Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08.2019 17:31 | Mikko Nyman | ||
| Samaan aikaan toisaalla: https://goo.gl/maps/CRZgE7ysjUWYFy6J6 | ||||
|
28.06.2019 22:51 | Mikko Nyman | ||
| Tämä kuva oli jostain syystä kovalevylläni nimellä "Astl.jpg", enkä tiennyt kuvan alkuperäislähdettä, kuvaajasta puhumattakaan. Jaoin kuvan tästä huolimatta Facebookin Rautatieharrastus-ryhmässä kysyäkseni Astl.jpg:n kuvauspaikkaa. Painotin, etten ole tarkoituksella kenenkään kuvaa varastanut. Anteeksi, sillä tämä oli kyllä oma mokani, joskin se selvisi vasta kuvan jakamisen jälkeen erään käyttäjän kommentista. Tässä linkki mainitun FB-ryhmän keskusteluketjuun: -- https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/2231344416934443/ |
||||
|
17.04.2019 12:46 | Mikko Nyman | ||
| Kyllä se oli juuri näin niin kuin Petri kertoo eli, että punaisen lähtöopastimen ohituksen jälkeen sn oli 50 km/h seuraavalle pääopastimelle asti, mikä Parkanon radan tapauksessa tarkoitti kokonaista liikennepaikkaväliä mainittuna ajankohtana. | ||||
|
Kuvasarja: Tka7 nro 190 |
13.04.2019 14:47 | Mikko Nyman | ||
| Näitä tällaisia pakettitarjouksia vastaavista tuotteista ei kaiketi ole hetkeen ollut VR-Yhtymä Oy:n tuoterepussa. Olen ymmärtänyt niin, että VR-Yhtymä Oy päinvastoin tarjoaa 230.000 EUR sille taholle, joka yrittää ostaa yhtiöltä mitään kuulakärkikynää järeämpää kertaalleen käytettyä esinettä. |
||||
|
06.03.2019 20:13 | Mikko Nyman | ||
| Mistähän johtuu, että vanha ratalinja näkyy edelleen täysin selvästi keskellä peltoa Google Mapsin satelliittikuvissa, vaikka Hajala–Halikko-välin rataoikaisun käyttöönotosta on jo 30 vuotta? Onko vanhan ratalinjan alueella niin paljon kiinteää kömyä, että se työntyy vieläkin maaperästä läpi? | ||||
|
01.03.2019 16:20 | Mikko Nyman | ||
| Erotusjaksomagneetit ovat sen verran kaukana langan kylmästä osuudesta jakson molemmin puolin, että veturin pääkatkaisija on varmasti auki jaksoon ajettaessa, eikä virtapiiriä pääse näin syntymään kahden eri vaiheen välille virroittimien kautta. Jos pääkatkaisija on puolestaan jostain kumman syystä kiinni, tilanne voi eskaloitua jopa häsbäkkään. | ||||
|
23.02.2019 12:46 | Mikko Nyman | ||
| En käyttäisi muotoa "kulussa vain lauantaisin", sillä tämä junavuoro on asetettu kulkuun huomioiden erityisesti lauantaisin kulkevat matkustajat. | ||||
|
19.02.2019 19:59 | Mikko Nyman | ||
| Tätä en olisi kyllä Vuohijärveksi tunnistanut, mikäli kyseessä olisi ollut liikennepaikka-arvuuttelu, sillä sen verran ovela rajaus fotolla on. | ||||
|
05.02.2019 23:11 | Mikko Nyman | ||
| Jos ja kun Teemun mainitsema asia Livin seinällä olleesta kuvasta ja sen kuvausajankohdasta on totta, asian voi todentaa myös eduskuntatalosta, joka on tässä kuvassa vielä melkoisen likainen: tolppatalo pestiin ulkoa ensimmäistä kertaa historiassaan vasta heinäkuussa 1993. | ||||
|
15.01.2019 22:34 | Mikko Nyman | ||
| Tuossa Kotuksen gallup aiheesta: https://www.kotus.fi/files/5793/pienoislentolaite_tiistaigallup.jpg Ja tuossa juttu kokonaisuudessaan: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/tiistaigallup/pienoiskopteri_drone_vai_robottilennokki.26981.news |
||||
|
|
15.01.2019 14:06 | Mikko Nyman | ||
| Huikea otos kieltämättä! Kuinka korkealla droonisi (Hesarin käyttämä sanamuoto, josta en itse pidä) kuvaushetkellä oli? |
||||
|
14.01.2019 11:44 | Mikko Nyman | ||
| Ne perustelut ovat tuoneet VR:lle tähän mennessä noin 15 miljoonan euron tulot. VR nimittäin sai muutettua pitkällisen väännön jälkeen Roi–Kjä-yöjunaparin LVM:n maksamaksi ostoliikenteeksi muodollisella 1,4 miljoonan euron vuosihinnalla keväästä 2008 alkaen. | ||||
|
24.12.2018 12:15 | Mikko Nyman | ||
| Oliko todella niin, että Voikoskella oli lipunmyynti vielä 2000-luvun puolella? Liikennepaikka itsessään on ollut kauko-ohjattu vuodesta 1963, mutta ehkä siellä on sitten ollut tarve asemamies–suorittajalle Voikosken vilkkaahkon tavaraliikenteen vuoksi. | ||||
|
15.12.2018 13:34 | Mikko Nyman | ||
| AGL = Above Ground Level, maanpinnan yläpuolella Helsinki TMA = Terminal Control Area, Helsinki-Vantaan lähestymisalue AIP = Aeronautical Information Publication, vapaasti suomennettuna "ilmailukäsikirja" MSL = Mean Sea Level, keskimääräinen merenpinnan taso EFNOISE01 = EF (Europe-Finland), NOISE 01, melunvaimennusalue, järjestysnumero 01 EFHK = Europe-Finland, Helsinki-Vantaa ft = jalkaa Oliskos näistä apuja? Edellä olevaan varsinaiseen kommenttiini olisi ollut pöljää avata jokainen lyhenne, sillä kommentti olisi ollut tulkkaamista sisällön kustannuksella. Tuukka tuntui kuitenkin asian ymmärtävän, joten juttu meni perille... :-) |
||||
|
|
14.12.2018 21:29 | Mikko Nyman | ||
| Valvomattomassa ilmatilassa voi joka tapauksessa lentää korkeudella 500 ft (AGL), paitsi tietysti esim. asutuksen päällä 1000 ft (AGL). Toisin sanoen, Helsinki TMA:n ulkopuolella voi lentää käytännössä koko matkan aina Turkuun asti korkeudella 1000 ft maanpinnasta; rantarata puikkelehtii myös korpitaipaleiden ohi, joten sen puolesta myös 500 ft (AGL) kävisi laatuun, mutta jos mietitään mahdollista videon lopputulosta, koko pätkä olisi tietysti fiksuinta kuvata samalta korkeudelta (eli esim. 1000 ft AGL). Se, miten innokkaasti EFHK päästää TMA:lleen ketään harrastuskuvauslennon perusteella esim. 2000 jalkaan, onkin sitten kokonaan toinen juttu. |
||||
|
|
14.12.2018 18:21 | Mikko Nyman | ||
| Eiköhän Helsingin lähestymislennonjohto lentokorkeuden valvotussa ilmatilassa määritä käytännössä niin, että Helsinki TMA lower on 1300 ft+ (lähempänä Hesa-Vantaata), upper 2500+ ft (kauempana Hesa-Vantaalta). AIP:n mukaan Helsingin keskustan yllä lentämistä tulisi meluntorjunnan vuoksi välttää valvomattomassa ilmatilassa, suoraan kiellettyä se ei siis ole, vaikka edelliseen viestiini asian niin muotoilinkin. Keskustan ulkopuolella, mutta Helsinki TMA:n alueella, valvomaton ilmatila taitaa olla 700-1300 ft MSL, ei tietysti koske nousuja ja laskuja. AIP:ssä mainitaan kuitenkin, että Helsingin kaupungin yllä on melunvaimennusalue EFNOISE01, jossa lentämistä on melunvaimennuksen vuoksi vältettävä alle 2000 ft MSL. Vastaus Tuukan kysymykseen suurin piirtein lyhyesti ja mutkattomasti kuuluu näin: valvotussa ilmatilassa keskustan yllä vähintään 2000 ft, käytännössä 2500 ft+, valvomattomassa ilmatilassa keskustan yllä mieluiten joko jalan, polkien, ratikalla tai muun kuin ilma-aluksen kumipyörin maantasossa. |
||||
|
|
14.12.2018 15:16 | Mikko Nyman | ||
| Voisi olla veikeää tehdä rantaradan ohjaamovideo Cessnasta käsin jostain 1500 ft:n korkeudesta. Aivan Helsingin keskustan yltä ei voi kuvausta aloittaa, sillä keskustan yllä ei saa valvomattomassa ilmatilassa noin matalalla lentää, mutta muuten rantaradan saa kyllä rainalle miltei koko matkaltaan järkevältä lentokorkeudelta. | ||||
|
|
13.12.2018 23:19 | Mikko Nyman | ||
| Kas! Onko Luoman ja Mankin välillä ollut kolmioraide? Luulin tietäneeni lähes kaiken rautateistä, mutta ilmeisesti juuri tämä oli se puuttuva palanen, miksi tiedän vain "lähes kaiken". Nyt siis tiedän jo "melkein kaiken". | ||||
|
10.12.2018 22:25 | Mikko Nyman | ||
| Eikö ollut niin, että aika nopeasti sarja-Valkojen valmistumisen jälkeen lähes kaikki Rovaniemen matkustajajunat vedettiin niillä Deevereiden sijaan? Taisi olla joku yksittäinen Ol–Roi–Ol-pikuri (601/602?), joka vedettiin Dv12:lla, mutta muuten vetovoimana oli miltei poikkeuksetta Dr16. Sama juttu taisi muuten olla myös Ol–Kon–Ilm-välin matkustajajunissa, joissa harvoin näki Dv12:sia junan keulilla vuoden 1992 jälkeen, kun koko Dr16-sarja oli saatu liikenteeseen ja suurin piirtein luotettavaksi. | ||||
|
09.12.2018 22:02 | Mikko Nyman | ||
| VR on käyttänyt peitettyjä ikkunoita myös Porkkalan tunnelin ja tämän lättäkuvan ottohetken välillä – ohessa yhtiön taidonnäyte Turusta reilun vuoden takaa: http://vaunut.org/kuva/123382 | ||||
|
09.12.2018 13:51 | Mikko Nyman | ||
| Sanoisin, että se loppui 1987, mutta tämä perustuu mutuun mallia Stetson. Joku voinee vahvistaa asian? | ||||
|
21.11.2018 19:29 | Mikko Nyman | ||
| PPP – Taidat olla sen verran iäkäs, ettet tiedä, kuinka yöjuna saadaan pysähtymään Savon radan Mäntyharjulla kesken kaiken. Moisen pysähdyksen hinta on kuusi päiväsakkoa, á muutama markka. Olen puhunut. Kirjaimellisesti. |
||||
|
|
20.11.2018 16:47 | Mikko Nyman | ||
| Mitä ihmiset aikoinaan tekivät i-vaunuissa kanssamatkustajan kanssa, kun ei ollut kännyköitä, läppäreitä tai muita "keskittymistä" vaativia tuotteita olemassakaan? Höpötettiinkö i-vaunuissa viereiselle matkustajalle, kysyttiinkö toiselta ensi viikon säästä vai vaihdettiinko muuten vaan kuulumisia? "Suuret pahoitteluni, mutta minun pitäisi jäädä tuolla seuraavalla asemalla pois" -kommentti on sekin hieman kertakäyttöinen juttuavaus vierustoverille ominaisuudeltaan puolenkymmenen tunnin junamatkalla. Pohdin tätä siksi, koska sosiaalinen kanssakäyminen on suorittanut sellaisen digiloikan viimeisen 20 vuoden aikana, että jopa tällainen perusmartsarilainen jeppe on asiasta hämmentynyt. |
||||
|
15.11.2018 20:59 | Mikko Nyman | ||
| Jos Jimi viittaa "Corn flakes" -äksidenttiin Helsingin rautatieasemalla 5.10.1990, tuntuisi hieman oudolta, miksi pitkän junan peräpäässä ollut Seepra olisi mennyt hytistään noin huonoon kuntoon. Voi se toki mahdollista olla, sitä en kiistä, mutta se ei vaan kuulosta järkeenkäyvältä. Vorgissa olevien kuvien lisäksi seisake.netistä löytyy Hietarannan Juhanan kirjoittama artikkeli itse onnettomuudesta: http://www.seisake.net/onnettomuus.php |
||||
|
15.11.2018 19:16 | Mikko Nyman | ||
| Olisikohan monimutkainen operaatio yhdistää VR:n verkkokaupassa runkokierrot ja junaliput toisiinsa? Nyt esimerkiksi juuri tässä 464/916-yhdistelmässä verkkokauppa käsittelee yhteyttä vaihdollisena, mitä se junanumeron osalta toki onkin, vaikka käytännössä asia onkin toisin. Vastaavia "vaihdollisia" junayhteyksiä löytyy maastamme lukuisia muitakin. |
||||
|
13.11.2018 14:43 | Mikko Nyman | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, kiitokset tästä. Hieman ohi aiheen: Osaisiko joku sanoa, miten tiheästi suojastustolppia tuohon aikaan pääradalla oli vai oliko niitä vielä lainkaan? Sen tiedän, että jo viime vuosisadan alussa Helsingin ja Pasilan välillä oli jonkin sortin linjablokki tms., mutta miten oli asianlaita 1950-luvun lopulla muun pääradan osalta? |
||||
|
28.10.2018 15:03 | Mikko Nyman | ||
| Jimi: Itse asiassa ei pitäisi olla F, sillä F tarkoittaa konduktööriosastoa, f konduktöörihyttiä; Eilf-vaunuissa ei F-osastoa ole. | ||||
|
01.10.2018 19:54 | Mikko Nyman | ||
| Kai tätä viikon kuvaksi ehdottaa voi? | ||||
|
26.09.2018 22:36 | Mikko Nyman | ||
| Karhumäki sijaitsi jatkosodan aikana Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa. En tarkoita tätä ei-isänmaallisena kommenttina, mutta mikään valtio ei koskaan tunnustanut Itä-Karjalan kuulumista Suomelle. Näin ollen Karhumäki ei ole kuulunut Suomelle edes lyhyttä aikaa. | ||||
|
|
26.09.2018 21:09 | Mikko Nyman | ||
| Jos Karhumäki kuului Suomelle, silloin Krimikin kuuluu Venäjälle. Sanoisin, että Karhumäki oli enemmänkin Suomen miehittämä jatkosodan aikana. | ||||
|
16.09.2018 23:22 | Mikko Nyman | ||
| Petrin kommenttiin: Rataosa sen salli kyllä, mutta toinen kysymys on se, oliko kiskojarrullisia vaunuja kylliksi 140 km/h:n mahdollistamiseksi? Ennen jarrupainoprosenttien käyttöönottoa sn 140 km/h oli mahdollista, jos vaunuista 1/4 oli varustettu kiskojarruin. | ||||
|
16.09.2018 19:07 | Mikko Nyman | ||
| Milloin rekkajunien kulku tarkkaan ottaen loppui? | ||||
|
16.09.2018 13:00 | Mikko Nyman | ||
| Eh, nimittäen. | ||||
|
05.09.2018 16:36 | Mikko Nyman | ||
| Kuinka pitkään Tpe–Ov–Jäs–Jy-väliä on perusparannettu? Riittääkö 20 vuotta? Vaikka tästä Henri Perälän ottamasta kuvasta tuleekin kohta kuluneeksi kymmenen vuotta, tokkopa perusparannustyöt ovat vieläkään loppuneet. Milloin Jsk–Jy-välin sn nousee 200 km/h:een? Rataosa on profiilinsa puolesta sallinut 200 km/h:n nopeuden sen avaamisesta lähtien, tarkemmin siis 40 vuoden ajan. | ||||
|
04.09.2018 21:04 | Mikko Nyman | ||
| Olisiko niin, että suurin turvateippausvimma olisi jo takana päin? Milloin viimeksi jokin yksikkö on turvateipit saanut? Tai no, "turvateipit", sillä turvallisuusasia vihreistä teipeistä vihreää metsää vasten lienee koluttu kaiketi jokaista yksityiskohtaa myöden vorgissa läpi. | ||||
|
29.08.2018 12:08 | Mikko Nyman | ||
| Eikö oheinen Jukka Tölkön kuvassa näkyvä kiskoliikennekulkine ollut Raidejokeri 0.1 ja yllä olevassa Jyrkin kuvassa 0.2? Vai oliko Jukan kuvassa näkyvä kulkine vasta beta-asteella ja Jyrkin kuvaama kulkupeli Release Candidate (RC)? Tässä Jukan kuva: http://vaunut.org/kuva/43780 |
||||
|
|
24.08.2018 10:50 | Mikko Nyman | ||
| Mikähän siihen on muuten syynä, että pääradan itäisen ja itäisen keskiraiteen sn on iät ajat ollut 120 km/h Psl–Ke-välillä? Suojavälit ja päällysrakenne ovat kuitenkin samat läntisen ja läntisen keskiraiteen välillä, samoin kuin raiteiden kunnossapitotasotkin. Näistä huolimatta läntisten raiteiden sn on Pasilan ja Tikkurilan välillä 160 km/h, Tikkurilan pohjoispuolella 200 km/h. Tiedän sen, ettei itäisimmillä raiteilla ole tarvetta yli 120 km/h:n nopeuksille normaalitilanteessa, mutta paranormaaleissa poikkeusoloissa korkeampi sn saattaisi jouduttaa poikkeustilanteiden purkua. Ehkä. |
||||
|
23.08.2018 14:33 | Mikko Nyman | ||
| Taistelin muistini kanssa varsin pitkään, mutta en tästä huolimatta saanut palautettua mieleeni yllä olevassa Jounin kuvassa näkyvän ajankohdan matkalippujen liikevaihtoverokantaa. Niinpä aloin kallistua verokannan sijaan sille kannalle, ettei matkalipuissa ollut liikevaihtoveroa; Arvonlisäverolaki astui voimaan 1.6.1994, jolloin matkalippujen alv-kannaksi tuli 6 %. Tämän jälkeen alv-kantaa on nostettu matkalippujen osalta asteittain nykyiseen 10 prosenttiin. Kysymykseni on: olenko oikeassa, jos väitän, etteivät matkaliput olleet liikevaihtoveron piirissä? Mikäli liput olivat lvv-vapaita, ja kun arvonlisäverolaki astui 24 vuotta sitten voimaan, se tarkoitti lippujen hintojen nousua alvin verran. Jos olen väärässä, ja matkaliput olivat liikevaihtoveron piirissä, matkalippujen bruttohinnat olisi pitänyt laskea (mikäli verokannan muutos olisi heijastettu lippujen hintoihin sellaisenaan) verokannan muutoksen (22 % => 6 %) verran, mutta näin ei muistini mukaan käynyt. Arvonlisäverolaki pitää sisällään jos vaikka mitä poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia, joista tässä yhteydessä mainittakoon alv-kantojen ero taksiliikenteessä: Mikäli taksin kuljetettavaksi pakataan yksin matkustava ihminen, alv-kanta on 10 %. Sen sijaan jos taksipokaksi istahtaa yksin matkustava labradorinnoutaja, schäfer, japanianspanieli tai muu näihin rinnastettava nelijalkainen, on alv-kanta 24 %, sillä koira on verottajan silmissä pakettilähetys, oli se sitten boksissa tai Flexissä. |
||||
|
|
22.08.2018 16:37 | Mikko Nyman | ||
| Petrin kommenttiin rantaradan dieselaikakauden loppuvaiheesta sen verran tarkennusta, että mikäli en väärin muista, Dr13-vetoisten junien sn ei ollut rantaradalla koskaan > 120 km/h. | ||||
|
05.08.2018 17:48 | Mikko Nyman | ||
| Missä kunnossa A91 nykyään on? Onko vaunu ollut ulkosäilytyksessä? Vaunun sijainti lienee edelleen Haapamäki. | ||||
|
Kuvasarja: Savon radan asemat (Kv)-(Pm) kesällä 2018 |
30.07.2018 20:12 | Mikko Nyman | ||
| Kerrassaan hieno kuvasarja! Äkkiseltään sanoisin, että valtaosa asemarakennuksista on ulkoisesti huomattavasti paremmassa kunnossa kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. Onko samaa trendiä nähtävillä myös muualla Suomessa, vai onko Savon radan asemarakennuksista suhteellisesti useampi päätynyt yksityisomistukseen kuin muualla Suomessa? Rakennusten ulkoasusta voi yleensä päätellä jotain niiden omistussuhteista. | ||||
|
11.07.2018 23:30 | Mikko Nyman | ||
| Olen melko varma, että Pihlajaveden aukiajattevat vaihteet otettiin käyttöön vuonna 1998, sillä Teemun linkittämässä keskustelussa eräs keskisuomalainen ins. (AMK) kertoo asian näin olevan. Myös oma muistini tukee ins. (AMK):n kertomaa, joten Pihlajaveden aukiajettavien vaihteiden käyttöönottovuosiluvuksi leimattakoon näin ysikasi. Koska muita asioita ei ollut, puheenjohtaja™ ei päättänyt kokousta, sillä puheenjohtajaa™ ei ollut. |
||||
|
27.06.2018 19:11 | Mikko Nyman | ||
| Teemun kommenttiin hmmm... – eikö se ollut niin, että myös vanhemmat Flirtit maalataan violeteiksi? | ||||
|
20.06.2018 10:49 | Mikko Nyman | ||
| Mikä on Helsingin nykyisten Articien vaunujen leveys? | ||||
|
17.06.2018 12:15 | Mikko Nyman | ||
| Operaattorilla lienee tase kunnossa, kun sillä on varaa tarjota hinauspalvelua kahdella pakasta vedetyllä sähköveturilla maan puolivälistä sen eteläosaan. Toisaalta tämän kuvan nähtyäni en epäile enää hetkeäkään, etteikö operaattorin kaikki liikenevä kalusto olisi käytössä. | ||||
|
11.06.2018 10:02 | Mikko Nyman | ||
| Koska ajattelin ladata ensin toisen kuvan samasta junasta samasta paikasta samalta kellonlyömältä, jossa Sr2 3238 näkyi, joten tunniste jäi siksi tuohon vahingossa. Nyt on korjattu. | ||||
|
02.06.2018 20:49 | Mikko Nyman | ||
| Tämähän selventää, sillä oma kameranikin on Canonin tekeleitä. | ||||
|
|
02.06.2018 17:56 | Mikko Nyman | ||
| Mistähän tällainen rusehtava sävy kuvassa mahtaa johtua? Sävyiltään miltei vastaava on esim. tämä toinen Teemun ottama kuva: http://vaunut.org/kuva/126649 En kysy tätä arvostellakseni Teemun kuvia, vaan siksi koska oma kamerani kärsii vastaavasta ruskosävyongelmasta. Mitkä asetukset kameroissamme ovat pielessä? |
||||
|
30.05.2018 14:01 | Mikko Nyman | ||
| Kuinka pitkään Suomessa piti palaveerata siitä, onko keskikaide järkevä ratkaisu nokkakolareiden ehkäisyyn vai ei? Ruotsissa näitä tai vaijerin toisistaan erottamia kaistoja on ollut käytössä muistaakseni vuodesta –1722 lähtien. | ||||
|
15.05.2018 18:21 | Mikko Nyman | ||
| Huomasin sattumalta, että tämä kuvassa näkyvä ensisijaisesti jalankulkuliikenteelle tarkoitettu ylikulkusilta on hävinnyt. Milloin tällainen on tapahtunut? | ||||
|
08.05.2018 14:47 | Mikko Nyman | ||
| Johonkin firmaan johtavia ja jonkin yrityksen mukaan nimettyjä linjavaihteita on varmasti vaiks kui pal, mutta hain tuossa aiemmassa kommentissani nimenomaan liikennepaikkoja, jotka ovat saaneet nimensä lähilafkan mukaan. Oliko muuten Heikin viittaama toinen Strömberg Vaasassa? | ||||