Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1074
|
« Vastaus #400 : Kesäkuu 07, 2024, 06:08:20 » |
|
Selvitys eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisestä käynnistyy"Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Väylävirastoa laatimaan selvityksen eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyden ulottamisesta Haaparannasta Suomen puolelle. Selvityksessä on tarkoitus arvioida olemassa olevan verkon lisäksi mahdollista tarvetta uusille, eurooppalaisella raideleveydellä rakennettaville ratayhteyksille Suomesta Ruotsiin." https://lvm.fi/-/selvitys-eurooppalaiseen-raideleveyteen-siirtymisesta-kaynnistyy
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 894
|
« Vastaus #401 : Kesäkuu 07, 2024, 13:04:12 » |
|
Tarttee kyllä lukea tämä, kun kiinnostaa miten junan ajaminen laivaan on parempi kuin konttikuljetus.
Ja miksei vaikkapa saman raideleveyden USA:n ja Länsi-Euroopan välillä käytetä junalauttoja vaan kontteja. Luulisi myös että Britanniasta olisi helpompi rakentaa parikin tunnelia meren alitse jos junakuljetus on konttilaivaa parempi ratkaisu.
Vai onkohan tässä selvityksessä hiukan liikaa potaskaa...
50 vuoden päästä sitten halutaankin taas leventää raiteita että kaupankäynti Venäjän vasallikseen ottaneen Kiinan kanssa sujuisi paremmin.
Junalauttojen hyöty tulee parhaiten esiin suht lyhyillä vesistön ylityksissä, eli max n 100 km. Niitä käytetään salmien tai jossain tapauksissa isojen järvien ylitykseen paikoisssa joissa rautatiesillan tai tunnelin tai kiertäen eri reittiä rakentaminen on mahdotonta tai liian kallista. Perinteisen junalautan idea on että se pystyy sukkuloimaan useita kertoja vuorokaudessa. Se voittaa konttilaivan lyhyillä matkoilla siksi että lastia ei tarvitse siirrellä vaan ajetaan suoraan sisään laivaan. Tietysti rekka-RoRo -laiva ajaa saman asian mutta jos lauttareitin kummassakin päässä on rautatie ja junalautta on osa rautatieyhteyttä niin on selvää että junavaunujen kuljettamista laivoilla ei haluta jättää hyödyntämättä jos mahdollisuus on. Ja useimmissa tapauksissa junalautat ottavat kyytiin myös maantieajoneuvoja. Pitkillä matkolla kuten valtamerten yli junalautoista ei ole hyötyä. Suomesta naapurimaihin riittävän lyhyitä merimatkoja jotka sopisivat junalautoille olisivat Helsinki(Vuosaari) -Tallinna (Muuga), Hanko-Paldiski, Uusikaupunki-Hargshamn ja Vaasa-Uumaja. Tietyin varauksin Turku/Naantali-Tukholma tai mielummin Kapellskär jos sinne menisi rautatie. Poikkeuksellisen pitkiä junalauttareittejä olivat Railship -lauttojen matkat Hangosta Travemündeen. Mutta ne olivat kylmän sodan ajan aikaansaannoksia kun Baltian maat olivat miehitettyjä ja toisaalta rekkojen diesel maksoi sen verran paljon että tämä kuljetus oli joillekin tuotteille edullisempaa, telinvaihdosta huolimatta. Toinen erikoisuus oli Klaipeda-(Neuvosto-Liettua) - Mukran (Itä-Saksa) vaikka maata pitkinkin olisi päässyt mutta Neuvostoliito ei luottanut Puolan rautateihin. Ja tietenkin Alaskan rautatieverkko on yhteydessä muun Pohjois-Amerikan rautatieverkon kanssa vain junalautan avulla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Matti Melamies
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 46
|
« Vastaus #402 : Kesäkuu 08, 2024, 00:34:01 » |
|
Miksi sitten Railship ei vienyt vaunuja Ruotsiin? Sieltähän olisi voitu jatkaa rautateitse Saksaan. Koska merikuljetus on edullisempaa.
