Resiina-keskustelu

https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000008539135.html

 :o


"Valtionyhtiö VR on alkanut neuvotella kiinnostuneen ostajatahon kanssa vuosina 1975–1981 valmistettujen Sm2-lähijunien myymisestä. Asiasta kertoi ensin Turun Sanomat."

Taitaa sittenkin päätyä paaliin tämä kalusto.

Eikös niillä saa ruveta liikennöimään yhdeksän vuoden kuluttua kun henkilöliikenne kiskoilla vapautuu Suomessakin kilpailulle?

vaikka heti, kun Turun lähiliikenne ei kuulu ostoliikennesopimuksen piiriin. Muualla saa perustaa junayhtiöitä ja hankkia niille kalustoa, huoltoa ja kuljettajia,

Yksinoikeus poistui jo vuosi sitten, joten aivan vapaasti saa omalla rahoituksella ja riskillään liikennöidä vaikka heti. Sen sijaan alueen kunnat tai liitot eivät liikennettä voi nykyään tilata. Harvemmin paikallisliikenne on liiketaloudellisesti kannattavaa, minkä seurauksena liikenteen aloittamiselle on kuitenkin käytännössä huomattavan suuria haasteita.

Kunta ei saa tilata liikennettä, mutta kunta voi käsittääkseni ryhtyä omalla riskillä toimivaksi operaattoriksi, jolloin mahdolliset tappiot voidaan kattaa kunnan varoista, eli käytännössä antaa tukea. Toinen mahdollisuus on, että LVM tilaa liikenteen kunnan toivomassa muodossa; näin on tehty Tampereella päin. Maksavatkohan alueen kunnat tuosta LVM:lle? Tietääkö joku?

Tässä voi olla kyse siitä että Uudenkaupungin autotehdas osallistuu projektiin. Autotehtaan ongelma on että Uudessakaupungissa ei ole riittävästi suntoja kaikille työntekijöille vaan osa joutuu kulkemaan töihin Turusta asti. Nyt heitä on kuljetettu bussila mikä on hidasta.

VR vahvistaa neuvottelut Sm2-junien myynnistä – Yhtiön mukaan junat ovat ostettavissa "romuraudan hinnalla"
https://www.ts.fi/uutiset/5538813?fbclid=IwAR1ugTCs0Fn31gb9Su57FpjsTPXdRnFDjQxahkM90ppgUXEwmtKXjtCWIvU

Historiallisen päivän tiedotustilaisuus on jo ladattu länsimaiseen kuvaputkiverkkoon. Siinä VEB Finnische Reichsbahnin tiedottaja Schabowski lipsautti kuivakan, lähinnä Pieksämäen konepajan työpaikkademokratiaa ja Kalikombinaatin ammattiliittojen asemaa käsitelleen tilaisuuden viime hetkillä, että maassa on päätetty vapauttaa junakaluston myyntisäännöstely ja täten sallia matkustaminen ilman passia ja viisumia muiden kuin VEB FR:n junilla, näin ollen muuallekin kuin Neuvostoliittoon. Hämmentyneet toimittajat tiedustelivat, milloin valtion liikennekombinaatin ratkaisu astuu voimaan. Tiedottaja Schabowski tavasi papereistaan, että hänen tulkintansa mukaan „Das tritt nach meiner Kenntnis… ist das sofort, unverzüglich" - "Minun tulkintani mukaan... välittömästi".

https://www.youtube.com/watch?v=JbzhHGcEz-E

Romu -sana koskekoon vain hintaa. Romualumiini kannattaa ostaa romuraudan hinnalla.
Sinänsä on selvä asia, että luultavasti kunnostelua ja laittamista vaativa, käytöstä poistettava tai poistettu tavara tulee myydä romun hinnalla ja ilman takuuta.

100/80 km/h kulkeva bussi tehtaan portille vs. 60 km/h kulkeva juna ja parin kilometrin kävely asemalta tehtaalle ei kyllä saa bussivaihtoehtoa millään järkevällä skenaariolla kuulostamaan hitaalta.

Uudenkaupungin radan ongelmana on, että sen väliasemat ovat kaukana keskustoista. Lähinnä paikallisjunaliikenne Turku–Raisio–Naantali voisi onnistua, varauksin myös Masku. Mutta Raisiossakin asema olisi kaukana keskustasta, vaikka sen sijoittaisi esim. Nesteentien sillan kohdalle.

Pari viikkoa sitten tein huvikseni Turun lähiliikenteen asemaluettelon. Kilometrilukemien lähteenä on Infra-API (https://rata.digitraffic.fi/infra-api/).

Onko siis Uudenkaupungin radalla junien, siis jos ajettaisiin Sm2 kalustolla, nopeusrajoitus 60 km/h? Pysyvästi vai väliailkaisesti?

Uudenkaupungin radan suurin sallittu nopeus on tällä hetkellä 60 km/h. Tuo riittää hyvin nykyliikenteeseen ja pitää kunnossapitovaatimukset samalla sopivalla tasolla. Hyvä kysymys kuitenkin on, kuinka paljon radan kunto ja geometria antaisi nostaa nopeutta tekemättä juuri mitään ja mikä vaatisi enemmän tekemistä. Oletettavasti ainakin tasoristeyksien hälytysmatkoja pitäisi tarkistaa, asettaa nopeusrajoituksia vartioimattomiin tasoristeyksiin, jos niissä on huono näkyvyys jne.

Sellaista väitettä on tosiaan esitetty, että 100 km/h asti nostaminen onnistuisi ihan vaan  tuollaisin tavoin kuin tasoristeyksen hälytysmatkan säätäminen, eli itse rata kyllä kestäisi fyysisesti paljon kovempiakin nopeuksia.

Millaine kiskotus radalla on? Eikö ole vähintään 54 kg? Entä sepelit? Jos radalla voi ajaa 25 tonnin akselipainoisia tavarajunia niin kuvittelisi että kevyt matkustajajuna saisi liikkua ainakin 100 km/h ilman ongelmia ainakin suorilla ja loivilla mutkilla?
Tasoristeykset ovat sitten toinen ongelma, sinne on ilmiesesti maanomistajien vaatimuksesta jätetty sama määrä tasoristeyksiä kuin vuonna miekka ja kirves?  Voitte nähdä että jos radalle tulee tavarajunia nopeampia matkustajajunia niin  äläkkä tulee nousemaan, lasten koulumatkat ja kaikki menee uusiksi!

Ihmetelen ylipäänsä että miksi rata piti ylipäänsä sähköistää niin kovalla kiireellä jos ei samalla haluttu nostaa sen tasoa että matkustajaliikenne sallittaisiin, kun maassa on muita ratoja jotka ovat odottaneet sähköistystä pidempään?

Paras ratkaisu Uudellekaupungille olisi jos se satsaisi autotehtaan työntekijöiden asuntoihin. Saabin aikoihin rakennettiin paljon asuntoja mutta ne ovat vielä eläkkeelle jäädeiden saabilaisten käytössä tai omistuksessa ja uusia ei ole rakenenttu.

Verkkouutisten artikkelin https://www.verkkouutiset.fi/ts-turun-seudulla-kaavaillaan-yksityista-lahijunaliikennetta/#fc275aa3 mukaan pääsuuntana olisi Uusikaupunki.

Huomio kiinnittyy maantieteeseen. Turusta on Uuteenkaupunkiin matkaa kasitien kautta 78 kilometriä ja rautateitse 65 kilometriä. Koska kaupallisesti kannattavia pysäkkejä ei välillä montaa ole, matka-aika ei ratkaisevasti eroa. Tuntematta asiaa sen tarkemmin, voi sanoa että rataosa ei ole koko matkaltaan sn60-tasoinen, vaan rajoitus johtuu sen joistakin osista. Rahtiliikenteelle nopeusrajoitus ei ole relevantti, joten rataverkon haltija ei ole katsonut tarpeelliseksi investoida nopeuden nostoon. Nyt tarpeellisuus voi muuttua.

Seuraavaksi pohtisin laajempaa perspektiiviä. Tarjous on tehty kaikkiaan 14 Sm2-junasta, jotka on tarkoitus modernisoida laajasti 10-20 vuoden liikennöintiä ajatellen. Onhan tässä taustalla muutakin, kuin pelkkä Uudenkaupungin liikenne.

Määräasemiksi on mainittu myös Salo ja Loimaa.

Jotta radalla voitaisiin kulkea 100 km/h, ratageometriaan tarvittaisiin muutoksia, samoin tasoristeyksiin. Yhteensä nämä kustantaisivat n. 3,5 milj. €. Tämä käy ilmi Väyläviraston tällä viikolla julkaisemasta selvityksestä (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/183066/vj_2021-79a_978-952-317-932-5.pdf?sequence=5&isAllowed=y) (s.62).

Pääosin 54E1-kiskoa, joku 60E1-pätkä välissä. Puupölkytys, sepelöity, pätkäkiskoa. Tasoristeyksiä ihan julmetusti.

Taustalla on muutakin: https://yle.fi/uutiset/3-12273232

Tuskin myisi mitään, jos ei

-Anne Berner (kesk.) olisi ollut innokas muuttamaan kalustopankiksi ja lisäämään kilpailua henkilöliikenteessä
-Kys. pulju anelisi 9vuoden jatkoaikaa yksinoikeussopimuksille
-Keskusta istuisi nykyisessä hallituksessa.

Olosuhteiden pakosta taitaa joutua nyt kaluston myymään muulle, kuin Kuusakoskelle.  :'(

En tiedä paljonko keskusta on kritisoinnut tässä hallituksessa, mutta ainakin Vihreä Liitto on kritisoinnut sitä että VR romuttaa kalustoa eikä halua myytä sitä muille operaattoreille.

Olisihan se hienoa jos joku uskaltaisi yrittää. Tuskin kultakaivos, mutta saattaisi ajan mittaan olla kannattavaa etenkin tuo Turun suunta kun naapurissa on iso autotehdas jossa on väkeä josta osa asuu Turussakin.

Turusta lähtee työpäivinä express vuoro autotehtaalle kolmasti päivässä kahdeksan tunnin välein alkaen 4.20, matka tehtaalle Turun linja-autoasemalta kestää 80 minuuttia, Raisiossa keskustan kautta, muualla VT-8 varrelta poimien. Turussa ja Raisiossa kyytiin pääsee yhteensä neljästä paikasta. Jos niin kävisi, että juna kulkee, Ukin asemalta tarvittaisiin välitön vaihtoyhteys autotehtaalle, jonne asemalta ajomatkaa runsas 5 minuuttia, matkalla yksi valoristeys.

Tuoreessa LVM:n ja VR:n sopimuksessa lukee.: ”Sopimuskokonaisuuteen voidaan myöhemmin lisätä liikennettä määrärahojen niin salliessa tai esimerkiksi alueiden itse osallistuessa kustannuksiin. Näin ollen sopimuskauden aikana tapahtuvia muutoksia esimerkiksi ratainfrastruktuurissa voitaisiin huomioida liikennöinnissä”.

Sopimuksen liitteissä kerrotaan myös, että Karjaa-Hanko ja Ylivieska-Iisalmi välille tulee sähköistyksen myötä sähköjunat kiskobussien tilalle. Jos uudistettujen SM2:sten myötä tulisi potentiaalinen yksityinen operaattori, jonka syntymistä VR sanoo ainakin kunnostustöissä sopivilla tavoilla tukevansa, onko pois suljettua, että joillain pätkillä VR täyttäisi velvoitteitaan ostamalla alihankintaa?

Ilman välitöntä vaihtoyhteyttä ei homma taida onnistua. Puolen tunnin kävely asemalta tehtaalle tuskin houkuttaa monia. Kai tämä sentään on huomioitu kun yhteyttä suunnitellaan.