Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.04.2022 09:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Esa, tässä videossa toimivat automaattiset tekstitykset (paina CC-nappulaa), joka varmasti auttaa paljon sisällön kanssa. | ||||
|
|
21.04.2022 14:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tuossa vähän rakenneselitystä saksaksi: https://www.youtube.com/watch?v=k1j9ath7OvU. Muttereihin kiinnittyvät tangot, jotka estävät telin toisiojousitusta purkaantumasta, ja toisin sanoen näitä muttereita säätämällä voi säätää vaunun (puskimien) korkeutta pyörien kulumista kompensoimaan. Muttereiden alla on pitäisi olla kumivaimennin, toki alus- ja lukkoprikatkin sieltä löytynevät. | ||||
|
08.04.2022 22:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Laiturin reunalla seisovan miehen päässä ei ole mikään tavallinen ylioppilaslakki, vaan ilmeinen kuusikulmainen teekkarilakki tupsuineen. ;) | ||||
|
30.03.2022 13:41 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tällaisessa pohdinnassa kannattaa huomioida LEDien virkistystaajuuden lisäksi kameran ominaisuudet (valotusaika, kennon lukunopeus, digitaalinen kuvanparannus) ennen lopulliseten johtopäätösten tekemistä. ;) | ||||
|
Kuvasarja: VT 11.5 / BR 601 |
21.03.2022 21:28 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kiva nähdä detaljeja tästä legandaarisesta TEE-junasta! | ||||
|
18.03.2022 15:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Päädyssä näkyy irroitettava laite, jossa loppuopaste, äänimerkki ja ehkäpä myös kamera. Näitä junarunkojahan vedetään ja työnnetään aina tarpeen mukaan ilman että veturi vaihtaa päätään. | ||||
|
08.03.2022 10:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä ei toki ole sarjatunnukselta M oleva vaunu, vaan jonkin vaunun irtonainen kuormatila. | ||||
|
22.02.2022 21:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ome-vaunuja on valmistettu vuosina 1962-77 yhteensä 412 kappaletta. Numerokohtaiset valmistusajat voi katsoa myös kalustorekisteristä: https://juliadata.fi/rollingstock?q=Ome . Tämä kuvan yksilö näyttäisi väriltään siniseltä, mikäli alkuperäistä sävyä nyt voi lian alta päätellä, jolloin se kuuluisi 2005 saneerattuun 70 vaunun sarjaan, jotka saivat uudet numerot 77201-77270. | ||||
|
15.02.2022 17:17 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Bemarihan on toki koriltaan E21, jollaisia valmistettiin 1975-83. Kuvan rasterin takia tarkempia yksityiskohtia on vähän hankala hahmottaa, mutta hyvällä tahdolla voisi arvella rekkarin alkavan ARS. Internet tietää, että tätä kirjainyhdistelmää olisi Helsingissä jaettu 1983. Sopisiko tämä ratikan tariffikilven ajoituksen kanssa yksiin? | ||||
|
13.02.2022 21:54 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| 1990-luvun henkilövaunukuvastossa, kohdassa autovaunut on kuva ainoaksi kappaleeksi jääneestä Gfoss-autovaunusta. Sivun otsikossa kuitenkin lukee sanatarkasti RBN(Rnbqss). Veikkaanpa, että Esa muistelee tätä samaa. Ehkä RBN on ollut lipunmyyntijärjestelmän sisäinen nimitys tuolle Gfoss-vaunulle, joka alkuaikoina taisi myös kulkea alustavaunsa sarjamerkinnällä Rbnqss. | ||||
|
Kuvasarja: Haapamäen aavevaunut |
02.02.2022 07:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Väistämättä Petrin yllä esittämät johtopäätökset tulevat mieleen. Jormalla on varmasti myös kuvien ottajan nimi tiedossa, mutta sen sijaan kuvaajatiedoksi on tyydytty laittamaan "arkisto". Näin tarkkaa liikennöintikunnon raportointia ei olekaan täällä näkynyt muiden operaattoreiden kalustosta. | ||||
|
31.01.2022 09:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Pyöräprofiiili tuskin on seisonnan aikana kulunut tai huonontunut - kiskoja pitkinhän nämä aikanaan tuotiin Aitonevalle: http://www.resiinalehti.fi/havainnot/2007/6/3252.html | ||||
|
24.01.2022 09:23 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vaunutaulukon http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 mukaan romutettu Tahkoluodossa vuonna 2005. | ||||
|
23.01.2022 18:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuvan bussi näyttää mitä tyypillisimmältä Mersun O305:lta. Saksassa lähiliikenteen bussit noudattivat tuohon aikaan pitkälti standardibussin määreitä: https://en.wikipedia.org/wiki/V%C3%B6V-Standard-Bus | ||||
|
22.01.2022 12:37 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kannattaa lukea kuvasarjan selostus: http://vaunut.org/sarja/5277 | ||||
|
21.01.2022 09:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ota silmä käteen ;) https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/TV1g9d455vFRybdoABga0WiRg9/Rautatietekniikka_4_2021_harva.pdf | ||||
|
14.01.2022 16:13 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ensimmäiset kompuralla jäähdytetyt vaunut tulivat Suomessa käyttöön niinkin myöhään kuin 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, sarjoissa Ig (Ggig) ja Igb. Tässä Tapsan kuva ensimmäisestä: http://vaunut.org/kuva/145876 | ||||
|
14.01.2022 12:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Asiaa voi varmasti perustella monesta suunnasta. Vorgin tunnisteissa asiaa on lähestytty seuraavasti: - Henkilö- tai ainakin sekajunissa on tietysti kulkenut tavaravaunuja aina tarpeen mukaan, joten pelkän käyttökohteen perusteella luokittelua ei voine tehdä - Ge-vaunut ovat G-alkuisina samassa litterajoukossa kuin muut umpinaiset tavaravaunut Toisaalta, Ge-vaunujen rakenne mukailee sekä tavara- että matkustajavaunuja. Helpointa varmasti olisi, jos kaksitasoisen tunnistejärjestelmän lisänä olisi vapaakenttä josta voisi suoraan litteralla (tai millä tahansa muulla hakusanalla) hakea sopivia tunnisteita. |
||||
|
12.01.2022 16:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kun jotain keksintöä patentoidaan Euroopassa, punnitaan osana patenttihakemuksen hyväksymistä keksinnön uutuusarvoa. Uutuusarvoa ei ole, jos kyseisen alan ammattilainen (terminä person skilled in the art) voisi suunnitella samanlaisen keksinnön alan yleisesti käytössä olevan tiedon pohjalta. Luonnollisesti uutuusarvo myös menetetään jos vastaava keksintö on aiemmin julkaistu jossain muualla. Markkinointia voi toki tehdä paljon löyhemmin perustein, ja ainahan rakennushankkeiden mainostetaan olevan suurempia, kauniimpia ja parempia kuin aiemmat. | ||||
|
11.01.2022 12:37 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kiskojarruhan painuu ulkoisella voimalla (paineilma) kiskoa vastaan ja samalla se myös magnetoidaan ulkoisella voimalla (sähkö). Jotta järjestelmä voitaisiin laskea varsinaiseksi turvalaitteeksi, pitäisi sen mennä turvalliseen tilaan, eli painua kiskoa vasten ja magnetoitua kumman tahansa ulkoisen voiman kadotessa: aivan kuten paineilmajarrujärjestelmässä tapahtuu tietyin edellytyksin. Mekaanista varavoimaa saadaan esimerkiksi jousilla ja sähköistä varavoimaa tietyin edellytyksin esimerkiksi akustosta tai rakentamalla kiskojarruelementti kestomagneeteista. Käytännön hyöty voi kuitenkin olla pienempi kuin haitta monimutkaisemmasta ja täten myös normaalitilanteessa vikaherkemmästä järjestelmästä. | ||||
