pekka Lanne  
  Jukra, yleensä rautatieaiheiset vaunusomen kuva-arvoitukset ratkeavat minuuteissa, viimeistään tunneissa. Ei 90-luvulla kovin monia rautatieaiheisia elokuvia kuvattu. Toki voi olla, ettei ehkäpä lavastaja Risto Karhulan ylioppilasjuhlakahvipönötyskohtausta varten toisen pääroolin näyttelijän sekä tämän tätiä esittävän Anja Päivärinnan taustalle, olohuoneen seinälle ripustama, yllä olevassa kuvassakin näkyvä, valkearaaminen höyryveturimaalaus ole jäänyt monelle niin mieleen. Elokuvahan on täynnä kaikenlaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia.
kuva 26.12.2023 23:25 Ari-Pekka Lanne  
  No no, herra Esa. Porilaista minusta ei kyllä tule. =oD Porin ja Rauman puhekielet ehkä osin näyttävät kirjoitetuksi tekstiksi litteroituina hiukan samalta, mutta kyllä ne kuultuina erottaisi heti toisistaan.
kuva 26.12.2023 21:28 Ari-Pekka Lanne  
  Semssi ne porilaise o ain oll. Mut porilaisist puheenollen, kyl maar se täytys alkaa töllöttämään mainittua elokuvaa. En kyl tiä, mitä vihjeit mää viäl kehtaisin antaa. Sanoisik, et toi taulu näkyy siin ylioppilaskohtaukses...
kuva 26.12.2023 14:09 Ari-Pekka Lanne  
  Autetaan sen verran, että kyseessä on supisuomalainen elokuva. Läheltä, hyvinkin läheltä...
kuva 26.12.2023 08:12 Ari-Pekka Lanne  
  Kari lienee oikeassa. Eiköhän paria miljoonaa markkaa voida pitää mukavana kahvikassana. Kassaholvin oven vasemmassa ylänurkassa näkyvässä paperitulosteessa on skannaus jostain lehdestä. Rikkinäisen kassakaapin oven kuvan alla on teksti »Helmikuussa 1949 Porin rautatieasemalla tapahtui Amerikan meiningillä tehty rikos, kun murtovaras räjäytti dynamiitilla pikatavaratoimiston kassakaapin ja varasti liki kaksi mijoonaa markkaa käteistä. Summa vastaa nykyrahassa noin 90 000 euroa. Tekijä oli 17-vuotias nuorukainen, jonka poliisi sai kiinni pian teon jälkeen. Hänet tuomittiin jo maaliskuussa yli kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.» Kuvassa näkyy sen lisäksi seinäkalenteri, jossa on päivämääränä lauantai 26/2.

Reijokin saattaa olla oikeassa, jos samanlaisia maalauksia on sivelty useampia, tai taulu on muuttanut vuosikymmenten saatossa paikkaansa. Se ei kuitenkaan ollut se, mitä hain. Meinasin jotain semmosta, jonka kuka vaan ― Hannu Taanilan sanoin »Kalannista Kelloselkään» ― on saattanut nähdä ―, ensin elokuvateatterin valkokankaalla, sitten televisiosta ja vaikka tänään dvd:ltä…?
kuva 25.12.2023 22:36 Ari-Pekka Lanne  
  Öh, niinhän mää juur äsken tein... =oD
kuva 25.12.2023 22:26 Ari-Pekka Lanne  
  Yli kaksi kuukautta kulunut on, eikä kukaan ole vielä ratkonut kuva-arvoitusta... Nykyään ei vissiin enää paljon katsella vanhoja dvd-rainoja?
kuva 25.12.2023 21:47 Ari-Pekka Lanne  
  Ajaisivatkohan tommoset Kolmosen rekkavalot asian: http://vaunut.org/kuva/166229 ?
kuva 22.12.2023 08:38 Ari-Pekka Lanne  
  Heh, arvasin ja saatoin kuvitella sanomattakin heti tämän kuvan nähdessäni autoilijoiden maantienposkessa tönöttäneeseen hahmoon kohdistaman ihmettelyn. =oD Huomasin myös polanneurat. Ne ovat erityisen mielenkiintoiset kelin lauhtumisen liukastuttamina raideleveydeltään valta-ajoneuvoista eli pikkuautoista poikkeaville kulkulaitoksille, kuten linja-autoille.
kuva 22.12.2023 08:05 Ari-Pekka Lanne  
  Ja valittipa kerran eräs vaihtotyönjohtaja Sr1:n ohjaamoon kiipeämisen vaivaakin. Hän kertoi kipparoineensa joskus Iso Vaaleella tehtyjä vaihtotöitä, ja sanoi sen korkeuksiin kiipeämisen olleen samanlainen vähti.
