Hallitusohjelman rautatiehankkeita

[Petri Sallinen]

Uuden hallituksen ohjelmaa ei ole vielä julkistettu, mutta ennakkotietojen mukaan hallitus kaavailee seuraavia ratahankkeita.

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009660691.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009660815.html

[Kari Haapakangas]

Noo, ei nyt täysin onneton. Liminka-Oulu saa kaksoisraiteen, Kolari sähköt ja järjetön Suomirata haudataan. Varsinaissuomalaiset ovat saamassa jättipotin, kun sekä rantarata että "noin tunnin juna" saavat rahoitusta.

[Tommi Koskinen]

- Tunnin junasta osuudet Salo-Kupittaa ja Espoo-Lohja. "Kallis keskiosa jää tulevien hallitusten mietittäväksi", sanoi Orpo.
- Kaksoisraide Liminka-Oulu
- Luumäki-Imatra 2.vaihe (oletettavasti kaksoisraide Luumäki-Joutseno)
- Pääradan kehittäminen Helsinki-Tampere nykyisessä ratakäytävässä
- Lentoradan suunnittelu, muilta osin Suomi-radan valmistelu keskeytetään
- Kouvola-Kuopio nopeuden ja kapasiteetin nosto
- Kolarin radan sähköistys
- Loviisan radan perusparannus
- Rantaradan perusparannus

https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de

[Teemu Salonen]

- Tunnin junasta osuudet Salo-Kupittaa ja Espoo-Lohja. "Kallis keskiosa jää tulevien hallitusten mietittäväksi", sanoi Orpo.

- Rantaradan perusparannus

https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/158702198/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de

Ymmärsinkö siis oikein että varsinaista uutta rataa ei rakenneta kuin Espoosta Lohjalle. Turkuun ja Turusta ja tulijat kulkevat edelleen perusparannetun rantaradan kautta? Vai onko turkulaisen tarkoitus Lohjalta suhasta Karjaalle ja sieltä Salon kautta Turkuun?

Muita ehdotuksia?

Oikea vastauskin otetaan vastaan.

[Mikko Nyman]

Ymmärsinkö siis oikein että varsinaista uutta rataa ei rakenneta kuin Espoosta Lohjalle. Turkuun ja Turusta ja tulijat kulkevat edelleen perusparannetun rantaradan kautta? Vai onko turkulaisen tarkoitus Lohjalta suhasta Karjaalle ja sieltä Salon kautta Turkuun?

Muita ehdotuksia?

Oikea vastauskin otetaan vastaan.

Ohessa ote tänään julkaistun hallitusohjelman sivulta 117:

[Simo Virtanen]

Jospa historia toistaa itseään.. Kannattaa katsoa kauanko Tarvontien ulottuminen Turkuun asti oikein otti.

Munkkiniemi - Gumböle 1962
Gumböle - Veikkola 1967
Veikkola - Lohjanharju 1971

Ja sitten menikin vähän pitempään.

Lohjanharju - Muurla avattiin vasta 2009.

Turku - Muurla väli oli saatu parissa pätkässä rakennettuna valmiiksi 2003.

60-luvulla turkulaisilla ei ilmeisesti ollut mitään aaninkia moottoritiestä Helsinkiin päin, vaikka Hesasta oli jo lähdetty rakentamaan Turkuun. Turkulaiset rakensivat1960-luvulla ensimmäiset moottoritiensä Raision ja Tampereen suuntiin.

[Simo Virtanen]

järjetön Suomirata haudataan.

Lentoradan suunnittelu ei tuon suunnitelman hautaamiselta kuulosta. Ehkä uusi linjaus nyt hautautuu, mutta nykyisen pääradan kehittäminen jatkuu ja siihenhän annettiin hallitusohjelmassakin lupaus.

Varsinaissuomalaiset ovat saamassa jättipotin, kun sekä rantarata että "noin tunnin juna" saavat rahoitusta.

Varsinaissuomalaiset saivat potin, mutta eikö jättipotti osunut ennemmin Lohjalle, Nummelaan ja Veikkolaan? Asuntojen arvo nousee ja matkustavaisten edut siihen päälle vielä bonuksena.

[John Lindroth]

Loviisanradan perusparannus tuo mieleen saksalaisen sanonnan"Totgesagte leben länger".Toisaalta radan kannattavuus ei olekaan enää kriteeri vaan muut seikat painavat päätöksessä.


















1

[Ismo Brockmann]

Mikähän siinä on, että Loviisan rata on päätetty perusparantaa, vaikka radalta on liikenne lähes kokonaan loppunut. Ja syynä liikenteen loppumiseen ei ole radan huono kunto, koska rata on ihan liikennöitävässä kunnossa. Näkyykö tässä vahva RKP:N kädenjälki vai onko minulta jäänyt jotain huomaamatta? Onko radalle ilmaantumassa uutta kuljetettavaa vai luullaanko tässä, että rahtia tulee kun laitetaan rata huippukuntoon. Ratahan hiljeni Venäjän liikenteen loppumisen seurauksena eikä tähän kai ole ihan lähiaikoina tulossa muutosta. Savonlinna-Huutokoski toimii varoittavana esimerkkinä.

[Simo Virtanen]

Mikähän siinä on, että Loviisan rata on päätetty perusparantaa, vaikka radalta on liikenne lähes kokonaan loppunut. Ja syynä liikenteen loppumiseen ei ole radan huono kunto, koska rata on ihan liikennöitävässä kunnossa. Näkyykö tässä vahva RKP:N kädenjälki vai onko minulta jäänyt jotain huomaamatta?

RKP tuskin panee hanttiin, mutta jos radan remontti on RKP:n ajama niin mikä on Loviisan valttikortti Kaskisiin verrattuna? Molemmat ovat RKP:n ydinalueita.

Kaskisiin on sentään hankkeilla merkittävä teollisuusinvestointi, mutta mitä on Loviisassa?

[Johannes Erra]

Päätös priorisoida Loviisan rata Kaskisten radan ohi on mieletön. Jos Kaskisten rata nyt tämän linjauksen seurauksena suljetaan, syntyy se hullu lopputulos että Kaskisten satama ja uusi kartonkitehdashanke ovat molemmat vaikeuksissa, ja se on suoraa seurausta RKP:n hallitusohjelmaan vaatimasta väärästä prioriteetistä. Suomen historiassa ainutkertainen oma maali tuo minusta on.

Vaikka infrahankkeiden osalta prioriteeteista voi olla montaa mieltä, on hyvä että VR:n asemaa ja rautatiemarkkinan tilaa laajemmin tarkastellaan puhtaalta pöydältä. On tärkeää, että muutkin alueelliset viranomaiset kuin HSL saavat oikeuden tilata ostoliikennettä, ja myös kilpailuttaa nämä hankinnat. Mielekkään kalustopoolin syntyminen on myös tärkeä tavoite, ja on toivottavaa, että se todella toteutuu niin, että VR:n poistuva kalusto tulee pooliin sellaisessa kunnossa, että sitä todella myös voi käyttää myös uusi operaattori.

VR on aiemmin suhtautunut äärettömän kielteisesti kalustopooliin, muutoin kuin maksimissaan ostoliikennettä koskien. Toisaalta, jos VR:n kilpailukyky on niin hyvä kuin yhtiö antaa ymmärtää, heillä ei pitäisi olla pelättävää. Ruotsissa on ehditty vuosikymmenten varrella toteuttaa kaikki mahdollinen: täysin vapaa kilpailu tavaraliikenteessä, henkilöliikenteessä siirtyminen kilpailutuksiin kaikessa ostoliikenteessä. Valtiolliset SJ henkilöliikenteessä ja Green Cargo tavaraliikenteessä ovat silti selviytyneet, ja ovat monestakin näkökulmasta katsoen nyt paljon elinvoimaisempia yhtiöitä kuin vanha liikelaitos-SJ aikoinaan. Suomessa VR:llä on mahdollista samaan. Kunhan muiden maiden, ennen muuta Ruotsin ja Norjan, kokemuksia ymmärretään hyödyntää tarkoin, ottaa mallia heidän onnistumisistaan ja myös nähdä varoittavina esimerkkeinä heidän epäonnnistumisensa.

[Simo Virtanen]

Päätös priorisoida Loviisan rata Kaskisten radan ohi on mieletön. Jos Kaskisten rata nyt tämän linjauksen seurauksena suljetaan, syntyy se hullu lopputulos että Kaskisten satama ja uusi kartonkitehdashanke ovat molemmat vaikeuksissa, ja se on suoraa seurausta RKP:n hallitusohjelmaan vaatimasta väärästä prioriteetistä. Suomen historiassa ainutkertainen oma maali tuo minusta on.

Kaskisten uudesta tehtaasta tehdään investointipäätös aikaisintaan 2024 ja sen päälle vielä rakentaminen. Suupohjan radan kyllä ehtii kunnostaa sinä aikana.

Uskoisin rahan löytyvän kunhan Metsägruppi ensin päättää tehtaan rakentamisesta. Aika avokätisesti grupin tehdasinvestointien kohdalla on väyliä parannettu niin Kemissä kuin erityisesti Äänekoskella.

[Eljas Pölhö]

Loviisan rata tuli kyllä ihan puskista minulle. Olisi kiva tietää kuka sitä ehdotti ja millä perusteella. Omana puhtaana oletuksena on, että se liittyy Valkon satamaan (mutta silti...?).

Lahdesta olisi luullut olevan mielekkäämpää kunnostaa Lahti-Heinola, jolloin seuraava hallitus voisi jatkaa radan Heinolasta Mäntyharjulle, mikä olisi suurin mahdollinen parannus Savonradalle (jolle luvattiin rahaa jo nyt).

Heinola olisi silloin osa pääkaupunkiseudun potentiaalista työmatka-aluetta. Lisäksi on hyvä muistaa, että kun henkilöliikenne Heinolaan lopetettiin toukokuussa 1968, sen matkustajamäärä oli suurempi kuin useimmilla muilla rataosilla (jos pikajunien matkustajat jätetään laskelmista pois). Jollei sitä olisi lakkautettu yhtenä ensimmäisistä, se olisi voinut jäädä yhdeksi viimeisistä. Paikallisliikenteen supistaminen tulii laajemmin keskuteltavaksi vasta Heinolan liikenteen lakkauttamisen jälkeen.

[Tuomas Pätäri]

Mikähän siinä on, että Loviisan rata on päätetty perusparantaa, vaikka radalta on liikenne lähes kokonaan loppunut. Ja syynä liikenteen loppumiseen ei ole radan huono kunto, koska rata on ihan liikennöitävässä kunnossa. Näkyykö tässä vahva RKP:N kädenjälki vai onko minulta jäänyt jotain huomaamatta? Onko radalle ilmaantumassa uutta kuljetettavaa vai luullaanko tässä, että rahtia tulee kun laitetaan rata huippukuntoon. Ratahan hiljeni Venäjän liikenteen loppumisen seurauksena eikä tähän kai ole ihan lähiaikoina tulossa muutosta. Savonlinna-Huutokoski toimii varoittavana esimerkkinä.

Radallehan tuli uutta liikennettä jo keväällä. Uusimman Resiinan Tasoristeys-palstalta: "Loviisan radalla on lälleen lähes vuoden tauon jälkeen säännöllistä tavaraliikennettä 1.5.2023 alkaen. VR Transpoint on tehnyt pitkäaikaisen sopimuksen tuontipuukuljetuksista."

https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&end=lvs
http://vaunut.org/kuva/161859

[Mikko Ketolainen]

Akaalainen Tuuli Joensuu ei jää kaipaamaan hallituksen kuoppaamaa Suomi-rataa: ”Tuntuu todella hyvältä”

Tampereen ja Helsingin välisen nopean ratahankkeen keskeyttäminen oli Akaan Kylmäkoskella iso helpotus. Lempäälän Kuljussa huoli jatkuu, kun vuosia kestäneet suunnitelmat odottavat vielä ratkaisua.

– Tuntuu todella hyvältä, että ihmiset voivat jatkaa rauhassa elämäänsä. Radan toteutumista ei tarvitse miettiä yhtään enempää.

