Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Kela-Båtvik-Kantvik rata  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Juha Metsäpelto
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 29


« : Tammikuu 05, 2024, 18:02:25 »

Luin tuossa Markku Nummelinin mainiota Rantarata -kirjaa ja tästä radanpätkästä voisi avata oman keskustelun. Tämänhän siis neuvostoliittolaiset teki Porkkalan tukikohdan toiminnan alkuvaiheessa.

Rata avattiin VR:n käyttöön 16.2.1959. Nokian kanssa tehtiin raidesopimus 7.10.1959. Kantvikin sokeritehdas ja satama rakennettiin 1963-1965. Kantvikin raide avattiin 1.5.1965. Raidesopimus Suomen Sokeri Oy:n kanssa 21.7.1965.

VR lopetti radan tavaraliikenteen 1.3.2002 jolloin myös Kelan tavaraliikenne päättyi.

Rata purettiin syksyllä 2006, pölkyt vietiin poltettavaksi UPM Raumalle.

Tehdasalueellahan on (edelleen?) Vr1 795 + A41 vaunu, joilla on kirjan mukaan ajettu viimeksi 15.9.1988. Dieselvetoinen tilausmatkustajajuna kävi raiteella 6.11.1996.

Kirjassa on ainoastaan yksi, joskin hyvä kuva tältä radalta. Kuvassa Dv12 2723 on vaihtotöissä Kantvikin satamassa laivan vieressä. Kuva on otettu 11.9.1985 (Antti Roivainen)

Vorgista löytyy vain yksi kuva jossa ollaan NK Cablesin alueella; http://vaunut.org/kuva/68204 -> tämän kuvan kommenteissa kerrotaan että radan päässä (Båtvik?) on kaksi vaunua motissa, mahtavatko olla vielä?

Kantvikin kiskot näkyvät vielä 2006 ilmakuvassa, tosin pieni pätkä on välistä poistettu rakentamisen vuoksi (Båtvikintie 182). Tämä on ilmeisesti juuri se rakennus jossa Vr1 oli/on? Kiskot menee rakennuksen sisään, ja nämä kiskot näkyvät myös uusimassa googlen ilmakuvassa.

Olisiko täällä tietoa milloin Kantvikin sataman / sokerin liikenne on loppunut? Joka tapauksessa oletettavasti jo paljon ennen radan lopullista sulkemista.

-> 5 vuotta vanha video ratapohjalta https://www.youtube.com/watch?v=iqGOPStcUTU
tallennettu
Esa J. Rintamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 398


« Vastaus #1 : Tammikuu 05, 2024, 21:41:05 »

Itse asiassa henkilöjunia on Båtvikin raiteella käynyt kaksi:

SRHS:n kevätretkijuna 15.5.1993, eli ns. Pikkukolmion ajo Hki - Kr - Hy - Hki, jolloin poikettiin Båtvikissa tehtaan raiteen portilla. Aikomus olisi ollut käydä katsomassa Kana 795:ttä ja A 41:ää, mutta raiteet olivat täynnä vaunuja, joten Kanan katsominen ei onnistunut. Lohjalla poikettiin Tytyrissä. Vaunuina Dm7 4211 ja 4207 (uudessa maalissa).

Toinen kerta liittyi siihen, kun Nokia Oy oli myynyt rönsyjään pois (halusi keskittyä kännyköihin). Siten Nokia Alumiinista tuli Nordic Aluminium. Nimenvaihtojuhlallisuuksiin liittyi tilausmatkustajajuna kutsuvieraille. Olin kyseisessä junaparissa olla-olevinaan-konduktöörin tapaisena juttelemassa mukavia asiakkaille. Pitipä välillä tiedottaa ihmisille siitäkin, että odotellaan Kirkkonummella sivuraiteella Pendolinon ohimenoa.

Olin mennyt niin täydestä porukoille, että eräskin ison asiakkaan edustaja oli sanonut aluemyyntipäällikölle, että tuo koppalakkikaveri varmaan jää joskus eläkkeelle noista junahommista?  Amp oli vastannut: - älä hupsi, se on meidän tuotesuunnittelija!

Elikkä: junapari M9981 / M9984 (pvm 6.11.1996, keskiviikkona): Dv12 2562 +:Eil 25048 + 25013 + 25035 + 25049 + Eifet 25304. Junassa oli asianmukaiset pahviset osoitekilvetkin (Nokia Alumiini/Nordic Aluminium). Paluujuna lähti minun heiluttamallani vihreällä lampulla Båtvikista takaisin Helsinkiin.

