Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Varikkoajan lyheneminen voi myöhästyttää junia  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Teemu Peltonen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 201


« : Kesäkuu 05, 2013, 07:41:59 »

Lainaus
Kuljettajien työaika ennen junan lähtöä lyhenee ensi maanantaina. VR ei takaa, että muutos ei myöhästytä junia.

Kuusikymmentä hehtaaria täynnä junanvaunuja.

Sitä on Helsingin Ilmala, Suomen suurin junavarikko. Täältä lähtee jatkuvalla syötöllä junia Pasilan ruuhkaisille saattoraiteille. Jos ei osu oikeaan aikaan, tietää se todennäköisesti junan myöhästymistä ja paljon vihaa.

Tiistaina iltapäivällä oli putkessa jo rauhallista, kun veturinkuljettaja Ville Tuomola huristeli veturillaan Helsingin päärautatieasemalta hakemaan Ilmalasta kuutta vaunua.

Hän oli lähtenyt aamulla kello 7.10 Turusta Tampereen kautta Helsinkiin. Paluu alkoi 18.02, 13 tunnin työvuoro päättyi kello 20.20.

Tämän kirjoituksen kannalta olennaisinta on kuitenkin se, mitä tapahtui aamuvarhain Turussa ennen junan lähtöä.

Ensin Tuomola kirjautui Turun varikolla tietokoneelle ja printtasi työpäivänsä tarkat aikataulut. Sen jälkeen hän kirjautui toiselle koneelle, jonka ennakkotietojärjestelmästä löytyivät matkan hiljennykset ja erikoistilanteet – ja printtasi ne. Sitten oli vuorossa ilmoitustaulu, jossa ovat viimeiset varoitukset.

Tähän hänellä on vielä tällä viikolla aikaa 15 minuuttia, mutta ensi maanantaista lähtien työnantaja on määrännyt, että 8 minuuttia tätä niin sanottua talliaikaa saa riittää.

Palataan Pasilaan. Tuomola näyttää, mitä talliaikana tehdään. Kone toimii, printteri toimii, mutta sitten ruudulle tuleekin yllättäen näkyviin "error".

Ongelma ratkeaa pian, mutta jos Tuomolalla olisi nyt kiire omalle vuorolleen saattoraideputkeen, tänä iltana Helsingissä saattaisi odottaa satoja ärtyisiä matkaajia.

"Tämä talliaika on aivan liian lyhyt. Ei tarvitse olla koneissa kuin pieni häiriö, siinä se sitten on", sanoo Tuomola. "Hommat tehdään, mutta tämä on turvallisuuskysymys", hän sanoo.

"Jos talliaika ei riitä, merkitsee se vääjäämättömästi junien myöhästymisiä", vahvistaa vierestä vetopalveluasiantuntija Timo Ahlroth.

Kesäkuun 10. päivä voimaan tulevat uudet työajat risovat veturinkuljettajia, etenkin junan lähtöä edeltävä talliaika printtauksineen.

Monia muitakin lähtöä edeltäviä työaikoja kuten kävelyaikaa junalle on lyhennetty, mutta niistä ei ole noussut samanlaista kritiikkiä.

Suomessa lähtee päivittäin asemilta noin 1 600 junaa.

"Tämä on selkeästi liian lyhyt aika tutustua papereihin", sanoo työaikaneuvotteluissa mukana ollut Veturimiesten liiton pääluottamusmies Tero Palomäki.

Myös hän sanoo, että työaikamuutoksella saattaa olla vaikutusta junien kulkuun, vaikka se yritetään välttää.

"Se näkyy ensi viikon alussa. Uskon, että ainakin alussa uudet aikataulut ovat vaikeita toteuttaa."

Palomäen mukaan työntekijät eivät kuitenkaan ole päättäneet minkäänlaisista työtaisteluista. VR voi määrätä ohjeella talliajoista.

"En ole kuullut, että missään olisi suunniteltu italialaistakaan lakkoa", sanoo Palomäki.

Italialainen lakko on hidastuslakko, jossa työntekijät tekevät usein verkkaisesti työnsä. Nimi juontuu siitä, että yksi ensimmäistä tunnetuista hidastuslakoista järjestettiin Italian rautateillä.

"Seuraamme kuitenkin tarkasti, miten uusi järjestelmä alkaa toimia. Emme halua tehdä töitä omalla ajalla", Palomäki sanoo.

VR:n liikennejohtaja Petri Auno sanoo, että uusien työaikojen pitäisi riittää tallityöskentelyyn. Hän ei kuitenkaan takaa, ettei muutos vaikuta aikatauluihin.

"On tässä tietysti riski, koska 10. kesäkuuta lähtien talliajasta pitää selviytyä huomattavasti nykyistä rivakammin. Ei voi kuulumisia vaihtaa. Rytmin vaihdos pitää opetella."

"Emme voi taata sataprosenttisesti, ettei muutos näkyisi aikatauluissa", Auno sanoo.

Aunon mukaan saattaa tosiaan käydä niin, että tietokone on rikki tai printteristä on paperi loppu. Näissä tapauksissa hänen mielestään joustaa junalle käytettävissä oleva kävelyaika, joka on mitattu niin, että sillä ehtii tallilta junan kaukaisimmalle lähtöpaikalle.

"Ei tässä semmoisia aikoja ole tehty, että juosta tarvitsisi."

Hän sanoo, että alussa esimiehet ovat paikalla valvomassa muutosta ja tarkistamassa koneiden toimivuuden.

"Ja sen, että porukka ymmärtää muutoksen."

Turun ja Helsingin väliä jatkuvasti kuljettavalla Ville Tuomolalla ei ole vaikeuksia ymmärtää muutosta.

"Jos aika ei riitä, se ei riitä", hän sanoo ja lähtee kävelemään kohti junaa. VR-kielessä tätä kutsutaan kalustolle siirtymiseksi.
Pasilassa siihen on varattu viisi minuuttia.


http://www.hs.fi/kotimaa/Varikkoajan+lyheneminen+voi+lyk%C3%A4t%C3%A4+VRn+junien+l%C3%A4ht%C3%B6j%C3%A4/a1370319081218
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 05, 2013, 08:42:28 kirjoittanut Teemu Peltonen » tallennettu
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 552


« Vastaus #1 : Kesäkuu 05, 2013, 20:10:47 »

"Ensin Tuomola kirjautui Turun varikolla tietokoneelle ja printtasi työpäivänsä tarkat aikataulut. Sen jälkeen hän kirjautui toiselle koneelle, jonka ennakkotietojärjestelmästä löytyivät matkan hiljennykset ja erikoistilanteet – ja printtasi ne. Sitten oli vuorossa ilmoitustaulu, jossa ovat viimeiset varoitukset."
Liian monta muuttujaa minuuttiaikataulua silmälläpitäen , oli prosessi mikä tahansa. Paras olis "Hyvä" mobiilipäätelaite ja siihen varajärjestelmä taustatueksi. Lentoliikenteestä kannattaa näitä matkia..
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 326


« Vastaus #2 : Kesäkuu 05, 2013, 20:20:49 »

Paras olis "Hyvä" mobiilipäätelaite ja siihen varajärjestelmä taustatueksi. Lentoliikenteestä kannattaa näitä matkia..

Käsittääkseni kuljettajat saavatkin mobiililaitteet piakkoin.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1002


« Vastaus #3 : Kesäkuu 06, 2013, 09:37:31 »

Järjestelmä on ihan aikuisten oikeasti varsin monimutkainen. Tietotekniikasta huolimatta, tai osin sen vuoksi, on varsin monta paikkaa, sivustoa, järjestelmää ja asiaa, jotka pitää selvittää töihin tullessaan. Töihin ilmoittaudutaan yhdellä järjestelmällä, ja se tulostaa työvuoroselosteen ja ajettavien junien aikataulut, ratojen ennakkotietojärjestelmään kirjaudutaan erikseen ja sieltä etsitään ja tulostetaan ETJ:t eli järjestelmän tuoreet [edit: ajettavia rataosia koskevat] tiedot, veturin viimeaikaiset vikatiedot etsitään taas erikseen samalla seuloen päällystön ja VR:n tiedotteita, ja kaikkeen tähän saatuun materiaaliin tutustutaan ennakkoon. Vielä eri järjestelmästä katsotaan junien aikataulun mukainen kulku, jos sillä on merkitystä tässä työtehtävässä. Sitten luetaan noin viidestä kymmeneen (5..10 !!!) metriin ilmoitustauluja, ja etsitään sieltä kaikki tieto, mikä vaikuttaa edessä olevaan työtehtävään ja myös omaksutaan ko. tietous.  Nokatusten ei juuri tehdä muuta kuin kysytään päivystävältä esimieheltä eli tallipäivystäjältä veturi ja sen sijainti sekä mahdolliset matkustajajunarungon siirtoon tai muuhun vaihtotyöhön tai "lennossa" tapahtuvaan kuljettajan vaihtoon liittyvät asiat.

Aikaisempi tähän varattu aika 15 minuuttia riitti ammatti-ihmiselle, kun koko ajan tiesi, mitä kulloinkin tekee. Ja nyt aika on siis kahdeksan minuuttia.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 06, 2013, 13:40:15 kirjoittanut Kimmo T. Lumirae » tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2008


« Vastaus #4 : Kesäkuu 14, 2013, 14:42:47 »

Hyvä artikkeli, mutta siinä olisi vielä voinut tuoda vähän paremmin esille sitä, että käytännössä aikataulujen kireys johtaa tilanteeseen, jossa on joko tehtävä alkuvalmistelut kiireellä tai lähdettävä liikkeelle sen verran myöhässä kuin minkä alkuvalmistelujen huolellinen hoitaminen vaatii. Ja, että tällaisessa valintatilanteessa kuljettaja valitsee aina sen vaihtoehdon, että ollaan mieluummin huolellisia ja myöhässä kuin huolettomia ja ojassa.
Tietysti tuo asia implikoidaan artikkelissa, mutta sen olisi voinut avata selkeämminkin.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Varikkoajan lyheneminen voi myöhästyttää junia  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2013 Resiina