Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Lähiliikenteen uudistukset 2017  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 817


« : Huhtikuu 12, 2017, 07:57:18 »

Lähiliikenteessä tapahtuu isoja uudistuksia:
-Lipunmyynti lopetetaan junassa
-Lähiliikennealue laajenee Tampereelle!

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704122200101583_uu.shtml
Tiedotustilaisuus on tänään päivällä, joten varmaan loppupäivästä on virallinen tiedote saatavilla.
tallennettu

Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 911


« Vastaus #1 : Huhtikuu 12, 2017, 10:47:37 »

Aiemminhan VR:llä oli tapana järjestää Helsingin lähiliikenteen lehdistöseminaari Levin Pendolinnassa.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1101


« Vastaus #2 : Huhtikuu 12, 2017, 11:46:35 »

-Lähiliikennealue laajenee Tampereelle!

Laajenisi samantien edes Tesomalle asti.
tallennettu
Joonas Jokinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 86


« Vastaus #3 : Huhtikuu 12, 2017, 12:11:26 »

Näin Riihimäkeläisena toivottavasti aiheuttaa enemmän positiivisia vaikutuksia, kuin negatiivisiä. Jospa nyt pääsisi esim. Hämeenlinnaan ja takaisin iltaisella paremmin kuin aikaisemmin.

Toivottavasti ei aiheuta kuitenkaan sitä, että jos R-junan lähtöasema muuttuu Riihimäeltä Tampereelle, niin sitten kuunnellaan enemmän kuulutuksia "arvioitu lähtöaika on...".

Noh, odotellaan positiivisin mielin!

tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2025


« Vastaus #4 : Huhtikuu 12, 2017, 12:51:20 »

Aiheesta on julkaistu video.
tallennettu

Jarmo Ranta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #5 : Huhtikuu 12, 2017, 17:25:53 »

Etlarin verkkouutisen mukaan Riihimäki–Lahti -matkustajajunien tilalle tulee lähiliikenteen G-juna.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2361509

EDIT: Juttu oli STT:n. Kiitos, Mikko, korjauksesta.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 12, 2017, 18:04:13 kirjoittanut Jarmo Ranta » tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 911


« Vastaus #6 : Huhtikuu 12, 2017, 17:54:47 »

Etlarin verkkouutisen mukaan Riihimäki–Lahti-lähijunat korvaa lähiliikenteen G-juna.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2361509

Tuo on STT:n, ei Etlarin juttu.

Ja kyllä, sillä on väliä, kenelle krediitit kuuluvat...  Iskee silmää
tallennettu
Joonas Lindholm
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 80


« Vastaus #7 : Huhtikuu 12, 2017, 19:08:31 »

Uutisen mukaan pakettikatkojen lisäksi myös toinen Z-junapareista ajetaan jatkossakin Eil-vaunuilla, vaikka muut korvataankin Sm2-kalustolla. Tämä oli tosin odotettavissa, sillä noin kymmeneen Eiliin on asennettu uudet matkakortinlukijat.
tallennettu
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 817


« Vastaus #8 : Huhtikuu 12, 2017, 19:47:03 »

Onkohan käytännön liikenteeseen tulossa mitään muita muutoksia kuin kalustomuutoksia, esim. lisävuoroja? Onkohan mahdollista että vuorotarjonta Tampereen suuntaan kasvaa edelleen?
tallennettu

Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1101


« Vastaus #9 : Huhtikuu 12, 2017, 20:20:54 »

Onkohan käytännön liikenteeseen tulossa mitään muita muutoksia kuin kalustomuutoksia, esim. lisävuoroja? Onkohan mahdollista että vuorotarjonta Tampereen suuntaan kasvaa edelleen?

Tampere - Helsinkin kuukausilipun hinta kiinnostanee työmatkaa pendelöiviä. Jos se halpenee, niin verovähennykset pienenevät.

Kukaan tuota väliä pendelöivä tuskin vaihtaa paikkuriin.
tallennettu
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 903


« Vastaus #10 : Huhtikuu 12, 2017, 21:42:14 »

Onkohan käytännön liikenteeseen tulossa mitään muita muutoksia kuin kalustomuutoksia, esim. lisävuoroja? Onkohan mahdollista että vuorotarjonta Tampereen suuntaan kasvaa edelleen?

Tampere - Helsinkin kuukausilipun hinta kiinnostanee työmatkaa pendelöiviä. Jos se halpenee, niin verovähennykset pienenevät.

Kukaan tuota väliä pendelöivä tuskin vaihtaa paikkuriin.

Mielestäni IC-lippu on mennyt vähennyksissä läpi ainakin tähän asti.
tallennettu
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 674


« Vastaus #11 : Huhtikuu 14, 2017, 20:11:14 »

Seuraava steppi on Tukholman malli jossa maksettu lippu avaa portin.
Tää "Suomen malli" todetaan kustannustehottomaksi jossain vaiheessa. 2 konduktööriä tarkastelemassa lippuja
asiakkailta jotka ovat ostaneet muualta kuin junasta.
Veikkaan että 2019 on "Tukholman malli käytössä"
tallennettu
Lauri Uusitalo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 903


« Vastaus #12 : Huhtikuu 14, 2017, 20:18:28 »

Seuraava steppi on Tukholman malli jossa maksettu lippu avaa portin.

Luuletko, ettei HSL ole porttien kustannuksia laskenut?
tallennettu
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 674


« Vastaus #13 : Huhtikuu 15, 2017, 19:58:42 »

Seuraava steppi on Tukholman malli jossa maksettu lippu avaa portin.

Luuletko, ettei HSL ole porttien kustannuksia laskenut?
Laitoin aiempaan viestiin ne portit, toisaalta metro toimii ilman portteja ja konduktöörejä. Eli tarkastajat+vartijat riittää kun kopioidaan metron toimintamalli lähiliikenteeseen.
Metron ja lähijunan ero on sähkösysteemissä ja vaunujen lujuusvaatimuksissa. Vaatiiko tämä ero pidemmän päälle lähijunissa konduktööreja? mun mielestä ei. Liiton miehet varmaan erimieltä;-)
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 911


« Vastaus #14 : Huhtikuu 15, 2017, 22:28:42 »

Metron ja lähijunan ero on sähkösysteemissä ja vaunujen lujuusvaatimuksissa.

Tästä päästäänkin hyppäämään aasinsillalle ja sitä kautta ekosysteemiin: VR pyrkii hyödyntämään olemassa olevaa rautateiden henkilöliikennemonopoliaan saavuttaakseen matkaketjujen avulla toisen. Lisää VR:n matkaketjuherruuden tavoittelusuunnitelmista löytyy Ylen tästä uutisesta ja VRLeaksin tästä uutisesta.

Miten VR:n matkaketjusuunnitelmat sitten liittyvät lähiliikenteen uudistamiseen? Veikkaan, että hyvinkin monella eri tavalla. VR:n (Helsingin) lähiliikenteen laajentaminen Tampereelle juuri nyt tuskin on sattumaa, kun yhtiön suunnitelmat monopolin laajentamisesta myös toiseen kivijalkaan, matkaketjuihin, ovat samanaikaisesti hyvinkin pitkällä. Kun tähän yhdistetään matkaketjuihin kiinteästi kuuluva liityntäpysäköinti, mikä onkaan sen helpompaa kuin liityntäpysäköintioikeuden sisällyttäminen matkalippuun? Vielä tätäkin helpompaa ja yksinkertaisempaa se on, kun liityntäpysäköintioikeus kuuluu lähiliikenteen kausilippuun automaattisesti.

On syytä muistaa, että VR:llä on etulyöntiasema sen ryhtyessä liityntäpysäköinnin palveluntarjoajaksi, sillä VR-konsernin omistuksessa on valtavat maa-alueet parhailla paikoilla Suomen keskeisimpien rautatieasemien ympäristöissä. Näille paraatipaikoille ei ole kilpailijoilla mitään asiaa, ei edes rahalla.

Kuten toisaalla internetissä kerrotaan, "VR:n suunnitelmien mukaan liityntäpysäköinnillä ei ole tarkoituksena luoda yhtiölle suurta kassavirtaa, vaan ennen kaikkea tehdä siitä osa yhtenäistä matkaketjua, jonka osapuolina ovat VR ja VR". Näin toimien VR saa sitoutettua asiakkaansa hyvinkin tiiviisti VR:ään. Vaikka asiakas hankkisi lippunsa tai palvelunsa miltä tahansa luukulta, vastapuolena on aina VR: liityntäpysäköinnin palveluntarjoaja on VR, junamatkaa operoi VR ja matkaliput puhelimeen suoltaa MaaS-operaattori nimeltä VR. Jopa junien ja suurimpien asemien ravintoloita pyörittää yhtiö, jonka osake-enemmistön omistaa VR.

Uskallan väittää, että VR:n suunnitelmat hipovat lähes nerokkuutta juuri siksi, ettei kukaan ole vakavissaan vielä jokin aika sitten tullut edes ajatelleeksi, että VR pyrkisi laajentamaan jo ennestäänkin vahvaa monopoliaan kokonaan uudelle liiketoiminta-alueelle. VR:n suunnitelmissa ei siis ole vain määräävän markkina-aseman tavoittelu, vaan nimenomaisesti monopolin tavoittelu ekosysteemissä nimeltä matkaketju.

Monopoli on hyvästä, jos mittarina käytetään pelkästään yhtiön hyvinvointia ja unohdetaan samalla kaikki muu.

(EDIT: korjattu ensimmäisen kappaleen kirjoitusasua)
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 16, 2017, 14:00:06 kirjoittanut Mikko Nyman » tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 469


« Vastaus #15 : Huhtikuu 19, 2017, 15:31:28 »

Maksettu lippu avaa portin... ei taitaisi toimia niissä junissa, joissa ei ole konduktööriä. Sisään- ja uloskäynti pitäisi olla ohjaamon kautta... ja vaunuja vain yksi.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 261


« Vastaus #16 : Huhtikuu 19, 2017, 15:57:39 »

On syytä muistaa, että VR:llä on etulyöntiasema sen ryhtyessä liityntäpysäköinnin palveluntarjoajaksi, sillä VR-konsernin omistuksessa on valtavat maa-alueet parhailla paikoilla Suomen keskeisimpien rautatieasemien ympäristöissä. Näille paraatipaikoille ei ole kilpailijoilla mitään asiaa, ei edes rahalla.
Kiinteistöt siirtyy kilpailun avautuessa joka tapauksessa eri yhtiölle. Onko se sitten Senaatti-kiinteistöt vai mikä en osaa sanoa.

tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1435


« Vastaus #17 : Huhtikuu 19, 2017, 16:29:37 »

Maksettu lippu avaa portin... ei taitaisi toimia niissä junissa, joissa ei ole konduktööriä. Sisään- ja uloskäynti pitäisi olla ohjaamon kautta... ja vaunuja vain yksi.

Portit onkin aseman sisäänkäynneillä ja laiturialue aidattu.
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 911


« Vastaus #18 : Huhtikuu 19, 2017, 16:38:34 »

On syytä muistaa, että VR:llä on etulyöntiasema sen ryhtyessä liityntäpysäköinnin palveluntarjoajaksi, sillä VR-konsernin omistuksessa on valtavat maa-alueet parhailla paikoilla Suomen keskeisimpien rautatieasemien ympäristöissä. Näille paraatipaikoille ei ole kilpailijoilla mitään asiaa, ei edes rahalla.
Kiinteistöt siirtyy kilpailun avautuessa joka tapauksessa eri yhtiölle. Onko se sitten Senaatti-kiinteistöt vai mikä en osaa sanoa.

