Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Kattila-ajan umpeutumisesta  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Seppo Romana
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 19


« : Lokakuu 02, 2009, 11:59:16 »

Monet takavuosina radalla kiitäneet veturit on työnnetty kylminä mm. Rautatiemuseon pilttuisiin. Arvoisat kattila-asiantuntijat. Millaisia ovat kattiloiden käyttöajat ja ennenkaikkea millaisin kustannuksin veturit olisivat palautettavissa taas lämpimiksi ja ajoon?
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2135


« Vastaus #1 : Lokakuu 02, 2009, 14:16:41 »

Turvatekniikan keskuksen (TUKES) sivuilta löytyy tietoa kattiloiden määräaikastarkastuksista: http://www.tukes.fi/Tiedostot/painelaitteet/esitteet_ja_oppaat/Painelait.mraikaist.pdf

Tarkastusten hinnoista antavat tietoa valtuutetetut laitokset http://www.tukes.fi/Tiedostot/painelaitteet/rekisterit/PED_tarkastuslaitokset.pdf( Inspecta Oy ja Polartest Oy)

 Kustannuksiin tulee lisäksi painelaitteen omistajan/haltijan tehtävät valmistelutyöt sekä esiintulevien tarpeellisten korjausten kustannukset.

Ja mitä tarkastukset pitävät sisällään, löytyy esim. Tukesin julkaisusta: http://www.tukes.fi/Tiedostot/painelaitteet/esitteet_ja_oppaat/painelaite-kunnossapito-opas.pdf
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 02, 2009, 14:35:02 kirjoittanut Teppo Niemi » tallennettu
Pirkko Alanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 135


« Vastaus #2 : Marraskuu 04, 2009, 11:08:39 »

Alla olevassa liitteessä on hiukan vanhempaa tekstiä ns. kattilalaista.

Unohtui mainita, että laki on jostain 1960-luvulta.



* Kattilalaki1.jpg (305.84 kilotavua, 800x746 - tarkasteltu 385 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 10, 2009, 18:11:18 kirjoittanut Pirkko Alanen » tallennettu

Dieselin ääni turrutti pääni!
Pekka Soininen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 114


« Vastaus #3 : Joulukuu 14, 2009, 20:05:05 »

Pakostakin askarruttaa, vaikka pääasiat linkeista hahmottuvatkin, miten paljon perusteellisempi on tarkastuksen oltava ja vaikeampaa tarpeellisten korjausten tekeminen kattilassa kuin muussa kaasupainesäiliössä, mm. kompressorissa.

Kattiloitakin on tuli- ja vesiputkisina. (Onko Suomen vetureissa ollut vain jompaa kumpaa perustyyppiä - vaikka vesiputki kai on harvinainen missä vain?) Putkirakenne tuottaa suuremmat tarkistus- ja korjausvaatimukset kuin pelkkä säiliö. Kattilasäiliön ja putkien välillä on luvuttomasti liitoskohtia! Ja miten vanhaan aikaan on mitattu teräksen paksuus, vesi- ja höyrytilan pinnan kunto?

Ja kattila poikkeaa muista paineastioista sikälikin, että se on normaalisti suurimmaksi täytetty nesteellä, ja neste- sekä kaasutilan raja jonkin verran vaihtelee. Tämä raja-alue kai on syöpymisaltis? Hidastaako (lähes) yhtämittainen vesitäyttöisyys korroosiota?
Mitä saa aikaan sekin että kattila on ehkä ollut lähellä kuivaksi kiehumista, vaikkei ole siihen saakka ehtinyt ja räjähtänyt?

Samoin, onko kattilan rakenne niitattu vai hitsattu; onko ensimmäisiä käytössä edes vanhimmassa museokalustossa?
Korkean luokan hitsari tarvittaneen korjaamaan vikoja - jos niitä tutkimaankaan enää löytyy väkeä höyryajan ulkopuolella.

Ei kai tähän kukaan jaksa vastata, mutta ihmettelen.
Multimiljonääri olisi käyttökelpoinen edistämään höyryn elossa pitämistä...
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2337


« Vastaus #4 : Joulukuu 15, 2009, 13:39:40 »

Samoin, onko kattilan rakenne niitattu vai hitsattu; onko ensimmäisiä käytössä edes vanhimmassa museokalustossa?
Korkean luokan hitsari tarvittaneen korjaamaan vikoja - jos niitä tutkimaankaan enää löytyy väkeä höyryajan ulkopuolella.

Kattilarakenne on niitattu. Korjauksia tehdään hitsaamalla.

Hitsaajia löytyy kyllä, sillä kaikki isokokoiset painelaitteet mm. lämpövoimalat vaatii päteviä hitsaajia ja yleisesti sellaisia taitoja omaavat henkilöt ovat melkoisen kalliita.

Lainaus
Ei kai tähän kukaan jaksa vastata, mutta ihmettelen.
Multimiljonääri olisi käyttökelpoinen edistämään höyryn elossa pitämistä...

Tai edes yksi vapaa-aikaansa kunnossapitoon antava harrastaja.
tallennettu
Pekka Soininen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 114


« Vastaus #5 : Joulukuu 15, 2009, 14:19:10 »

Kattilarakenne on niitattu. Korjauksia tehdään hitsaamalla.

Hitsaajia löytyy kyllä, sillä kaikki isokokoiset painelaitteet mm. lämpövoimalat vaatii päteviä hitsaajia ja yleisesti sellaisia taitoja omaavat henkilöt ovat melkoisen kalliita.

Tosi, niinhän restauroitavien höyryveturien kuvat USA:sta ja Kanadastakin näytävät niitatun rakenteen, jonka päältä eristeet on poistettu, kaikessa rouheudessaan.

Ja kun täällä Naantalissakin on höyryvoimala, täytyy hitsauseksperttejä olla höyryjunienkin väistyttyä. Mutta ahkerakaan harrastus ei siis vapauta kustannuksista, joita aiheuttaa spesialistien käyttötarve.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 490


« Vastaus #6 : Joulukuu 15, 2009, 15:52:59 »

Tai edes yksi vapaa-aikaansa kunnossapitoon antava harrastaja.

Pah... pahoittelen. Tämän ylikeskiäkäisen, keskityöllistetyn, keskituloisen ja ylikeskikokoperheellisen tumpula-amatöörin koko ylimääräinen kunnostustarmo ja -nappula on varattu ensisijaisesti Hr11-projektiin.

No mitenkäs Hr11 projekti etenee?  Iskee silmää
KCik 2071 kyllä kuuluu myös siihen! Virnistää
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Kattila-ajan umpeutumisesta  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina