Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.09.2023 23:47 | Panu Breilin | ||
| Aseman takana näkyy merenlahden penger missä Rohukülaan jatkaneet junat kävivät vaihtamassa suuntaa. Vasemmalla etualalla taas näkyy vanhan teollisuusraiteen pengertä. | ||||
|
15.09.2023 23:43 | Panu Breilin | ||
| Tuossa kulkee Läänemaa tervisetee -niminen pyörätie joka on rakennettu vanhalle ratapenkalle ja joka nykyisin ulottuu Turban asemalle saakka sen jälkeen, kun Turban ja Riisiperen välinen rataosuus uudelleenavattiin. | ||||
|
15.09.2023 23:39 | Panu Breilin | ||
| Ensi alkuunhan VR ajoi Pieksämäki–Imatra-raakapuujunia myös tämän kunnostetun radan kautta, mutta nopeasti liikenne sitten siirtyi kulkemaan Kouvolan kautta sähkövedolla. | ||||
|
15.09.2023 23:36 | Panu Breilin | ||
| Jos oletetaan penkereen kaltevuudeksi esimerkiksi 12 promillea, niin penkereestä taitaisi tulla parin kilometrin mittainen. | ||||
|
15.09.2023 23:25 | Panu Breilin | ||
| Venäläisten kaksiakselisten yleiskäyttöisten umpivaunujen (kuten esimerkiksi näiden kuvassa olevien vaunujen) tyyppitunnus Suomessa on Vg. | ||||
|
|
14.09.2023 23:04 | Panu Breilin | ||
| Kallansiltojen nostosillan suora kopiointi tähän ei oikein onnistu, koska syväväylän takia tähän pitäisi saada 12 metrin alikulkukorkeuden sijasta 24,5 metrin alikulkukorkeus. Esimerkiksi Ruotsin Trollhättanissa on nostosilta missä on 27 metrin alikulkukorkeus: https://www.trollhattan.se/globalassets/bilder/gemensamma/tbron_skepp.jpg |
||||
|
11.09.2023 23:02 | Panu Breilin | ||
| Porin Kyläsaaren ruotsinkielinen nimi on Inderö. Rannikkoväestö oli tuolla seudulla laajasti ruotsinkielistä 1800-luvulle asti. | ||||
|
11.09.2023 11:19 | Panu Breilin | ||
| 1930-luvulla tuo Koplin tavararatapihalta lounaaseen kulkenut raide ei jatkunut kuin vähän matkaa kartan kuvaamalta alueelta eteenpäin nykyisen Pelgurannan alueen kohdille. Neuvostoaikana sitä sitten jatkettiin niin, että se kulki Mustjõen ja Väike-Õismäen kautta Paldiskin radan varteen Hiiun ja Nõmmen asemien luokse. Raiteen varresta oli myös pistoraiteita mm. Harkun louhoksen luokse. Kyseinen raide purettiin ilmeisesti 90-luvulla, mutta ratapenkka on melkein kokonaan jäljellä maastossa. Nykyisin kiskotus päättyy Koplin tavararatapihan entisen laskumäen luokse. |
||||
|
08.09.2023 23:16 | Panu Breilin | ||
| Eifet 25302 oli ainakin kuukausi sitten konepajalla korjattavana. | ||||
|
08.09.2023 23:15 | Panu Breilin | ||
| Laitetila näyttää tässäkin olevan vaunua muistuttavaa uutta mallia. | ||||
|
06.09.2023 14:46 | Panu Breilin | ||
| Ainakaan toistaiseksi ei ole yhtään vihreää CEmt-vaunua. Toki tässä voisi olla hyvä kandidaatti ensimmäiseksi... Tiedä sitten mitä muutoksia VR ylipäätään suunnittelee yöjunien kokoonpanoihin, esimerkiksi ajatellen, että kaikkien yöjunien junatunnukseksi on 31.3.2024 alkaen vaihtumassa PYO. Jos tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa kaikissa yöjunissa osa vaunuista on CEmt-vaunuja niin sitten kai niiden olisi loogista olla vihreitä? |
||||
|
06.09.2023 11:08 | Panu Breilin | ||
| Nykyisinhän tämä on asuinkäytössä ja hyväkuntoinen. | ||||
|
04.09.2023 22:24 | Panu Breilin | ||
| 2538 on myös varaosalähteenä konepajalla. | ||||
|
|
04.09.2023 22:19 | Panu Breilin | ||
| 2531 on toiminut vuosien ajan varaosalähteenä ja alkaa olla lähinnä "raato". Se seisoo nykyisin samassa letkassa vastaavan kohtalon kokeneiden 27-sarjalaisten kanssa konepajan pihassa. | ||||
|
04.09.2023 21:41 | Panu Breilin | ||
| Ruotsin lättien iso aura eli ns. norrlandsplog. Nämä oli tarkoitettu Norrlannin ja Skånen olosuhteisiin missä radoille kertyy talvisin runsaasti lunta. Skånessa lumen kertyminen johtuu isoista peltoaukeista. | ||||
|
01.09.2023 21:53 | Panu Breilin | ||
| Tänä vuonna on mennyt useita lastattuja raakapuujunia Rantasalmelle, mm. kaksi suoraa Toijala–Rantasalmi-junaa. Eli ilmeisesti siellä tosiaan puretaan raakapuuta. | ||||
|
29.08.2023 23:11 | Panu Breilin | ||
| Asemarakennuksessa sijaitseva asetinlaite on saanut aikaan sen, että katto on hiljattain uusittu. Uutta maalia seiniin ei asetinlaite sen sijaan vaikuta tarvitsevan. :) Tämä juna jäi kaksikin kertaa mäkeen Pitkälahden ja Kurkimäen välillä. Ensimmäisestä mäkeenjäännistä juna selvitsi itse vajaan vartin mittaisen yrittämisen jälkeen, mutta toinen mäkeenjäänti viivästyttikin tätä junaa (ja samalla mm. IC 68:aa) yli tunnin verran ja avuksi tarvittiin takaa tullut VET 11840 Ilm–Pmt joka työnsi tätä junaa niin, että se pääsi Kurkimäen ratapihalle. |
||||
|
29.08.2023 22:42 | Panu Breilin | ||
| Oikealla näkyvä kolmioraiteen sivu rakennettiin aikanaan teollisuusradaksi palvelemaan tuon alueen pienteollisuutta. Siitä haarautuneista raiteista on nykyisin jäljellä on enää kuvassa näkyvä Voikoski Oy:n raide, jonne sinnekään ei ole ollut liikennettä enää pitkään aikaan. Osa kolmioraidetta kyseisestä radasta tuli Hurusradan rakentamisen yhteydessä 1980-luvulla. |
||||
|
29.08.2023 22:21 | Panu Breilin | ||
| Vuosilta 1936, 1938 ja 1939 olevissa aikataulukirjoissa on Ykspihlajan radan osalta mainittu kolme Kokkola–Ykspihlaja-junaa ja kaksi Ykspihlaja–Kokkola-junaa. Nämä junat ovat olleet kulussa vain talvisin arkipäivinä. Seisakkeista ei ole mainintaa, eli ne kaiketi ovat olleet käytössä vain 1940-luvulla. | ||||
|
19.08.2023 22:04 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuon tunnelin on päässyt ajamaan läpi päästä päähän jo parin päivän ajan. Vanha liikennemerkki on vain unohtunut tuohon. Sitäkin ennen läpi pääsi siten, että nousi portaita pitkin laiturille. Esteen olemassaolon syytä en tiedä, mutta veikkaisin sen olevan tuossa siksi, ettei tunnelin läpi ajettaisi moottoriajoneuvoilla. | ||||
|
19.08.2023 17:40 | Panu Breilin | ||
| Tämä vaunu kunnostettiin tosiaan Pieksämäen konepajalla 1970-luvulla. | ||||
|
17.08.2023 23:03 | Panu Breilin | ||
| Tieto sisustuksesta on tosiaan Rautatiemuseon plakaatista. Sen mukaan II luokan avo-osasto on vuosien 1896–1912 asussa, I luokan avo-osasto vuoden 1912 jälkeisessä asussa ja I luokan perhehytti 1870-luvun alkuperäisasussa. Plakaatin mukaan vaunua on kunnostettu vuonna 1931 tapahtuneen Rautatiemuseolle luovuttamisen yhteydessä, eli lieköhän tuolloin tehty osittaista entisöintiä sisustukseen? |
||||
|
10.08.2023 21:47 | Panu Breilin | ||
| Tämä nimenomainen asematunnelin uudistus uusine luiskineen on tehty siksi, että pyöräily voitaisiin asematunnelissa sallia ja että se onnistuisi taluttamatta. Taustalla on mm. se, että ennenkin uudistusta asematunnelissa pyöräiltiin paljon vaikka sinne ei päässyt kuin portaita pitkin, ja pyörällä mentiin ja mennään myös paljon luvattomasti tasossa radan yli koska reitti ylikulkusillan kautta on hankala. Kovin turvalliseksi tätä uudistettavaa tunnelia on vaikea väittää, johtuen tunnelin kapeudesta, tunnelissa olevista kolmesta (3) eri mutkasta ja puuttuvasta fyysisestä erottelusta jalkakäytävän ja pyörätien välillä. Toisaalta positiivisena puolena pyörätielle on sentään saatu eri päällyste kuin jalkakäytävälle ja pyörätielle näyttää olevan tulossa myös keskiviiva mikä toivottavasti saisi pyöräilijät ajamaan tien oikeaa laitaa varsinkin mutkien kohdilla. |
||||
|
|
10.08.2023 21:40 | Panu Breilin | ||
| Kun miettii miten sekava rooli pyöräilijöillä on liikenteessä, niin en kyllä yhtään ihmettele laajamittaista väärissä paikoissa ajoa. Ei tunnu oikein olevan käsitystä siitä, että ovatko polkupyörät jalankulkijoiden kanssa samoille reiteille kuuluvaa kevyttä liikennettä vaiko sittenkin ajoradoille kuuluvia ajoneuvoja. Pyöräilijät on jollain hämärällä logiikalla välillä ohjattu jalankulkijoiden sekaan ja välillä ajoradalle sellaisella tavalla, että koko kyltitys vaikuttaa pitkälti menettäneen käytännön merkityksensä. | ||||
|
10.08.2023 21:22 | Panu Breilin | ||
| 4410 seisoo Temun varikolla nk. pitempiaikaisesti seisovien raiteella toinen kylki pahasti töhrittynä. 4402:n ja 4411:n tilannetta en tiedä, mutta ainakaan romutettu niitä ei ole. 4402:n palovauriot olivat selvästi pienemmät kuin 4412:n ja 4414:n. | ||||
|
10.08.2023 21:15 | Panu Breilin | ||
| Myös Tornion pukkinosturi on yhä jäljellä vaikka käytössä se ei ole ollut enää yli kymmeneen vuoteen. | ||||
|
07.08.2023 13:11 | Panu Breilin | ||
| Prorata myös itse toi uudet kiskot Varkauteen/Kommilaan Kaipiaisista. Touko-heinäkuun aikana ainakin kymmenen kuormaa, kolme vaunua kerrallaan. http://vaunut.org/kuva/162056 Seuraavaksi sitten loppukesän ja syksyn aikana menee uusiksi Varkauden kolmioraiteen vähällä käytöllä olevan pohjoissivustan päällysrakenne. |
||||
|
07.08.2023 12:58 | Panu Breilin | ||
| Tuo Maaveden asema-alue on kyllä harvinaisen tehokkaasti kadonnut, kun koko asema-alue ratapihaa myöten on raivattu pelloksi. Toisaalta maantien varressa on yhä kyltit joissa lukee "Maavesi as". | ||||
|
07.08.2023 12:52 | Panu Breilin | ||
| Olisikohan vaan työmaalta toiselle siirrytty? | ||||
|
07.08.2023 12:51 | Panu Breilin | ||
| Asetinlaite on yhä asemarakennuksessa sisällä. | ||||
|
29.07.2023 19:25 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla ihan ensimmäisiä kertoja, kun nämä virolaiset ammoniakki-Vgobot ovat kotimaan liikenteessä käytössä? | ||||
|
24.07.2023 22:45 | Panu Breilin | ||
| Olisikohan avovaunuissa kulkevien ajoneuvojen lastausta ja purkua varten ihan yleisesti? Siis sekä sotilasjunat että bussit? | ||||
|
24.07.2023 21:57 | Panu Breilin | ||
| Vasemmalla on nähtävissä Laihian kunnan aikanaan osarahoittama sähkörataportaali. Kunnanisiä rahoituspäätös ehkä kaduttaa? | ||||
|
23.07.2023 22:05 | Panu Breilin | ||
| Kuvahaulla ei kovin paljon löydy talvisia pienten seisakkeiden kuvia. Mutta esimerkiksi Konkan seisakkeen lumitöitä ei vaikuta hoidetun juuri ollenkaan vuonna 1977: http://vaunut.org/kuva/18569 Ja Joroisniemessä vuonna 1983 ei ole ainakaan hiekoitusta tapahtunut: http://vaunut.org/kuva/73746 | ||||
|
23.07.2023 21:48 | Panu Breilin | ||
| Kiertoreittiä Siikamäen aseman tasoristeyksen kautta tulee viitisen kilometriä, mikä ei ihan lyhyt matka ole autollakaan. Eteläpuolella kulkee tie Pieksämäen suuntaan jota voi hyödyntää sinne suuntaan mennessä, mutta se on mutkainen ja pääosin sorapintainen kylätie eikä siis nopeudeltaan läheskään pohjoispuolella kulkevan suoran valtatien veroinen. Toivoisi kyllä, että tämän tyyppisille sivuratojen tasoristeyksille löytyisi jokin muu ratkaisu kuin poistaminen. Joko jonkinlaisen halvemman varoituslaitoksen asentaminen (esimerkiksi Heinolan radan tapaan). Tai sitten se, että vaikka tasoristeys suljettaisiin moottoriajoneuvoilta niin jäljelle jäisi laillinen ylitysmahdollisuus kävelijöille ja polkupyörää tai mopoa taluttaville. |
||||
|
23.07.2023 21:23 | Panu Breilin | ||
| Olisiko tämä kuitenkin muu rakennus kuin varsinainen VR:n tavaramakasiini? Viimeiseksi jäänyt tavaramakasiini/tavara-asema on tuolla taustalla puiden takana. Sitä edelsi pienempi tavaramakasiini joka oli asemarakennuksen länsipuolella: https://finna.fi/Record/museovirasto.FF4D7BDEA8A2063BBA653BC3747BFAC6?sid=3048299131 http://vaunut.org/kuva/69754 Tähän paikalle ei myöskään vanhoista ilmakuvista ja kartoista päätellen vaikuta menneen raidetta. Rakennus vaikuttaa lisäksi suhteellisen uudelta tyylinsä ja betonisen kivijalan puolesta. Voisiko olla 30/40-luvulta? Vuoden 1949 ilmakuvassa ja vuoden 1946 kartassa tämä näkyy. |
||||
|
18.07.2023 22:54 | Panu Breilin | ||
| Aika monta näitä rakennettiin Rautuun, ja melko monta nähtävästi siirrettiinkin: http://vaunut.org/kuva/158673 | ||||
|
16.07.2023 19:59 | Panu Breilin | ||
| VR:llä tuntuu olevan koko ajan korkeampi kynnys dieselvedon käyttöön. Toisaalta sitten, kun Dr19-sarja tulee suurilukuisena käyttöön, niin luulisi tämän kynnyksen laskevan, kun nykyaikaisten dieselvetureiden taloudellisuus on ihan eri luokkaa kuin Dv12-sarjalla. | ||||
|
12.07.2023 20:51 | Panu Breilin | ||
| Oliko Järvenpään romulle liikennettä vielä vuonna 2015? Pääosinhan noiden pienten paikkojen romuliikenne loppui 2012 mennessä. | ||||
|
07.07.2023 19:34 | Panu Breilin | ||
| 1930-luvulla Malmin asemarakennukseen tuli vielä II luokan odotussali, mutta toisaalta Kuopion ja Riihimäen asemarakennuksiin sellaista ei tullut, vaan tuli vain yleinen odotustila (sekä lisäksi ainakin Kuopioon naistenhuone). | ||||
|
05.07.2023 21:58 | Panu Breilin | ||
| Se tosiaan. Vanhan matalan sillan maatuet näkyvät tuossa uuden sillan takana. Vanha silta: http://vaunut.org/kuvat/?kv2=1996&paik=Vaajakoski&tag0=17|Rautatieinfra|Silta | ||||
|
03.07.2023 21:40 | Panu Breilin | ||
| Ensi sunnuntaina näyttäisi olevan ohjelmassa tunnelin vaunujen vaihto? https://juliadata.fi/timetables?s=12982&d=9.7.2023 https://juliadata.fi/timetables?s=12983&d=9.7.2023 Menojunan kokoonpanoksi on merkitty 2x Tka7 + 3x Eipt + EFit. | ||||
|
01.07.2023 14:43 | Panu Breilin | ||
| Ykkösraide on käsikäyttöisten vaihteiden takana. Siksi matkustajajunat käyttävät kakkosraiteen laituria. | ||||
|
28.06.2023 22:28 | Panu Breilin | ||
| Teemu: Kai ne melko hyvin kannattavat, kun niitä kulkee niin paljon. Varsinkin Green Cargon kuljetuksista aika huomattava osa on vaunukuormaliikennettä. Vaunukuormiin pätee toki sekin, että mitä enemmän niitä kulkee, niin sitä paremmin yksittäisen vaunun kuljetus kannattaa. Riku: Yritin katsoa alkuperäisestä kuvatiedostosta mutta UN-koodin numeroista ei valitettavasti saa selvää. |
||||
|
28.06.2023 00:24 | Panu Breilin | ||
| Karttaa kun katsoo, niin tuolla seudulla on jonkin verran muitakin selvästi ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannnimiä. Esimerkiksi krunni-päätteisiä saarten nimiä. | ||||
|
|
27.06.2023 19:33 | Panu Breilin | ||
| Voisiko nimi liittyä siihen, että ruotsiksi pyy on järpe? | ||||
|
19.06.2023 17:50 | Panu Breilin | ||
| Vai olisiko ihan muu kaupunkitalo kyseessä? | ||||
|
19.06.2023 17:46 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Juliassa. Mutta yleensä juna käy Sunilasta Kymissä niissä yhteyksissä, kun VR:n juna tulee Kymiin tai lähtee Kymistä. | ||||
|
07.06.2023 19:00 | Panu Breilin | ||
| Tähän tunneliin on ilmeisesti tulossa avoimeen dataan pohjautuvat varoitusvalot jotka varoittavat pyöräilijöitä, kun matkustajajuna saapuu tai lähtee, eli tunnelissa on odotettavissa isompia määriä kävelijöitä. Lisäksi ainakin Väyläviraston laatiman pyöräliikenteen suunnitteluohjeen (jota tulee noudattaa Väyläviraston maalla) mukaan tuohon pyörätien ja jalkakäytävän väliin pitäisi tulla reunakivi ja korkeusero, mikä ehkä auttaisi liikennemuotoja pysymään omalla puolellaan. Toki eihän pyöräliikenne näin kapeassa tunnelissa silti ole kovin hyvä ratkaisu, mutta parempaakaan ei taida olla kohtuullisen budjetin puitteissa saavutettavissa. Ja onhan tämä parempi kuin mitä suuri osa "kevyen liikenteen väylistä" missä huomattavasti kapeammalle jalkakäytävältä näyttävälle reitille on ohjattu sekä kävelijät että ne 25-40 km/h ajavat pyöräilijät ja sähköpotkulaudat. |
||||
|
07.06.2023 18:22 | Panu Breilin | ||
| Nyt nuo Sr1:t on kaikki viety romutettaviksi. Jäljellä on enää Dm12 4412. | ||||
|
02.06.2023 11:14 | Panu Breilin | ||
| Oikeassa laidassa olevan työntekijän virkalakki näyttäisi olevan kesäkuussa 1929 käyttöönotettua mallia. | ||||