Sitten vielä tarjoilukärryt farmari-Tojon takaosaan ja palautus tehtaan ruokalaan. Junan kuljettajalle ja oikealle kipparille vielä Magnum-pullot käteen kiitosten kera.

Sittemmin Nokia Kaapelista tuli NK Cables (niin kutsutut kaapelit?). Sen jälkeen omistuksesta vastasi Pirelli ja nyt on joku ihme Prysmia...

Nordic Aluminium oli jonkin aikaa pörssissä, kunnes ruotsalainen Lival osti koko osakekannan ja heitti pyyhkeen kehään, että nyt ei tehdä mitään muuta kuin kosketinkiskoja. Sen pituinen se, ja Pursossa Ylöjärvellä avattiin Bollinger-pulloja juhlan kunniaksi!

Mitenkähän Alajärvi Aluminiumilla menee?
tallennettu
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 245


« Vastaus #2 : Tammikuu 06, 2024, 22:53:24 »

Tämähän oli toinen vaihtoehto Pääkaupungin uudelle satamalle, mutta Vuosaari tuli valituksi.
tallennettu

Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
Pauli Ruonala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 83


« Vastaus #3 : Tammikuu 07, 2024, 14:16:37 »

Paikkakunnan historiasta on tehty kirja: Jukka Lehtonen. Kantvik. Maalaiskylä - sotilaskaupunki - teollisuustaajama. Kust. Kirkkonummen kotiseutuyhdistys ry. 2020. Kirjassa kerrotaan radasta seuraavaa: Porkkalan vuokra-aikana ("Parenteesin aikaan") rakennettiin Danskaruddiin satamalaituri, pituus 151 m, leveys 6 m, veden syvyys 6,5 m. Kelan asemalta rakennettiin rautatie laiturille asti. Radan rakentamisesta vastannut venäläisupseeri totesi palautuksen yhteydessä että radan rakentaminen näin vaikeaan maastoon tuntui toivottomalta, pienin kaarresäde on 200 m ja nousu 1,5 kertaa niin iso kuin Suomen rautateiden suurin nousu. Palautuksen jälkeen suomalainen juna koeajoi rantaradan ja satamalaiturin. Suomalaiset ei koskaan käyttäneet laiturin rataa normaalisti. Palautuksen jälkeen satamalla oli hyvin vähän käyttöä. Aiemmin paikalla ei ole ollut "oikeaa" laituria.
Fiskarvikenin luo tehtiin Parenteesin aikaan rautatieasema, jossa oli myös rautateiden varasto. Kun Suomen kaapelitehdas muutti alueelle 1962 siellä oli muutama venäläisten rakentama rakennus, jotka otettiin ensin käyttöön. Länsireunassa oli vanha rautatieasema, kutsumanimi Sininen makasiini, jossa oli eri toimintoja, kuten keittiö, ruokalat, työhönotto, terveysasema ja työkaluvarasto. Se purettiin 90-l alussa.
Sokeritehdasta rakennettin 1965. Kun rataa jatkettiin sokeritehtaalle, sen reitti muuttui vähän. Kartanon luota purettiin neljä venäläistä makasiinia, johin oli ollut rautatieyhteys. Makasiinien paikalle tehtiin uusi asema, jossa on katoksessa salonkivaunu ja Kana.
tallennettu
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 885


« Vastaus #4 : Tammikuu 07, 2024, 15:18:39 »

Nokia kuljetti ja kestitti arvovieraita hankkimassaan ent. kenraalikuvernöörin salonkivaunussa jo 1960-luvulla. Vieraina olivat mm Ruotsin kuningas Kustaa VI ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin.

Olen nähnyt aikoinaan tuon jättimäisen puulaiturin jolle oli vedetty kiskot. Laituri ilmeisesti toimi huoltokuljetusten purkauslaiturina.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2457


« Vastaus #5 : Helmikuu 02, 2024, 17:26:28 »

Nokia kuljetti ja kestitti arvovieraita hankkimassaan ent. kenraalikuvernöörin salonkivaunussa jo 1960-luvulla. Vieraina olivat mm Ruotsin kuningas Kustaa VI ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin.

Olen nähnyt aikoinaan tuon jättimäisen puulaiturin jolle oli vedetty kiskot. Laituri ilmeisesti toimi huoltokuljetusten purkauslaiturina.
Yksi Kantvikin radan henkilöjunista ajettiin 7.12.1967. Veturina oli Tk3 ja vaunustona Ci+Nokian omistama salonkivaunu. Juna lähti Kantvikin satamasta klo 14 ja vei kutsuvieraat Pikkalan tehtaalle. Veturi veti junaa "oikein päin" eli tenderi oli vaunuja vasten.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Kela-Båtvik-Kantvik rata  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina