Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Espoo–Salo-oikoradan ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistunut  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 490


« : Syyskuu 29, 2009, 21:52:57 »

Espoo–Salo-oikoradan ympäristövaikutusten arviointiohjelma on valmistunut. YVA-ohjelmaa ja suunnitelmaluonnoksia on esitelty syyskuun aikana myös yleisötilaisuuksissa, joita järjestetään oikoradan varrella olevissa kunnissa (viimeinen yleisötilaisuus 30.9 Lohjalla). Tilaisuuksissa kerrotaan suunnittelutilanteesta, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä sekä maakuntakaavoituksen tilanteesta. Nykyisten suunnitelmien mukaan oikoradan toteuttaminen olisi ajankohtainen vasta vuoden 2030 jälkeen. Lisätietoja RHK:n sivulta http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/espoo-lohja-salo_alustava_yleiss/
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 343


« Vastaus #1 : Syyskuu 30, 2009, 20:36:45 »

Minä vähän epäilen, että YVAn jälkeen hanke haudataan pitkäksi ajaksi. Pitäisin aika yllättävänä, jos rata olisi käytössä ennen vuotta 2050.

Vastikään valmistunut Lohjan ja Muurlan välinen moottoritie linjattiin jotakuinkin haastavan maaston halki. Tämä näkyy lukuisina tunneleina, vesistösiltoina, laaksosiltoina, korkeina pengerryksinä, syvinä kallioleikkauksina ja keskimääräistä huomattavasti massiivisempina meluseininä ja -valleina. Tästä huolimatta tien kaarteet ovat paikoin yllättävänkin tiukat.

YVA-ohjelmassa esitetään, että Lohjan ja Suomusjärven välillä rata linjattaisiin samaan maastokäytävään kuin moottoritie. Tämä on ainakin osittain silmänkääntötemppu: Suurnopeusrataa ei ole mahdollista laittaa sellaisille mutkille kuin moottoritie on. Tämä tarkoittaa sitä, että moottoritien ja radan yhdistetty maastokäytävä olisi useissa kohdissa leveydeltään moninkertainen moottoritiehen verrattuna. Tämä voi olla vaikeaa lupien kannalta; moottoritien tiesuunnitelma menestyi viranomaiskäsittelyssä muun muassa siksi, että tie sovitettiin muuta moottoritieverkostoa oleellisesti ahtaampaan maastokäytävään.

Lisäksi pitää huomioida eräät poliittiset realiteetit: Ensinnäkin RKP:lle on tärkeää säilyttää rantarata kulkemassa ruotsinkielisten alueiden kautta. Siksi puolue on aina suhtautunut pidättyvästi ELSA-rataan ja sen johdannaisiin. RKP on ollut varsin taitava ajamaan itselleen tärkeitä asioita. Toisekseen vaikka alueen kuntien tuki olisikin olemassa (lähinnä siksi, että kuntaliitosten takia Lohja-Salo-osuus kulkee lähinnä vain näiden kuntien alueella), paikallinen vastustus tulee todennäköisesti rataa kohtaan olemaan suurempi kuin moottoritietä. Ratahan ei palvele paikallista liikennettä lainkaan, mitä moottoritie jossain määrin tekee, vaan on pelkkä häiriötekijä.

Eiköhän tässä käy niin, että joskus 2020-2030-luvuilla rantaradalle tehdään pieniä perusparannuksia, kun on todettu, että Helsinki-Turku-väli on niin lyhyt, että suurillakaan prosentuaalisilla aikasäästöillä ei synny niin paljon säästöminuutteja, että kokonaan uuden yhteyden luominen vastaisi panoksia.


tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #2 : Lokakuu 02, 2009, 23:43:32 »

Olen Gröönroosin johtopäätösten kanssa samoilla linjoilla vaikkakin ehkä jossain määrin eri sysitä.

Psl-Tku on kuitenkin lopulta niin lyhyt pätkä, että sen oikaiseminen parikymmentä kilometria lyhyemmäksi todella suurilla kustannuksilla olisi aika järjetöntä vain näiden kahden metropolin (khi-hi) välisen liikenteen takia. Nytkyinen Kkn-Tku-väli on kokonaan edullisemmin perusparannettavissa sn200-radaksi ja tarpeellisin osin kaksiraiteiseksi, mikä merkitsisi 1,5 tunnin matka-aikoja. Sen kummemmin bussi kuin lentokonekaan ei pysty kilpailemaan junan kanssa noilla ajoilla.

Mitä taas tulee Lohjan seudun paikallisliikenteeseen, se varmaan on harkitsemisen arvoinen asia. Lohjan tai Vihdin seudulta tuskin kuitenkaan löytyy merkittävästi paikallisliikennekapasiteetin tarvista Saloon tai Turkuun. Näin ollen minun järkeni sanoo, että ELSA-radasta EL-osa saattaa Kehäradan kaltaisena ratkaiuna hyvinkin osoittautua kannattavaksi, mutta LSA:aan en usko ihan lähivuosikymmeninä.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 343


« Vastaus #3 : Lokakuu 05, 2009, 15:26:37 »


Mitä taas tulee Lohjan seudun paikallisliikenteeseen, se varmaan on harkitsemisen arvoinen asia. Lohjan tai Vihdin seudulta tuskin kuitenkaan löytyy merkittävästi paikallisliikennekapasiteetin tarvista Saloon tai Turkuun. Näin ollen minun järkeni sanoo, että ELSA-radasta EL-osa saattaa Kehäradan kaltaisena ratkaiuna hyvinkin osoittautua kannattavaksi, mutta LSA:aan en usko ihan lähivuosikymmeninä.


Espoosta on Histan, Veikkolan ja Nummelan kautta Lohjalle matkaa noin 45 km. Tämä on varsin pitkä rataosuus, jonka suorassa vaikutuspiirissä on tällä hetkellä noin 50.000 asukasta eli Leppävaaran asukasluvun verran.  Histaan on kaavailtu 20.000 asukasta.  Uudenmaan liiton ennusteet veikkaavat radan varteen 150.000 asukasta vuoteen 2030 mennessä, mikä kuulostaa aika optimistiselta. Voi olla, että väestöpohja on pelkkään paikallisliikenteeseen varsin kapea. Kustannuksia kun syntyy tunnelirakentamisesta, koska uudella pintaradalla ei voida mennä keskelle rakennettua asutusta. Lohja tarvitsee aseman keskustansa alle ja Nummelassakin tulee vastaan jonkinlainen tunneliratkaisu maankäytöllisistä syistä.

Mitäpäs jos jatkettaisiinkin rataa Lohjalta kohti etelää. Noin 16 kilometrin panostuksella saataisiin yhteys Lohjalta Siuntioon ja läntisen Uudenmaan Pisara-rata olisi siinä! Jos vielä Helsingin Pisara rakennetaan, junat voidaan panna kiertämään kahdeksikkoa Pasila-Ooppera-Hakaniemi-Pasila-Siuntio-Lohja-Pasila. Silloin voitaisiin muuttaa linjatunnuksia ja antaa junille tunnukset 3B (Båtvik) ja 3T (Tsäringmoss).
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 490


« Vastaus #4 : Syyskuu 23, 2010, 14:02:33 »

Näyttää parin viime kuukauden aikana tulleen RHK:n sivulle http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/espoo-lohja-salo_alustava_yleiss/ melkoisesti uutta materiaalia: kartat 1:10000 eri linjauksista, pituusleikkauksia, siltojen havainnekuvia, yleisötilaisuuksien 'kalvoja', jne.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Espoo–Salo-oikoradan ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistunut  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina