Keskusteluketjussa on aiemmin tuotu esiin vinkkejä Resiina-lehden (erityisesti kuvien) laadun parantamiseksi. Avaan nyt joitakin asioita lehtemme työstämisestä lähinnä toimitussihteerin kannalta, mutta jonkin verran sivuten myös muun (hyvin harvalukuisen) toimituskunnan työtä. En usein osallistu some-kirjoitteluun, koska siitä tulee helposti turhaa eipäs–juupas-väittelyä; eihän vakaasti asiaansa uskova mielipidettään kuitenkaan muuta. Olkoon tämä nyt jonkinasteinen poikkeus.
Resiinalla on tietty ilmestymisaikataulu, jota enemmän tai vähemmän onnistuneesti yritetään noudattaa. Joidenkin ns. teemanumeroiden kohdalla kuitenkin saattaa tietty ”ehdoton” takaraja olla olemassa.
Resiinaan pyritään saamaan eri aiheisia rautateihin liittyviä kirjoituksia. Toisia pyydetään ja toisia saadaan pyytämättä. Kirjoittajien lähtökohdat ovat monentasoisia, samoin se, mitä he kirjoituksissaan pyrkivät painottamaan. Olemme nähneet hyväksi julkaista kaikenlaisia artikkeleita, jotta lehdellämme olisi aina aika ajoin tarjota jokaiselle lukijalle jotakin kiinnostavaa. Näin ehkä pystymme pitämään Resiinan elossa paremmin kuin keskittymällä vain yhdenlaiseen aiheeseen.
Monista muista lehdistä poiketen Resiinassa korjausluku ja faktantarkistus jäävät lähes kokonaan toimitussihteerin tehtäväksi. Joissakin kirjoituksissa tehtävää ei ole paljon, joissakin taas enemmän. Tiukasti ottaen kirjoitettujen asioiden oikeellisuushan on kirjoittajan vastuulla, mutta ilmiselviä virheitä tai puutteita ei ole mielekästä jakaa eteenpäin. Selvät tapaukset toimitus korjaa sen enempiä kyselemättä, mutta joskus on kysyttävä kirjoittajalta asian oikeaa laitaa. Ilmestymisaikataulun salliessa hyödynnämme epäselvissä tai puutteellisissa asioissa myös muiden harrastajien tietämystä.
Jonkun kymmenen vuoden ajalta muistissa on vain kaksi kokonaan hylättyä artikkelia; niistä kumpaakaan toimitussihteeri ei laiskuuttaan viitsinyt alkaa kirjoittamaan uusiksi. Toisessa aiheesta oli vain pääkohtia ranskalaisin viivoin ja toisessa jäi koko kirjoituksen tarkoitus hämäräksi. Lukijan kirjeitä on myös joitakin jätetty julkaisematta. Näin, jos kyseessä on pääasiassa mielipidekirjoitus, josta harvoin ilmestyvässä lehdessä on odotettavissa pitkäkestoista vuoropuhelua. Sellaisille kirjoituksille on omat ja sopivammat fooruminsa, esim. some-alustat tai peräti laajalevikkiset päivälehdet.
Yrityksistä huolimatta mitään ei kuitenkaan saada täydelliseksi, vaan jokunen virhe aina johonkin jää. Tämä on eräällekin lukijalle antanut aiheen nimittää toimituskuntaamme ”leipäpapeiksi” (varsin olematonta se leipä näissä vapaaehtoistöissä on), kun hänelle tärkeä asia oli väärin. Virheiden pelko kuitenkin helposti johtaa siihen, että ei julkaista mitään, kun se ei ole kuitenkaan täydellisen oikein. Lehteen jääneet virheet pyritään sitten korjaamaan seuraavissa numeroissa, tosin se luonnollisesti on alkuperäistä oikeaa tietoa huonompi vaihtoehto.
Kuvien suhteen tilanne on melkein sama kuin tekstienkin. Pääsääntöisesti myös artikkelin kuvitus on kirjoittajan vastuulla. Parhaitenhan, ainakin niin pitäisi voida olettaa, lähdeaineistoon on perehtynyt artikkelin tekijä itse. Pyydettäessä toimitus yrittää auttaa – ja usein myös pyytämättä. Silloin tällöin havaitaan, että aiheesta tulee pitkä osuus tekstiä ilman yhtäkään keventävää kuvaa. Jos varsinaista tekstiin liittyvää kuvaa ei ajan puitteissa silloin löydy, yritetään mukaan liittää jotenkin muuten aihetta sivuavaa pientä kuvamateriaalia (lippuja, aikatauluja, ilmoituksia yms).
Yleensä artikkelit ja kuvat tulevat päätoimittajalle, joka lataa ne toimituskunnan yhteiseen tallennuspalveluun. Sieltä toimitussihteeri käy kuvat läpi ja vertaa niiden sisällön toimitettuihin kuvateksteihin. Samalla tehdään pienimuotoiset kuvankorjaukset, esimerkiksi suoristetaan kuvat, jotka on otettu asetuksella ”pidä kamera laukaisuhetkellä vinossa”. Tässä kohden usein havaitaan myös liian pienellä resoluutiolla toimitetut kuvat, jolloin pyydetään toimittamaan tilalle parempiresoluutioinen.
Aiemmassa keskustelussa mainittua kuvaa, jonka informaatioarvo on nolla, on hieman vaikea kuvitella. Toki yksittäiselle lukijalle kaikissa kuvissa ei ole hänelle tärkeää arvoa, mutta emme tosiasiallisesti voi lähteä valikoimaan materiaalia vain pienelle kohderyhmälle.
Teknisesti huonokin kuva voidaan paremman puutteessa julkaista, jos sen muu arvo on riittävän perusteltua.
Toimitukseen lähetetyistä kuvista jää lähes aina tilanpuutteen takia osa julkaisematta. Valintaan vaikuttavat myös muut taitolliset seikat. Julkaisemattomia kuvia voidaan toki lisätä myös seuraaviin numeroihin, ellei aihe ole siihen mennessä jo vanhentunut. Joskus on tullut myös kuvalähetyksiä, joissa ei ole ollut lainkaan kuvatekstejä. Vaikka toimitus varsin usein lisää tai korjaa kuvatekstien faktatietoja, niin nollasta emme lähde arvailemaan, mitä kuva esittää.
Taittajalla on pitkäaikainen kokemus kuvankäsittelystä ja myös siihen tarvittavat työkalut. Aika ajoin esiintyvä ongelmamme on kuitenkin se, kuinka käsitelty kuva näkyy lukijalle painetussa lehdessä. Olemme vuosien saatossa oppineet esimerkiksi arvioimaan kuvan sopivan valoisuuden painoon lähtevässä pdf:ssä. Tästä huolimatta joskus painosta tulleen lehden (mm. Resiinan 2/2024 Porvoon artikkeleiden) kuvat ovat liian tummia. Asiaa on usein selvitetty kirjapainon kanssa, ja niin tehdään nytkin ennen seuraavan lehden painattamista; itse asiassa alustavasti asiasta on jo oltu yhteydessä.
Oli mukava nähdä tuo keskustelussa näytetty Upscale-ohjelmalla parannettu kuva. Sinänsä oli myös hienoa havaita, että lukijoissa on alan taitavia yksilöitä. Emme mitenkään halua rajata mahdollisuuksia ottaa tällaisia osaajia ja viitsijöitä mukaan toimitukseen.
Viitaten keskustelussa aiemmin esitettyihin vilpittömiin parannusehdotuksiin, olen (olemme) kiitollisia niistä. Ajankäytöllisenä rajoitteena on kuitenkin se, että kukaan meistä toimituksessa ei tee lehteä päätyökseen, vaan harrastuksena. Sellaisenakin se on vain sivutuote, sillä pääharrastuksena (jopa jollakin lisäksi päätyönä) on rautatiet ja sillekin pitäisi löytää aikansa – muutakaan elämää unohtamatta.
Aineisto-ohjeet Resiinaan kirjoittaville löytyvät linkistä
http://vaunut.org/kirjoitusohjeet2023.pdfKesäterveisin
SKS
Resiinan toimitussihteeri