Ja rekkojen dieselpolttoaine oli silloin suorastaan halpaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 894
|
« Vastaus #403 : Kesäkuu 08, 2024, 10:27:01 » |
|
Miksi sitten Railship ei vienyt vaunuja Ruotsiin? Sieltähän olisi voitu jatkaa rautateitse Saksaan. Koska merikuljetus on edullisempaa.
Ja rekkojen dieselpolttoaine oli silloin suorastaan halpaa.
SeaRail/SeaWind line aloitti junalauttaliikenteen Ruotsiin 80-luvulla. Sillä oli sama pääomistaja (FÅA varustamo) kuin Railshipillä. Ennen Tanskan salmien siltojen valmistumista, keski-Eurooppaan olisi ollut hitaampaa ajaa tavarajunia Ruotsin kautta kuin Railshipilla. SeaRail palveli siis Suomen ja Skandinavian välistä liikennettä kun taas Railship Suomen ja keski-Euroopan. Dieselin hinnasta 70-luvulla ei ole tarkkaa tietoa koska meidän perheellä ja minulla on aina ollut bensa-autoja. Mutta bensa oli kallista 1970-luvun öljykriisin aikaan, ja aika pitkälle 1980-luvulle ostovoimaan suhteutettuna. Rekat joutuivat ymmärtääkseni käyttämään samaa verotettua dieseliä kuin henkilöautot, eli sen hinta seurasi bensan hintaa. Dieselpolttonestevero saattoi ennen EU-aikaa olla Ruotsissa vielä kalliimpaa kuin Suomessa jos ulkomaalainen auto tankkasi, olen jostain lukenut. Railshipin junalauttaliikenne käynnistyi juuri öljykriisin ollessa pahimmillaan ja se saattoi auttaa konseptin menestymisessä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1074
|
« Vastaus #404 : Kesäkuu 10, 2024, 15:33:47 » |
|
Suomessa selvitetään uusien eurooppalaisen raideleveyden rataosuuksien käyttöönottoa"Tutkimuksessa tarkastellaan siviililiikenteen, teollisuuden, toimitusvarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden eurooppalaisen rautatieyhteyden tarvetta ja kysyntää samalla kun otetaan huomioon mahdolliset riskit. Työhön kuuluu erilaisten reittivaihtoehtojen, teknisten näkökohtien, mahdollisten aikasuunniteltujen toimenpiteiden ja toteutuksen kustannusten arvioiminen erilaisiin rahoitusmahdollisuuksiin nähden." https://www.jarnvagsnyheter.se/20240610/16304/finland-utforskar-om-inforandet-av-nya-banavsnitt-med-europeisk-sparvidd
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1074
|
« Vastaus #405 : Kesäkuu 13, 2024, 06:42:41 » |
|
Itäradan yleisötilaisuus 13.6.2024"Tule mukaan Itäradan tilaisuuteen, jossa avataan uuden kaksiraiteisen suurnopeusjunaradan (300 km/h) suunnitelmia Keravalta Porvoon kautta Kouvolaan.
