Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Kunnat lähtivät junavuorojen rahoittajaksi Pirkanmaalla  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« : Huhtikuu 30, 2016, 00:31:16 »

Tampere 29.4.2016 klo 9:39 | päivitetty 29.4.2016 klo 9:46
Poikkeuksellinen ratkaisu: Kunnat lähtivät junavuorojen rahoittajaksi Pirkanmaalla
Pirkanmaan kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan junavuoroja Tampereen ja Vilppulan välillä. Kuntien panostus mahdollistaa lisävuorot viikonlopulle.

http://yle.fi/uutiset/poikkeuksellinen_ratkaisu_kunnat_lahtivat_junavuorojen_rahoittajaksi_pirkanmaalla/8846269

---

VR:n tarjous on luokiteltu salaiseksi, mutta etsin pöytäkirjoista nämä kuntien myöntämät rahasummat:
Keuruu 0 euroa (mutta haluaa lisää junia)
Mänttä-Vilppula 134 000 euroa
Juupajoki 30 000 euroa
Orivesi 20 000 euroa
Tampereelta en löytänyt mitään asiaan liittyvää.
= 184 000 euroa

Mitä tällä 184 000 euron summalla sitten saa? No eräässä pöytäkirjassa mainittiin näiden vuorojen liikennöivän 20.6. - 10.12.2016. Yksi juna perjantaina ja kolme lauantaina Tampere - Vilppula reitille. Keuruulle ei ajeta, koska Keuruu ei maksa. Vaikka tällä rahalla sinne asti luulisi pääsevän.  Huh Tälle liikennöintiajalle osuu 25 viikonloppua, mikä tarkoittaa yhteensä sataa vuoroa. Yksittäinen vuoro näin ollen maksaa kunnille 1 840 euroa. Reitin pituus on 87,7 km, joten vuorojen yksikköhinnaksi tulee 21 euroa / junakilometri.

Mutta keväällä päättyneen ostoliikennesopimuksen keskimääräinen yksikköhinta on ollut 6,20 euroa / junakilometri. Näin siis kunnat ovat varautuneet maksamaan yli kolminkertaisen summan VR:lle verrattuna LVM:n maksamaan hintaan.  Järkyttynyt
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2418


« Vastaus #1 : Huhtikuu 30, 2016, 01:33:05 »

Luulisi olevan melkein kaikkien etu kopioida Ruotsissa vallalla oleva käytäntö. Maakunta päättää välttämättömän liikenteen tason ja kysyy kuka liikennöi ja millä hinnalla. Voittaja saa sen, mitä pyysi. Maakunta hinnoittelee liput niin, että julkisen liikenteen käyttäjä maksaa puolet ja verovaroista maksetaan toinen puoli. Maakunnan sisäisessä liikenteessä ja osittain ulkopuolellakin sama lippu kelpaa busseissa ja junissa. Valtakunnassa kaikki ovat sitoutuneet vähentämään riippuvuutta tuontipolttoaineista, joten vastustus on vähäistä, koska julkinen liikenne käyttää kotimaista sähköä tai biokaasua, enimmäkseen. Maakunta tietysti saa verotuloja siinä missä kunnatkin. Valtio taasen saa verotuloa vain kaikkein suurituloisimmilta ihmisiltä ja sitten alv:n ja vastaavat. Tämä tulee varmaan Suomessa ongelmaksi, kun on epätodennäköistä, että valtio (eduskunta) luopuisi osasta taloudellisesta vallastaan ja antaisi asukkaille enemmän päätösvaltaa oman alueensa asioihin.
tallennettu
Timo Järvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 244


« Vastaus #2 : Huhtikuu 30, 2016, 11:49:44 »

Mutta keväällä päättyneen ostoliikennesopimuksen keskimääräinen yksikköhinta on ollut 6,20 euroa / junakilometri. Näin siis kunnat ovat varautuneet maksamaan yli kolminkertaisen summan VR:lle verrattuna LVM:n maksamaan hintaan.  Järkyttynyt

Satsaukset kiskoilla toimivaan joukkoliikenteeseen ovat hyviä, koska veronmaksajien rahoilla rakennettua infraa ei kannata seisottaa tyhjän panttina. Mutta, edes tuolla näpertelyllä ei saada palvelutasoa palaamaan ennalleen, kun edelleen ensimmäinen aamuvuoro Tampereelta ajataan vain lauantaina. Jos käyttäjiä haluttaisiin saada lisää, sitä varten ennen vuorojen lakkautuksia ollut palvelutaso olisi pitänyt tuplata. Ihmisiä on nykyisin vaikea saada sitoutetuiksi käyttäjiksi, kun suunnitelmat poukkoilevat sinne tänne aina muutaman kuukauden välein. Mutta, sen siitä saa, kun tälläisillä perustoiminnoilla on nykyisin jopa valtion toimesta vain tarkoitus tehdä raakaa bisnestä. Unohtuu kivasti se mahdollisesti yhteiskunnalle saatava kokonaishyöty, jolla ei tunnu nykyisin olevan mitään merkitystä.

Idea on hyvä, mutta kyllä tuo sopimus kuulostaa lähinnä VR:n (monopoli)sanelupolitiikalta ja iltalypsyltä. Olisi kiva tietää, kustannetaanko tuolla summalla oikeasti liikennöinnistä aiheutuvia todellisia kuluja, vai onko syynä VR:n kallis kulurakenne joka tulee vastaan päivittäisessä toiminnassa?!

Kuten tuossa joku jo aiemmin totesi, raiteille kaivattaisiin kotimaisia kevyen kulurakenteen pieniä toimijoita tai yhteenliittymiä, vaikka sitten periaatteella "mies ja lättähattu". Melkeinpä mikä tahansa ratkaisu olisi parempi, kuin vähän sinne päin toteutettu palvelu, joka ei palvele kunnolla ketään.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #3 : Huhtikuu 30, 2016, 11:53:51 »

Mitenkähän realistista olisi ihan aikuisten oikeasti, että joku hankkisi Dm7:n ja alkaisi ajaa sillä ihan umpikaupallista ei-museoliikennettä? Ehkä kuntien tukemana kuitenkin? Eikös tuo olisi laillisesti mahdollista heti, kun tuo nyt tehty sopimus loppuu tai perutaan.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 682


« Vastaus #4 : Huhtikuu 30, 2016, 15:26:34 »

Luulisi olevan melkein kaikkien etu kopioida Ruotsissa vallalla oleva käytäntö. Maakunta päättää välttämättömän liikenteen tason ja kysyy kuka liikennöi ja millä hinnalla. Voittaja saa sen, mitä pyysi. Maakunta hinnoittelee liput niin, että julkisen liikenteen käyttäjä maksaa puolet ja verovaroista maksetaan toinen puoli. Maakunnan sisäisessä liikenteessä ja osittain ulkopuolellakin sama lippu kelpaa busseissa ja junissa. Valtakunnassa kaikki ovat sitoutuneet vähentämään riippuvuutta tuontipolttoaineista, joten vastustus on vähäistä, koska julkinen liikenne käyttää kotimaista sähköä tai biokaasua, enimmäkseen. Maakunta tietysti saa verotuloja siinä missä kunnatkin. Valtio taasen saa verotuloa vain kaikkein suurituloisimmilta ihmisiltä ja sitten alv:n ja vastaavat. Tämä tulee varmaan Suomessa ongelmaksi, kun on epätodennäköistä, että valtio (eduskunta) luopuisi osasta taloudellisesta vallastaan ja antaisi asukkaille enemmän päätösvaltaa oman alueensa asioihin.
Hyvän kommenttin kirjoitit. Näin se pitää Suomessakin toteuttaa. Maakunnille ennemmän valtaa toteuttaa liikennerarkaisuja.
tallennettu
Ismo Brockmann
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #5 : Huhtikuu 30, 2016, 17:27:57 »

