Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Lehti: Jäämeren rata tulee sittenkin – Ruotsin läpi Norjan Narvikiin  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Teemu Saukkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 497


« : Elokuu 11, 2019, 09:33:01 »

https://www.talouselama.fi/uutiset/lehti-jaameren-rata-tulee-sittenkin-ruotsin-lapi-norjan-narvikiin/3a0565b6-9963-4d9e-bdf2-2c4c5fba655b
Tässä digijutussa ei ole painetun Sunnuntaisuomalaisen kohtaa jossa puhuttiin että Ruotsin ja Norjan pitäisi lisätä leveät kiskot koko matkalle...
Eikö ensin pitäisi olla sitä liikennettä, käsittääkseni mikään ei nytkään estäisi ajamasta? Tietysti ne veronmaksajien miljardit ovat vielä tuhlaamatta.
Raideleveydenvaihtolaitteisto on tietysti jo purettu?
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 500


« Vastaus #1 : Elokuu 11, 2019, 12:50:46 »


Ja lehmät alkavat lentää kepulaisten toimesta !
tallennettu
Kari Aho
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2


« Vastaus #2 : Elokuu 12, 2019, 09:41:29 »

Olen koko ajan ihmetellyt miten tämä sähköistys Kemi - Haaparanta vaikuttaisi mitenkään liikennöimiseen ruotsin suuntaan. Yhteys on ollut jo iät ajat ja tuskin se sähkö saa tavaroita sen kummemmin liikkumaan. Ainut mitä tarvitaan on tavara mitä kuljettaa. Kaikki muu on valmiina, siirtokuormaus tarvitaan joka tapauksessa, muodossa tai toisessa.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 278


« Vastaus #3 : Elokuu 14, 2019, 16:27:19 »

https://www.talouselama.fi/uutiset/lehti-jaameren-rata-tulee-sittenkin-ruotsin-lapi-norjan-narvikiin/3a0565b6-9963-4d9e-bdf2-2c4c5fba655b
Tässä digijutussa ei ole painetun Sunnuntaisuomalaisen kohtaa jossa puhuttiin että Ruotsin ja Norjan pitäisi lisätä leveät kiskot koko matkalle...
Eikö ensin pitäisi olla sitä liikennettä, käsittääkseni mikään ei nytkään estäisi ajamasta? Tietysti ne veronmaksajien miljardit ovat vielä tuhlaamatta.
Raideleveydenvaihtolaitteisto on tietysti jo purettu?

Mitähän tuolla Kemi-Narvik-yhteydellä saavutettaisiin?

Jäämeren satamaa on haikailtu sillä, että se olisi näppärästi Koillisväylän varrella. Varanginniemen kärjestä Lofoottien ympäri Narvikiin on Kirkkoniemeen verrattuna lähes 1200 kilometriä enemmän matkaa eli saman verran kuin Helsingistä on matkaa Travemündeen. Kun on ajettu Lofoottien kärkeen asti, saman tien ajaa Hampuriin jäljellä olevat 1700 kilometriä.

Jos sitten on tarve saada rautateitse Tornion tai Kemin tehtailta rautatiekuljetusyhteys Ruotsiin, homma kaiketi halvimmalla järjestyisi jatkamalla Ruotsin rataverkkoa Veitsiluotoon tai Röyttään.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 298


« Vastaus #4 : Elokuu 14, 2019, 23:28:54 »

Olen koko ajan ihmetellyt miten tämä sähköistys Kemi - Haaparanta vaikuttaisi mitenkään liikennöimiseen ruotsin suuntaan. Yhteys on ollut jo iät ajat ja tuskin se sähkö saa tavaroita sen kummemmin liikkumaan. Ainut mitä tarvitaan on tavara mitä kuljettaa. Kaikki muu on valmiina, siirtokuormaus tarvitaan joka tapauksessa, muodossa tai toisessa.
Sähköistys mahdollistaisi makustajaliikenteen aloittamisen uudestaan naapurimaiden välillä. VR:llä ei ole sellaista dieselkalustoa pohjois-Suomessa jolla voisi ajaa matkustajajunia Haaparantaan. Matkustajajunia Oulun ja pohjois-Ruotsin välille ovat monet tahot toivoneet.

tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 278


« Vastaus #5 : Elokuu 15, 2019, 15:00:40 »

Olen koko ajan ihmetellyt miten tämä sähköistys Kemi - Haaparanta vaikuttaisi mitenkään liikennöimiseen ruotsin suuntaan. Yhteys on ollut jo iät ajat ja tuskin se sähkö saa tavaroita sen kummemmin liikkumaan. Ainut mitä tarvitaan on tavara mitä kuljettaa. Kaikki muu on valmiina, siirtokuormaus tarvitaan joka tapauksessa, muodossa tai toisessa.
Sähköistys mahdollistaisi makustajaliikenteen aloittamisen uudestaan naapurimaiden välillä. VR:llä ei ole sellaista dieselkalustoa pohjois-Suomessa jolla voisi ajaa matkustajajunia Haaparantaan. Matkustajajunia Oulun ja pohjois-Ruotsin välille ovat monet tahot toivoneet.



Puheista on pitkä matka tekoihin ja toivominen on helpompaa kuin matkan ostaminen. Oulu-Luulaja-välille on yritetty niin bussia, laivaa kuin lentokonettakin, mutta nollaa lähenevä maksava kysyntä on lopettanut liikenteen hyvin nopeasti. Tiedossani ei ole kysynnän räjähtävää kasvua.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 298


« Vastaus #6 : Elokuu 16, 2019, 21:40:29 »

Olen koko ajan ihmetellyt miten tämä sähköistys Kemi - Haaparanta vaikuttaisi mitenkään liikennöimiseen ruotsin suuntaan. Yhteys on ollut jo iät ajat ja tuskin se sähkö saa tavaroita sen kummemmin liikkumaan. Ainut mitä tarvitaan on tavara mitä kuljettaa. Kaikki muu on valmiina, siirtokuormaus tarvitaan joka tapauksessa, muodossa tai toisessa.
Sähköistys mahdollistaisi makustajaliikenteen aloittamisen uudestaan naapurimaiden välillä. VR:llä ei ole sellaista dieselkalustoa pohjois-Suomessa jolla voisi ajaa matkustajajunia Haaparantaan. Matkustajajunia Oulun ja pohjois-Ruotsin välille ovat monet tahot toivoneet.
Puheista on pitkä matka tekoihin ja toivominen on helpompaa kuin matkan ostaminen. Oulu-Luulaja-välille on yritetty niin bussia, laivaa kuin lentokonettakin, mutta nollaa lähenevä maksava kysyntä on lopettanut liikenteen hyvin nopeasti. Tiedossani ei ole kysynnän räjähtävää kasvua.
Juna menestyisi paremmin koska on nopeampi kuin nuo muut paitsi lentokone. Ruotsalaiset ovat halunneet junaa mutta Suomi on jarruttanut. Jopa purki opasimet pois rajan ylittävältä sillalta mitkä ovat matkustajaliikenteen edellytys.
tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 278


« Vastaus #7 : Elokuu 16, 2019, 22:58:33 »

Olen koko ajan ihmetellyt miten tämä sähköistys Kemi - Haaparanta vaikuttaisi mitenkään liikennöimiseen ruotsin suuntaan. Yhteys on ollut jo iät ajat ja tuskin se sähkö saa tavaroita sen kummemmin liikkumaan. Ainut mitä tarvitaan on tavara mitä kuljettaa. Kaikki muu on valmiina, siirtokuormaus tarvitaan joka tapauksessa, muodossa tai toisessa.
Sähköistys mahdollistaisi makustajaliikenteen aloittamisen uudestaan naapurimaiden välillä. VR:llä ei ole sellaista dieselkalustoa pohjois-Suomessa jolla voisi ajaa matkustajajunia Haaparantaan. Matkustajajunia Oulun ja pohjois-Ruotsin välille ovat monet tahot toivoneet.
Puheista on pitkä matka tekoihin ja toivominen on helpompaa kuin matkan ostaminen. Oulu-Luulaja-välille on yritetty niin bussia, laivaa kuin lentokonettakin, mutta nollaa lähenevä maksava kysyntä on lopettanut liikenteen hyvin nopeasti. Tiedossani ei ole kysynnän räjähtävää kasvua.
Juna menestyisi paremmin koska on nopeampi kuin nuo muut paitsi lentokone. Ruotsalaiset ovat halunneet junaa mutta Suomi on jarruttanut. Jopa purki opasimet pois rajan ylittävältä sillalta mitkä ovat matkustajaliikenteen edellytys.

Vai ovat ruotsalaiset halunneet, mutta vain suomalaisista on kiinni. Jos tämä pitäisi paikkansa, matkustajaliikenne olisi palautettu uudelle Bodenin-Haaparannan radalle sinä päivänä, kun se seitsemän vuotta sitten valmistui.

