Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03. 09:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvauspäivänä oli kiirastorstai. | ||||
|
26.03. 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti punaväri ei ole verta... | ||||
|
|
26.03. 08:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22312 oli vielä tavallinen satapaikkainen. Kolme vuotta kuvanoton jälkeen se oli lähiliikennevaununa, pidennetyillä eteisillä. F 3928 (vuodelta 1938) hylätty vuonna 1980. Ei 22214 oli rakennettu vanhalle aluskehykselle vuonna 1946, 90-paikkaiseksi. Sille tuli hylkäys vuonna 1972. 22312 hylättiin vuonna 1988. |
||||
|
26.03. 08:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistuttaa sairaan paljon 57XXX-sarjan geeberttaa. | ||||
|
26.03. 08:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja vaihdemiesoletetuille riitti työmaata tasavaltamme pääkaupungin keskusasemalla...! Vaikka vaihdonkielto-opastimessa olikin pätemättömyysristi. | ||||
|
26.03. 08:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö kyse aamutuimasta tai - päivästä? Pekan takana näkyy seisoksivan saapunut yöjuna. |
||||
|
26.03. 08:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki: veturipuolella muunneltavuus ei uskoakseni ole suunnittelussa päätavoite. Käyttötarkoitus on tietyssä mielessä rajattu. Muutokset lienevät olleen ennemminkin pakon sanelemia (vrt. esimerkiksi Dr12 versus Dr15), tai 25-sarjan Dv12:n lievä paranteleminen. Lievä siksi, että moottori-vaihteisto-yhdistelmä pidettiin ennallaan. Lievästi vinoiltuna: - muunneltavuus olikin sitä, että alkuperäinen Valmet/Lokomo-kuljettajanistuin vaihdettiin autopuolelta tuttuun Bremshey-merkkiseen, heko heko. Autopuolelta muunneltavuudesta olen saanut jonkunlaisen käsityksen V-8 Magazinesta, heko heko. |
||||
|
26.03. 08:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, ei välttämättä. Rataosaston palweluskunta, eli juuri se kuuluisa "topparoikka" hallitsi raiteeseen liittyvät työnsä. | ||||
|
|
25.03. 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, parhaat onnitteluni palkinnosta, joka ilmiselvästi korosti ongelmanratkaisutaitosi merkittävyyttä. | ||||
|
25.03. 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Carolus Lindbergin "Suomen kirkot" - (julk. 1934) kirjan mukaan kuvan kirkko ei vastaa etelä-Pohjanmaan todellisuutta. Tuon tapainen kattoratsastaja on tosin Kuortaneen kirkossa, joka oli Antti Hakolan pykäämä vuonna 1777, se on siis ristikirkko. Staattisesti hyvin vaikea toteutettava pitkäkirkossa (siis pelkän kurkihirren kannattamana!). Vimpelin kirkko on pyöreä siksi, että vimpeliläiset pääsevät kuulemma konkonenineen kääntyilemään siellä... Alavuden vanha kirkko (C. Bassi ja C. L. Engel) vuodelta 1825 oli 12 - kulmainen kehän muotoinen pytinki ja se paloi vuonna 1912. |
||||
|
|
25.03. 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan, herra Hannu. Raidetta ei tarvitsisi rekata viivotinsuoraksi.... Kertauksen vuoksi: toppaaminen = suunta suoraksi pystysuunnassa, rekkaaminen sama vaakasuunnassa (näin pikaisesti). Uskon että tiedät tämän toki, mutta tulevaisuuden uusia vorgaajia ajatellen nyt piti tämäkin laittaa. |
||||
|
|
25.03. 18:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Palikoiden" suunnittelema. Ura alkanut kouluttautumisella apukoulun palikkalinjalla. | ||||
|
25.03. 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku P.: - ensimmäinen BR 50 valmistui huhtikuussa 1939 Henscheliltä ja ensimmäinen BR 52 "Kriegslok" syyskuussa 1942 Borsigilta. Sitä ennen sakujen piti puuhastella "ylimenosotavetureilla" 44 ÜK, 50 ÜK ja 86 ÜK. Ensimmäisenä sotatalvena (1941-42) itärintamalla tuli kovasti KYLMÄ! Olisihan sakut aloittaneet operaatio Barbarossansa jo aiemmin, mutta heidän piti välillä paikkailla "Sirkus-Mussolinin" sekoilua Kreikassa. Herra Hannu P.: minulta löytyy myös kirjoja natsi-Saksan univormuista. Olen niitä hankkinut sen takia, että pääsen nauraa räkättämään huutonaurua amerikkalaisten elokuvien nuorille puvustajille/puvustajattarille! Eräässäkin natsileffassa oli roolitettuna aivan helvetin "Paha Natsi-Kenraali". Univormu SS:n mallinen ja koppalakki ILMAVOIMISTA (kunhan oli hänessä: kotka,akaristi ja jonkinmoinen kokardi). Sitä vaan jaksan ihmetellä, että mikähän se oli se "Oberlokführer" eli yliveturinkuljettaja? Millainen oli sitten "yliveturi"? Toinen mitä jaksan ihmetellä: - on jenkkien omituinen fiksoituminen natsiroinaan. Lienevätkö "sosiaalisesti läheisiä"...? Republikaanien puheet kuulostavat ainakin kovin goebbelsmäisiltä. Mutta se on kokonaan toinen juttu. |