Tampere 29.4.2016 klo 9:39 | päivitetty 29.4.2016 klo 9:46
Poikkeuksellinen ratkaisu: Kunnat lähtivät junavuorojen rahoittajaksi Pirkanmaalla
Pirkanmaan kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan junavuoroja Tampereen ja Vilppulan välillä. Kuntien panostus mahdollistaa lisävuorot viikonlopulle.

http://yle.fi/uutiset/poikkeuksellinen_ratkaisu_kunnat_lahtivat_junavuorojen_rahoittajaksi_pirkanmaalla/8846269

---

VR:n tarjous on luokiteltu salaiseksi, mutta etsin pöytäkirjoista nämä kuntien myöntämät rahasummat:
Keuruu 0 euroa (mutta haluaa lisää junia)
Mänttä-Vilppula 134 000 euroa
Juupajoki 30 000 euroa
Orivesi 20 000 euroa
Tampereelta en löytänyt mitään asiaan liittyvää.
= 184 000 euroa

Mitä tällä 184 000 euron summalla sitten saa? No eräässä pöytäkirjassa mainittiin näiden vuorojen liikennöivän 20.6. - 10.12.2016. Yksi juna perjantaina ja kolme lauantaina Tampere - Vilppula reitille. Keuruulle ei ajeta, koska Keuruu ei maksa. Vaikka tällä rahalla sinne asti luulisi pääsevän.  Huh Tälle liikennöintiajalle osuu 25 viikonloppua, mikä tarkoittaa yhteensä sataa vuoroa. Yksittäinen vuoro näin ollen maksaa kunnille 1 840 euroa. Reitin pituus on 87,7 km, joten vuorojen yksikköhinnaksi tulee 21 euroa / junakilometri.

Mutta keväällä päättyneen ostoliikennesopimuksen keskimääräinen yksikköhinta on ollut 6,20 euroa / junakilometri. Näin siis kunnat ovat varautuneet maksamaan yli kolminkertaisen summan VR:lle verrattuna LVM:n maksamaan hintaan.  Järkyttynyt

Esittämäsi tiedot kuntien rahoittaman ostoliikenteen hinnasta ovat valitettavasti vääriä. KMV-lehti tietää nimittäin 28.4. päivätyssä nettijutussaan kertoa lisävuorojen kuntarahaosuudet: Lisävuorojen kuntarahaosuudet ovat: Tampere noin 5400 euroa, Orivesi noin 20 500 euroa, Juupajoki noin 6000 euroa ja Mänttä-Vilppula noin 28 300 euroa. Kyseessä on VR:n tarjouksen suppeampi vaihtoehto, joka perustuu kuntien aiemmin keväällä VR:lle tekemään esitykseen. Näiden vuorojen palauttamisella on arvioitu olevan paras vaikuttavuus suhteessa kuntien euromääräiseen panostukseen. Yhteensä kunnat siis rahoittavat 99 junavuoroa ja 8811 junakilometriä (reitin pituus 89 km), jolloin kilometrihinnaksi tulee  6,83 euroa, kun kuntien rahoituksen yhteissumma on n. 60 200 euroa. Keskustelua olisi hyvä käydä oikeiden tietojen pohjalta Hymyilee. Mainittakoon, että Mänttä-Vilppula ja Juupajoki olisivat olleet valmiita tarjoukset laajempaan vaihtoehtoon, mutta kun Tampere ja Orivesi eivät, kaikki maksavat vahemmän ja valituksi tuli tarjouksen suppeampi vaihtoehto. Ja Keuruun päättäjät eivät oikeasti halua lisää junia, koska eivät ole valmiita niistä mitään maksamaan.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 30, 2016, 18:12:50 kirjoittanut Ismo Brockmann » tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #6 : Huhtikuu 30, 2016, 18:31:03 »

Esittämäsi tiedot kuntien rahoittaman ostoliikenteen hinnasta ovat valitettavasti vääriä. KMV-lehti tietää nimittäin 28.4. päivätyssä nettijutussaan kertoa lisävuorojen kuntarahaosuudet: Lisävuorojen kuntarahaosuudet ovat: Tampere noin 5400 euroa, Orivesi noin 20 500 euroa, Juupajoki noin 6000 euroa ja Mänttä-Vilppula noin 28 300 euroa. Kyseessä on VR:n tarjouksen suppeampi vaihtoehto, joka perustuu kuntien aiemmin keväällä VR:lle tekemään esitykseen. Näiden vuorojen palauttamisella on arvioitu olevan paras vaikuttavuus suhteessa kuntien euromääräiseen panostukseen. Yhteensä kunnat siis rahoittavat 99 junavuoroa ja 8811 junakilometriä (reitin pituus 89 km), jolloin kilometrihinnaksi tulee  6,83 euroa, kun kuntien rahoituksen yhteissumma on n. 60 200 euroa. Keskustelua olisi hyvä käydä oikeiden tietojen pohjalta Hymyilee. Mainittakoon, että Mänttä-Vilppula ja Juupajoki olisivat olleet valmiita tarjoukset laajempaan vaihtoehtoon, mutta kun Tampere ja Orivesi eivät, kaikki maksavat vahemmän ja valituksi tuli tarjouksen suppeampi vaihtoehto. Ja Keuruun päättäjät eivät oikeasti halua lisää junia, koska eivät ole valmiita niistä mitään maksamaan.

Katsoin nuo rahasummat kuntien ja kaupunkien hallitusten pöytäkirjoista. Niissä on varoja myönnetty kuten kirjoitin. Kaikissa pöytäkirjoissa oli asiaa koskevat liitteet salattu, joten tarkempia tietoja en voinut edes saada. Miten se voi olla väärin, jos on päätetty summasta X ja pöytäkirjassa lukee summa X?

Tampereella ei ole tänä keväänä kaupungin tasolla asiaa käsitelty. En siis löytänyt siitä tehtyä päätöstä.

Reitin pituus 87,7 km on Liikenneviraston rataverkon kuvauksesta. Ostoliikennesopimuksissa on käytetty lukua 88 km. Tuo 89 km on siis väärin.

Mitenniin 99 junavuoroa? Mihin yksi hävisi?

Keuruun kaupunginhallituksen pöytäkirjassa oli sen suuntaista mutinaa aiheesta, että he eivät ole tilanteeseen selvästikään tyytyväisiä. Rahaa siellä ei kuitenkaan tarjottu.
tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #7 : Huhtikuu 30, 2016, 19:12:29 »

Mitenkähän realistista olisi ihan aikuisten oikeasti, että joku hankkisi Dm7:n ja alkaisi ajaa sillä ihan umpikaupallista ei-museoliikennettä? Ehkä kuntien tukemana kuitenkin? Eikös tuo olisi laillisesti mahdollista heti, kun tuo nyt tehty sopimus loppuu tai perutaan.
Lätällä yhtään minkään säännöllisen liikenteen ajaminen on täysin epärealistista.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #8 : Huhtikuu 30, 2016, 19:36:42 »

Mitenkähän realistista olisi ihan aikuisten oikeasti, että joku hankkisi Dm7:n ja alkaisi ajaa sillä ihan umpikaupallista ei-museoliikennettä? Ehkä kuntien tukemana kuitenkin? Eikös tuo olisi laillisesti mahdollista heti, kun tuo nyt tehty sopimus loppuu tai perutaan.
Lätällä yhtään minkään säännöllisen liikenteen ajaminen on täysin epärealistista.