Näin kuvailee tunnelmiaan Tuuli Joensuu nyt, kun suunnitelmat Suomi-radasta on päätetty haudata.

Tuoreesta hallitusohjelmasta selviää, että Tampereen ja Helsingin välillä kulkevan Suomi-radan eli nopean junayhteyden suunnittelua ei jatketa, vaan jäljellä olevat varat palautetaan omistajille.

Sen sijaan lentoratahanketta eli pääradalta Helsinki-Vantaan lentoasemalle koukkaavan raideyhteyden suunnittelua jatketaan.

Lisää: Näin hallitus jakaa liikennerahoja: Turun tunnin junaa edistetään, Tampereen kautta kulkeva Suomi-rata haudataan

Päätös otettiin lämpimästi vastaan etenkin Akaassa, jossa suurnopeusradan oli kaavailtu kulkevan Kylmäkosken läpi. Kaupunki ei itse olisi hyötynyt radasta, sillä juna ei olisi pysähtynyt paikkakunnalla.

Suurnopeusrataa aktiivisesti vastustanut Tuuli Joensuu kertoo olevansa helpottunut ja yllättynyt hallituksen päätöksestä.

Rata olis kulkenut Joensuulle ja hänen suvulleen merkityksellisissä maisemissa Kylmäkoskella. Joensuu katsoo, että iso rata olisi pilannut paikan hengen, sillä se olisi halkonut mennessään metsiä ja vesistöjä sekä tuhonnut useiden eläinlajien asuinympäristön.

– Luonto tuskin oli silti syy ratasuunnitelmien peruuntumiselle. Valitettavasti tässä ykkösenä puhuu raha, Joensuu pohtii.

Yle uutisoi viime syksynä Tuuli Joensuun ratavastarinnasta. Lokakuun jälkeen Joensuu kertoo luonnonsuojelupiirien olleen häneen yhteydessä, ja nyt alueella on herätty kartoittamaan kasvi- ja eläinlajien kirjoa.

Joensuu kertoo itse oleensa yhteydessä kaikkiin Akaan valtuutettuihin. Kaupunki ei tukenut enää hankkeen jatkoselvitystäkään.

– Vaikka aina sanotaan, ettei yhden ihmisen kannata huudella, niin kyllä toiminta osoittaa, että nyt kannatti, Tuuli Joensuu pohtii.

Muut hankkeet huolettavat edelleen Lempäälässä
Myös Lempäälän Kuljun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja alueella asuva Jarkko Lahtinen seurasi suurnopeusrataan liittyvää keskustelua tiiviisti. Suunnitelmalinjauksessa rata olisi vedetty aivan hänen kotinsa vierestä.

– Tämän päätöksen osalta olo on helpottunut. Tälle alueelle on kuitenkin suunnitteilla muitakin hankkeita, ja ne huolestuttavat ihmisiä edelleen, Lahtinen sanoo.

Muilla hankkeilla Lahtinen tarkoittaa suunnitelmia siirtää järjestelyratapiha Tampereelta Lempäälään sekä uuden murskaamon rakentamista.

Etenkin murskaamon toteutuminen toisi Lahtisen mukaan alueelle merkittävän turvallisuushaitan. Raskas liikenne kasvaisi Kuljun asemakylälle ja Kylmäkorventielle, jonka varrella asuu useita lapsiperheitä.

Alueen asukkaat joutuvat Lahtisen mukaan ”roikkumaan löysässä hirressä” vielä vuosia. Odottelu ja epätietoisuus tulevaisuudesta on ikävää.

– Emme tiedä, mitkä asiat menevät eteenpäin, mikä ratkaisu valitaan ja kenen talon päältä ne menevät. Toivottavasti muutkin hankkeet kuopataan ja annetaan luonnon olla, Jarkko Lahtinen sanoo.

https://yle.fi/a/74-20037766

[Juha Toivonen]

Tuo Tampereen - Helsingin välinen nopea metsäratahanke oli kuollut jo syntyessään. Unelmatehtailua ja haihattelua muutamien asiakkaiden tähden. Onneksi ei toteutunut. Nyt tarvitaan todellakin isohkoa budjettia koko nykyisen pääradan saneeraamiseen ja edelleen kehittämiseen. Tampere ja sen ympäristö ovat nykyasussaan se suurin ongelma. Juuri tuo kaipaisi erittäin paljon lisää nopeita laajentavia investointeja. Myös Tampereelta etelään suuntautuva rautatieliikenne tarvitsee nopealla aikataululla mittavia investointeja. Henkilöliikenteelle lisää nopeaa suorituskykyä, ja kasvavalle tavaraliikenteelle lisää kapasiteettia. Tämä tarkoittanee riittävästi, eli paljon lisää raidekapasiteettia.

[Erkki Nuutio]

Näin on ja toimeksi nopealla tahdilla! Vaikka joudumme tekemään sen vuoksi velkaa.

Asianmukaisesti toimien olisimme saaneet EU:n "elvytyspaketista" miljardin euron tuen pääradan kehittämiseen. MUTTA ministeri Harakka EI SAANUT AIKAISEKSI tästä hanke-ehdotusta EU:lle.
"Tunnin rata" -sekoilujen seurauksena sivuutettiin ja laiminlyötiin Suomen todelliset tarpeet.

Siksi Suomi esitti (ja sai hyväksytyksi) hankkeita VAIN 2.6 miljardin edestä, vaikka maksoimme 7.2 miljardia.
Loput, siis 4.6 miljardia euroa lahjoitimme muille - jopa italialaisten ikkunaremontteihin.

Tämä valtava varojemme haaskaus (7.2 - 2.6 = 4.6 miljardia euroa) ei vie Harakkaa valtakunnanoikeuteen.
Sinne taidetaan viedä vain puliveivauksista, joiden suuruuden jokamies vielä kykenee hahmottamaan.
Miljardien menetystä jokamies ei enää pysty hahmottamaan. Se näkyy vain osana valtiontaloutemme vajetta.

[Kimmo T. Lumirae]

Siksi Suomi esitti (ja sai hyväksytyksi) hankkeita VAIN 2.6 miljardin edestä, vaikka maksoimme 7.2 miljardia.
Loput, siis 4.6 miljardia euroa lahjoitimme muille - jopa italialaisten ikkunaremontteihin.

Mistähän 7,2 miljardin maksamisesta mahdat nyt puhua? Että Suomi maksoi tuon verran? Varmaan velkaakin otettiin sitten 7,2 miljardia tuohon tarkoitukseen?

Italialaisten ikkunaremontit ovat suoraan Suomen Uutisista (PS)

[Simo Virtanen]

Tuo Tampereen - Helsingin välinen nopea metsäratahanke oli kuollut jo syntyessään. Unelmatehtailua ja haihattelua muutamien asiakkaiden tähden. Onneksi ei toteutunut.

Kun kerran turkulaiset ovat tällä asialla niin tottahan pirkkalaistenkin piti saada omansa edes otsikoihin.

Nyt tarvitaan todellakin isohkoa budjettia koko nykyisen pääradan saneeraamiseen ja edelleen kehittämiseen. Tampere ja sen ympäristö ovat nykyasussaan se suurin ongelma. Juuri tuo kaipaisi erittäin paljon lisää nopeita laajentavia investointeja. Myös Tampereelta etelään suuntautuva rautatieliikenne tarvitsee nopealla aikataululla mittavia investointeja. Henkilöliikenteelle lisää nopeaa suorituskykyä, ja kasvavalle tavaraliikenteelle lisää kapasiteettia. Tämä tarkoittanee riittävästi, eli paljon lisää raidekapasiteettia.

Tampereen aseman ja henkilöratapihan rakentamiseen tulee vajaat 170 miljonaa.

Sääksjärvi - Toijala väli vaatisi pikaisesti kolmanne raiteen. Toijaltasta etelään en ole varma, mutta varmaan sitäkin on selvitetty.

[Erkki Nuutio]

Kimmolle vastaus.

