VR vetäytyy risteilybisneksestä

[Simo Virtanen]

Tampereen kaupunki on ostanut Hopealinjat Oy:n osakkeet muilta omistajilta.

VR Group Oyj on myynyt omistamansa Hopealinjat Oy:n osakkeet ja poistuu siten sisävesiliikenteestä. Samalla kertaa myös Hämeenlinnan, Akaan, Valkeakosken, Lempäälän ja Kangasalan kunnat myivät osakkeensa Tampereen kaupungille.

Kauppahinta oli 0,01 € per osake.

Hopealinjat Oy on harjoittanut mm. Hämeenlinnan ja Tampereen välistä risteilyliikennettä 60-luvulta lähtien.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008880907.html

[Rainer Silfverberg]

Tampereen kaupunki on ostanut Hopealinjat Oy:n osakkeet muilta omistajilta.

VR Group Oyj on myynyt omistamansa Hopealinjat Oy:n osakkeet ja poistuu siten sisävesiliikenteestä. Samalla kertaa myös Hämeenlinnan, Akaan, Valkeakosken, Lempäälän ja Kangasalan kunnat myivät osakkeensa Tampereen kaupungille.

Kauppahinta oli 0,01 € per osake.

Hopealinjat Oy on harjoittanut mm. Hämeenlinnan ja Tampereen välistä risteilyliikennettä 60-luvulta lähtien.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008880907.html

Enpä tiennyt että VR on ollut risteilybisneksessäkin mukana!

[Markku Naskali]

Aikoinaan oli Hämeenlinnassa seisakekin  joka mahdollisti yhteyden junalta Hopelinjan laivalle.

[Matti Grönroos]

Tampereen kaupunki on ostanut Hopealinjat Oy:n osakkeet muilta omistajilta.

VR Group Oyj on myynyt omistamansa Hopealinjat Oy:n osakkeet ja poistuu siten sisävesiliikenteestä. Samalla kertaa myös Hämeenlinnan, Akaan, Valkeakosken, Lempäälän ja Kangasalan kunnat myivät osakkeensa Tampereen kaupungille.

Kauppahinta oli 0,01 € per osake.

Hopealinjat Oy on harjoittanut mm. Hämeenlinnan ja Tampereen välistä risteilyliikennettä 60-luvulta lähtien.

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008880907.html

Otsikko on ehkä vähän raflaava. VR ei pitkään aikaan varsinaisesti ole ollut risteilybisneksessä mukana, vaikka se onkin ollut passiivinen vähemmistöosakas Hopealinjassa. Ei tuota omistusta edes mainita putkan tilinpäätöksessä.

Hopealinjalle lienee vain hyvä, että VR, Valkeakoski ja Kangasala luopuvat omistuksesta. Mainitut kunnat ovat olleet mukana silloin, kun yksi VR:n kiertomatkoista sisälsi vesibussimatkan Hämeenlinna-Valkeakoski-Kaivanto ja edelleen bussimatkan Tampereelle. Niillä tuskin on juuri intressiä panostaa yhtiöön.

Kyllähän sisävesimatkailulla menee todella huonosti. Savonlinna-Kuopio-reitti on lopetettu ja Hopealinjatkin ajaa Hämeenlinna-Tampere-reittiä vain kerran viikossa keskikesällä.

Väittäisin, että syytä on varustamoissa itsessäänkin. Sesonki pidetään väkisin vain kuuden viikon mittaisena, vaikka aivan varmasti kysyntää olisi myös ennen juhannusta ja elokuun 10. päivän jälkeen. Mutta kun Suomi panee kaikki kesäpaikat kiinni heti koulujen alettua, kaikki tottuvat siihen.

[Markku Naskali]

On se todella merkillistä kun hyviä mahdollisuuksia ei osata hyödyntää. Matkailu kaikkiaan on kärsinyt iät ja ajat  siitä jääräpäisyydestä että ei ymmärretä että esim. eteläisemmässä Euroopassa on eri loma-ajat kuin Suomessa.

[Simo Virtanen]

Hopealinjoilla on toinenkin rautateihin liittyvä historiallinen tapahtuma.

1960-luvulla laskettiin Hopealinjojen jokin alus vesille Toijalan Satama -liikennepaikalla. Vesillelaskua varten Vanajaveteen rakennettiin rata ja juna peräytti järveen niin pitkälle, että kyydissä ollut alus lähti kellumaan.

Sittemmin rata purettiin järvestä, mutta yhä edelleen laiturilla on kyltit, jotka kieltävät veteen hyppäämisen. Ne vanhat rautatien tukipuut siellä edelleen seisovat.

[Markku Naskali]

Olisiko ollut Tampere-laiva? Se aloitti liikenteen jo 1950 luvulla. Muistaakseni 1957.

[Simo Virtanen]

Olisiko ollut Tampere-laiva? Se aloitti liikenteen jo 1950 luvulla. Muistaakseni 1957.

Kyllä, juuri kaivoin Hesarin arkistosta jutun ja 12.7.1957 lehdessä ollut uutinen aiheesta. Valitettavasti ei ollut kuvaa. Ratainsinööri Eero Koponen oli vastuussa tästä poikkeuksellisesta operaatiosta ja hyvin oli Koposen mukaan sujunut.

Jossakin lehdessä olen kuvankin nähnyt.

[Matti Grönroos]

Hopealinjoilla on toinenkin rautateihin liittyvä historiallinen tapahtuma.

1960-luvulla laskettiin Hopealinjojen jokin alus vesille Toijalan Satama -liikennepaikalla. Vesillelaskua varten Vanajaveteen rakennettiin rata ja juna peräytti järveen niin pitkälle, että kyydissä ollut alus lähti kellumaan.

Sittemmin rata purettiin järvestä, mutta yhä edelleen laiturilla on kyltit, jotka kieltävät veteen hyppäämisen. Ne vanhat rautatien tukipuut siellä edelleen seisovat.

Toijalan Sataman laituri on erinomaisen hyvä vieraslaituri. Pohjoisen ulkoreunan paalut on poistettu. Siinä on tullut yksi jos toinenkin yö nukutuksi. Ei minkäänlaisia palveluita, eli ei myöskään minkäänlaista hereillä pitävää yöelämää.

Toijalan satama on varsinaisesti siltä ajalta, kun Valkeakoskelle ei ollut mitään järkevää tieyhteyttä eikä rautatietä. Tehtaan tuotteet tuotiin proomuilla Toijalan satamaan, jossa ne lastattiin edelleen junaan.

Hopealinjan uusin alus Silver Sky tuotiin 2014 Porista Tampereelle ja firma oli mennä nurin erikoiskuljetuksen hinnan takia. Varustamo oli laskenut, että 60.000 maksaa, mutta lopullinen hintalappu oli 300.000. Pahat kielet kertovat, että suunnitelmissa olisi kyllä käytetty aluksen korkeutta, mutta unohdettu lavetin korkeus. Mene jä tiedä, vahvistusta tälle ei taida olla.

[Simo Virtanen]

Hopealinjoilla on toinenkin rautateihin liittyvä historiallinen tapahtuma.

1960-luvulla laskettiin Hopealinjojen jokin alus vesille Toijalan Satama -liikennepaikalla. Vesillelaskua varten Vanajaveteen rakennettiin rata ja juna peräytti järveen niin pitkälle, että kyydissä ollut alus lähti kellumaan.

Sittemmin rata purettiin järvestä, mutta yhä edelleen laiturilla on kyltit, jotka kieltävät veteen hyppäämisen. Ne vanhat rautatien tukipuut siellä edelleen seisovat.

Toijalan Sataman laituri on erinomaisen hyvä vieraslaituri. Pohjoisen ulkoreunan paalut on poistettu. Siinä on tullut yksi jos toinenkin yö nukutuksi. Ei minkäänlaisia palveluita, eli ei myöskään minkäänlaista hereillä pitävää yöelämää.

Toijalan satama on varsinaisesti siltä ajalta, kun Valkeakoskelle ei ollut mitään järkevää tieyhteyttä eikä rautatietä. Tehtaan tuotteet tuotiin proomuilla Toijalan satamaan, jossa ne lastattiin edelleen junaan.

Nyt Akaa on kehittämässä satamaansa ja kertovat jopa polttoainejakamon olevan tulossa. Saapa nähdä. Leirintäalue tai oikeastaan palveluilla varustettu matkaparkki on toiminut jo pari vuotta. Se sijoittuu sataman ratapihan paikalle.

Satamassa on VR:n rakennukset edelleen olemassa ja ovat selkeästi ratavaltion arkkitehtuuria.

[Arto Papunen]

Tampere-Virrat on ilmeisesti ikuisesti lukittu vain Tarjanteen reitiksi eikä mitään uutta tuoda sinne.

Sisävesiristeilyillekkin tarvitsisi jotain uutta hypeä kuten Viking yrittänyt tehdä vaikka uudella Glory-laivalla itämerellä. Edes joku uusi mystinen sisustuselementti laivalle tms, jonka edessä ihmiset laittaisivat kuviaan sosiaaliseen mediaan ja tulisi mainostusta risteilyille.

Toisaalta kuitenkin Hopealinjalla melko uusiakin laivoja (Silver Moon ja Silver Sky) , jos vaikka vertaa vaikka Päijänteeseen ja Hildenin laivastoon.

[Pentti Köylijärvi]

...
Väittäisin, että syytä on varustamoissa itsessäänkin. Sesonki pidetään väkisin vain kuuden viikon mittaisena, vaikka aivan varmasti kysyntää olisi myös ennen juhannusta ja elokuun 10. päivän jälkeen. Mutta kun Suomi panee kaikki kesäpaikat kiinni heti koulujen alettua, kaikki tottuvat siihen.

Muutaman kesämatkailuyrittäjän kanssa keskusteltuani toivat esiin mielenkiintoisen näkökulman. Syynä tosiaan on koulujen kesälomakaudet. Mutta ei asiakkaiden puute kauden ulkopuolella vaan työvoiman puute. Kesämatkailu ilmeisesti perustuu isosti koululaisten ja opiskelijoiden työpanokseen ja heitä ei ole saatavissa lomakauden ulkopuolella. Kuulemma hekin, joilla opiskelu alkaa vasta syyskuun alussa, haluavat pitää pari lomaviikkoa ennen koulun alkua.

Ehkä ei pelkästään näinkään, mutta varmasti asiaan vaikuttava tekijä.

[Marko Laine]

Suomessa perinteisesti heinäkuu on lomakuukausi, jolloin monet virastot ja yritykset sulkevat ovensa ja työntekijät kirmaavat kesälaitumille. Elokuussa koulujen alettua kesämatkailijoiden määrä romahtaa hyvin nopeasti, eikä mahdollisten ulkomaisten turistien määrä riitä pitämään matkailuyrityksiä auki kannattavasti. Pitäisikö Suomessa jotenkin porrastaa kesälomia enemmän (vähän hiihtolomien tapaan) tai jotenkin muilla konsteilla ja kannustimilla saada ihmisiä jakamaan kesälomiaan kesän eri kohtiin? Tällä hetkellä elokuussa vallitsee ikävä kierre, kun ei ole kysyntää, ei ole palveluitakaan ja kun ei ole palveluita, ei pääse syntymään sitä kysyntää.

[Markus Räsänen]

Suomessa perinteisesti heinäkuu on lomakuukausi, jolloin monet virastot ja yritykset sulkevat ovensa ja työntekijät kirmaavat kesälaitumille. Elokuussa koulujen alettua kesämatkailijoiden määrä romahtaa hyvin nopeasti, eikä mahdollisten ulkomaisten turistien määrä riitä pitämään matkailuyrityksiä auki kannattavasti. Pitäisikö Suomessa jotenkin porrastaa kesälomia enemmän (vähän hiihtolomien tapaan) tai jotenkin muilla konsteilla ja kannustimilla saada ihmisiä jakamaan kesälomiaan kesän eri kohtiin? Tällä hetkellä elokuussa vallitsee ikävä kierre, kun ei ole kysyntää, ei ole palveluitakaan ja kun ei ole palveluita, ei pääse syntymään sitä kysyntää.

Muutosta Suomessa on yritetty ehdottaa jo varmaan 15 vuoden ajan. Elikeinoelämä haluaisi porrastaa, tai paremminkin pidentää kesälomien kestoa, aina elo-syyskuuhun asti juurikin matkailualan vuoksi. Ongelmaksi on muodostotunut päättäjien nihkeä asenne viedä Suomen koululaisten lomasykliä Eurooppalaiseen suuntaan. Ongelmaksi ei minun mielestäni muodostu laki, koska kunnat ovat saaneet päättää koulujen loma-ajoista itsenäisesti jo vuoden 1992 jälkeen. Ongelma on vanhoissa, betoniin valetuissa asenteissa. Muutos on aina pahasta, ennen kuin siihen tottuu.

En tiedä kuinka suuren muutoksen koulujen kesälomien siirto aiheuttaa, koska työelämän on muututtava jonkin verran lomien muuttuessa. En vastusta muutosta, kunha se tehdään järkevästi. 

[Roope Prusila]

Hopealinjatkin ajaa Hämeenlinna-Tampere-reittiä vain kerran viikossa keskikesällä.

Tähän on varmaan syynsä, lienee tutkittu ettei suuremmalle vuorotarjonnalle ole kysyntää. Kun tiedetään, että tuo mainittu reitti kestää ajaa noin 7h, niin mistä repisit päivittäin ajettaville vuoroille sen verran porukkaa, että liikennöinti kannattaisi? Alus ei kuitenkaan kulje pyhällä hengellä, eikä miehistö ole siellä ilmaiseksi töissä.

Hopealinjan tarjontaa kun katsoo, niin kannattavinta toimintaa lienee nuo parin tunnin risteilyt, joita markkinoidaan erilaisilla teemoilla.

[Markku Naskali]

Tuskin harva tosiaan jaksaa matkustaa koko välin. Käy liian pitkäveteiseksi, mutta jos joku osaisi ideoida ja etenkin markkinoida (Sitä ei Suomessa ilmeisesti osata) paluumatkoja välisatamista muilla menetelmillä ja muutakin oheistoimintaa...

[Matti Grönroos]

Hopealinjatkin ajaa Hämeenlinna-Tampere-reittiä vain kerran viikossa keskikesällä.

Tähän on varmaan syynsä, lienee tutkittu ettei suuremmalle vuorotarjonnalle ole kysyntää. Kun tiedetään, että tuo mainittu reitti kestää ajaa noin 7h, niin mistä repisit päivittäin ajettaville vuoroille sen verran porukkaa, että liikennöinti kannattaisi? Alus ei kuitenkaan kulje pyhällä hengellä, eikä miehistö ole siellä ilmaiseksi töissä.

Hopealinjan tarjontaa kun katsoo, niin kannattavinta toimintaa lienee nuo parin tunnin risteilyt, joita markkinoidaan erilaisilla teemoilla.

Jokin on kuitenkin muuttunut, koska vielä muutama vuosi sitten laiva teki kolme edestakaista matkaa viikossa. Mikä on muuttunut, se onkin kymmenen pisteen ja papukaijamerkin arvoinen kysymys.

[Simo Virtanen]

Hopealinjatkin ajaa Hämeenlinna-Tampere-reittiä vain kerran viikossa keskikesällä.

Tähän on varmaan syynsä, lienee tutkittu ettei suuremmalle vuorotarjonnalle ole kysyntää. Kun tiedetään, että tuo mainittu reitti kestää ajaa noin 7h, niin mistä repisit päivittäin ajettaville vuoroille sen verran porukkaa, että liikennöinti kannattaisi? Alus ei kuitenkaan kulje pyhällä hengellä, eikä miehistö ole siellä ilmaiseksi töissä.

Hopealinjan tarjontaa kun katsoo, niin kannattavinta toimintaa lienee nuo parin tunnin risteilyt, joita markkinoidaan erilaisilla teemoilla.

Jokin on kuitenkin muuttunut, koska vielä muutama vuosi sitten laiva teki kolme edestakaista matkaa viikossa. Mikä on muuttunut, se onkin kymmenen pisteen ja papukaijamerkin arvoinen kysymys.

Muutaman vuoden takaisen tilanteen jälkeen on tullut pandemia ja nyt polttoaineen hinta on tuplaantunut. Siinä varmaan syytä kerrakseen.