Kuinka monella sanalla viittasin kommentissani kiinteistöihin?
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1101


« Vastaus #19 : Huhtikuu 20, 2017, 09:02:02 »

Hieman ympäripyöreästi sanottuna olen työskennellyt valtion väyläviranomaisessa ja pyöritellyt aika monen asemankin ympäristön kiinteistökysymyksiä.

Jos jotain yleislinjaa täytyisi sanoa, niin onhan se melkoinen rytö.

Siellä on täysin sattumanvaraisen oloisesti Livin, Senaatin ja VR osakeyhtiön maita. Mitään yleislinjaa ei näissä tunnu olevan. Lisäksi monilta asemilta on myyty isoja ja pieniä paloja yksityisille omistajille, jopa toimivien asemien rakennukset ja satunnaisgeneraattorilla lohkottu osa kiinteistöstä on myyty pois.

Hyvin näkee mitä isännätön raha tekee, kun ketään ei varsinaiseti ole kiinnostanut.

Hyvä esimerkki on Simpeleen asema-alue, jossa yksityinen maanomistaja on topakasti lähtenyt osoittamaan mikä on hänen maita ja mikä sekalaisen valtion porukan. Matkustajat sentään pääsevät laitureille, kunhan ei liian montaa tule samaan junaan. Pysäköinnin suhteen onkin sitten jo melkein mahdoton paikka.

Toinen hankala paikka on Siilinjärvi, jossa kaikki rakennukset on myyty yksityisille ja lopustakin Livillä ja VR:llä on sangen erisuuntaiset näkemykset.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 220


« Vastaus #20 : Huhtikuu 20, 2017, 09:48:16 »

Hyvä esimerkki on Simpeleen asema-alue, jossa yksityinen maanomistaja on topakasti lähtenyt osoittamaan mikä on hänen maita ja mikä sekalaisen valtion porukan. Matkustajat sentään pääsevät laitureille, kunhan ei liian montaa tule samaan junaan. Pysäköinnin suhteen onkin sitten jo melkein mahdoton paikka.

Peruslähtökohta kuitenkin lienee se, että myyjän vastuulla on suunnitella, miten hommat jatkossa toteutetaan, jos osa tontista myydään pois. Maanomistajalla on oikeus laittaa vaikka piikkilankaa rajalle; rasitteet toki huomioiden.

Mitä Simpeleeseen tulee, vähän tuo muutenkin näyttäisi olevan lapsipuolen asemassa. VR kertoo aseman palveluiksi R-kioskin, 16 kilometrin päässä.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1101


« Vastaus #21 : Huhtikuu 20, 2017, 10:06:28 »

Hyvä esimerkki on Simpeleen asema-alue, jossa yksityinen maanomistaja on topakasti lähtenyt osoittamaan mikä on hänen maita ja mikä sekalaisen valtion porukan. Matkustajat sentään pääsevät laitureille, kunhan ei liian montaa tule samaan junaan. Pysäköinnin suhteen onkin sitten jo melkein mahdoton paikka.

Peruslähtökohta kuitenkin lienee se, että myyjän vastuulla on suunnitella, miten hommat jatkossa toteutetaan, jos osa tontista myydään pois. Maanomistajalla on oikeus laittaa vaikka piikkilankaa rajalle; rasitteet toki huomioiden.

Justiinsa noin se on, ja ongelma onkin siinä, ettei valtio ole mitenkään suunnitellut omaisuutensa myyntiä ja sen vaikutuksia rautatieinfraan.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 220


« Vastaus #22 : Huhtikuu 20, 2017, 12:38:15 »

Hyvä esimerkki on Simpeleen asema-alue, jossa yksityinen maanomistaja on topakasti lähtenyt osoittamaan mikä on hänen maita ja mikä sekalaisen valtion porukan. Matkustajat sentään pääsevät laitureille, kunhan ei liian montaa tule samaan junaan. Pysäköinnin suhteen onkin sitten jo melkein mahdoton paikka.

Peruslähtökohta kuitenkin lienee se, että myyjän vastuulla on suunnitella, miten hommat jatkossa toteutetaan, jos osa tontista myydään pois. Maanomistajalla on oikeus laittaa vaikka piikkilankaa rajalle; rasitteet toki huomioiden.

Justiinsa noin se on, ja ongelma onkin siinä, ettei valtio ole mitenkään suunnitellut omaisuutensa myyntiä ja sen vaikutuksia rautatieinfraan.


Samansuuntaista arvostelua on eritoten Senaattia kohtaan esitetty muissakin yhteyksissä. Kun virastojen kiinteistöomistuksia siirretään Senaattiin, on vaikeaa sanoa, heiluttaako koira häntää vai häntä koiraa. Kiinteistötöpinällä on taipumus nähdä kiinteistö vain neliömetreinä, kuluna ja vuokratuottoina; ei tuotannontekijänä.
tallennettu
Jukka-Pekka Manninen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #23 : Huhtikuu 20, 2017, 16:00:37 »

Portit onkin aseman sisäänkäynneillä ja laiturialue aidattu.

Sitten onkin hauska nähdä miten paljon niitä portteja asennellaan - nyt ainakin pääkaupunkiseudulla on monella asemalla laiturille pääsy jopa 5-6 kohdasta - ja toisella puolella yhtä monta. Jos portit asennetaan vaikka Pohjois-Haagassa vain lippuhalliin (jossa ei ole lipunmyyntiä) ja muut reitit laitureille tukitaan, niin ra-hi-menetelmällä puolen väestä kulku junaan/-lta pitenee pari sataa metriä. Se alkaa jo vaikuttaa kulkuvälinevalintoihin.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 220


« Vastaus #24 : Huhtikuu 20, 2017, 17:14:35 »

Portit onkin aseman sisäänkäynneillä ja laiturialue aidattu.

Sitten onkin hauska nähdä miten paljon niitä portteja asennellaan - nyt ainakin pääkaupunkiseudulla on monella asemalla laiturille pääsy jopa 5-6 kohdasta - ja toisella puolella yhtä monta. Jos portit asennetaan vaikka Pohjois-Haagassa vain lippuhalliin (jossa ei ole lipunmyyntiä) ja muut reitit laitureille tukitaan, niin ra-hi-menetelmällä puolen väestä kulku junaan/-lta pitenee pari sataa metriä. Se alkaa jo vaikuttaa kulkuvälinevalintoihin.

Lisäksi pitää muistaa se, että osa pummilla matkustajista on sellaisia, joille vaihtoehdot ovat pummilla matkustaminen tai kokonaan matkustamatta jättäminen. Etenkin silloin, kun kulkupelissä on tilaa, pummin tuottama tappio on osapuilleen nolla euroa. Tai toisin päin, jos junassa on 100 maksanutta ja kolme pummia, porttisysteemeillä ei todennäköisesti pääse tilanteeseen, jossa junassa on 103 maksanutta.

Julkisuudessa on esitetty, että suomalainen noin 97%:n ei-pummius on kansainvälisesti varsin hyvä tulos. Tämän lukeman ja 100%:n välin umpeen kurominen tulisi todella kalliiksi; todennäköisesti moninkertaisesti saavutettuun liikevaihtolisään verrattuna. Ja todellakin, hankalat järjestelyt saattavat viedä osan asiallisista matkustajista muihin välineisiin. Tuloksen optimi on harvoin jonkin mittarin 100%:n kohdalla. Ja kuten tiedetään, 100-prosenttisesti vuotamatonta järjestelmää ei ole.

tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Lähiliikenteen uudistukset 2017  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2017 Resiina