||||
|
24.03. 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehdotus: - viitaten herra Tepon kommenttiin, olisi ehkä paikallaan, että vorgin jollekin sopivalle "kohdalle" laitettaisiin: 1) arkistojen osoite- ja yhteystiedot. 2) miten arkistosta mitäkin tilataan? 3) paljonko kopioinnit maksavat? Hinnat "elävät" mitenkuten, mutta suuntaa-antavakin tieto on parempi kuin kommenttipalstalla nopeasti kommenttitulvaan katoava tieto. Me vanhat laiskistuneet harmaapäiset jäärät oikeastaan ollaan mitenkuten selvillä näistä, mutta jonakin päivänä "superrautatieharrastajalle" edes hyvät (huonotkin?) vinkit ja neuvot ovat kullan arvoisia. Vaikka se merkitsisikin tuntikausia vanhojen, vielä digitoimattomien hehtaarinkokoisten sanomalehtien (ysk, ysk, köh, hatshii!) tutkimista sivu sivulta. Olemmehan oikeastaan jossain määrin yhtä "historiallisia" kuin "karjalanpiirakkahistoriallisen seuran jäsenet". Näiden ponnisteluja nyt mitenkään väheksymättä! |
||||
|
24.03. 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin tämä äffä paljasti listoissani olevan kirjoitusvirheen tai tulkinnanvaraisuuden: muistiinpanojeni mukaan tämä olisi vuonna 1944 muutettu vaunuksi F 3538, ja utelumerkki perässä. Vai äkkiseltäänkö oli nelonen näyttänyt seiskalta, F 3614 puuttuu listastani. Hylkäymerkintä: helmikuu 1977. Hyvin tehty, Tapsa - veliseni, ilman sarvia ja hampaita. (Tädilläni oli tapana sanoa: - vain Luojan työ on täydellistä.) |
||||
|
|
24.03. 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lanterniinivaunuista: - umpieteisiä rakennettiin pääasiassa I & II luokan Cm-sarjan makuuvaunuihin (nrosarja 2101 - 2137). Eikä niihinkään ihan kaikkiin. |
||||
|
|
23.03. 14:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asia johtuu tasan näistä: (plus loppukaneetistani kommenttiritirimpsuni jäljessä) 1) Maassamme ei ole säilynyt eikä säilytettykään "liiallisessa" määrin tuon ikäistä junakalustoa. Turhaa mennä tämänkin elokuvan III luokan vaunuksi tarjoamaan museon pihalla lojunutta B 38:aa (nykyisin: D 242). Etenkin, kun museo hävitti rapsakasti BE 0652:n! Mitenkähän maatunut XXXXE 0665:kin nyt on? 2) Elokuvantekijöiltä puuttuu riittävä tieto elokuviinsa sopivasta junakalustosta. Autoja, busseja, panssareita kyllä on, mutta... Aika paljon siilti jää lavastajien päänsäryksi: (Veijo Meren Manillaköyden filmatisoinnissa näkyvä junanvaunu sisäkohtauksissa oli kerrassaan etevää työtä.) Eikös Gb:n alustakin kelpaisi jonkin wahna-E:n pohjaksi? 3) Joskus esteeksi nousee kalustonomistajien rahanhimo. 4) Joskus luin, kuinka nuori naisohjaaja halusi kohtauksen, jossa pieteetillä entisöity ("autonromu") 1920-luvun lopun ksnttikupee laitettaisiin kierimään katon kautta ympäri ympäri jyrkästä penkasta ja leimahtaen lopukisi tuleen. Tämän tietäen en itse menisi lainaamaan mihinkään leffaan palkittua vuoden 1948 mallista Splotzmobile Roadswallower Convertible 500SEL:ääni mistään hinnasta. 5) Ihmiset eivät enää näytä puhuvan toisilleen, etenkin oman kuplan ulkopuolella oleville. Jos puhutaan, niin puhutaan sitten ohi. [Kurjaa myöntää mutta olen itsekin fakki-idiotiaa (sic!) harrastanut. Ja vieläkin: kuka vi**u on Teemu Pukki?] |
||||
|
22.03. 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa näyttää olevan puinen jarruklossi. Tammea? | ||||
|
21.03. 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Porvoossa ollutkin kätkettynä jonnekin sen palaneen XT 01617:n 20,8 m aluskehys? Jos siitä on enää mihinkään, niin eikö Eim - korin ja mainitun aluskehyksen voisi naittaa keskenään? XT oli muinainen CEm m/1928, hyttivaunu sekin. Niin ja minkähänlainen piirustuskokoelma kunnostajilla on ollut? Ei silti, homman saa sujumaan kyllä jos yksikin hytti on säilynyt malliksi ja tekijät tienneet mitä tehdä ja miten. |
||||
|
|
21.03. 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ci 2234 oli ollut Iittalassa, maaliskuussa 1940, rysäyttäneessä sotalapsijunassa 69, junan ensimmäisenä vaununa. Se paloi kokonaan, valokaasun sytyttyä. Veturina oli ollut H8 563. |
||||
|
21.03. 08:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oma juttunsa on myös vetureiden miehistöjen välinen yhteydenpito. Höyryillä nimenomaan parivedolla ajettaessa olisi yhteisymmärrys enemmänkin kuin suotavaa. | ||||
|
|
20.03. 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Keulat eri suuntiin uskoakseni rajaa ajonopeuden 50 km/t:iin. Syy: - tenderiä EI OLE suunniteltu johtoteliksi, pikemminkin perässä vedettäväksi. |
||||
|
19.03. 01:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oli se BR 41 muutenkin upea kone. Hyvin suunniteltu, muun muassa siihen sopi BR 03:n kattila lähes heittämällä. | ||||
|
18.03. 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Dm7 4169 kohtasi tuhonsa Kouvostoliiton - Korian välillä maaliskuussa 1965. | ||||
|
18.03. 09:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse olen yrittänyt etsiä ebaystä kirjaa: "Kursbuch des Schreckens", toistaiseksi huonoin tuloksin. Se kertoo junaonnettomuuksista (niistäkin joita natsit järjestivät tahallaan!). |
||||
|
17.03. 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo ensimmäinen vaunu olisikin CEhit? CEit ja CEift olivat sileäkattoisia. |
||||
|
17.03. 10:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksi poliisia ammuttiin teloitustyyliin. | ||||
|
16.03. 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kehitykseksi nimitetään nykyisin myös kehittymisen negaatiota, eli taantumuksellisuutta. Se vaan, että ihminen on yhä vain se sama vanha Aatami, orangutangin serkku. Ei pysy mukana, rajoittuneisuutensa (ruumiilliset ja henkiset) takia. |
||||
|
15.03. 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvauspäivämäärä tosissaankin just tänään? Po 9842 seisoi talvella 1984 Ilmalassa lähellä postikeskusta, emalinumerot poistettuina. Onko taustan autovanhukset tosiaankin vielä ajossa? Yksi niistä on jaappanialainen, jonka luulisi jo murentuneen olemattomiin. |
||||
|
15.03. 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3516 valmistui vuonna 1942 ja hylättiin vuonna 1973. F 3876 valmistui vuonna 1948 ja hylättiin vuonna 1972. F 3935 valmistui vuonna 1938 vaunun E 604 aluskehykselle ja hylättiin vuonna 1980. |
||||
|
13.03. 10:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hapantuuko tämä "lupaava aihio" vieläkin Haavassa, odotraen muuttumista silkaksi ruosteeksi? | ||||
|
13.03. 10:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Otaksun laakerivikojen tulleen siitä, kun palakiskoilla ajettaessa pyörät hakkaavat melko lailla, niin laakerirullat ovat jyskytelleet laakerikehiä. Näillä molemmillahan on kovin sileät ja myös koviksi karkaistut pinnat. München-Kassel-telejä oli käytetty Saksassa ainakin TEE VT 11.5 - (BR 601 ja 602) junien välivaunuissa. Taisipa niitä olla akkumoottorivaunuissakin, tyypissä BR 515. Saman kaltaista kulmavipusysteemiä oli käytetty myös ruotsinlättien (Y6 versioineen) teleissä. |
||||
|
12.03. 11:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhassa Ervelässä rantaradalla kilometri osui laiturituvan kohdalle ja lappu oli tolpassa aseman edessä. | ||||
|
11.03. 22:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalainen erityisolosuhde on laaduton ylin johto, joka kiertää firmasta toiseen tekemässä ulkoistuksiaan ja aina käynnistelemässä muutosneuv - eikun -käskyttelyjään. Erityisenä tuntomerkkinä jumalattoman korkea palkka ja huutamalla johtaminen, koska "rankaiseva ja syyllistävä tavoitejohtaminen" on korkean aseman tuoma etuoikeus ja myös tahto olla piittaamatta #metoota kiljuvista sihteeriköistä. On näitä luolamiehiä nähty, viisitoista tusinassa. |
||||
|
11.03. 06:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Parkanon tien kautta, tietty. | ||||
|
|
11.03. 06:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuoret näyttävät olevan OK. Nyt innovoimaan dynaamisesti uusia sisuskaluja vehkeen saattamiseksi edellyttämään alkuperäistä tehtäväänsä. Pienet vihreät ukot juoksemaan hamsterityyppisessä juoksupyörässä ja joka on tunnettu siitä, että se on kytketty generaattoriteitse ratamoottoreihin, ei nähdäkseni ole riittävän staattis-dynaamis-abstraktis-tannerilais-mannerheimilais-lapualaista! |
||||
|
10.03. 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsoin.pikkukuvasta, että onpas vasenta tuulilasia "rajoitettu". Kuvan klikkaaminen paljasti ilmiön aurongonvalon tekemäksi efektiksi. | ||||
|
10.03. 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, tuo sointukulku on kyllä käypäisä monessakin paikassa, kännisen yleisön edessä nyt ainakin! Mutta, jonkinmoisena 12-kielisenä fakki-idioottina sanoisin, että linkin Ismon kitara on tosissaan "pahasti" vajaakielinen! C- ja G-duuri, sekä D ja G jotain outoa tzibaletta soinnutettaessa wörkkivät aika hyvin, meikäläisen lauluäänellekin (mullivainaan nuotilla, heko heko). Väritykseksi voi heitellä jotain ihme septimiä sekaan, molliakin. Muuten, kiitos huomiostasi. |
||||
|
10.03. 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkähänlainen linjakilpi on niissä junissa, jotka kulkevat sille tunnetulle nimihirviöasemalle: - Lllllanfairpwlgyll... - äsh! Voi Lyly, kun tuo kieli ei taivu tällä iällä enää niin kerkeästi...! |
||||
|
|
09.03. 12:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasse-herran mainitsemasta lihasmuistista: esimerkiksi minulla kitaran otelauta syöpynyt sointuotteiden muodossa niin syvälle lihasmuistiin, että perussoinnut löytyvät hakematta, (tyyli "eiku-eiku-eiku" jäi 1970-luvulle). Siitä huolimatta, että olen periaatteessa pelkkä leirinuotiorämpyttelijä periaatteella KISS (= Keep It Simple, Stupido). Kolme sointua ja totuus (country ja gospel ovat juuri tätä!) ja täydestä menee kuuntelijoille kuin 30 eurosentin kolikko. |
||||
|
09.03. 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sr1 3002, FMP 1996:n kertoman mukaan tullut rajan yli Suomeen 13.9.1973 ja käyttöönottopäivämäärä 14.1.1974. Ja siinä se senkun vetotehtäväänsä hoitaa, kuin silloin ennen! |
||||
|
09.03. 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko säiliövaunut ryss --- eikun "itäystävän" vaunuja? | ||||
|
08.03. 21:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturimallinen "otsalamppu" syrjäytetty, käytössä "Biltema"-valaisin. | ||||
|
08.03. 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä bussifirma muuten hoiti aikataulussa olleet Vallis Gratiaen (Naantalin) vuorot? | ||||
|
08.03. 21:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lahdensuun seisake, elikkä Toijalassa on vielä vanhaa Turun lähtösuunnan linjaa vielä käytössä. | ||||
|
08.03. 21:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköhän Toijalasta löytyne sopuhintainen CNC-koneistamo parin puhelinsoiton jälkeen tai avulla...? | ||||
|
|
08.03. 11:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräänlainen haka-avainversio tarvittiin Saab 99:n etujarrupalojen vaihdon jälkeen, kun sylintereiden mäntiä piti kiertämällä saattaa uusien jarrupalojen paksuuden vaatimaan asemaan. Saman kaltainen, edelleen haka-avaimeksi nimitetyllä työkalulla kiristettiin uusi hiomalaikka "klassiseen" paineilmarälläkkään. Ja vasta-alkanutta "suviuunoa" (lue: kesätyöntekijää) juoksutettiin hakemassa "hakaviilaa", ympäri koneistamohallia. |
||||
|
07.03. 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haargenau ja tismalleen, herra Jimi! Ihan kipeetä juttua... | ||||
|
|
07.03. 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pieksämäki vanha: - rakennettu Oulun rautatien IV luokan tyyppi nro 2 piirustuksilla. Laajennettu yhdellä ikkuna-akselilla pohjoispäässä (kuvassa vasemmalla) vuonna 1902. | ||||
|
07.03. 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teli muistuttaa aika tavalla itäsaksalais-VEB-görlitziläistä mallia. | ||||
|
07.03. 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästäpä Minkiön motiksi...? | ||||