|
09.01.2022 21:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä on uskottava teoria, etenkin kun Rautatieuutisissa on jo niinkin varhain kuin 1962 uutisoitu vaunun rakentamisesta. Aihe ansaitsisi vähän arkistojen penkomista! | ||||
|
08.01.2022 11:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Puimureita ja muitakin maatalouskoneita näkyi välillä Pasilassa jopa kokojunakuljetuksina venäläisiin vaunuihin lastattuina. | ||||
|
08.01.2022 11:02 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Oula, kyllä kaikki Deeverit ovat tukevasti 1900-luvun tuotteita. 2700-sarjalaiset ovat kolmesta sarjasta keskimmäinen valmistusvuosien ollessa 1965-72. | ||||
|
05.01.2022 08:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kouvolan (aseman) ulkoasusta en niin perusta, mutta sisältähän tämä näin uudenkarheana on oikein hieno palmuineen kaikkineen! | ||||
|
30.12.2021 20:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Muistelinkin, Petri, että olen jostain lukenut lisätietoa tästä neliakselisesta varhaisesta soravaunusta. Suosittelen lämpimästi lisäämään kyseisen kuvan myös tänne kuva-arkistoon; keskustelualueen ajatushan on täydentää muttei korvata tätä kuva-arkiston kommentointia. Tunnistejärjestelmän laajentaminen keskustelun puolelle taas on työmäärältään yllättävänkin vaativa homma, eikä tapahdu ihan lähitulevaisuudessa. | ||||
|
27.12.2021 21:12 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| ICE on lyhenne sanoista Inter City Express. Kuvassa tosiaan näkyy sarjan uusin tulokas eli ICE 4 joka näin sivustakin katsottuna on mittasuhteiltaan aiempia muhkeampi. Helppo tuntomerkki ovat Paulin mainitsemat kantikkaat ikkunat: ICE 3:ssa ja ICE T:ssä ovien ikkunat ovat ala- ja yläreunoistaan pyöristettyjä. | ||||
|
26.12.2021 22:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Näyttäisi olevan ihan uusi kone, kuten valmistajan kotisivun uutisista ilmenee: http://www.svi-spa.com/Events.asp | ||||
|
20.12.2021 18:18 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| T44:ssä on alun perin ollut EMD:n moottorit, jotka modernisoiduissa Td:ssä on vaihdettu MTU:n 4000-sarjalaisiin. Puhutaan siis aika eri vuosikymmenen kehitystyön (ja päästötason) laitteista. | ||||
|
20.12.2021 13:32 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Aiemmin raide on kulkenut telakalle alueen pohjoispäästä nykyisen Nosturi-rakennuksen läpi: https://kartta.hel.fi/link/atPxSn | ||||
|
|
20.12.2021 13:27 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vuoden 1975 ilmakuvassa telakan raide näkyy hyvin: https://kartta.hel.fi/link/atP4wU | ||||
|
19.12.2021 11:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| En ole käynyt paneeleita koputtelemassa, mutta veikkaisin että tässä on vain puun näköistä, ei puuta. | ||||
|
07.12.2021 16:00 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Veikkaukseni on väli Turku-Kupittaa, kuvissa taustalla näkyisi Kuuvuori ja sopivasti myös taustalla pilkottaisi Turun liikennepaikan esiopastin. Alueellahan oli paljon teollisuutta ja myös kasarmi, johon teemaan raidalliset merkkipaalut hyvin sopisivat. | ||||
|
07.12.2021 14:02 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mukavan sekalainen kokoonpano matkustajavaunuja: vihreää ja punaista IC:tä ja vieläpä sininen päivä- ja ravintolavaunu. Olikohan vararunkojen käyttö arkipäivää jo 2013, sillä tämä voisi hyvin olla sellainen. | ||||
|
20.11.2021 16:29 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Uwe, moottorijunissa muuntajat ovat usein katolla tai lattian alla. Tähän käyttöön tarkoitetut mallit on suunniteltu litteiksi: https://www.hitachienergy.com/offering/product-and-system/transformers/special-application-transformers/traction-transformers | ||||
|
02.11.2021 14:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Sekä Rainer että Ossi ovat osaltaan oikeassa. Tämä on sepelinvaihtokone joka myös asettaa raiteen karkeasti oikeaan korkeuteensa uuden sepelin päälle. Ei kuitenkaan varsinainen tukemiskone. Suomessa ihan vastaavan tyyppisiä koneita ei ole, ehkä lähinnä kuitenkin sepelinpuhdistuskoneet "Hepokatit" Tsp: http://vaunut.org/kuvat/?tag0=18%7CTsp%7C. Tämän ELB-3MK:n tarkempi kuvaus löytyy esim tästä: https://vunivere.ru/work46126 | ||||
|
24.10.2021 19:27 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Marraskuussa 1964: https://transphoto.org/list.php?mid=405&cid=2&serv=1 | ||||
|
22.10.2021 15:58 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Lähinnä vain Sp jää merkin taakse, ja sen peittyminen runsaslukuisimpana vaunusarjana ei liene tässä sommitelmassa suuri menetys :) | ||||
|
21.10.2021 16:10 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Veturihan on Otso 2R, eli jo uutena radio-ohjauksella varustettu veturi. Alkuperäisenä tässä ei ollut kuljettajan sääsuojaa lainkaan. Konesuojan kyljessä ovat veturin hallintalaitteet molemmin puolin, tyyli tyypillistä Saalastia. Lisätietoja laitteesta mm. Tasoristeys-palstalla 2/2018 (http://resiinalehti.fi/artikkeli/111) ja kuvassa http://vaunut.org/kuva/44430. |
||||
|
06.10.2021 08:31 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuvan Zil tai Ural (KrAZista ei liene kyse) on varmaankin prikaatin huoltokalustoa. Tykinvetäjinä tai miehistönkuljetuksen maastokuorma-autoina itäkalustoa ei ole näkynyt enää vuosiin, mutta kuvan kaltaisina erikoisajoneuvoina kylläkin. | ||||
|
05.10.2021 14:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä on samankaltainen kuin kuvissa http://vaunut.org/kuvat/?tt=18&i1=Ttk4&i2=91501, eli tulee omien sylinteriensä avulla pois laveltilta sopivassa tien ja radan kohdassa. | ||||
|
05.10.2021 09:31 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kommenteissa varmaankin viitataan Jorman kuvasarjaan Kostamuksesta kokonaisuutena. Nämä kuvat on lisätty ennen vorgin kuvasarja-ominaisuuden julkaisua, joten sarjaa voi helpoiten selata > -linkeillä. | ||||
|
30.09.2021 08:43 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Jessoila tai Essoila (ven. Эссойла, Essoila, karjalaksi D´essoilu) on maalaiskunta, sen keskustaajama sekä kylä Prääsän kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jessoila | ||||
|
29.09.2021 11:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tästä Timon esille tuomasta aiheesta on vorgin historiassa keskusteltu säännölliseen tahtiin useaan kertaan, ja aina on päädytty periaatteelliseen mahdottomuuteen määritellä "aito" tai "käsittelemätön" valokuva. Valokuvaus on taiteen laji, enkä haluaisi lähteä keinotekoisin säännöin rajoittamaan taitelijan vapautta kunhan rautatieaiheessa pysytään. | ||||
|
28.09.2021 08:02 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Aura ja sen hydrauliikka epäilemättä ovat kalliita komponentteja, eikä niitä tarvita välttämättä letkan jokaiseen vaunuun. | ||||
|
27.09.2021 08:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Erkin linkkaamassa piirroksessa näkyy varsinaisia sänkyjä vain 1. ja 2. luokissa. 3. luokassa piirrettynä vain tavanomaisia penkkejä. Onko tietoa, saatiinko näistä tehtyä jonkinlaisia kovia sänkyjä (Venäjän-Kiinan tyyliin), vai oliko makuuvaunu-nimitys vain enemmän suuntaa-antava? | ||||
|
24.09.2021 11:27 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Osaatko kertoa Tapsa paremmin kuvauspaikasta? Mielessäni sijoittaisin tämän Nummenkylän pelloille, esimerkiksi niin että kiviholvisilta jäisi kuvan vasemman reunan ulkopuolelle, mutta rakennukset eivät millään sovi. | ||||
|
23.09.2021 13:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Jäljille pääsee helpoiten exifin perusteella, joten arvataanpa seuraavaksi osavaltiotasolla: WA. http://vaunut.org/kuva/139684?u=2938&kv=2019&kv2=2019&maa=194 | ||||
|
21.09.2021 09:33 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tasoristeyksessä varustuksena myös kaksi junaa -valot, tässä lähikuva: http://vaunut.org/kuvasivu/6694 | ||||
|
20.09.2021 15:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Katettujen tavaravaunujen perusajatus ei ole juuri runsaassa 150 vuodessa muuttunut: katto pään päällä ja sivuilla ovet tavaran lastaamista varten. Kehitys on tapahtunut vaunujen rakennemateriaaleissa, jotka osaltaan mahdollistavat suuremman kuormankantokyvyn ja huippunopeuden sekä pienemmän taarapainon. Modernien umpivaunujen aikakauden voidaan katsoa alkavan Gbk:sta vuonna 1965, kuten Petri yllä toteaa. Tässä vaunussa käytettiin pitkälti standardoituja, osittain saksalaisperäisiä rakenneosia, joista oli kerätty kokemusta muutaman vuoden mm. Oa-vaunusarjassa. Gbk:n muunnelmia pienin eroavaisuuksin ovat mm. Gbl (pidennetty ja kevennetty versio) sekä näiden kiitotavarajunaversiot Gbkk ja Gblk, jotka poikkesivat perusvaunusta vain paremman jarrutuskykynsä osalta. Teollisuuden vaatimukset kuljetusjärjestelmille ovat pakottaneet VR:n suunnittelemaan vaunuja aina vain suuremmin ovin (ja myöhemmin siirtoseinin) varustettuina, korirakenteeltaan korkeampina ja suuremman trukkien akselipainon kestävällä lattialla. Gbl- ja Gblk-sarjan vaunujen alustoja on 1990-luvulla hyödynnetty Gbln-vaunuissa, jossa vaunun koria on korotettu ja ovea suurennettu. Lisäksi samoja alustoja on hyödynnetty Gbln-t-vaunuissa (myöhemmin Gbls) jossa on alumiiniset siirtoseinät. Tässäpä kaksiakselisten umpivaunujen pääpiirteet ovatkin: Olisi varsin mielenkiintoista kuulla jonkin kalustopuolen asiantuntijan näkemys kaksiakselisten vaunujen tulevaisuuteen yleensä, sillä viimeisimmät isot sarjat kaksiakselisia alustoja ovat 80-luvun alusta. Oma lukunsa ovat sitten neliakseliset vaunut, joiden yleistymistä muissa kuin erikoisvaunusarjoissa saatiin Suomessa odottaa viime vuosituhannen jälkipuoliskolle saakka. |
||||
|
19.09.2021 13:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tekarista (ratakuorma-auto) päätellen kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1966, jolloin ensimmäiset kuvassa näkyvän tyypin Tka4 tai Tka5 yksilöt on valmistettu. | ||||
|
15.09.2021 08:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mainio kuva, johon lampaiden ja horsmien ohella eri ikäiset pankkovaunut tuovat sopivaa kirjavuutta. | ||||