VASTUUOSUUTEMME:

EU:n "elvytyspaketin" suuruudeksi ilmoitettiin noin 700 miljardia euroa, osaksi tukena, osaksi lainana. Täsmälliset luvut löytynevät netistäkin senaikaisista lähteistä.
Raha pakettiin oli Euroopan keskuspankin tietokoneella taikomaa katteetonta rahaa.
Kunkin EU -maan vastuuosuus paketin pääomasta määräytyi EU:n käyttämän laskukaavan mukaan.

Kun asia vielä mahtui tiedotusvälineisiin, oli Suomen vastuuosuus epäselvä.
Aluksi puhuttiin kolmesta-neljästä miljardista eurosta, myöhemmin jo yli viidestä miljardista.
Nykytiedon mukaan Suomen vastuuosuus olisi noin 7.2 miljardia euroa.

Mitä vastuuosuus tarkoittaa: Sen verran kirjattiin Suomen velaksi EU/EKP:lle "elvytyspaketista".
Julkista tietoa ei ole joutuuko Suomi maksamaan korkoa tästä lainastamme - vai "häipyykö" se vain jotenkin EKP:n ja Suomen välisiin velkataseisiin.
 
Seuraus löysäillen levitetystä 700 miljardista elvytyseurosta jo muutenkin kuumentuneeseen talouteen oli euroopanlaajuinen inflaatio.
Siitä kärsimme raskaasti, koska EKP joutui nostamaan korkojaan paljolta itse aiheuttamansa inflaation tainnuttamiseksi.
Kuumentuminen johtui korona-ajan jäljiltä häiriintyneistä toimitusketjuista ja korona-ajalta säästyneiden yksityisrahojen siirtymisestä kulutukseen.  Seurasi hinta-inflaatio, joka on muuttunut inflaatiokierteeksi.
USA:ssa inflaatio syntyi paljolti samoista syistä Bidenin vielä massiivisemman elvytyksen seurauksena.

SAANTIOSUUTEMME:

Vastaamme velasta EU/EKP:lle (siis 7.2 miljardista eurosta päivitetyn ilmoituksen mukaan), ja saamme Suomen omiin hankkeisiin vain 2.6 miljardia euroa.
Se oli riitti edellishallitukselle, ja sen siis Suomi haki ja sai.
Suomi ei esittänyt hankkeita suuremman summan edestä.
Eipä ihme että U von der Lauen tuli kiiruusti hyväksymään niukan saantiosuutemme, ihmetellen varmaan mitä hölmöjä Helsingissä tapaa.

"Elvytyspaketin" tarkoitus oli edistää etenkin suuria liikennehankkeita EU-maissa - ihanteellisimmin jos ne samalla edistävät EU-maiden yhteyksiä.
LiVi-ministeriön Harakka oli maassamme vastuullinen näistä tarpeista.  Harakka laiminlöi vastuunsa.
Hanke-esitystä ei tehty edes pääradan Helsinki - Tampere - Oulu - Tornio välttämättömästä tasonkorotuksesta,
Vaikka Suomi olisi VARMASTI saanut tälle miljardin luokkaa olevan tuen!

Se että Harakka esti tämän hanke-ehdotuksen teon johtui erilaisista "tunnin junista".
Demariveljet (kuten Tampereen Lyly) vaatiivat "tunnin junia" tuomaan lisää vaalikarjaa suurempiin kaupunkeihin.
Siksi Harakka ei antanut pääradalle etusijaa eikä edistänyt sitä, joka oli edellytys EU:n elvytysrahalle.  Haettiin vain pikkurahoja - siis miljoonia kun miljardit olivat haettavina.

Turha on syyttää EU:ta. Turha on syyttää italialaisia. Syyllinen mm. pääradan osalta oli Harakka.
Nyt joudumme maksamaan senkin omillamme (=lainattavilla rahoilla).
Myös Tallinnan tunneli sivuutettiin, vaikka silläkin olisi ollut ainutlaatuinen mahdollisuus.

YHTEENVETO:

Suomi vastaa EU/EKP:lta lainaamastaan 7.2 miljardista eurosta ja saamme siitä vain 2.6 miljardia euroa omiin hankkeisiimme (kun emme enempää esittäneet).

Hienoa jos löydät näistä vielä tuoreemmat luvut.
Hienoa jos vielä saat selville mikä osa saamastamme 2.6 miljardista eurosta lopulta onkin lainaa EU/EKP:lta, ja mikä osa tukea.
Kiinnostaisi myös tietää mihin nuo 2.6 miljardia euroa menevät - menevätkö viisaisiin hankkeisiin?

Ymmärtäisin jos Harakan miljardiluokan haaskauksesta seuraisi ulosmarsseja ja muita mielenilmauksia.

[Kimmo T. Lumirae]

Suomi vastaa EU/EKP:lta lainaamastaan 7.2 miljardista eurosta ja saamme siitä vain 2.6 miljardia euroa omiin hankkeisiimme (kun emme enempää esittäneet).

Emme ole lainanneet EU:lle 7,2 miljardia eivätkä italialaiset ole saaneet senttiäkään ikkunaremontteihinsa.

Senttiäkään rahaa ei ole liikuteltu eikä Suomen ulkomaanvelka ole lisääntynyt tästä hankkeesta johtuen senttiäkään.

Hanke käynnistyy 2028.

Ymmärrän, että Suomen Uutisissa (PS) kerrotaan asia virheellisesti, ja lopputuloksena on suoranainen valeuutinen. Mielestäni tämä foorumi ei ole oikea paikka persuvaleuutisten käsittelyyn.

[Erkki Nuutio]

Väitätkö siis että EU:n "elvytyspaketti" jonka vastuunjakamisesta parisen vuotta sitten neuvoteltiin, ja johon EU-maat jättivät hanke-ehdotuksensa onkin peruutettu ja unohdettu?

Väitätkö siis, että EKP:n elvytyspakettiin sovitulla vastuunjaolla taikomia euromiljardeja ei ole käytetty eikä aiotakaan käyttää?
Jos näin on, ei Suomen ulkomaanvelka (EU:lle/EKP:lle) ole kasvanut.

Jos sensijaan elvtyspaketin rahoja on ainakin joissain EU-maissa käytetty hakemuksissa esitettyihin investointeihin, ON Suomen ulkomaanvelka (EU/EKP:lle) kasvanut.
Jos rahat muodollisesti luovutetaan asianomaisille EU-maille vasta vuonna 2028, kirjautuu tämä ulkomaanvelkamme kasvu vasta vuonna 2028.

Ilmoitan etten lue Suomen Uutisia. Syytteesi on perusteeton.
MITÄÄN tietoa EU:n "elvytyspaketin" peruuttamisesta tai lykkäämisestä vuodelle 2028 ei ole ollut seuraamassani Aamulehdessä eikä uutislähetyksissä.

EU-tiedotuksen on kiireesti tiedotettava miten "elvytyspaketti" on käytännön tasolla edennyt.
Tiedotuksen on oltava riittävän täsmällinen.

[Tauno Hermola]

Elikkäsiis, tuo 7,2 miljardia on Suomen maksuosuus avustusmuotoisesta tuesta, sen päälle vielä 6,6 miljardin takausvastuut.

https://valtioneuvosto.fi/-/10623/tietoa-eu-n-elpymisvalineen-rahoituksesta-ja-ohjelmista

Suomen maksut EU:lle ajoittuvat vuosille 2028–2058, (EU:n lainalla rahoittamat) avustukset lienevät jaossa jo paljon aikaisemmin, niiden aikataulua ei tuossa kerrottu, ikkunaremontit on varmaan jo tehtykin.

[Erkki Nuutio]

Kiitos. Valtioneuvoston tiedote poistaa epäselvyydet ainakin olennaisilta osin.
Äsken kuopattiin vihdoin Tampereen "tunnin juna" -organisaatio ja valjastettiin se edistämään ns. lentorataa. Tämä lienee mieluisa asia useimmille, ei yksin tamperelaisille laskun maksajille.

Uusi hallitus ja ministeri etsii epäilemättä edulliset rahoitusvälineet, myös EU:n tarjoamat, edistäessään  pääradan tasonkorotusta ja muita keskeisimpiä ratojemme kehityshankkeita.