Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.02.2023 07:34 Ilkka Hovi  
  Vuoden 2023 helmikuuhun on vuodesta 1957 yhteensä 66 vuotta. Vuodet vierivät.
kuva 20.02.2023 20:14 Ilkka Hovi  
  Mielessäni kummittelee luulo tai tieto että Valkon aseman pyöreä eteinen olisi purettu LR (Rauma-Repolan) tai VR:n aikana. Kuvassa näkyy satamakapteenin putka, joten se voisi auttaa ajoitusta.
kuva 20.02.2023 20:11 Ilkka Hovi  
  Minulla on pienoisrautietä varten ostettu pari autoa joissa on ryppykatto. N-mittakaavassa en saanut selvää mistä johtuu, kommenteista sekin selvisi minulle. Museorautien arkistossa on hienosti merkitty kuva kuuluvaksi Pentti Kähärän kokoelmaan. Olen ainakin sen verran sekottanut pakkaa että olen lainannut LWR / LR radan kuvia museorautatieläisille ja en pysty kertomaan kaikista kuvista mistä olen ne saanut. 1969 kiersin Loviisassa olevat vanhat veturinkuljettajat ja muita lähteitä ovat olleen Loviisan rautatien Loviisan konepajan johtaja, (oli Lahden varikonpäällikkönä), Pentti Kähärä, Ole Wither-Laursen (DK) (kävi Loviisassa ja Lahdessä helmikuussa 1957eli 55 vuotta sitten), Loviisan asemapäällikkö. Siis, merkitkää kuvat omaan kokoelmaan kuuluviksi jolloin tietoa etsivä tietää mistä / keneltä etsii. Miksi en merkinnyt mistä olen saanut kuvat. Osaksi lainatut alkuperäiset kopioi valokuvaliike ja sen ajan kuulakyniä varoin käyttää valokuvien merkitsemiseen. Kuvat kuitenkin osasin palauttaa lainasta, niitä ei ollut montaa kerralla lainattaviksi.
kuva 11.02.2023 19:17 Ilkka Hovi  
  Suomalaiset ihmettelivät luovutettavaksi ehdotettuja vaunuja, jarruletkut puuttuivat. Selvitys oli kuulemma, köyhän virolaiset tekivät letkuista pohjallisia kenkiin. Muuten joutui kävelemään paljain jaloin. Valloitetussa maassa oli aina vaikeaa.
kuva 11.02.2023 19:14 Ilkka Hovi  
  Knorrin esilämmitinlaitteessa oli samanlainen, Ivalon höyryvetuin oppikirjasta löytynee selvitys toimintaperiaatteesta.
kuva 10.02.2023 15:48 Ilkka Hovi  
  Paikka on varmaankin oikea, mutta veturista päättelisin sen olevan ranskalainen. Espanjalaisten vetureiden ainakin etumaisessa puskinpakissa luki usein RENFE, jos tämä veturi olisi ranskalainen voisimme todeta puskinpalkin merkinnöistä sen olevan 030B sarjaa eli 0-6-0 veturi numerolla 137. Merkintä 4 vasemmalla olisi alueen nimi "Règion Sud-Ouest" (Lounainen alue.) . Näitä vetureita oli Ranskassa käytössä vuoteen 1957. Silti on mahdollista raja-asemalla raiteet ja veturit saattoivat olla sekä leveillä että normaaleilla raiteilla. Haaparanta on hyvä esimerkki tällaisesta järjestelmästä.
kuva 08.02.2023 22:31 Ilkka Hovi  
  Kiva kuva ja vaunut olivat nähtävissä Kouvolassa aina 1970-luvun puoliväliin. Vaunut ovat pikkaisen yksinkertaisempia kuin saksalaiset vaunut. Esimerkiksi tuuletusluukuissa on puutteita. Epäilen näiden vaunujen olleen Latviasta tai Virosta, jolloin olisivat jo valmiiksi 1524 kalustoa. Jos Liettuasta on pitänyt leventää ja saksalaiset olisivat mieluummin pitäneet 1435 vaunut itsellään.
kuva 06.02.2023 16:43 Ilkka Hovi  
  Eräs tapa määritellä aikakautta on tarkistaa milloin tenderille alettiin vyöryttää myös halkoja. Halkopino näyttää tulleen vyörytettynä tenderille. (Resiinan artikkelit polttoaineen antolaitteista. Lisäksi muistelen kuulleeni halkojen vyörytyksen alkaneen sota-aikana.)
kuva 16.01.2023 18:22 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoinen ja harvinainen kuva. Kuvan ottaja ei varmaankaan ole arvanut kuinka kiinnostuneita tutkijoita kuvalla on 96 vuotta myöhemmin. Arvelen vaunujen käyneen ojassa joko akselinkatkeaman tai muun syyn takia.
kuva 15.01.2023 20:24 Ilkka Hovi  
  En siten että olisin tunnistanut. Kiva yksityiskohta on höyrkupuun asennetut viheltimet. (Seuraa kaapelia)
kuva 14.01.2023 18:57 Ilkka Hovi  
  Kannatti odottaa, hieno kuva.
kuva 04.01.2023 18:12 Ilkka Hovi  
  Eläkkeellä oleva lääkäri kertoi olleensa päällikkönä sairaalajunassa. Hän esitti toiveena olleen saada junaa vetämään Tv1, ei saanut ja hän oli hyvin tyytymätön kun antoivat hänelle Hv1:n
kuva 30.12.2022 20:51 Ilkka Hovi  
  Sanoma on yksinkertainen mutta tärkeä. Myös asemien välistä on poistettu liikaa junakohtaukseen sopivia asemia.
Kuljetusjärjestelmän pitäisi olla joustava.
kuva 28.12.2022 12:09 Ilkka Hovi  
  Ylläolevasta vaihtoveturilistasta sanoisin että Vr5 oli hyvä, Vr4 oli liian raskas.
kuva 18.12.2022 16:54 Ilkka Hovi  
  VR:n kuva, Rautatiehallituksen Koneteknillinen Toimisto, Valokuvalaboratorio. Nr 10152. Kuvannut O.Karasjoki. Tätä kuvaa on ollut saatavissa myös Rautatiemuseon mustavalkoisena postikorttina. Lisätietoa Höyryveturit Valtionrautateillä tai (kaukolainauksena kirjastosta) kirja Satulatankkiveturit Suomessa, Omakustanne 2013. Aina innostun kun näen Vr4:n niitä oli töissä Helsingin asemalla kun olin nuori. Sitten ne hävisivät ja vasta VR:n 100 vuotishistoriikistä näin että veturit oli muutettu Vr5 vetureiksi.
kuva 15.12.2022 18:01 Ilkka Hovi  
  Suupohjan rata (Sk - Kristiinankaupunki / Kaskinen). Koskenkorvan sorakuopalla oli hiekkajunissa käytössä A4 veturi/-eita. Ne eivät näy varikkojen listoilla koska olivat ratarakennuksen vuokraamia vetureita. Radat rakensi tuohon aikaa Tie- ja Vesirakennusten Ylihallitus, Rautatienrakennusosasto. Vuoden 1923 alusta toiminta jaettiin Rautatiehallitus Rakennusosasto ja Ti- ja Vesirakennushallitus. Vuodesta 1933 Rautatiehallitus Rakennusosasto Rautatierakennusosasto nimettiin Rautatienrakennusosastoksi.
kuva 11.12.2022 21:30 Ilkka Hovi  
  Hieno.
kuva 04.12.2022 17:42 Ilkka Hovi  
  Ups, veturin savupesässä taitaapi olla paljon hiiltä. Kun hiili palaa savupesässä se lämmittää veturin savupesän oven ja maali palaa. Siinä samalla myös höyrynkehitys huonontuu.
kuva 24.11.2022 09:56 Ilkka Hovi  
  Lumeton alue näyttää kuin penkereen viiste alkaa ratapölkkyjen päästä. Kaivurin kuljettaja tehnyt mielestään hyvän työn vaikka näin ilmakuvasta herää ajatus että aina pitäisi olla asiantuntevaa työnjohtoa paikalla. Tässä tapauksesse rata-ammittalainen antamassa ohjeita kun pengertä on viistetty.
kuva 09.11.2022 22:03 Ilkka Hovi  
  Siinä näkyy myös vanha, matala vesitorni radan vierellä. Olisiko pohjoiseen menevän radan varrella erillinen vesiviskuri ?
kuva 07.11.2022 12:12 Ilkka Hovi  
  MWR 4 on entinen Nykarleby Järnväg 1, myytiin Mänttää vuonna 1916. Tämän kuvan ottovuodeksi on Mäntän museon mukaan merkitty 1925.
kuva 31.10.2022 12:12 Ilkka Hovi  
  Kuvan tietojen mukaan kuvan alkuperäinen tilaaja oli Lövström Oy. Arvaisin, veturiin on asennettu puukaasunkehitin mutta missä itse kehitin on, jos edessä on lauhdutin. Lövström (= Ammus Oy) joka valmisti sotakorvauksia, 750 mm vaunuja, jarrullisia 872 kpl. Lisäksi jarrutomia näkyy valokuvassa tehtaan aluella. Jarrullisia ( 872 kpl) ja jarruttomia (3219 kpl) valmistettiin 1940 - 1950 lukujen vaihteessa Neuvostoliittolaisten piirustusten mukaan. Niitä varmaan piti myöskin liikutella tehdasalueella.
kuva 30.10.2022 10:59 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva. Vihellykset ovat kuullostaneet varmaankin kiinnostavilta.
kuva 26.10.2022 20:40 Ilkka Hovi  
  Muissa kuin ranskankielisissä maissa Walschaert luistikoneiston kirjoitusasu on ilman loppu s-kirjainta Walschaert, koska ranskankielinen äänneasu on ilman loppu s’ää. Eli kun kirjoitetaan henkilön nimi, (Egide Walschaerts) ja kun kirjoitetaan laitteen nimi (Distribution Walschaerts (ranskaksi), Walschaert gear (englanniksi), Walschaert luistikoneisto).
kuva 26.10.2022 20:03 Ilkka Hovi  
  Kiva kuva ja hyviä sekä oikeita kommentteja. Nyt täytyy muistaa että piirustus on tehty tarjouskyselyä varten joten jos ihmettelen kattilan höyrytilan olevan pieni, voimme unohtaa asian. Tasoluistivetureissa on Britaniassa tapana rullatessa laittaa "paaki keskelle" jotta luistit eivät kulu ja ei tule vastapainetta. Tuollainen luisti joka on "kyljellään" voi olla tilassa jossa "luisti kaatui". Luistit saa luistipintaa vasten ensin avaamalla valtaventtiili ja siirtämällä luisteja eteen / taaksepäin. Varmaan on hyvä myös pitää veturin jarrut kiinnitettyinä.
Heusinger ja Waltschaert olivat erilaisia mutta erot muuttuivat samanlaisiksi, että nykyisin voidaan puhua samasta luistikoneistosta. Olen siinä uskossa, että Heusinger luistikoneistoa valmistettiin muutamaan kapearaideveturiin vielä 1920-luvulla.
Egide Walschaerts (1820 – 1901) patentoi parannetun luistikoneiston vuonna 1848. Tämä patentti sisälsi kaikki nykyisen luistikoneiston osat. Walschaerts yritti patentoida keksinnön myös Saksassa mutta saksalaisen patentin hakemusta ei hyväksytty.
Preussilainen Edmund Heusinger (myöhemmin Heusinger von Waldegg) (1817 – 1886) oli Taunusbahn rautatien Casselin konepajan johtaja ja patentoi oman luistikoneistonsa vuonna 1849. Luistikoneistoa kehitettiin ja lopputulos on Walschaertin kaltainen luistikoneisto. Saksalaiset pitävät Heusingeria ”oikean” luistinkoneiston keksijänä. Herrasmiehenä Heusinger totesi vuonna 1875 kirjallisesti Grand Central Belge rautatien johtajalle Jules Urbanille lähettämässä kirjeessä, Walschaertin olleen ensimmäinen keksijä tälle luistikoneiston mallille.
kuva 14.10.2022 20:10 Ilkka Hovi  
  Veturi joka on koivuntakana on Hr1. Helppo tunnistaa, sylinterin kyljessä olevasta ohitusputkesta. Uudemmissa Hr1 vetureissa oli Müller luistit (Paineentasausluistit) jolloin ohitusputkia ei tarvittu. Veturissa näkyy olevan levytienraivaaja.
Sen sijaan Sk3:n hytin ikkunat ovat rikki ja samoin etulyhtyjen lasit. Ehkäpä veturi oli tarkoitus museoida ja oli tuotu paremmin vartioidulle alueelle. Tamperelainen veturinkuljettaja ehdotti Sk3 - 400sen museointia, oli paremmassa kunnossa ja tämä veturi sitten jäikin museolle asukiksi.
kuva 11.10.2022 19:58 Ilkka Hovi  
  1952 oli tullut Turusta ja H317 lähti noin 15:20 tai 15:25. Valitettavasti lähtöaika ei ole muistissa.
kuva 11.10.2022 19:55 Ilkka Hovi  
  Kiitos tiedoista. Vorgilaisilla on melkoinen tietomäärä. Lisätään tähän, jokin pyhäpäivä aiheutti Helsingissä junaan P13 (Hki - Kta ?)
4 kpl Dm4sia. Tuskin kaikki menivät Kotkaan. Muistan sen niin hyvin kun jokaisen Dm4:n etuosasta tervehdittiin "meidän" kuljettajaa ja koneapulaista. Yksi juna ja 8 veturimiestä. Oli varmaan kevätaika koska ei ollut pimeä.
kuva 11.10.2022 18:55 Ilkka Hovi  
  Kuvan viat ovat kameran vikoja ja päiväkään ei ollut kovin aurinkoinen. Tuohon aikaan oltiin tyytyväisiä jos kameralla pystyi ottamaan kuvan paikallaan seisovista henkilöistä ja aurinko paistoi kuvaajan takaa. 6 x 6 kamerassa filmissä taisi olla runsaat 12 kuvan paikkaa . Tällä on pärjättäväa.
kuva 07.10.2022 08:59 Ilkka Hovi  
  Käyttö loppu, vaijerit poistettu nostopuomista.
kuva 05.10.2022 08:55 Ilkka Hovi  
  Veturin ulkonäössä NYC-maista mitoitusta ja pieni savutorvi. Amerikoissa ovat ottaneet kattilan suojapellit ja eristeet pois, jotteivät eristeet kastu ja auta kattilan ruostumista.
kuva 03.10.2022 14:36 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva vaikka 852 on päässyt rapistumaan.
kuva 03.10.2022 14:36 Ilkka Hovi  
  Tuo 3066 puuttuu kuvistani. Pystyykö kuvaamaan aidan takaa ?
kuva 01.10.2022 09:42 Ilkka Hovi  
  Oletus: puna-valkoiset Sr1:t ovat poistolistalla.
kuva 01.10.2022 08:58 Ilkka Hovi  
  Hieno kuva.
kuva 19.09.2022 21:47 Ilkka Hovi  
  Kirjassa SVR 1862 - 1912, sivulla 306 mainitaan Pasilan ratapihan pohjoispäässä oleva vaihdetorni, joka "hoitaa pääradan ja Karjaan-Helsingin radan junien kulun turvaamista. Vaihdetornissa oli 5 kulkutie-kankea jotka lukittiin aseman blokkilaitteen avulla.
"Vapaata kulkua" näyttävää signaalia ei niinmuodoin voida antaa vaihdetornista, ennen kuin junanlähettäjä on antanut siihen luvan kääntämällä jotain aseman-blokkilaitteen kulkutie-kampea."
Koska kulkutiekampia oli 5 kappaletta voidaan todeta, että kuva on otettu Pasilan vanhalta asemalta ja virkamies juuri on sallimassa junan kulun asemalle (mikäli vaihdetorni on asettanut kulkutien tätä kulkutiekampea suojaavalle kulkutielle).

Nopeasti on kirjasesta "Jan-Erik Wiik" Suuriruhtinaskunnan kiivaat kiskokiistat" sivulta 80 löydettävissä kuva, jossa on yllä mainittu vaihdetorni.
kuva 18.09.2022 22:01 Ilkka Hovi  
  Arvaisin kuvan olevan Pasilan asetinlaitteesta, mikä oli rantaradan erkaneviskohdassa. Onhan se tietenkin voinut olla itse vanhassa Pasilan asemarakennuksessa, kuvan henkilöllä on kait junanlähettäjän hattu. Jos kuvasta näkisi paremmin mitä graafisessa näytetään. Toisaalta Pasilan eteläpään asetinlaiterakennus on edelleen paikalla. Siinä oli kankiasetinlaite.
kuva 07.09.2022 08:16 Ilkka Hovi  
  Nosturin kuljettaja oli "yhtä vanha" kuin nosturinsa. Kertoi että nosturille olisi tulossa kattilantarkastus jota ei tehdä. Näytöksenä hän nosti puomia, kaikki koneiston liikkuvat osat pitivät kovaa kolinaa, siis olisi ollut myös koneiston kunnostuksen tarve.
kuva 02.09.2022 10:49 Ilkka Hovi  
  Maine Two-Footers on mukava kirja lukea. Sitten on SR&RL yhtiöstä The Maine Scenic Route, H.Temple Crittenden, historia ja kalustopiirustuksia. (1966).
The Maine Two-Footers Lindwood w. Moody edited by Robert C. Jones (1998) on uusintapainos Lindwood W. Moodyn alkuperäisestä mutta siinä ei ole samaa tunnetta kuin vuoden 1959 kirjassa. Ride the Sandy River (L.Peter Cornwall & Jack W.Farrel)on kuvakirja SR&RL rautatiestä. Ymmärrettävästi samat kuvat kiertävät näissä kirjoissa mutta jo 1930 luvulla oli näillä Mainen rautateillä oma joukko ystäviä. Uudempia en ole ostanut. Tiedot lähinnä antikvariaateista etsimistä varten. Katsoisin myös brittiläisiä antikvaareja, britaniassa oli paljon Mainen harrastajia.
kuva 29.08.2022 08:36 Ilkka Hovi  
  Ahaa, noin 60 vuoden jälkeen voikin todeta olleeni väärässä. Kuplassa oli ilmeisesti yksi kampiakseli jota vaakasuorassa olevat männät pyörittivät. (Kun vanhenee tietomäärä kasvaa). Onneksi kuplan moottori ei ollut koneopin kokeessa.
kuva 28.08.2022 18:48 Ilkka Hovi  
  Ovat, lisäksi jos olen oikeassa näissä on myös kaksikampiakseliset diesel moottorit, nk vastamäntä systeemi. Toinen kampiakaseli on alhaalla, toinen ylhäällä ja männät käyvät kuin VW kuplassa vastakkain.
kuva 26.08.2022 17:34 Ilkka Hovi  
  Tuosta tykkään että kirjoitetaan ilman väliä ja käytänkin sitä siis Fzzn2(4)t jos haluan käyttää saksalaista järjestelmää.
kuva 26.08.2022 09:26 Ilkka Hovi  
  Kirjassa, josta tiedot tämän osion lopussa, on veturin 97 205 pyörästöksi merkitty C1' zzn2(4)t ja veturin 197 302 pyörästönä
olisi F zzn2(4)t. 197 302 veturissa näyttää olevan kaksi hammaspyöräkertaa vetopyörien ryhmien välissä. Ilmeisesti (4) merkitty koska osuudella missä ei ole hammasrataa ovat hammaspyörät toimettomina.
Tuohon hyvään listaan (kiitos siitä) olisikin kiva lisätä myös nämä hammasratajutut. Kirja josta nappasin nämä on saksalainen ja kustantajan pojat ovat tarkkoja.
Kirja josta puhun on ostettu alennusmyynnistä mutta saattaa löytyä vielä kustantajalta. Kirjan nimi on Lokomotiven "Heim ins Reich" joka tarkoitaa Saksan valtaamilta alueilta DR:n käyttöön otettujen normaali- ja kapearaiteisten vetureiden luetteloa. (Heim ins Reich oli natsien (niiden oikeiden) propaganda lause vallattujen alueiden saksalaisväestölle.)
Kirjan julkaissut Eisenbahn Kurier EK-Verlag, ISBN 978-3-88255-131-0, voi kysyä service@eisenbahn-kurier.de. Julkaisuvuosi 2009. Kirjassa 512 sivua tuhtia veturiasiaa.
Henkilökohtaisesti pidän Whyte järjestelmään sopivasta merkintätavasta, esim 197.302 olisi 0-12-0T rack. Jos olisi rautatieyhtiön palveluksessa olisi tällainen saksalainen järjestelmä ihan kätevä jotta tietäisin millaisia vetureita on käytössä.
kuva 24.08.2022 19:49 Ilkka Hovi  
  Selvitin onko tämä veturi viisi akselinen. Valmistaja Krauss / Linz 1305/1924. Kolmessa keskipyöräkerrassa on ratamoottorit, joiden voima menee päätyakseleihin kytkintangoilla. Pyörästöksi on merkitty E w3u, mitä en osaa avata. Ilmeisesti 3 on ratamoottoreiden lukumäärä, mikä sitten ovat u ja w. Max 50 km/h, 1020 kW (38 km/h). Veturi poistettu liikenteestä 1982. Oli sotavaurioituneena ja korjattavana 1946 - 1953.

Kiva kuva ihmisineen.
kuva 04.08.2022 09:59 Ilkka Hovi  
  Mielenkiintoista, voin ajatella, valtiovalta on syrjinyt yksityisiä yrityksiä pitääkseen yllä monopolia.
kuva 26.07.2022 17:40 Ilkka Hovi  
  Minusta hyvin ja taidolla pysäytetty runko. Suurin kolina johtui teleistä ja vaunujen rakenteesta jotka kuormaamattomina pitävät tuollaista ääntä. Sinänsä kivä video.
kuva 06.07.2022 15:27 Ilkka Hovi  
  Oletan että veturiin vaihdettiin hiilipiippu jo Hyvinkään konepajalla. (SRM postikorttikuva). "Pikon tuottaman" piipun mallin olen nähnyt kuvassa jossa veturi oli näytillä Leningradissa. Söderqvist konteknillisestä toimistosta kertoi venäläisten pyytäneen alkuperäisen piipun piirustuksen, jollaisen valmistivat veturiin.
kuva 29.06.2022 18:55 Ilkka Hovi  
  Pieni lisäys. Junan miehistöön kuului kuljettaja, lämmittäjä (vaikka olisi ollut dieseli, veturissa oli kaksi miestä), etupään jarrumies (brake man) konduktööri, takapään jarrumies. Joillakin yhtiöillä saattoi olla myös toinen jarrumies takapäässä.
Matkat pitkiä ja kun junakohtausta varten junan piti mennä sivuraiteelle, vaihteen käänsi etupään jarrumies. Kun juna oli sivuraiteella takapään jarrumies käänsi vaihteen taasen ohittavalle junalle. Etupään jarrumies jäi odottamaan vaihteen kääntövuoroa linjalle jne helppo kuvitella mitä kukin teki kun lähdettiin liikkeelle (myös pysähdyttiin ottamaan takapään henkilö mukaan.)
Nykyisin kuljettaja ajaa yksin ja hytissä on myös vaikka konduktööri hoitamassa muita hommia. Radiopuhelin on muuttanut
työtapoja.
kuva 29.06.2022 13:07 Ilkka Hovi  
  Sepä onkin olllut kiinnostavaa. Vanhoissa kuvissa näkyy linjajunissa miehistövaunun olevat veturista seuraava. Olisiko se ollut käytännöllistä vaihtotöiden takia ? Jos kävelymatkat pienenivät jarrujenkoettelun aikana ja sivuraiteille vietävät vaunut oli hyvä saattaa miehistövaunun kanssa (ainakin tuoda miehistö junalle). Luulisi jossain olleen selostus tuosta järjestelmästä. (Märklin teki aikoinaan kirjasen opastimista, varmaan tuolla mainittu myös tämä asia ?)
kuva 28.06.2022 11:01 Ilkka Hovi  
  Korokkeen käyttä tuli ilmeisesti Saksasta koska siellä junan konduktöörin piti tarkkailla opasteita. Siksi korokkeesta näkymät junan suuntaan. Saksassa tuli määräys jonkin ison onnettomuuden jälkeen kun veturinkuljettäja ajoi opastimen ohi. Onko kondyktööri kerännyt lippuja vai pomoillut vain vaunussa, en tiedä tuota tehtäväjakoa 1920-luvun junissa.
kuva 23.06.2022 16:44 Ilkka Hovi  
  Herralan lähistöllä oli useita tiilitehtaita, jotka ilmeisesti olivat toiminnassa kun asemarakennus rakennettiin. Vasemmalla olevat
kaksi raidetta menivät sahalle, jonka ohi kiertää Lahdesta päin tuleva paikallistie. Tukkivaunuja olen joskus nähnyt näillä raiteilla.