Aika: 13.6.2024, klo 18.00-20.00 Paikka: Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1, 06100 Porvoo Striimi: tilaisuutta voit seurata myös Itäradan Itäradan Youtube-kanavalla https://www.youtube.com/@ItarataOy" https://www.itarata.fi/kutsu-itaradan-yleisotilaisuus-13-6-2024/
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1074
|
« Vastaus #406 : Kesäkuu 14, 2024, 07:52:57 » |
|
Neuvoston tiedote uudesta TEN-T asetuksesta joka on tulossa "Tämänpäiväisen hyväksynnän jälkeen neuvoston ja Euroopan parlamentin puheenjohtajat allekirjoittavat säädöksen, ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä lähiviikkoina. Uudistettu asetus tulee voimaan kaksikymmentä päivää tämän julkaisun jälkeen. Lopuksi, vastauksena Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksiin ja varmistaakseen paremmat yhteydet keskeisten naapurimaiden kanssa, uudella asetuksella ulotetaan neljä TEN-T-verkon eurooppalaista liikennekäytävää Ukrainaan ja Moldovaan samalla kun heikennetään rajat ylittäviä yhteyksiä Venäjän kanssa. ja Valko-Venäjä." https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2024/06/13/trans-european-transport-network-ten-t-council-gives-final-green-light-to-new-regulation-ensuring-better-and-sustainable-connectivity-in-europe/Suomea koskevat käytävät Itämeri‒Mustameri‒Egeanmeri-käytävähttps://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-23/fi/pdfPohjanmeri–Itämeri-käytävähttps://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-17/fi/pdfSkandinavia–Välimeri-käytävähttps://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-ADD-18/fi/pdfAsetusteksti "Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta seurannut uusi geopoliittinen tilanne on osoittanut myös, kuinka tärkeitä saumattomat liikenneyhteydet unionin alueella ja naapureina olevien maiden kanssa ovat. Eurooppalaisesta 1 435 mm:n nimellisestä standardiraideleveydestä poikkeavan raideleveyden käyttö haittaa merkittävästi rautatieverkkojen yhteentoimivuutta koko unionissa ja vaikuttaa jopa näiden erillään olevien rautatieverkkojen kilpailukykyyn. Sen vuoksi ydinverkon tai laajennetun ydinverkon uudet radat olisi rakennettava noudattaen 1 435 mm:n eurooppalaista nimellistä standardiraideleveyttä. Lisäksi jäsenvaltioiden, joiden rataverkon raideleveys poikkeaa eurooppalaisesta 1 435 mm:n nimellisestä standardiraideleveydestä, olisi arvioitava eurooppalaisiin liikennekäytäviin kuuluvien ratojen muuntamista vastaamaan eurooppalaista 1 435 mm:n nimellistä standardiraideleveyttä." https://data.consilium.europa.eu/doc/document/PE-56-2024-INIT/fi/pdf
|
|
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 15, 2024, 07:13:15 kirjoittanut Jari Välimaa »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1074
|
« Vastaus #407 : Kesäkuu 14, 2024, 13:28:19 » |
|
Länsirata Oy:n osakkaat alustavaan yhteisymmärrykseen rakentamisvaiheen esisopimuksen ehdoista"Sekä valtio että kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus jakautuu näiden kesken erikseen sovittavalla tavalla. Tämän lisäksi yhtiölle annetaan oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa. Tähän on oikeus vasta sen jälkeen, kun valtion ja kuntien rahoitus sekä CEF-tuki on käytetty. Hankkeeseen jo myönnetty EU:n CEF-tuki ja parhaillaan vireillä olevasta hausta mahdollisesti saatava CEF-tuki vähentävät yhtiön tarvetta ottaa vierasta pääomaa." https://lvm.fi/-/lansirata-oy-n-osakkaat-alustavaan-yhteisymmarrykseen-rakentamisvaiheen-esisopimuksen-ehdoista
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 117
|
« Vastaus #409 : Kesäkuu 20, 2024, 19:58:50 » |
|
Junalauttayhteyksistä nykyisessä Itämeren alueen turvallisuustilanteessa: Jos kaikki sujuu tulevaisuudessa, kuin nyt vielä vaikuttaisi sujuvan, niin junalauttayhteys Suomi - Viro olisi erittäin käyttökelpoinen. Tähän tulee suhtautua erittäin suurella varauksella ja toimivalla plan-B suunnitelmalla. Mutta jos (ja kun) venäjä eskaloi aggressionsa Itämeren piiriin, tarkoittaa tämä koko Itämeren meriliikenteen sulkeutumista, ja turvautumista vain olevassa oleviin maayhteyksiin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 117
|
« Vastaus #410 : Kesäkuu 20, 2024, 20:10:22 » |
|
Tosi asia on, että Suomen on nyt panostettava kaikki suunnitelmat ja niiden toteutus pahimman mahdollisen tilanteen varalle, eli Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen Tornion jokilaakson, sekä Lapin käsivarren kautta. Tämä edellyttää todella mittavia investointeja niin rataverkkoon, kuin myös maatieolosuhteiden totaaliseen uudistamiseen alueella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1074
|
« Vastaus #411 : Kesäkuu 21, 2024, 07:49:24 » |
|
Riihimäki-Tampere kohtauspaikat, Kuurila, ratasuunnitelma"Riihimäki-Tampere välillä on tarvetta kohtauspaikoille, joita on tunnistettu kaikkiaan neljä kappaletta. Ohituspaikka parantaa selvästi rataosan häiriösietoisuutta ja helpottaa tavaraliikenteen sovittamista muun liikenteen aikatauluun. Kuurila on optimaalinen sijainti yhdeksi uudeksi kohtauspaikaksi. Kuurila sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Toijalan eteläpuolella ja noin 24 kilometriä Parolan pohjoispuolella. Kuurilaan suunnitellaan yksi noin 1,2km pituinen raide nykyisten raiteiden molemmille puolille." https://vayliensuunnittelu.fi/suunnitelma/1.2.246.578.5.1.3038153907.1000628177/aloituskuulutus
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 714
|
« Vastaus #412 : Kesäkuu 21, 2024, 08:46:47 » |
|
Runsas viikko sitten oli Aamulehdessä PV:n sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskasen haastattelu (Suurelle reserville löytyy riittävät, joskin kirjavat varusteet).
Kenraali Heiskanen viittasi US -pataljoonan kaluston siirtokuormaukseen Haaparanta-Torniossa. Se sinänsä sujui, mutta tositilanteessa kuljetusmäärät olisivat yli kymmenkertaisia. Ongelmia silloin tulisi.
Heiskanen totesi edelleen, että "kohtuullisilla kustannuksilla" olisi rakennettava rata Kiirunasta Kolariin ja sieltä edelleen Rovaniemelle esimerkiksi Sodankylän kautta. Tämä korvaisi Kirkkoniemeen johtavan ns. Jäämeren radan, jonka mahdollista rakentamista saamelaisalueiden kautta on vastustettu kiivaasti. Radan raideleveyden tulisi olla läntinen, koska liikenne sitä pitkin olisi pääosin. Narvikista/Narvikiin.
Ruotsin ja Norjan kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin Luulaja - Kiiruna - Narvik -radan muuttaminen kaksiraiteiseksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1074
|
« Vastaus #413 : Kesäkuu 22, 2024, 07:43:20 » |
|
Runsas viikko sitten oli Aamulehdessä PV:n sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskasen haastattelu (Suurelle reserville löytyy riittävät, joskin kirjavat varusteet).
Kenraali Heiskanen viittasi US -pataljoonan kaluston siirtokuormaukseen Haaparanta-Torniossa. Se sinänsä sujui, mutta tositilanteessa kuljetusmäärät olisivat yli kymmenkertaisia. Ongelmia silloin tulisi.
Heiskanen totesi edelleen, että "kohtuullisilla kustannuksilla" olisi rakennettava rata Kiirunasta Kolariin ja sieltä edelleen Rovaniemelle esimerkiksi Sodankylän kautta. Tämä korvaisi Kirkkoniemeen johtavan ns. Jäämeren radan, jonka mahdollista rakentamista saamelaisalueiden kautta on vastustettu kiivaasti. Radan raideleveyden tulisi olla läntinen, koska liikenne sitä pitkin olisi pääosin. Narvikista/Narvikiin.
Ruotsin ja Norjan kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin Luulaja - Kiiruna - Narvik -radan muuttaminen kaksiraiteiseksi.
Kyllä Suomea nyt viedään Naton avulla kohti länttä. Narvikin rata pitäisi ehdottomasti muuttaa kaksiraiteiseksi mutta lisäksi tarvittaisiin yhteys myös Tromssaan Kolarista.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1074
|
« Vastaus #415 : Kesäkuu 28, 2024, 07:13:28 » |
|
Uutisesta vielä poiminta : "Länsiyhteyksien lisäksi Suomi on korostanut mahdollisuutta matkustaa junalla etelään. Viro on siirtymässä eurooppalaiselle raideleveydelle ja käynnissä oleva Rail Baltica -hanke mahdollistaa junayhteyden Varsovan ja Tallinnan välillä ja edelleen Helsinkiin – mikäli Suomen suunnitelmat Helsingin ja Tallinnan välisestä merenalaisesta tunnelista toteutuvat."
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|