Ruotsalaiset ovat laskeneet, että Boden-Haaparanta-yhteyden avaaminen henkilöliikenteelle edellyttäisi runsaan 20 miljoonan kruunun vuosittaista verosubventiota niiden kustannusten päälle, jotka syntyvät matkustajaliikenteen edellyttämän infran rakentamisesta. Optimistisimmillaan ajansäästöksi bussiin verrattuna on laskettu noin tunti. Alue on jokseenkin autiota Kalixia lukuun ottamatta. Arvelisin, että luokkaa max 2 % rajan ylittävistä suomalaisista ovat menossa Haaparannan Ikean ja ICAn länsipuolelle. Ne, jotka osaavat kulkea bussilla Tornio-Haaparannan linja-autoasemalle, osaavat vaivatta hypätä Luulajaan menevään bussiinkin. Junayhteyttä odotellessa ei kannata pidättää hengitystä; jopa ruotsalaisilla on haastetta järjellisen business casen laskemiseksi.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1887


« Vastaus #8 : Elokuu 16, 2019, 23:43:54 »

Siitä on nyt 2-4 viikkoa kun Kalixin uutta henkilöliikenneasemaa alettiin rakentaa. Kalixin kunta satsaa 14 miljoonaa kruunua (1,4 milj €) ja Trafikverket 5 miljoonaa kruunua (0,5 milj. €) tarvittaviin laiturirakenteisiin ym. Haaparannan asema on jo kunnostettu ja Norrtågin tilaamia moottorijunia odotellaan. Liikenteen sanotaan alkavan ensi vuonna ja edelleen toivotaan, että jatkoyhteys Haaparannasta Ouluun toteutuisi samalla aikataululla.

Niin kauan kuin minä olen asunut Ruotsissa, niin Ruotsin puolella on ollut halukkuutta lisätä yhdysliikennettä Suomeen. Mutta Suomen puolelta on aina tyrmätty suorat matkustajajunayhteydet, puun tuonti Venäjältä ja mitä muita niitä nyt on ollut. Sitä en tiedä kuinka paljon jutuissa on "vedätystä", koska olen vain ruotsalaisten lehtijuttujen varassa tässä asiassa.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1749


« Vastaus #9 : Elokuu 16, 2019, 23:47:16 »

Liikenne siis on oikeasti alkamassa? Miksi tästä ei puhuta Suomen puolella yhtään mitään?
tallennettu
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 678


« Vastaus #10 : Elokuu 17, 2019, 00:53:05 »

Siitä on nyt 2-4 viikkoa kun Kalixin uutta henkilöliikenneasemaa alettiin rakentaa. Kalixin kunta satsaa 14 miljoonaa kruunua (1,4 milj €) ja Trafikverket 5 miljoonaa kruunua (0,5 milj. €) tarvittaviin laiturirakenteisiin ym. Haaparannan asema on jo kunnostettu ja Norrtågin tilaamia moottorijunia odotellaan. Liikenteen sanotaan alkavan ensi vuonna ja edelleen toivotaan, että jatkoyhteys Haaparannasta Ouluun toteutuisi samalla aikataululla.

Niin kauan kuin minä olen asunut Ruotsissa, niin Ruotsin puolella on ollut halukkuutta lisätä yhdysliikennettä Suomeen. Mutta Suomen puolelta on aina tyrmätty suorat matkustajajunayhteydet, puun tuonti Venäjältä ja mitä muita niitä nyt on ollut. Sitä en tiedä kuinka paljon jutuissa on "vedätystä", koska olen vain ruotsalaisten lehtijuttujen varassa tässä asiassa.
Täällä Suomen puolella eletään stagnaatiossa, väylävirastolla ei ole visiota asian suhteen, hankekori tässä asiassa tyhjä. Kertoo missä mennään.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 500


« Vastaus #11 : Elokuu 17, 2019, 09:16:38 »


Tälle hankkeelle ei ole budjettissa mitään, joten unohdetaan tämä haihattelu
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 298


« Vastaus #12 : Elokuu 18, 2019, 16:28:53 »

Siitä on nyt 2-4 viikkoa kun Kalixin uutta henkilöliikenneasemaa alettiin rakentaa. Kalixin kunta satsaa 14 miljoonaa kruunua (1,4 milj €) ja Trafikverket 5 miljoonaa kruunua (0,5 milj. €) tarvittaviin laiturirakenteisiin ym. Haaparannan asema on jo kunnostettu ja Norrtågin tilaamia moottorijunia odotellaan. Liikenteen sanotaan alkavan ensi vuonna ja edelleen toivotaan, että jatkoyhteys Haaparannasta Ouluun toteutuisi samalla aikataululla.

