Päästö­vä­hen­nykset ohjaavat suoma­lais­rahtia rautateille Ruotsissa

[Jaakko Pehkonen]

Suomalaisten yritysten tuotteita kuljetetaan yhä useammin Ruotsin läpi junissa. Pitkiä merimatkoja korvataan junakuljetuksilla, koska asiakkaat vaativat nyt päästöjen alentamista. Näin kertoo Ylen uutinen https://yle.fi/a/74-20083251

Lisäksi jutussa puhutaan myös Tornio Haaparanta liikenteen elpymisestä kun konttijunat alkaisivat kulkea siellä mahdollisesti jo syksyllä.

[Mikko Nyman]

Ylen jutussa lukee varsin yksiselitteisesti näin: ”Rahteja siirtyy maanteiltä kiskoille erityisesti Ruotsissa, jossa rautatierahteja tarjoavia yrityksiä on runsaasti, ja kilpailu alentaa hintoja.”

[Jari Välimaa]

Suomalaisten yritysten tuotteita kuljetetaan yhä useammin Ruotsin läpi junissa. Pitkiä merimatkoja korvataan junakuljetuksilla, koska asiakkaat vaativat nyt päästöjen alentamista. Näin kertoo Ylen uutinen https://yle.fi/a/74-20083251

Lisäksi jutussa puhutaan myös Tornio Haaparanta liikenteen elpymisestä kun konttijunat alkaisivat kulkea siellä mahdollisesti jo syksyllä.

Mellä olisi helposti kuljettaa tavaraa, jos olisimme länsimaa.

[Urpo Mustapää]

Suomalaisten yritysten tuotteita kuljetetaan yhä useammin Ruotsin läpi junissa. Pitkiä merimatkoja korvataan junakuljetuksilla, koska asiakkaat vaativat nyt päästöjen alentamista. Näin kertoo Ylen uutinen https://yle.fi/a/74-20083251

Lisäksi jutussa puhutaan myös Tornio Haaparanta liikenteen elpymisestä kun konttijunat alkaisivat kulkea siellä mahdollisesti jo syksyllä.

Mellä olisi helposti kuljettaa tavaraa, jos olisimme länsimaa.

Ruotsi on kauttakulkumaa, jossa liikennettä on yli rajojen, me olemme päätepysäkki.

[Rainer Silfverberg]

En tiedä kuinka paljon se vähentää päästöjä jos kontit kuljetetaan Vaasaan ja Tornioon/Haaparantaan rekoilla ja vasta Ruotsissa lastataan junaan.

Nurminen omistaa toisaalta oman junayhtiön jolla se voisi aloittaa konttien kuljettamisen myös noihin paikkoihin, mutta sillä junayhtiöllä näyttää olevan tärkeämpää käyttöä?

[Simo Virtanen]

En tiedä kuinka paljon se vähentää päästöjä jos kontit kuljetetaan Vaasaan ja Tornioon/Haaparantaan rekoilla ja vasta Ruotsissa lastataan junaan.

Miksi Vaasaan tai Tornioon? On meillä muitakin satamia, joihin tulee rautatie.

Olisi voinut C.G.A. Stubb ottaa asian puheeksi Kalle Kustaan kanssa niin olisi Stadsgårdenille saatu rakentaa konttiterminaali. Sopivasti Slussenilla rakennustyöt käynnissä niin voisi palauttaa rautatieyhteyden satamaan.

Nurminen omistaa toisaalta oman junayhtiön jolla se voisi aloittaa konttien kuljettamisen myös noihin paikkoihin, mutta sillä junayhtiöllä näyttää olevan tärkeämpää käyttöä?

Olisiko maksajista pulaa ennemminkin?

Vakavasti puhuen olisi hyvä saada vähän enemmän faktaa päästöistä eri kuljetusmuodoissa. Jos verrataan Kotka-Haminasta tai Vuosaaresta laivakyydillä Rotterdamiin tai vastaavaan kulkevia kontteja ja ensin Vaasaan rekalla kelkottavia ja siitä edelleen laivamatkalle ja junakyytiin meneviä kontteja niin miten on päästöjen laita kun päästään Rotterdamissa valtamerilaivaan?

[Rainer Silfverberg]

En tiedä kuinka paljon se vähentää päästöjä jos kontit kuljetetaan Vaasaan ja Tornioon/Haaparantaan rekoilla ja vasta Ruotsissa lastataan junaan.

Miksi Vaasaan tai Tornioon? On meillä muitakin satamia, joihin tulee rautatie.

Olisi voinut C.G.A. Stubb ottaa asian puheeksi Kalle Kustaan kanssa niin olisi Stadsgårdenille saatu rakentaa konttiterminaali. Sopivasti Slussenilla rakennustyöt käynnissä niin voisi palauttaa rautatieyhteyden satamaan.

Nurminen omistaa toisaalta oman junayhtiön jolla se voisi aloittaa konttien kuljettamisen myös noihin paikkoihin, mutta sillä junayhtiöllä näyttää olevan tärkeämpää käyttöä?

Olisiko maksajista pulaa ennemminkin?

Vakavasti puhuen olisi hyvä saada vähän enemmän faktaa päästöistä eri kuljetusmuodoissa. Jos verrataan Kotka-Haminasta tai Vuosaaresta laivakyydillä Rotterdamiin tai vastaavaan kulkevia kontteja ja ensin Vaasaan rekalla kelkottavia ja siitä edelleen laivamatkalle ja junakyytiin meneviä kontteja niin miten on päästöjen laita kun päästään Rotterdamissa valtamerilaivaan?

Eivät ne laivatkaan päästöttämiä ole ja Ruotsin kautta kulkeva rahti viedään GÖteborgista lähteviin valtamerilaivoihin.

[Simo Virtanen]

En tiedä kuinka paljon se vähentää päästöjä jos kontit kuljetetaan Vaasaan ja Tornioon/Haaparantaan rekoilla ja vasta Ruotsissa lastataan junaan.

Miksi Vaasaan tai Tornioon? On meillä muitakin satamia, joihin tulee rautatie.

Olisi voinut C.G.A. Stubb ottaa asian puheeksi Kalle Kustaan kanssa niin olisi Stadsgårdenille saatu rakentaa konttiterminaali. Sopivasti Slussenilla rakennustyöt käynnissä niin voisi palauttaa rautatieyhteyden satamaan.

Nurminen omistaa toisaalta oman junayhtiön jolla se voisi aloittaa konttien kuljettamisen myös noihin paikkoihin, mutta sillä junayhtiöllä näyttää olevan tärkeämpää käyttöä?

Olisiko maksajista pulaa ennemminkin?

Vakavasti puhuen olisi hyvä saada vähän enemmän faktaa päästöistä eri kuljetusmuodoissa. Jos verrataan Kotka-Haminasta tai Vuosaaresta laivakyydillä Rotterdamiin tai vastaavaan kulkevia kontteja ja ensin Vaasaan rekalla kelkottavia ja siitä edelleen laivamatkalle ja junakyytiin meneviä kontteja niin miten on päästöjen laita kun päästään Rotterdamissa valtamerilaivaan?

Eivät ne laivatkaan päästöttämiä ole ja Ruotsin kautta kulkeva rahti viedään GÖteborgista lähteviin valtamerilaivoihin.

Ei ole ei. Kuten ei junatkaan.

Uutisjutustakin näkee miten Vaasassa kontit vedetään autokannelle. Tolkuttoman huonoa tilankäyttöä verrattuna konttilaivoihin, joissa laatikot pinotaan päällekkäin. Yhtään isompaa volyymiä ei tuollaisella ratkaisulla voida tuottaa. Päästöt per kontti ovat törkeän suuret tuollaisessa merikuljetuksessa.

[Rainer Silfverberg]

En tiedä kuinka paljon se vähentää päästöjä jos kontit kuljetetaan Vaasaan ja Tornioon/Haaparantaan rekoilla ja vasta Ruotsissa lastataan junaan.

Miksi Vaasaan tai Tornioon? On meillä muitakin satamia, joihin tulee rautatie.

Olisi voinut C.G.A. Stubb ottaa asian puheeksi Kalle Kustaan kanssa niin olisi Stadsgårdenille saatu rakentaa konttiterminaali. Sopivasti Slussenilla rakennustyöt käynnissä niin voisi palauttaa rautatieyhteyden satamaan.

Nurminen omistaa toisaalta oman junayhtiön jolla se voisi aloittaa konttien kuljettamisen myös noihin paikkoihin, mutta sillä junayhtiöllä näyttää olevan tärkeämpää käyttöä?

Olisiko maksajista pulaa ennemminkin?

Vakavasti puhuen olisi hyvä saada vähän enemmän faktaa päästöistä eri kuljetusmuodoissa. Jos verrataan Kotka-Haminasta tai Vuosaaresta laivakyydillä Rotterdamiin tai vastaavaan kulkevia kontteja ja ensin Vaasaan rekalla kelkottavia ja siitä edelleen laivamatkalle ja junakyytiin meneviä kontteja niin miten on päästöjen laita kun päästään Rotterdamissa valtamerilaivaan?

Eivät ne laivatkaan päästöttämiä ole ja Ruotsin kautta kulkeva rahti viedään GÖteborgista lähteviin valtamerilaivoihin.

Ei ole ei. Kuten ei junatkaan.

Uutisjutustakin näkee miten Vaasassa kontit vedetään autokannelle. Tolkuttoman huonoa tilankäyttöä verrattuna konttilaivoihin, joissa laatikot pinotaan päällekkäin. Yhtään isompaa volyymiä ei tuollaisella ratkaisulla voida tuottaa. Päästöt per kontti ovat törkeän suuret tuollaisessa merikuljetuksessa.

Konttilaivatt sopivat hitaammille kuljetuksille koska konttien siirto laivasta satamaan ja satamasta toiseen laivaan  on hidasta.

Nurminen ilmeisesti haluaa saada aikaan nopeampia yhteyksiä kuin hitaalla laivalla Rotterdamiin ja uudelleenlastaus. Lisäksi Vaasa-Uumaja merimatka on vain n 90 km eli sillä ei ole merkitystä. Paras olisi jos Merenkurkun ylli rakennettaisiin silta niin kuljetukset eivät olisi riippuvaisia laivasta ollenkaan, nythän lähtöjä taitaa olla vain 1/päivä.

[Vertti Kontinen]

En tiedä kuinka paljon se vähentää päästöjä jos kontit kuljetetaan Vaasaan ja Tornioon/Haaparantaan rekoilla ja vasta Ruotsissa lastataan junaan.

Miksi Vaasaan tai Tornioon? On meillä muitakin satamia, joihin tulee rautatie.

Olisi voinut C.G.A. Stubb ottaa asian puheeksi Kalle Kustaan kanssa niin olisi Stadsgårdenille saatu rakentaa konttiterminaali. Sopivasti Slussenilla rakennustyöt käynnissä niin voisi palauttaa rautatieyhteyden satamaan.

Nurminen omistaa toisaalta oman junayhtiön jolla se voisi aloittaa konttien kuljettamisen myös noihin paikkoihin, mutta sillä junayhtiöllä näyttää olevan tärkeämpää käyttöä?

Olisiko maksajista pulaa ennemminkin?

Vakavasti puhuen olisi hyvä saada vähän enemmän faktaa päästöistä eri kuljetusmuodoissa. Jos verrataan Kotka-Haminasta tai Vuosaaresta laivakyydillä Rotterdamiin tai vastaavaan kulkevia kontteja ja ensin Vaasaan rekalla kelkottavia ja siitä edelleen laivamatkalle ja junakyytiin meneviä kontteja niin miten on päästöjen laita kun päästään Rotterdamissa valtamerilaivaan?

Eivät ne laivatkaan päästöttämiä ole ja Ruotsin kautta kulkeva rahti viedään GÖteborgista lähteviin valtamerilaivoihin.

Ei ole ei. Kuten ei junatkaan.

Uutisjutustakin näkee miten Vaasassa kontit vedetään autokannelle. Tolkuttoman huonoa tilankäyttöä verrattuna konttilaivoihin, joissa laatikot pinotaan päällekkäin. Yhtään isompaa volyymiä ei tuollaisella ratkaisulla voida tuottaa. Päästöt per kontti ovat törkeän suuret tuollaisessa merikuljetuksessa.

Konttilaivatt sopivat hitaammille kuljetuksille koska konttien siirto laivasta satamaan ja satamasta toiseen laivaan  on hidasta.

Nurminen ilmeisesti haluaa saada aikaan nopeampia yhteyksiä kuin hitaalla laivalla Rotterdamiin ja uudelleenlastaus. Lisäksi Vaasa-Uumaja merimatka on vain n 90 km eli sillä ei ole merkitystä. Paras olisi jos Merenkurkun ylli rakennettaisiin silta niin kuljetukset eivät olisi riippuvaisia laivasta ollenkaan, nythän lähtöjä taitaa olla vain 1/päivä.

Aikataulu näyttää aika sekavalta.

Vaasasta Uumajaan on kaksi lähtöä ti, to, pe ja su, Uumajasta Vaasaan kaksi lähtöä ti-pe.

Maanantaisin on yksi Uumaja-Vaasa-Uumaja ja lauantaina yksi Vaasa-Uumaja-Vaasa. Mikähän on reitin tyypillinen täyttöaste? Kerran olen 2022 kesällä matkustanut Uumajasta Vaasaan ja silloin matkustajia oli varsin runsaasti, rahdin määrästä en tiedä. Olisikohan myös toinen laiva kannattava, jotta saataisiin useampia lähtöjä sekä säännöllinen aikataulu?