kuva 22.12.2023 07:37 Ari-Pekka Lanne  
  Voin allekirjoitettiin väittämän, jos vedetään henkselit määriteosan »vaihto-» yli. Kaalihäkin ajo-ominaisuudet ovat varsin mukavat vaikkapa Kolmoseen verrattuna. Vaihtotyöt sujuvat myös kätevästi ammattitaitoisen vaihtotyönjohtajan käskytyksellä ohjaamina. Mutta vaihtotöistä puhuttaessa tullaan nopeasti Sr1:n heikkouksiin. Päätyohjaamoisen veturin päänvaihto on aina oma ruljanssinsa. Ei ole Vapitia, joskaan ei toki sentään unilinkkiäkään. Raiteiden langattomille osuuksille ei ole asiaa. Sr1 on mainio linjaveturi, jolla voidaan tehdä myös joitain vaihtotöitä.
kuva 21.12.2023 18:27 Ari-Pekka Lanne  
  Junan nostattama lumipöllykin kertoo vauhdista.
kuva 20.12.2023 22:29 Ari-Pekka Lanne  
  Niin no, ihan kaikkia 1860-luvulta sukupolvelta toiselle periytyviä luutuneita oppikäsityksiä ei ehken olisi syytä väkisin roikottaa matkassa. Eikä niin kyllä varmasti olekaan, mikä sekin on hienoa! Ja kyllähän ne tyyppikoulutukset toisen kautta melko legendaarisiakin tilaisuuksia ovat. Vaikkei sitä kylmänä vuodenaikana Deeverin avonaisella vandringilla tai Kaalihäkin vetoisessa kulkukäytävässä värjötellessä välttämättä aina osannutkaan ihan niin ottaa.
kuva 20.12.2023 22:02 Ari-Pekka Lanne  
  Vai sill' viissiin. Mutta Jorma hyvä, siinä RAUn propagandapainatteessahan kirjoitetaan kertauskoulutuksista. Eiköst se ole kuitenkin hiukan eri asia kuin varsinaiset tyyppikoulutukset. Toki sinänsä mainitun jutun otsikko "Ei oppi ojaan kaada" saattaa toisinaan pitää kutinsakin.
kuva 20.12.2023 21:24 Ari-Pekka Lanne  
  Ihan ensiksi menee päivä sähköisten matskujen parissa. Ja kun laitetaan vielä loppuun se mukava tentti, niin aletaan olla puolessatoista viikossa...
kuva 20.12.2023 14:58 Ari-Pekka Lanne  
  Siperian Susi vie aina perille, jos vain veturinkuljettaja on muistanut lukea illalla iltarukouksensa hyvin ja puhaltaa aamulla lumet veturin kiduksista.
kuva 20.12.2023 10:14 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl Jorma vieläkin päästään tyyppikoulutuksissa tutustumaan itse fyysiseen laitokseen. Melko lailla samanlaisena on tainnut sarjakurssien kaava pysytellä, mitä vertaan vuosikymmenten takaiseen: https://veturinkuljettajat.blogspot.com/​p/dr12-kuljettaja-ja-koneapulaiskoulutus​.html . Se ottaa semmosen puolitoista viikkoa per kalustotyyppi. Kirjalliset opinnot ovat nykyään sähköisiä, joten lähiopetus onkin sitten kaikki laitoksessa itsessään. En ole käynyt Krokotiili-kurssia, mutta se on kuulemma nykyään yhteinen ratapihatyöntekijöiden ja veturinkuljettajien kesken siten, että laitoksen uumenia tutkii opetuskuljettajan johdolla kerrallaan kaksi kummastakin ammattiryhmästä. Se onkin kätevää, kun esimerkiksi viime talven täydennyskoulutusluokasta (vhtj -> vek) kaikki saivat käydä toistamiseen läpi jo aiemmin läpikäymänsä Dv12-kalustokoulutuksen kuulusteluineen.
kuva 18.12.2023 19:34 Ari-Pekka Lanne  
  Tässä 2502:ssa on pitkässä päässä turvallisuusteippi.
kuva 18.12.2023 15:32 Ari-Pekka Lanne  
  Jt:n mukaan junan kuljettaja voi pyytää liikenteenohjaukselta luvan peräyttämiseen, jos tämä näkee rautatien vieressä kulkevan Kakkostien varressa opastetaulun, jossa lukee »Pori 8 km».
kuva 15.12.2023 10:44 Ari-Pekka Lanne  
  Tärkeä täydennys Rauhalalta koskien Vanhaa Raumaa. Eli paikallisella torilla pystökaffeella kuultuna: "Vanhas Raumas".
kuva 15.12.2023 07:40 Ari-Pekka Lanne  
  Varsin hieno kuva tosiaan. Mullakin paikkakuntalaisena särähtää korvaan, kun joskus kuulee eri planeetalta saapuvan hahmon kertovan tulevansa Raumaan tai olevansa Raumassa, kun olen ikäni tottunut kuulemaan näissä Rauman sijamuodoissa päätteet -lle ja -lla. Tai siis perusraumalainen karsii toki puhekielessään näistä molemmista ylimääräiset loppuhörhelöt siten, että kummassakin tapauksessa kuullaan kitsaasti "Raumal".
kuva 08.12.2023 18:18 Ari-Pekka Lanne  
  Jotkut jo eläköityneet, vanhemman kaartin kuljettajat ovat kertoneet pitäneensä neukkutavarajunissa tablettia ohjaamon lattialla, kun sieltä se kuitenkin jossain kohtaa matkaa löytyisi sen potkun jälkeen.
kuva 05.12.2023 07:19 Ari-Pekka Lanne  
  Jos vaunustosta halutaan etsiä syytä, olisivat ne saattaneet edesauttaa veturin suistumista, jos ne olisivat sattuneet kohdistamaan veturiin kunnon pitkittäissykäyksen tasan väärällä hetkellä vaikkapa sähköjarrulla tehdyn pienen nopeuden korjauksen jälkeen. Tällainen rytkäys toki olisi ollut voimakkaampi kuormavaunuilla, eikä vaunujen kansallisuudella olisi sellaiseen vaikutusta. Epäilemättä pääsyypäät löytyvät veturin 3-akselisista teleistä ja huonokuntoisesta vaihteesta.
kuva 30.11.2023 10:46 Ari-Pekka Lanne  
  Selvä Helsinki-Rauma -runkolinjan juna. Rauman henkilöjunaliikenne oli v. 1988 toukokuussa oudoin lakkautus. Rauman väkiluku on (W:n mukaan) 38711, kun Savonlinnassa, johon edelleen pääsee junalla, on 32088 asukasta. Hangossa asuu 7831 sielua, Raaseporissa 27324; eli näissä kahdessa yhteensä 35155. Nurmeksen väkiluku on 9787. Uudessakaupungissa, jonka henkilöjunaliikenne lakkautettiin vasta v. 1992, asuu 15105 henkilöä. Lieventävänä, vaiko raskauttavana, seikkana voidaan mainita, että nykyisellään raumalaiset lisäävät Porin ja Turun junien matkustajamääriä. Tämä liityntäliikenne jakautuu Turun, Porin, Harjavallan ja Kokemäen rautiksille.
kuva 23.11.2023 12:23 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, olen kuullut sellaisenkin spekulaation tuosta, että kissa tuo raatoja isännälleen, ettei tämä vallan nääntyisi. Kissa päättelee, ettei omistaja osaa metsästää, koska ei ole koskaan nähnyt tätä hiirimetsällä.
kuva 22.11.2023 08:04 Ari-Pekka Lanne  
  Olen kuullut juttuja, että koira olisi asetellut saalisjyrsijänsä riviin pituusjärjestykseen sekä nähnyt kuvia onkimiesten vastaavasti järjestellyistä kaloista. Tässä näköjään nosturinkuljettaja on laittanut Kaalihäkit numerojärjestykseen. Olisi nämäkin saanut pituusjärjestykseen. Sr1 kuljettajan ohjekirja (Helsinki/Novocherkassk 1987, uusittu painos) kertoo veturin korin pituudeksi puskinpalkista toiseen 17740 millimetriä, mutta käytännön mittauksissa on kuulemma havaittu jopa parinkymmenen senttimetrin heittoa korien pituuksissa.

//Retus. kissa koiraksi.
kuva 18.11.2023 09:15 Ari-Pekka Lanne  
  Ja toisaalta, jos ei vie vaunujen puskimia merkille asti, on ajolankaa lähinnä olevan vaunun purku tai lastaus yläkautta mahdotonta. Näitä on lisäksi ainakin Parkanon ja Kiteen puutavarankuormauspaikoilla. Tahkoluodon bulkkisatamassa vastaava tarkka paikka liittyi tyhjiä vaunuja valjakolla haettaessa viereisen ylikäytävän auki jäämiseen. Melko vilkasliikenteisen tason ja ajolangan loppumiskohdan väliin jäi juuri kahden Kaalihäkin tila. Paikat ovat tarkahkoja, mutta toleranssia saadaan käyttämällä veturin raiteen langallisen osuuden puoleista virroitinta.
kuva 14.11.2023 08:09 Ari-Pekka Lanne  
  Kartoitin kerran koulupoikana, 90-luvulla, vaarin tontin vesisuonet kahdella tällaisesta rautalangasta väännetyllä L:n muotoisella pätkällä. Joku kylänmies näytti tämän kaivonkatsomiskeinon, ja tuntui olevan tehokas konsti. Tosin hän sanoi, ettei se toimi kaikilla.
kuva 11.11.2023 22:42 Ari-Pekka Lanne  
  Enemmän sitä pöheikköä tälläkin tienoolla nykyään on, mitä kävin mäpsissä vakoilemassa, kuin tämän kuvan perusteella kynityllä kasarilla oli. Tötterö vaan tuo nuo kaikki avaruuksien takaiset puut ja pensaat ihan silmille.
<<   >>