Niin kauan kuin minä olen asunut Ruotsissa, niin Ruotsin puolella on ollut halukkuutta lisätä yhdysliikennettä Suomeen. Mutta Suomen puolelta on aina tyrmätty suorat matkustajajunayhteydet, puun tuonti Venäjältä ja mitä muita niitä nyt on ollut. Sitä en tiedä kuinka paljon jutuissa on "vedätystä", koska olen vain ruotsalaisten lehtijuttujen varassa tässä asiassa.
Täällä Suomen puolella eletään stagnaatiossa, väylävirastolla ei ole visiota asian suhteen, hankekori tässä asiassa tyhjä. Kertoo missä mennään.
Ei selvästi mitään visioita. Rata joka ylittäisi rajan toisi tuplasti matkustajia kuin sellainen joka päättyy rajalle. Ruotsi näkee selvästi mahdollisuuksia työmatkaliikenteelle, ovathan Perämeren Suomen puolen kaupungit isompia kuin Haaparanta, Kalix tai Luulaja. Molemmissa maissa on teollisuutta ja Ruotsin Peräpohjolassa pärjää suomen kielellä. Suomalaiset pelkäävät ruotsalaisten (tai vielä pahempaa ei-kantaruotsalaisten invaasiota).

Myös VR:n asenne kaikkeen länsiliikenteeseen on ollut vähättelevä. Matkustajaliikenne lopetettiin lättähattujen romuttamisen myötä 30 vuotta sitten eikä korvaavaa kalustoa ole haluttu järjestää. Voin vahvistaa omilta reissuiltani että varsinkin kesäisin junat olivat aina lopettamiseen asti täynnä. Sähköistys palauttaisi mahdollisuuden ajaa matkustajajunia kustannustehokkaasti Sm-kalustolla. Toinen vaihtoehto olisi jos Hangon rata saisi sähköt niin sieltä vapautuisi pari kiskobussia Kemi-Haaparanta osuudelle? Mutta luulen että kiskobussit menevät varaosiksi jonnekin Pieksämäelle ennen sitä.
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 134


« Vastaus #13 : Elokuu 19, 2019, 16:42:16 »

Jos ei isompien kaupunkien paikallisliikenteellekään ole ollut paukkuja niin miksi olisi Kemi-Tornio-Haaparanta -akselille? Pidemmän välin kulkua vaikeuttaa jo erilainen raideleveyskin.

Oulun ja Luulajan väli olisi helpompi mennä laivallakin kuin junalla.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Jouni Seilonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 114


« Vastaus #14 : Elokuu 19, 2019, 17:56:22 »

Ennen vanhaan, kun matkustajajunia vielä kulki, Haaparannalla piti yleensä odottaa ehkä useitakin tunteja jatkoyhteyttä. Tämä johtui siitä, että aikataulut sopivat lähinnä etelän junien jatkoyhteyksiksi Kemissä ja Bodenissa. Laurila-Haaparanta-välin sähköistämisen jälkeen ongelma poistuisi sillä, että junat ajaisivat Luulaja-Haaaparanta ja Oulu-Haaparanta. Vaihtoaika Haaparannalla voisi olla vaikka 15 min. Mielestäni kaksi vuoroparia päivässä riittäisi, "ensi alkuun". Junat lähtisivät aamupäivällä Oulusta/Luulajasta ja kävisivät kaksi kertaa Haaparannalla kääntymässä.
tallennettu
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 99


« Vastaus #15 : Elokuu 20, 2019, 18:17:12 »

Pidemmän päälle ruotsalainen raide Kemiin, jonne Ruotsin juna ajavat. Ei tarvitsisi Suomen puolella suunnitella erikseen junia. Saisi uusi sellutehdaskin tarvittaessa ruotsalaista puuta.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 294


« Vastaus #16 : Elokuu 20, 2019, 20:37:34 »

Kannattaisi Tornion, Kemin ja Haaparannan kaupunginjohtajien neuvotella Ruotsin rautatieyhtiöiden kanssa sellutehtaan isäntien taustatuella 1435 mm:n raiteiden rakentamisesta Kemiin asti.
Kun yksi liikennöitsijä innostuu ja EU-rahasta on lupauksia, heräävät toisetkin rautatieyhtiöt ja hallituskin.
Ja tuntuu kiinalaisrahaakin olevan miljardeittain.  Yrittänyttä ei laiteta
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Lehti: Jäämeren rata tulee sittenkin – Ruotsin läpi Norjan Narvikiin  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2019 Resiina