Tämä on väite, ei perustelu.
Olisi kiinnostavaa kuulla, miksi se on epärealistista. Saksassa moni firma aloitti Ferkeltaxeilla, jotka ovat melko samantasoista, ellei huonompitasoisempaakin kalustoa. Lätät on olemassa ja niillä on tarvittavat hyväksynnät kunnossa. Ei tarvitse kuin ajaa.

Niissä on seuraavia junaliikennöintiin tarpeellisia ominaisuuksia:
* Kyky kulkea kiskoja myöten
* Kyky kulkea ihan kohtalaista nopeutta (95 km/h, vrt. Dm12:n 120 km/h)
* Kyky pysähtyä, jos tarvetta tulee, esimerkiksi määräasemalle saavuttaessa
* Aukeavat ovet
* Istumapaikkoja
* Läpinäkyvät ikkunat

Huonoja puolia:
* Ei matalalattiainen (vrt. Dm12)
* Vanha (mutta toimii hyvin)

Luulen, että ihmiset menevät mieluummin korkealattiaisella vanhalla kiskobussilla kuin kävelevät kiskojen viertä. Sisätiloja voinee tarvittaessa vaihtaa, kunhan säilöö alkuperäiset osat johonkin, missä ne pysyvät siisteinä tallessa sen ehkä kymmenisen vuotta, mikä liikennöitsijällä kestää saada taloutensa ja uskottavuutensa siihen kuntoon, että saa Pesalta (tai käytettynä vaikkapa LG:ltä) tilattua vähän modernimpaa kalustoa.

Vanhentunut ja käytössä oleva on huomattavasti mukavampi matkustusmuoto kuin moderni ja tehtaanomistajan silmäkulmassa pilkkeenä oleva.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Ismo Brockmann
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #9 : Huhtikuu 30, 2016, 20:47:43 »



Katsoin nuo rahasummat kuntien ja kaupunkien hallitusten pöytäkirjoista. Niissä on varoja myönnetty kuten kirjoitin. Kaikissa pöytäkirjoissa oli asiaa koskevat liitteet salattu, joten tarkempia tietoja en voinut edes saada. Miten se voi olla väärin, jos on päätetty summasta X ja pöytäkirjassa lukee summa X?

Tampereella ei ole tänä keväänä kaupungin tasolla asiaa käsitelty. En siis löytänyt siitä tehtyä päätöstä.

Reitin pituus 87,7 km on Liikenneviraston rataverkon kuvauksesta. Ostoliikennesopimuksissa on käytetty lukua 88 km. Tuo 89 km on siis väärin.

Mitenniin 99 junavuoroa? Mihin yksi hävisi?

Keuruun kaupunginhallituksen pöytäkirjassa oli sen suuntaista mutinaa aiheesta, että he eivät ole tilanteeseen selvästikään tyytyväisiä. Rahaa siellä ei kuitenkaan tarjottu.



Varoja on myönnetty, kuten kirjoitit, mutta kaipa sinä ymmärrät, että kun Tampere ja Orivesi halusivat vain suppean tukemisen, jäävät  Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen myöntämät summat suurimmalta osin käyttämättä ja noiden kuntien myöntämistä summista käytetään vain n. neljäsosa liikenteen ostamiseen. Jos kaikki kunnat olisivat halunneet laajempaa liikenteen palautusta, olisi liikenne palautunut Tampere-Vilppula välillä ennen maaliskuun lopun lakkautusta vallinneelle tasolle. Kyllä kai ymmärrät, että liikenteen hinta on tuo vajaat 7 eur/km. Se tässä oli olennaista. Itse väitit summaa kolminkertaiseksi ja se kyllä on täyttä puppua, lue vaikka KMV-lehdestä tukisummat ja laske itse. Ja reitin pituus on VR:n taulukkoaikataulujen mukaan 89, mutta tuo nyt on aivan turhaa pilkun viilaamista, onko reitti 87,7 tai 88 tai 89 km. Ja sekin onko junavuoroja 99 vai 100, ei ole kilometrituen kannalta ollenkaan olennaista. Ja Tamperekin on asian käsitellyt kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa, se on fakta.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 30, 2016, 21:05:49 kirjoittanut Ismo Brockmann » tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #10 : Huhtikuu 30, 2016, 21:23:30 »

Varoja on myönnetty, kuten kirjoitit, mutta kaipa sinä ymmärrät, että kun Tampere ja Orivesi halusivat vain suppean tukemisen, jäävät  Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen myöntämät summat suurimmalta osin käyttämättä ja noiden kuntien myöntämistä summista käytetään vain n. neljäsosa liikenteen ostamiseen. Jos kaikki kunnat olisivat halunneet laajempaa liikenteen palautusta, olisi liikenne palautunut Tampere-Vilppula välillä ennen maaliskuun lopun lakkautusta vallinneelle tasolle. Kyllä kai ymmärrät, että liikenteen hinta on tuo vajaat 7 eur/km. Se tässä oli olennaista. Itse väitit summaa kolminkertaiseksi ja se kyllä on täyttä puppua, lue vaikka KMV-lehdestä tukisummat ja laske itse. Ja reitin pituus on VR:n taulukkoaikataulujen mukaan 89, mutta tuo nyt on aivan turhaa pilkun viilaamista, onko reitti 87,7 tai 88 tai 89 km. Ja sekin onko junavuoroja 99 vai 100, ei ole kilometrituen kannalta ollenkaan olennaista. Ja Tamperekin on asian käsitellyt kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa, se on fakta.

Kyllä, tuo 6-7 euroa / km on minunkin mielessäni normaalia tasoa. Alijäämäarvio oli Tampere-Haapamäki reitillä 10 vuotta sitten vielä 4,09 euroa / km (Ostosopimus 2006). Mutta se on noussut siitä kymmenessä vuodessa reilut 50%.

Väittämäni perustuu julkisiin tietoihin. Se ei ole puppua vaan laskettu sen pohjalta, mitä on annettu esille asiasta. Tarkkaa tietoa on piiloteltu. Mistä KMV-lehti on saanut tarkat tukisummat? Onko heille annettu salaiseksi luokitellut liitteet (VR:n tarjousasiakirja)?

Missä on Tampereen päätös, jos se on faktaa? Missä?
tallennettu
Tommi K Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 430


« Vastaus #11 : Toukokuu 03, 2016, 21:16:23 »

Tännään uutisoitiin Yle Suomen Tampereen raatiosta siitä, että ollaan haaveilemassa lähijunaliikennettä Lempäälä-Tampere-Nokia -akselilla. Seisakkeita tulisi mm. Tesomalle ja "junan kääntöpaikka" rakennettaisiin Nokian länsipuolelle, Lempäälään oma sivuraide paikallisuusjunalle.

Onkohan taas liikaa haaveilua kyseessä?
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #12 : Toukokuu 03, 2016, 23:44:29 »

Tännään uutisoitiin Yle Suomen Tampereen raatiosta siitä, että ollaan haaveilemassa lähijunaliikennettä Lempäälä-Tampere-Nokia -akselilla. Seisakkeita tulisi mm. Tesomalle ja "junan kääntöpaikka" rakennettaisiin Nokian länsipuolelle, Lempäälään oma sivuraide paikallisuusjunalle.

Onkohan taas liikaa haaveilua kyseessä?

Itseasiassa tähän liittyen suunnitelmiin kuului Tampere-Keuruu reitin lähtöpaikka siirto Nokialle. Se ei kuitenkaan ole toteutunut. Lisäksi Mänttään piti tulla vuoroja. Sekään ei toteutunut.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Kunnat lähtivät junavuorojen rahoittajaksi Pirkanmaalla  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina