Höyryveturi 322

[Raineri Hiltunen]

Hei
Edesmenneen isäni valokuvatallenteissa löytyi kuva höyryveturista ilmeisesti lähes veteen suistumassa.
En nyt lähde arvaamaan veturin tyyppiä mutta veturin kyljessä erottuu numero 322.
Missähän ja koska tuollainen haveri mahtoi tapahtua?
Kuvaa en juuri nyt tähän osaa liittää.

[Erkki Nuutio]

Veturi 322 oli tyyppiä H2 (vuodesta 1942 Hk1). Samanlaisia olivat 291-300 ja 322-333 ( http://vaunut.org/kuvat/?tag0=0%7CH2%7C ). Ne tehtiin vuosina 1900-1901 Richmond Locomotive and Machine Worksin tehtaassa (Richmond Va, USA).

Sarjassaan tunnetuimpia olivat 300, joka esiintyi itsenään Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 sekä 293, jossa Lenin esiintyi lämmittäjänä 6. ja 10.1917 Hugo Jalavan kuljettaessa.
322 hylättiin vuonna 1957, kuten useat muutkin sarjan vetureista.
Vuoden 1958 jälkeen ei ainoatakaan enää ollut liikenteessä.
Ainoa säilynyt on 293 vitriinissä Pietarin Suomen asemalla.

Vuosikymmenten mittaan on monituisia pienempiä ja suurempiakin onnettomuuksia tapahtui veturien johdolla, mutta luetteloa niistä ei ole kerätty. Varsinkaan pienemmät onnettomuudet, joissa ihmisiä ei loukkaantunut eikä kuollut ovat pääosin unohduksissa.  Itse en tunne 322:n tapausta.
Olisi arvokasta saada nähdä 322:n kuva näillä sivuilla.

[Ilkka Hovi]

Tapahtuma voisi  olla Ojajärvellä 1/9 1928 tapahtunut yöjunan penkereeltä suistuminen. Muistelen siinä olleen H2 veturin junan veturina. Veturi olisi oikealla kyljellä tai etuosa järvessä. Kannattaa katsoa lähinnä lokakuun 1928 Veturimieslehti. Tällaiset asiat käsiteltiin niissä nopeasti. 322 oli Viipurissa mutta missä Ojajärvi, kuvittelen sen olleen Karjalanradalla (Viipuri - Joensuu).  

Ei se sitten ollutkaan H2, muistin väärin. Kts Erkki Nuutio, alla.

[Erkki Nuutio]

Tässä penkereen sortumisesta aiheutuneessa onnettomuudessa oli veturina 678. Sitä kuljetti Karl Emil Enberg ja lämmitti Matti Pitkänen. Laaja kirjoitus kuvineen oli Karjala -lehdessä 2.9. ja 3.9.28 :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545708?page=3

[Erkki Nuutio]

Valokuvasta voisi ehkä päätellä johtuiko kiskoilta suistuminen siitä H2-veturin vetopyörän akselin väsymismurtumasta, josta VR:n Viipurin konepajalla veturinkorjaajana aloittanut Paavo Koivuneva yli 90-vuotiaana kertoo kirjassaan Höyryhepoa kengittämässä (RM, 1998).

Väsymismurtuma oli ydintynyt vetoakselin olakkeen kohdalle vetopyörän kutistusliitoksen sisäreunassa.
Oliko olakkeen pyöristys sorvattu jotenkin lovelliseksi vai oliko akselin metallurgiassa ollut virhettä siinä kohdassa? Joka tapauksessa paikallinen ydintymä oli lukemattomien toistuneiden kuormituskertojen seurauksena laajentunut jo yli puoleenväliin akselin poikkileikkausta.

Tämän jälkeen tapahtui äkillinen lopullinen murtuma. Seurauksena siitä pyörän pyörintä tuli holtittomaksi, sen keikkuessa kiertokangen laakerissa kiinni ollen. Ylöspäin paiskaantuessaan pyörä katkaisi kattilaan konsolilla kiinnitetyn käyntisillan kahtia ja heitti sen taivaan tuuliin. Onneksi kattila ei vaurioitunut tästä.
Vaurio tapahtui siis yllättäen, veturin ollessa liikkeessä.
Silloin 1524 mm:n raideleveys ei enää riitä, vaan mennään sinne minne luoja suo.

Valitettavasti tapahtumavuosi ja H2-veturin numero ei käy selville muistelmasta.

 

[Raineri Hiltunen]

Yritetäänpä kuvaa

[Raineri Hiltunen]

Isäni oli syntynyt 1925 ja veljensä aiemmin. Kuka otti kuvan ja koska , ei ole tiedossani.

[Elmeri Lehtovirta]

Yritetäänpä kuvaa

Veturi: JANO!

[John Lindroth]

Olisiko mahdollista että onnettomuus onkin tapahtunut tuon veturin koeajolla jolloin olisi yhteys edellä olleeseen Erkin tekstiin?Myöskään vaunuja ei näy eikä vauhtikaan liene ollut kovin suuri muutenhan olisi päädytty järveen.Tietenkin tämä on pelkkää spekulaatiota!

[Elmeri Lehtovirta]

Onko tuossa veturin takana rataa joka vain loppuu?

[Erkki Nuutio]

Kaikki optiot ovat jäljellä, koska paikka ja vuosi ei ole vielä paljastunut.
En osaa tunnistaa taustalla olevia tummia rakennelmia.

Vesillemenopaikalta on viety pois tenderi ja täysin mahdollisesti myös vaunuja (ovat ehkä pysyneet raiteilla). Penger siivottu ja tasoiteltu ja odotetaan rautatienosturien saapumista. Kattila on jo jäähtynyt, koska alkuperäinen tapahtuma on ollut vähintään muutamaa päivää aikaisemmin.

Alkuperäinen tapahtumapaikka on ollut karkeasti 50 m kuvauspaikasta taaksepäin ja tapahtumahetkellä veturi on kulkenut vähintään 20 km/h nopeudella.
Syy tapahtumaan on yhä epäselvä ja pyörän irtautuminen on yhä yksi mahdollisista syistä.

Tapahtumapaikan pohdintaa helpottaisi, jos kuvan saisi suuremmaksi skannattuna kuvapuolelle.

[Ilkka Hovi]

Tämä H2 on ilmeisesti se tapahtuma jonka muistin. Lööytyy myös Veturimieslehdestä. Vain 12 numeroa vuodessa ja 1920 numerot melko ohuita. Marx tutkimaan !

[Erkki Nuutio]

Lähelle jo mennään!  H2 325 heitti 2/3 -osaa takimmaisen vetopyöränsä pyöränrenkaasta jorpakkoon hvässä vauhdissa 3.2.1934 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890505?page=8 .
H2 294 räjäytti kattilansa 9.6.1934 Joensuun veturitallissa. Ainevika.
Vieressä ollut H2 296 vaurioitui.
Veturimies 1.7.1934.

[Jere Kaarela]

Ikävä on tapaus mutta todella komea peli tuo veturi vaan on   Kiinnostavaa luettavaa kun historian lehdet havisee.