Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Lisää kalustoa Fer:lle?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Juha Lahtinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 5


« : Joulukuu 23, 2016, 14:09:33 »

Ihmeen vähän viime aikoina ollut havaintoja, mainintoja tai uutisia Ferrin liikenteestä,
joten tälläinen löytyi yhtiön kotisivuilta.
http://www.fenniarail.fi/nyt.html
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 170


« Vastaus #1 : Joulukuu 23, 2016, 18:34:59 »


Onhan tuo Kajaanin liikenne jo kasvanut ja taitaa olla mehevät markkinat olla Venäjän liikenteessä, missä voi nylkeä valtiollisen operaattorin.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2451


« Vastaus #2 : Joulukuu 23, 2016, 18:38:47 »

Tuli sanamuodoista mieleeni, että itse asiassa rautatiekuljetukset Baltiasta Suomeen voisivat olla tämän myötä ihan täysjärkistä touhua. Ainakin Itä-Suomeen suuntautuvien kuljetusten kanssa. Onnistuisikohan rautatieliikenteessä jonkinlainen vaunujen sinetöinti niin, ettei haittaa kuljettaa niitä EU:n tullialueen ulkopuolisen maailman kautta?
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1380


« Vastaus #3 : Joulukuu 23, 2016, 19:24:24 »

Tuli sanamuodoista mieleeni, että itse asiassa rautatiekuljetukset Baltiasta Suomeen voisivat olla tämän myötä ihan täysjärkistä touhua. Ainakin Itä-Suomeen suuntautuvien kuljetusten kanssa. Onnistuisikohan rautatieliikenteessä jonkinlainen vaunujen sinetöinti niin, ettei haittaa kuljettaa niitä EU:n tullialueen ulkopuolisen maailman kautta?

Olen monesti nähnyt sinetit venäläisten umpivaunujen ovissa.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 620


« Vastaus #4 : Joulukuu 30, 2016, 12:50:08 »

Hyvä Fenniarail! Uusia avauksia tarvitaan!

Onkohan tuo ChME3-M sertifioitu valmiiksi Venäjällä? Minulle ei ole tyyppiä sattunut silmiin rajan ylittävässä liikenteessä. Voisin kuvitella että erityisesti metsäteollisuuden kuljetustarpeet kaikenlaisille operaattoreille ovat massiiviset ja venäläisten yksityisten yritysten kustannuskilpailukyvystä huolimatta Ferillekin riittänee pitkän tähtäimen markkinoita Hymyilee     

Mitenkähän puolestaan FERin sertifiointi operointiin Venäjän puolella, onkohan tuo seuraava taski vai onko se jo toteutunut?

Ja onkohan edelleen niin että Imatralla RZD tuo puujunat sen puolen siirtokuormauksesta rajan yli Imatrankoskelle, VR vetää niitä muutaman kilometrin Imatran tavararatapihalle, jossa Ratarahdin karhukoirat nappaavat niistä kiinni yksi junan etupäässä ja toinen perässä. Kuulostaa edelleen totaalisen tyhjäpäiseltä toiminnalta tehokkuusnäkökulmasta....

FER voisi vetää puujunat suoraan tehtaan nieluun jostain Venäjän lähialueelta?

tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1347


« Vastaus #5 : Joulukuu 30, 2016, 15:22:52 »

Tai miksi Ratarahti suoraan Pelkolasta / Imatrankoskelta. Eikös Ratarahdilla ole tähän valmiuskin jo olemassa, eli luvat kunnossa, vai ovatko vanhentuneet käyttämättömyyteen?
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2451


« Vastaus #6 : Joulukuu 30, 2016, 19:40:26 »

Onkohan tuo ChME3-M sertifioitu valmiiksi Venäjällä?

Dr18 ei ole valmistajan mukaan varsinaisesti ChME3-M. Se toki on rakennettu ChME3:n puolalaisen maapaketin pohjalta, joten yhtäläisyydet ovat varmasti suuria.
ChME3-M sinänsä on melko varmasti sertifioitu Venäjälle, mutta Dr18:ssa saattaa hyvinkin olla sellaisia pieniä ratkaisevia eroja, että ChME3-M:n sertifiointi ei auta.
Nopeasti osaan erona ChME3-M:n ja Dr18:n välillä sanoa ainakin viheltimien sijoittelun. Ovat ChME3-M:ssä ohjaamon katolla. Kun on yksi ero, voi olla muitakin. Ja valmistaja tosiaan ei itse kutsu tuota veturiaan ChME3-M:ksi, vaikka myös sillä nimellä vetureita valmistaakin.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1380


« Vastaus #7 : Joulukuu 31, 2016, 07:52:57 »

Onkohan tuo ChME3-M sertifioitu valmiiksi Venäjällä?

Dr18 ei ole valmistajan mukaan varsinaisesti ChME3-M. Se toki on rakennettu ChME3:n puolalaisen maapaketin pohjalta, joten yhtäläisyydet ovat varmasti suuria.
ChME3-M sinänsä on melko varmasti sertifioitu Venäjälle, mutta Dr18:ssa saattaa hyvinkin olla sellaisia pieniä ratkaisevia eroja, että ChME3-M:n sertifiointi ei auta.
Nopeasti osaan erona ChME3-M:n ja Dr18:n välillä sanoa ainakin viheltimien sijoittelun. Ovat ChME3-M:ssä ohjaamon katolla. Kun on yksi ero, voi olla muitakin. Ja valmistaja tosiaan ei itse kutsu tuota veturiaan ChME3-M:ksi, vaikka myös sillä nimellä vetureita valmistaakin.

Saman veturityypin ristiinhyväksyntä ei taida toimia Venäjälle / Venäjältä, koska se on vain EU:n sisäinen menettely tai prosessi miksi sitä kutsutaankin. Yhtäläisyyksillä tuskin näin ollen on merkitystä. Mutu-tuntumalla ajatellen Venäjälle saattaa saada helpommin jonkinlaisen hyväksynnän veturille, kun taas toisinpäin voi olla aika mahdoton homma... Vaunuthan nyt tälläkin hetkellä liikkuu helposti rajan yli olemassa olevien poikkeuksien voimin.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 620


« Vastaus #8 : Joulukuu 31, 2016, 09:48:02 »

Samaa ihmettelen minäkin, olen ihmetellyt monen monta vuotta, mutta kun Ratarahti/Veturipalvelut (monikossa) ei ole osoittanut kiinnostustaan kansallisella rataverkolla toimintaan vaan on edelleen pysynyt pelkästään StoraEnson ratapihojen toimijana (pieniä pyrähdyksiä lukuunottamatta) niin olen sitten tyytynyt lähettämään tänne ihmetteleviä viestejä aiheesta silloin tällöin. Kalusto sopisi hyvin Pelkolan/Imatrankosken liikenteeseen. Ja kaksi omistuksessa olevaa Move90:stä hyvin paljon muuhunkin. Sitä paitsi Dr18 on sertifioitu käyttöön Suomessa, joten uudempaakin monikäyttöisempää kalustoa olisi nyt kohtuuhintaan saatavilla. Toki toivon varmaan meidän kaikkien muiden kanssa että Dr45:ia/Move90:ia ja Karhukoiria näkee vielä pitkään radoillamme  Virnistää 


Tässä Hannun upea Karhukoirakuva StoraEnson pihasta.

Tai miksi Ratarahti suoraan Pelkolasta / Imatrankoskelta. Eikös Ratarahdilla ole tähän valmiuskin jo olemassa, eli luvat kunnossa, vai ovatko vanhentuneet käyttämättömyyteen?
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 620


« Vastaus #9 : Joulukuu 31, 2016, 09:48:45 »

Kiitos tarkennuksesta Tuukka!

Onkohan tuo ChME3-M sertifioitu valmiiksi Venäjällä?

Dr18 ei ole valmistajan mukaan varsinaisesti ChME3-M. Se toki on rakennettu ChME3:n puolalaisen maapaketin pohjalta, joten yhtäläisyydet ovat varmasti suuria.
ChME3-M sinänsä on melko varmasti sertifioitu Venäjälle, mutta Dr18:ssa saattaa hyvinkin olla sellaisia pieniä ratkaisevia eroja, että ChME3-M:n sertifiointi ei auta.
Nopeasti osaan erona ChME3-M:n ja Dr18:n välillä sanoa ainakin viheltimien sijoittelun. Ovat ChME3-M:ssä ohjaamon katolla. Kun on yksi ero, voi olla muitakin. Ja valmistaja tosiaan ei itse kutsu tuota veturiaan ChME3-M:ksi, vaikka myös sillä nimellä vetureita valmistaakin.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 620


« Vastaus #10 : Joulukuu 31, 2016, 10:00:29 »

Olisikohan helpompaa että jokin tuhansista venäläisistä junakuljetusyrityksistä vetäisi junat Venäjältä edelleen Pelkolaan (mileenkiintoinen paikan nimi) ja FER ottaisi siitä ne parivetoon? Tosin, jos junapaino on 4000 tonnia, niin jaksaisikohan yksi Dr18 vetää niitä lähialueelle tai pidemmällekin. Lähtökilonewtonit taitavat olla veturityypillä aika huomattavat ja vaikka koneteho onkin "rajoitettu", niin haitanneeko tuo tavarakäytössä?

Ehkäpä tuolla järjestelullä Pelkolassa näkisi lopultakin ikivihreitä Tem2:ia, joitten puuttumista meidän valikoimastamme olen ihmetellyt. Ekös veturia ole rakennettu jotain yli 800 kappaletta!   

Onkohan tuo ChME3-M sertifioitu valmiiksi Venäjällä?

Dr18 ei ole valmistajan mukaan varsinaisesti ChME3-M. Se toki on rakennettu ChME3:n puolalaisen maapaketin pohjalta, joten yhtäläisyydet ovat varmasti suuria.
ChME3-M sinänsä on melko varmasti sertifioitu Venäjälle, mutta Dr18:ssa saattaa hyvinkin olla sellaisia pieniä ratkaisevia eroja, että ChME3-M:n sertifiointi ei auta.
Nopeasti osaan erona ChME3-M:n ja Dr18:n välillä sanoa ainakin viheltimien sijoittelun. Ovat ChME3-M:ssä ohjaamon katolla. Kun on yksi ero, voi olla muitakin. Ja valmistaja tosiaan ei itse kutsu tuota veturiaan ChME3-M:ksi, vaikka myös sillä nimellä vetureita valmistaakin.

Saman veturityypin ristiinhyväksyntä ei taida toimia Venäjälle / Venäjältä, koska se on vain EU:n sisäinen menettely tai prosessi miksi sitä kutsutaankin. Yhtäläisyyksillä tuskin näin ollen on merkitystä. Mutu-tuntumalla ajatellen Venäjälle saattaa saada helpommin jonkinlaisen hyväksynnän veturille, kun taas toisinpäin voi olla aika mahdoton homma... Vaunuthan nyt tälläkin hetkellä liikkuu helposti rajan yli olemassa olevien poikkeuksien voimin.

Tem2 Eestistä vanhemmassa ja uudemmassa kuosissa:


tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 170


« Vastaus #11 : Joulukuu 31, 2016, 11:06:22 »

Onkohan tuo ChME3-M sertifioitu valmiiksi Venäjällä?

Dr18 ei ole valmistajan mukaan varsinaisesti ChME3-M. Se toki on rakennettu ChME3:n puolalaisen maapaketin pohjalta, joten yhtäläisyydet ovat varmasti suuria.
ChME3-M sinänsä on melko varmasti sertifioitu Venäjälle, mutta Dr18:ssa saattaa hyvinkin olla sellaisia pieniä ratkaisevia eroja, että ChME3-M:n sertifiointi ei auta.
Nopeasti osaan erona ChME3-M:n ja Dr18:n välillä sanoa ainakin viheltimien sijoittelun. Ovat ChME3-M:ssä ohjaamon katolla. Kun on yksi ero, voi olla muitakin. Ja valmistaja tosiaan ei itse kutsu tuota veturiaan ChME3-M:ksi, vaikka myös sillä nimellä vetureita valmistaakin.

Saman veturityypin ristiinhyväksyntä ei taida toimia Venäjälle / Venäjältä, koska se on vain EU:n sisäinen menettely tai prosessi miksi sitä kutsutaankin. Yhtäläisyyksillä tuskin näin ollen on merkitystä. Mutu-tuntumalla ajatellen Venäjälle saattaa saada helpommin jonkinlaisen hyväksynnän veturille, kun taas toisinpäin voi olla aika mahdoton homma... Vaunuthan nyt tälläkin hetkellä liikkuu helposti rajan yli olemassa olevien poikkeuksien voimin.

Täytyy joku menettely olla, koska SM6 voi liikennöidä sekä Suomen että Venäjän verkoissa. Vain kuljettaja vaihtuu Vainikkalassa.  Joten kaikkein järkevintä olisi että sama veturi+vaunut kulkisi pisteestä A pisteeseen B rajan yli vain kuljettajaa vaihtaen raja-asemalla.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2451


« Vastaus #12 : Joulukuu 31, 2016, 13:23:38 »

Onkohan tuo ChME3-M sertifioitu valmiiksi Venäjällä?

Dr18 ei ole valmistajan mukaan varsinaisesti ChME3-M. Se toki on rakennettu ChME3:n puolalaisen maapaketin pohjalta, joten yhtäläisyydet ovat varmasti suuria.
ChME3-M sinänsä on melko varmasti sertifioitu Venäjälle, mutta Dr18:ssa saattaa hyvinkin olla sellaisia pieniä ratkaisevia eroja, että ChME3-M:n sertifiointi ei auta.
Nopeasti osaan erona ChME3-M:n ja Dr18:n välillä sanoa ainakin viheltimien sijoittelun. Ovat ChME3-M:ssä ohjaamon katolla. Kun on yksi ero, voi olla muitakin. Ja valmistaja tosiaan ei itse kutsu tuota veturiaan ChME3-M:ksi, vaikka myös sillä nimellä vetureita valmistaakin.

Saman veturityypin ristiinhyväksyntä ei taida toimia Venäjälle / Venäjältä, koska se on vain EU:n sisäinen menettely tai prosessi miksi sitä kutsutaankin. Yhtäläisyyksillä tuskin näin ollen on merkitystä. Mutu-tuntumalla ajatellen Venäjälle saattaa saada helpommin jonkinlaisen hyväksynnän veturille, kun taas toisinpäin voi olla aika mahdoton homma... Vaunuthan nyt tälläkin hetkellä liikkuu helposti rajan yli olemassa olevien poikkeuksien voimin.

Täytyy joku menettely olla, koska SM6 voi liikennöidä sekä Suomen että Venäjän verkoissa. Vain kuljettaja vaihtuu Vainikkalassa.  Joten kaikkein järkevintä olisi että sama veturi+vaunut kulkisi pisteestä A pisteeseen B rajan yli vain kuljettajaa vaihtaen raja-asemalla.
Jari, sanoit tuossa juuri saman kuin Juhani. Hänhän sanoi, että Venäjälle /on/ melko helppo saada luvat vähän mille vain. Sm6:n lisäksi tästä toimii esimerkkinä Tolstoin vaunusto, joka koostuu pääosin Sveitsiin rekisteröidyistä vaunuista.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2451


« Vastaus #13 : Joulukuu 31, 2016, 13:31:28 »

Samaa ihmettelen minäkin, olen ihmetellyt monen monta vuotta, mutta kun Ratarahti/Veturipalvelut (monikossa) ei ole osoittanut kiinnostustaan kansallisella rataverkolla toimintaan vaan on edelleen pysynyt pelkästään StoraEnson ratapihojen toimijana (pieniä pyrähdyksiä lukuunottamatta)

Vielä jokunen viikko sitten Suomen ja Venäjän välinen rautateiden yhdysliikennesopimus rajasi yhdysliikenteen VR:n ja RŽD:n tehtäviksi. Jos vaunusto oli tullut paikalle rajan yli, siihen ei saanut koskea kuin VR:n tai RŽD:n kalustolla. Nyt on lyhyen aikaa ollut mahdollista muidenkin niitä vaunuja hakea ja juuri tähän sääntömuutokseen pohjautuu myös tämä FER:n lisähankinta. Se, miksi Ratarahti ei ole näiden viikkojen aikana alkanut hakea vaunuja itse, on mielenkiintoinen kysymys. Arvelisin, että syynä on joko jokin VR:n kanssa tehty kuletussopimus, joka on voimassa esim. vuodenvaihteeseen asti (eli vielä kymmenen ja puoli tuntia) tai luvat ovat hapantuneet käyttämättömyyttään. Tai RR:n johto ei ole tehtäviensä tasalla.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Juba Mäkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 22


« Vastaus #14 : Tammikuu 01, 2017, 11:36:45 »

Tuohon ihmettelyyn, miksi Ratarahti ei itse aja Imatrankoskelta tehtaalle vaunuja, syy voi olla kuljetussopimus. Itse epäilen, että suurin syy on Imatrankosken ja Imatra T:n välinen järjetön ylämäki, johon tarvitaan tehokkaita vetureita, mitä Ratarahdilla ei ole. VR hoitaa roikat 2xDr14 tai Dr14 ja 2xDv12 yhdistelmällä ja kovilla ovat veturit. Toinen vaihtoehto on ajaa pienemmissä paloissa niitä roikkia, mutta eipä siinä sitten paljoa muuta kerkeä tekemäänkään.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 620


« Vastaus #15 : Tammikuu 01, 2017, 12:03:54 »

Hyvä pointti!

Eikös tuollainen 4000 tonnin roikka kuitenkin kiipeä mäen yhdellä Seepralla? Voisi kuvitella että yhden Dr18:n hankinnalla tilanne muuttuisi Ratarahdille monella tapaa. Paljonko muuten on Seepran vetoteho kilonewtoneissa kun Dr18:n on 391 kN. Entä Karhukoiran ilman sutimista? Muuttuuko tilanne sutimisesta? 

Tuohon ihmettelyyn, miksi Ratarahti ei itse aja Imatrankoskelta tehtaalle vaunuja, syy voi olla kuljetussopimus. Itse epäilen, että suurin syy on Imatrankosken ja Imatra T:n välinen järjetön ylämäki, johon tarvitaan tehokkaita vetureita, mitä Ratarahdilla ei ole. VR hoitaa roikat 2xDr14 tai Dr14 ja 2xDv12 yhdistelmällä ja kovilla ovat veturit. Toinen vaihtoehto on ajaa pienemmissä paloissa niitä roikkia, mutta eipä siinä sitten paljoa muuta kerkeä tekemäänkään.

tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 404


« Vastaus #16 : Tammikuu 01, 2017, 15:58:19 »

Eikös tuollainen 4000 tonnin roikka kuitenkin kiipeä mäen yhdellä Seepralla?

Ei kai sentään. Dr16 taisi Imatralla suoritetussa koekäytössä selviytyä mäestä suurimmillaan noin 3000 tonnin junan kanssa hyvällä kelillä ja sitä pidettiin Dr14-veturia vahvempana. Ratapihoilla likimain tasamaalla Dr14-veturilla on toki liikuteltu raskaampiakin kuin 4000 tonnin junia.

Voisi kuvitella että yhden Dr18:n hankinnalla tilanne muuttuisi Ratarahdille monella tapaa. Paljonko muuten on Seepran vetoteho kilonewtoneissa kun Dr18:n on 391 kN. Entä Karhukoiran ilman sutimista? Muuttuuko tilanne sutimisesta? 

Jos Dr16-veturin 270 kN riittäisi 3000 tonnin junaan niin Dr18-veturin 391 kN kai sitten 4300-4400 tonnin junaan. Tosin Dr18 ei ole oikosulkumoottoreilla varustettu, kuten Dr16-veturi on, joten mahtaako Dr18-veturin voimansiirto kestää, jos sillä vedettäisiin hellesäällä esim. 15 min ajan yhtäjaksoisesti 391 kN:n vetovoimalla? Minä en tiedä mutta arvaan, että ei vaan siinä tilanteessa pitäisi junapainosta antaa esim. 20 % periksi ratamoottoreiden varjelemiseksi.

Vetovoimakäyrän perusteella Dv15-veturin konevoima on liikkeellelähdettäessä noin 230 kN ja Dv16-veturin noin 220 kN mutta tämä vaatisi jo 0,37-0,38 luokkaa olevia kitkakertoimia, joten todennäköisesti sutiminen rajoittaa vetovoiman lähes kaikissa olosuhteissa pienemmäksi ja tuskin vaihteistoöljykään noilla vetovoimilla kauaa kestää ylikuumenematta. 180 kN voisi olla vetovoima, jonka varaan Dv15-16-vetureissa on jotain laskettavissa. Joka tapauksessa Dv12-parikin tarvitsee Imatran mäessä työntöapua, joten tuskin kaksi Dv15-veturiakaan selviytyisi omin avuin.

tallennettu
Tommi K Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 334


« Vastaus #17 : Tammikuu 01, 2017, 20:55:52 »

...VR hoitaa roikat 2xDr14 tai Dr14 ja 2xDv12 yhdistelmällä...

Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia noista kokoonpanoista, etenkin kaksi vetävää seepraa voi olla jännä juminä...
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 404


« Vastaus #18 : Tammikuu 01, 2017, 21:00:27 »

...VR hoitaa roikat 2xDr14 tai Dr14 ja 2xDv12 yhdistelmällä...

Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia noista kokoonpanoista, etenkin kaksi vetävää seepraa voi olla jännä juminä...

Jos on kaksi Seepraa niin toinen vetää ja toinen työntää. Jos taas 2xDv12 ja Dr14 niin Dv12-pari vetää ja Dr14 työntää takaa.
tallennettu
Ari-Pekka Lanne
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 291


« Vastaus #19 : Tammikuu 01, 2017, 22:26:46 »

...VR hoitaa roikat 2xDr14 tai Dr14 ja 2xDv12 yhdistelmällä...

Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia noista kokoonpanoista, etenkin kaksi vetävää seepraa voi olla jännä juminä...

Tuossa kuvasarja tilanteesta, jossa Dr14 vetää ja 2 x Dv12 työntää.

Kyllä se Dr14 voi tosiaan olla yksinkin uhmakas vastamäen edessä, mutta silloin tarvitaan apuveturi tai kaksi jeesaamaan hännästä, jolloin ulkopuolinen, letkan häntää huomaamaton tarkkailija voi saada sen käsityksen aivan kuin voimapohatta Dr14 selvittäisi hurjan venäläisen junan yksin mäestä.
tallennettu

Meitä on joka kelille – muuten junat jäisi ajamatta.
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 404


« Vastaus #20 : Tammikuu 02, 2017, 08:42:25 »

Tuossa kuvasarja tilanteesta, jossa Dr14 vetää ja 2 x Dv12 työntää.

Kyllä se Dr14 voi tosiaan olla yksinkin uhmakas vastamäen edessä, mutta silloin tarvitaan apuveturi tai kaksi jeesaamaan hännästä, jolloin ulkopuolinen, letkan häntää huomaamaton tarkkailija voi saada sen käsityksen aivan kuin voimapohatta Dr14 selvittäisi hurjan venäläisen junan yksin mäestä.

Sellaistakin harrastetaan, että työntöveturi jättäytyy junasta pois, kun pahin nousu on ohi. Jos tilannetta seuraa Imatran tavararatapihalla niin sinne voi tulla nälkävuoden mittainen kuormattu juna ilman työntöveturia, joka korostaa vaikutelmaa, että Dr14 tai Dv12-pari on selvittänyt mäen omin avuin, vaikka silloinkin junassa on voinut olla Imatrankoskelta lähdettäessä työntöveturi avustamassa.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 620


« Vastaus #21 : Tammikuu 03, 2017, 20:22:48 »

Moi, varmaan en ole huomannut toisen pään konetta kun se on kilometrin päässä...

Tästä viestistäsi taisi puuttua linkki mainitsemaasi mielenkiintoiseen kuvaan, joten voisitko vielä linkata sen meille muille?

...VR hoitaa roikat 2xDr14 tai Dr14 ja 2xDv12 yhdistelmällä...

Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia noista kokoonpanoista, etenkin kaksi vetävää seepraa voi olla jännä juminä...

Tuossa kuvasarja tilanteesta, jossa Dr14 vetää ja 2 x Dv12 työntää.

Kyllä se Dr14 voi tosiaan olla yksinkin uhmakas vastamäen edessä, mutta silloin tarvitaan apuveturi tai kaksi jeesaamaan hännästä, jolloin ulkopuolinen, letkan häntää huomaamaton tarkkailija voi saada sen käsityksen aivan kuin voimapohatta Dr14 selvittäisi hurjan venäläisen junan yksin mäestä.
tallennettu
Jarkko Voutilainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 699


« Vastaus #22 : Tammikuu 03, 2017, 21:07:27 »

Tästä viestistäsi taisi puuttua linkki mainitsemaasi mielenkiintoiseen kuvaan, joten voisitko vielä linkata sen meille muille?
Tuossa kuvasarja tilanteesta, jossa Dr14 vetää ja 2 x Dv12 työntää.

Klikkaa eriväristä sanaa Tuossa AP:n viestissä yläpuolella niin kuva aukeaa.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 620


« Vastaus #23 : Tammikuu 03, 2017, 21:59:21 »

Kiitos!

Tästä viestistäsi taisi puuttua linkki mainitsemaasi mielenkiintoiseen kuvaan, joten voisitko vielä linkata sen meille muille?
Tuossa kuvasarja tilanteesta, jossa Dr14 vetää ja 2 x Dv12 työntää.

Klikkaa eriväristä sanaa Tuossa AP:n viestissä yläpuolella niin kuva aukeaa.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 170


« Vastaus #24 : Helmikuu 20, 2017, 09:57:23 »


Dr-18 ja sen serkut

http://www.mainlinediesels.net/index.php?nav=1000944&lang=en

ei näy vielä uudet veturi, jotka tuon sivuston mukaan olisivat tulossa 2017 lopussa ?

tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Lisää kalustoa Fer:lle?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2017 Resiina