Resiina-keskustelu

Helsingin Sanomat uutisoi (1.12.16, s. A 18), että VR ajaa aatonaattona (23.12.16) kaikkien aikojen pisimmän matkustajajunan.

Junassa on 15 kaksikerrosvaunua ja kaksi ravintolavaunua. Juna on IC 27 Helsingistä Rovaniemelle, ja se lähtee matkalleen 23.12. klo 15.27. Junaan mahtuu 1500 matkustajaa.

Edit: lisätty lainausmerkit pituuden ilmaisuun  :D

Mistä näitä höpöjuttuja sikiää. Jo höyryveturikaudella ajettiin pidempiä matkustajajunia juhlapyhinä.

Kemijärven yöjunassa on 1980-luvulla ollut juhlapyhien aattoina joskus 20 vaunua, mutta osa autovaunuja, ja osa liitetty mukaan vasta Tampereella.

En kiistä, mutta paljonko höyryaikaan/1980-luvulla ennen kaksikerrosvaunuja noiden junien matkustajakapasiteetti on ollut?

Ja joskus P71 Helsingistä Kontiomäelle on ollut Helsingin ja Kouvolan välillä 80 akselia. Mukana silloin oli myös kiitotavaravaunujen lisäksi Leningradin makuuvaunut.

Mutta silloin junassa oli mukana myös puukorisia vaunuja. Nyt olisi kiva, kun vanhoja vaunuluetteloita tai havaintoja tarkoista kokoonpanoista olisi tallella. Voisi laskea myös junan pituuden metreissä.
Tuo uusi 'ennätysjuna' on pituudeltaan n.450 m. Vertailutietona pitkistä puukorisista matkustajavaunuista koottu juna olisi suuruudeltaan hieman alle 430 m. Jos tuollaisessa junassa olisi 5 teräskorista vaunua, olisi tuo juna pituudeltaan samaa luokkaa, kuin nyt mainittu 'ennätysjuna'.

Tuo 'ennätysjunan' 68 akselia oli myös JTT:n aikaan (ja ainakin viime kevääseen saakka) maksimikokoinen juna, jolla junan jarrulaji on R. P -jarrulajilla tuo raja oli 80 aks.

Näillä tiedoilla veikkaan, että Suomen pisin matkustajajuna on ollut pidempi kuin tuo Helsingin Sanomien 'ennätysjuna' niin metreissä kuin myös akseleilla mitattuna.

Lienee siinä mielessä ennätys, ettei pelkästään kaksikerrosvaunuista koostuvassa junassa ole ollut näin monta vaunua. Juna palannee aattona takaisin jolloin puolet vaunuista lienee suljettuna. Tapaninpäivänä ei kovin pitkiä paluujunia löydy.

Jos 60-luvulla pisimmät junat ovat olleet juhlapyhien aikaan 22 vaunun luokkaa ja siitä parin vaunun verran olisi konduktööri- ja ravintolaosastoa ja loput laskettaisiin 72- ja 100-paikkaisten Ei-vaunujen keskiarvon mukaan eli 86 matkustajapaikkaa 20 vaunun verran niin istumapaikoille mahtuisi 1720 matkustajaa. 15 kpl 113-paikkaisia Ed-vaunuja sisältää 1695 matkustajapaikkaa eli aika lailla samoissa lukemissa ollaan.

VR:n tiedotus lienee lähteenä tällaisille jutuille.

Mutta jos junan pituudesta puhutaan niin esim. yöllä 30.6-1.7.1997 oli Kemijärven yöjunassa Helsingin suuntaan 20 vaunua.  Siniset vaunut olivat noin 26,4 m pituudeltaan eli 20 vaunustakin tulee jo 528 m. Tosin joukossa oli myös autovaunuja mutta matkustajajuna se oli silti. Tämä esimerkki kai riittää todistamaan, että 450-metrinen matkustajajuna ei ole kaikkien aikojen pisin. Painavin tai suurimman paikkaluvun omaava IC-juna tuo saattaa olla mutta muita superlatiiveja käytettäessä luullaan liikoja.

Juolahti itsellekin mieleen, että olisiko puuvaunuista koottu juna senteissä lyhyempi. Höyryveturikaudella pisimmät olivat 21 vaunua/84 aks eli n. 445 m. Uusilla vaunuilla 17 kpl pituus on n. 449 m. Pitää mennä dieselaikaan, jotta 84 akseliin saatiin mukaan teräsvaunuja ja pisimmät taisivat olla 88 akselia. Pisin muistini mukaan oli 92 aks, mutta muisti on huono ja epäluotettava. Petrin 20 sinistä taitaa olla varmuudella todetuista pisin.

Kiitos luvuista! Mikä mahtaa puolestaan olla maksimi junan mitaksi, ts. paljonko kaksikerrosvaunuilla olisi yhdellä junalla Suomessa mahdollista matkustajia siirtää?

Entäs matkustajamäärä? Kaksikerrosvaunujen paikkaluku on kuitenkin reilusti suurempi kuin yksikerrosvaunujen. Yöjunien makuuvaunuista puhumattakaan, kun keskusteluun tuotiin jo nekin. Nythän kyse on pelkkiä istumapaikkoja sisältävästä junasta.

Jos ajatellaan, että 20 vaunuinen juna koostuisi 17 100 paikkaisista päivävaunuista ja junassa olisi kuitenkin ravintola- ja konduktöörivaunut sekä 1. luokan vaunu, junan paikkaluku olisi 1700 2. lk ja 64 1. lkm paikkaa. Jos oletettaisiin, että noista 17 vaunusta olisi 5 kpl 72 paikkaista vaunua ja 2 kpl 90 paikkaista 2. lk vaunua, junan paikkaluku olisi 1604 paikkaa.

Vielä 1980-luvun alussa viikonloppupikajunat koostuivat 2 lk osalta päivävaunuista, joiden istumajärjestys oli 2 + 3, eli 100 ja 90 paikkaisista Ei vaunusta, lähiliikenteeseen muutetuista 83 ja 94 paikkaisista päivävaunuista sekä EFi ja CEi vaunuista.

Poikkeustilanteistakin löytyy toki vielä pidempiä kuin normaali 20 vaunua. 90-luvun alussa oli JYP:n Turusta palaamassa olleella fanijunalla ja illan viimeisellä Helsingistä tulevalla junalla veturiongelmia. Kolmas Dr13 veti lopulta molempien junien vaunut Jyväskylään, yhteensä 22 vaunua.

Nykyajan 17 vaunuinen 2-kerros IC-juna voisi teoriassa ottaa 1921 matkustajaa istumapaikoilleen jos kaikki vaunut Ed tyyppiä.
Jos kuitenkin yksi vaunu on Edb ja kaksi raviontoaa Edr , ja yksi palveluvaunu Eds niin paikkaluku on 1731.

Jos haluttaisiin luoda 1950-luvun tunnelmaa niin että istutaan 2+3 , niin se olisi mahdollista Eil-vaunuista kootulla 20-vaunuisella roikalla, siihen mahtuisi 2260 matkustajaa!

Ja eikös SAK:n mielenosoitusjuna 90-luvun alussa ollut myös 20-vaunuinen? Tästä taitaa olla kuva Resiinassakin. Samoin vuoden 1990 Suurkisojen juna Pieksämäeltä Jyväskylän kautta Helsinkiin oli myös 20-vaunuinen. Mainittakoon, että tämä kyseinen 20-vaunuinen matkustajajuna pysähtyi myös Vaajakoskella matkustajien ottamista varten...  :)

Onko siis 17-vaunua (kaksikerroksisina) maksimipituus ja kaksikerrosvaunut jonkinverran Eil:ejä pidempiä (jos näitä maksimissaan 20)? Mahtaako pituuden kasvattamisen rajana olla kaikkien vaunujen mahtuminen asemalaiturille?

Yksi raja taitaa myös tulla jarrujärjestelmien (käytännössä Suomessa jarrulajin) kautta junan suurinpaan pituuteen.

Sama pituus on kaksikerrosvaunuilla, kun Eileillä. Edo tosin pikkasen pidempi.

Eihän nykyisinkään kaikki junat mahdu kaikkien asemien laitureille. 

Esimerkiksi Lempäälässä pysähtyvissä IC:ssä kuulutetaan asemalle jääviä siirtymään keskimmäisiin vaunuihin. Nämä vapaamuotoiset spontaanit kuulutukset ovat mukava poikkeus valmiisiin kuulutuksiin. Viimeksi oli hauska kuulutus jotenkin siihen malliin, että "koska juna pitkä ja laituri lyhyt.."

Mukavaa on kaltaiseni tontun kuitenkin muiden joulupuuhien lomassa sen verran hellittää rusinapaketista että pääsee tämän kuvaamaan. Edellinen ennätys on 13 Ed-vaunua ac/dc:n jäljiltä.

Joten kiitokset vaan operaattorille ennakkotiedosta ja Hesarille jutusta. Eihän nykyään kukaan mitään huomaa jos ei vähän liiottele.

Intiassa tuollaisen junan kyydissä olisi varmaan 5000 matkustajaa (ja loput katolla) ja junan pituuskin olisi sellainen että asemalta toiselle voi kävellä suoraan kahden ravintolan kautta vaikka juna ei edes liiku...

Tuleeko Karjalan radallekin lisävaunuja?

Mitä Lempäälään tulee. laitureiden pidennys olisi helposti mahdollista kumpaankiin suuntaan jos olisi halukasta "takooväkeä", mutta kun ensin tilataan suunnitelma, sitten kilpailutetaan ja valitetaan, niin sata euroa muuttuu nopeasti  miljoonaksi.
Tämä kunnan uusi linssilude voisi ottaa asiaan vähän kantaa.

Matkustajalaiturit ovat niin lyhyitä, että IC 147 ei joulukuun aikataulumuutoksen jälkeen enää pysähdy Lempäälässä. VR:n mukaan pysähtyminen on mahdotonta: http://lvs.fi/2016/11/22/vrn-ic-147-enaa-vain-pyyhaltaa-lempaalan-ohi/

(https://cdn.thisiswhyimbroke.com/images/i-want-to-believe-x-files-poster.jpg)

Lieneekö tässä kaksi Sr2-veturia, vai riittääkö kiihtyvyys yhdellä?

Kaksi kun junapaino on 930 tonnin paikkeilla. Yhdelle kakkoselle raja on 900 tonnia Hki-Tpe välillä.

Toisaalta ravintolavaunujen kapasiteetin puutteen tuntien ei ehkä niin suurta ongelmaa.

Se vähän huvittaa kun meuhkaavat ennätyspitkästä junasta ja silti tänään esim kolarin yöjuna P269 on Oulun jälkeen noin 100m pitempi eli 521 m :)
Toki päiväjunaksi se on pitkä.

Tosin nythän tuolla puhutaan enää suurimmasta kaksikerrosvaunuista muodostetusta junasta, joka voi olla tottakin. Juttua on taidettu muuttaa, koska mielestäni eilen vielä väitettiin, että tämä olisi myös matkustajapaikkojen määrässä mitattuna suurin. Siihenkään tuskin ylletään 1500 istumapaikalla, vaikka varmuutta asiasta on vaikea saada.

Jos ajatellaan, että 60-luvulla olisi 22-vaunuisessa junassa ollut 1 konduktöörivaunu, 1 ravintola, 64-paikkainen Ci-vaunu, 81-paikkainen CEi, 10 kpl 100-paikkaisia Ei-vaunuja, 92-paikkainen Eis-vaunu, 90-paikkainen Ei, 2 kpl 94-paikkaisia Ei-vaunuja, 3 kpl 72-paikkaisia Ei-vaunuja sekä 67-paikkainen Eis niin kokonaispaikkamääräksi tulee 1798 ilman ravintolavaunun paikkoja. Junasta voisi ottaa 2-3 vaunua poiskin ja silti pärjäisi 1500 matkusjapaikan IC:lle. Erittäin todennäköistä siis on, että suuremman matkustajapaikkamäärän sisältäviä junia on ajettu.

Liikenneviraston avoimen datan mukaan junan tiedot ovat:
•HKI-ROI: Sr2+Edb+Ed+Ed+Ed+Edfs+ERd+Edb+Ed+Edb+Ed+Ed+Edfs+ERd+Ed+Edb (415 m)

Ja metreissä saman pituinen yöjuna lähtee Pasian Autojuna-asemalta Rovaniemelle: PAU-ROI: Sr1+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+EFiti+Rk+Expt+Gfot+Gfot+Gfot+Gfot (415 m)
Ja Kolari - Helsinki PYO 270 on kokoonpanoltaan •KLI-OL: Dr16+Dr16+De+Expt+Rk+EFs+Edm+Edm+Edm+Edm+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+Gfot+Gfot+Gfot+Gd+Gd (521 m)

Huomio kiinnittyy superjunauutisoinnissa siihen, mitä sillä halutaan peitellä. Kuten sitä, että hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ns. lantikkajutussa. Seuraavaksi Väänänen harkitsee asianajajansa Kai Kotirannan kanssa, onko heillä aihetta jatkotoimenpiteisiin asiassa. Se tarkoittaa toisinsanoen mahdollisia vahingonkorvausvaatimuksia VR:ltä.

Ei hullumpaa julkisuudenhallintaa VR-Yhtymä Oy:ltä.

Tämä superjuna oli VR:n tiedotuksessa jo ainakin viikko enne hovioikeuden tuomiota, joten melkolailla turhaa spekulointia. Edes rautatieherrat eivät ole niin suuria herroja, että hovioikeus antaisi tiskin alta tietoa aikatauluistaan.

Yksi Sr2 veturi lähti vetämään tätä junaa. 3217 näkyi olevan veturin numero Ilta-Sanomien videossa.

Seurasin superjunaa sen sivuuttaessa Lielahden liikennepaikan. Yksi Sr2 sitä kiskoi ja oli 16 minuuttia hiljaisessa.

Katsokaapa myöhästymisen syytä...

J4 Junan kokoonpano: Liian raskas juna pysyäkseen aikataulussa

Eikös VR:llä ole enää vetäjiä ?

Nyt myöhässä 24 min, että hmmm....

Miksi on laitettu vain yksi veturi, jos on liian raskas juna yhdelle?

Ilmeisesti valjakon sn on "vain" 160km/h, joten aikataulu olisi mennyt uusiksi.

Junan Sn 200km/h, ja toisen veturin lisäys olisi pudottanut Sn:n arvoon 160km/h.

Niin, kumpi sitten on nopeampaa? Mennä tasaisesti 160 km/h vai hyvin hitaasti kiihdytellä 180 km/h nopeuden tienoille kerta toisensa perään? Hidastuspaikkoja on kuitenkin paljon ja jokainen niistä tarkoittaa pitkän pitkän matkan ajamista, ennen kuin saavutetaan se 160 km/h nopeus uudelleen ja päästään sitten hyödyntämään yksiveturisuuden tarjoamaa korkeampaa huippunopeutta.

Kalustonkäytön ajatusvirheestä taitaa olla kyse.

Jos veturi oli laitettu perään niin sn 160? Miten huonompi noin on sitten mennä? Vetovoima on suurempi mutta ei kai jarruvoima nyt niin kamalasti laske?

Hmm,  entä jos siinä olisi ollut toinen Sr2 tosiaankin perässä? Ymmärtääkseni tämä pitäisi olla nimenomaan kaksikerrospäiväjunakalustolla mahdollista  :)

Aikaan ennen Eilejä Hesan ruuhkajunat olivat puukorisista vaunuista koottuja ja näitä oli tyypillisesti niissä pidemmissä junissa 17. Paljonko se tekee matkustajapaikoissa, oi vaunutuntijat?

Yhdyn Kimmon mielipiteeseen. Kaikista paras olisi tosiaan ollut laittaa vielä toinen Sr2 perään, kuten Oiroopassa ja Ruotsissa tavataan toimia joka päivä. Silloin ei olisi ollut sn160, ja sn200 olisi ollut saavutettavissa hyvällä kiihtyvyydellä. Nyt hetkellinen 180 km/h ylitys oli 195 km/h Ala-Vallissa, eikä sitä muutoin päästy lähellekään.

Selitykseksi tälle yökköstelylle olen kuitenkin saanut asiaa tuntevilta seuraavan: ilmeisesti VR:n sisäiseen byrokratiaan liittyvä "käyttöönottoluvan puute" estää käyttämästä veturia matkustajajunan perällä, muttei kuitenkaan Edo-junissa keskellä. Tämä surullinen tapaus osoittaa jälleen kerran VR-Yhtymä Oy:n tärkeimmän arvon: matkustajat ovat yökkösiä, eikä heitä saa palvella, sillä riittää, että juna saapuu jotenkuten aikataulussa pääteasemalleen, olkoonkin, että väliasemille jäävää enemmistöä pitäisi palvella yhtä lailla hyvin aikataulussa pysymällä.

Itse asiassa Sr2:sta on käytetty rungon keskellä hieman laihoin tuloksin mm. junassa IC 147. Myös juna IC9/77 ajettiin viime kesään asti Helsingin ja Kouvolan välillä yhtenä pötkönä siten, että junan toinen Sr2 oli rungon keskellä. Koska tämä ei ollut niin järin toimintavarma purkkaviritys, en usko, että toinen Sr2 IC27:n peräpäässä olisi ollut yhtään sen luotettavampi kombinaatio.

IC 147:n ja IC 9/77:n luotettavuusongelmat eivät johtuneet rungon keskellä olevasta Edo:sta, sillä vaunu oli ikään kuin "kylmänä", eli Edo ei tiennyt tuon taivaallista Sr2:n kommennoista Tampereen tai Kouvolan eteläpuolella mainituissa junissa.

Miika Tuomela mainitsikin jo tuolla, että kaksinajossa (tarkoittaa siis Sr2-vetureita peräkkäin) sn on 160 km/h. Tämä sn:n pudotus olisi puolestaan vienyt sen vähänkin pelivaran aikataulusta, eli sekin olisi ollut huono vaihtoehto.

Kun nämä kolme seikkaa (1. Sr2+runko+Sr2+runko = liian epäluotettava yhdistelmä näin kriittiseen junaan, 2. Sr2+runko+Sr2 = ei poista luotettavuusongelmaa, 3. 2xSr2+runko = sn 160 km/h) ynnätään yhteen, ei muita järkeviä vaihtoehtoja ollut kuin se, että ajetaan koko pötkö yhden Sr2:n vetämänä Helsingistä Rovaniemelle, vaikka se sitten jäisikin myöhään.

Taitavat luotettavuusongelmat johtua näistä erityisolosuhteista, kun mainitsemissani paikoissa ei sellaisia esiinny.

Oli kuitenkin hauska "valotiili": https://www.youtube.com/watch?v=2w6hcnlVW2E .

On totta, että veturi junan nokalla ja toinen perässä -konstia ei juuri ole käytetty ja kokemusta ei siis ole, myöskään kokemusta mahdollisista ongelmista. Tämä Edo-Siemens -kauko-ohjaus Sr2:llehan on ikään kuin päälleliimattu ominaisuus Sr2:lle ja erilaisten yhdistelmien koeajot lienevät edelleen kesken.

Varmaan tyhmä kysymys, mutta miksi kahdella veturilla ajo tiputtaa Sn:n 160:iin?

Tähän vetokalustokeskustelun väliin vielä YLEn tekemä video, joka viimeistään osoittaa, että kyllä oli taitava PR-temppu tämä "superjuna" - tilaa tuli mediassa ropisemalla: http://yle.fi/uutiset/3-9372102 .

Huippu oli kyllä tämä aamun uutinen YLEllä, jossa oli grafiikatkin kohdillaan  ::) : http://yle.fi/uutiset/3-9369043 .

Kun kaksi Sr2:ta on peräkkäin, niin riippuen siitä, mitkä virroittimet on ylhäällä, niin Sn on 35, 140 tai 160km/h. Taitaa tuossa muitakin syitä olla, mutta niitä minä en tiedä.

Parivedossa virroittimet ovat niin lähekkäin, että ajolanka "painuu" liikaa.
Näin minun tietojen mukaan.

Itse asiassa en jaksa uskoa tämän olleen VR:ltä minkäänlainen pr-temppu, sillä VR:n nettisivuilla – mihin myös Timon mainitsemassa Ylen jutussa on linkki – superjunasta on mainittu kokonaisella yhdellä lauseella näin: "Perjantaina 23.12. Helsingistä Rovaniemelle suuntaa ennätyspitkä, 15-vaunuinen superjuna, jossa on lähes 1500 asiakaspaikkaa." Tämän yhden ainoan lauseen pohjalta media lähti sitten tekemään lukuisia juttuja "superjunasta". VR:n kannalta tämä oli tietysti erinomaista ja ennen kaikkea edullista promoamista, kun markkinointi valtakunnan suurimmissa medioissa maksoi 0,00 euroa alkavilta palstamillimetreiltä...  ;)

Mutta yhtä kaikki, joskus äärimmäisen hyvin ennalta suunnitellusta asiasta, kuten vaikkapa jonkin tuotteen lanseerauksesta, voi tulla täysi pannukakku ja floppi, ja sitten taas jokin toinen vähäpätöiseksi suunniteltu juttu tuokin yllättäen valtavasti näkyvyyttä. Nämä ovat toisinaan herran hallussa ja joskus käy hillomunkki – tällä kertaa arpaonni suosi VR:ää.

MTV uutisoi "superjunan" myöhästymisestä  ;D : http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tupakkatauko-venahti-joulun-superjuna-perille-vasta-huomenna/6238906 .

Oli pakko ottaa screenshot Amppareista: hakusana "superjuna" palautti tällaiset uutisotsikot hetki sitten – huomatkaa, että tupakka-aihe on kiinnostanut lukijoita eniten...  :)
--

Tupakkataukojen aiheuttamasta aikataulun venymisestä puhuminen on soopaa, kun myöhästyminen on kasvanut tasaisesti matkan edetessä. Hämeenlinnasta on lähdetty 6 min myöhässä, Tonpereelta 16, Seinäjoelta  17, Kokkolasta 28 ja Oulusta 33.

Saapumisaika Rovaniemelle klo 0.00

Paskat.
VR:llä vaan ollaan tyhmiä ja huonosti toteutetun johtamisjärjestelmän kangistamia, eikä asioita vaan saada tapahtumaan järkevästi. Se on eri asia kuin yökköstely.

Miten muuten, onko Sr3:t jo siinä määrin käytössä, että junaan olisi voitu laittaa yksi tai kaksi vektronia?

Olen eri mieltä, 1960-70 luvun vaihteessa aloite Naantalin paikallisjunien lopettamiseen tuli osittain myös kuskeilta ja konnareilta - vitutti tehdä töitä. Kyllä se kusipäisyys ja neuvostopalveluasenne on firmassa aivan joka tasolla.

Pinttyneelle nikotinistille tuossa on vielä aika vähän tupakkataukoja... Minä opin jo armeijassa, että nikotinistit tekevät kerrassaan hämmästyttäviä juttuja saadakseen annoksensa.

Tuskin, Vectronit ovat vielä Siemensin omaisuutta.

Kiitän jouluaattoaamun aidoista nauruista.  ;D

Huomasin juuri, että "superjunan" 15-vaunuinen runko palautuu parhaillaan Rovaniemeltä Helsinkiin junana IC22.

(EDIT: alla oleva lisäys)

Tietynvärinen lehdistö voisi tehdä tästä jutun vaikkapa otsikolla "Superjunan salattu paluu – shokkikuvat vain lehdessä!"

Kiitokset vinkistä  :) - pitihän se heti joulusaunan jälkeen käydä kuvaamassa: https://youtu.be/_86D8Sub7Es .

Yöjunassa 2.8.2009  Rovaniemeltä Tampereelle oli 22 vaunua. Alkumatkan Ouluun asti oli veturina 1xDr16. Loppumatkan 1x Sr2

39 Ek-vaunua tarjoaisi 2379 istumapaikkaa ja jos juna täydennettäisiin 80-akseliseksi pisimmällä äffällä olisi junan pituus ilmeisesti 567,2 metriä.

23.12.2016 kulkeneista matkustajajunista pisin oli PYO 270 Kolarin ja Oulun välillä, 2Dr16 ja 18 vaunua, pituus 521 metriä:

http://julia.dy.fi/timetables?s=270&d=23.12.2016

Nimenomaan. Kulkuaikatietojen perusteella välipysähdykset olivat 2-3 min luokkaa paitsi Tampereella ja Oulussa oli vähän pidempi 5-6 min pysähdys. Nämähän ovat lähinnä ällistyttävän lyhyitä pysähdysaikoja, koska tuon verran aikaa tapaa kulua tavallisena arkipäivänäkin. Superjunan matkustajille kuuluisi siis lähinnä kiitos, että ovat hoitaneet junaan nousemisen ja sieltä poistumisen ilmeisen sukkelasti, koska suurempi matkustajamäärä ei ole juuri aiheuttanut pysähdysaikojen pitenemistä. Kemin pitkäksi venähtänyt pysähdys johtui junakohtauksesta eikä siten ollut matkustajien vika.

Onkohan päivämäärässä vuosiluvun osalta virhe, koska sähköistys valmistui Rovaniemelle vuoden 2004 lopussa? Vuosien 1996 ja 2004 välillä mainittu tilanne oli vetovoiman osalta arkipäivää ja 22 vaunuakin on täysin uskottava, koska poikkeusluvalla on ajettu sinisten vaunujenkin aikaan yli 20 vaunun junia, vaikka itse en pysty esittämään mitään tarkkaa päivämäärää, koska sellaisia on ollut kulussa.

Tosin Ek-vaunujen aikaan ei kai ollut 80-akselin kokorajoitusta matkustajajunille vaan se tuli vasta vuoden 1969 Jt:n myötä. Sitä ennen matkustajajuniin sai laittaa vaikka 120-akselia, joka oli junien yleinen maksimiakseliluku. Tämä juuri mahdollisti sen, että 60-luvulla juhlapyhien yhteydessä voitiin ajaa noin 90-akselisiakin pikajunia.

On päivämäärässä virhe :) 2.8.1999 on oikea päivämäärä

Onko pariajossa molemmissa vetureissa taaimmainen virroitin käytössä? Entä mitä jos etummaisessa veturissa olisikin käytössä etuvirroitin, olisiko sillä merkittävää vaikutusta ja kumpaan suuntaan?

Ainakin Sr2:ssa automatiikka määrää etummaisen veturin virroittimen "eteen" ja takimmaisen veturin virroittimen "taakse", joten.. niin....

Jos kahden virroittimen läheisyys on ongelma, niin miksi toinen veturi ei voi olla junakokoonpanon perässä, siis yli 400 metrin päässä?

Lueppa ketjua taaksepäin, niin saatat löytää vastauksen tynkää ;) ;)

Tähän vanhaan ketjuun voisi lisätä kuriositeettina pisin tunnettu puuvaunuista koottu juna:
8.11.1965 Helsingistä 00:35 tyhjävaunujuna Hki-Tpe 116 aks (29 vaunua), veturi Hr12 2208. Juna palautti maakuntaan sinne sijoitetut varavaunut (7.11.1965 paluuliikenteen junista).

Kouvolan suunnan varavaunuja palautettiin P72:lla 8.11.1965 klo 8:22 (veturi Hr12 2241+84 aks).

Saman pyhäinpäivän paluuliikenteessä oli myös pitkä höyryvetoinen lisäjuna:
LP 76A (aikataulun mukaan tulo 7.11.1965 klo 23:06, todellisuudessa 8.11.1965 klo 00:20) Tr1 1075+76 aks.

(veturit, akseliluvut ja kelloajat Pekka Honkasen havainnoista)

Kiitos mielenkiintoisista havainnoista. Vuoden 1957 Jt ei tosiaan tuntenut erillistä (80 akselin) rajaa matkustajajunille vaan niille periaatteessa päti sama 120 akselin maksimipituus, mitä junille siihen aikaan yleensä ja havainnot tukevat, että näin oli käytännössäkin.

P72:n tuloaika Helsinkiin oli tuolloin klo. 8:25 eli ilmeisesti juna oli vaunumäärästä huolimatta jopa vähän etuajassa. Tosin yöpikajunana P72:n aikataulu oli varsin löysä.

Hups. Pieni ajatusvirhe jäi tekstiini. Kouvolan suunnasta tulleet varavaunut palautettiin tietenkin vasta illalla 8.11 (5, 71, 81), mutta mikään niistä ei ollut pidempi kuin saapuva P 72, mikä oli tarkoitukseni sanoa.

Mielenkiintoinen illala saapunut juna oli myös LP 4A (todellinen saapumisaika 24:00) muodostuen Dm4 1619+1621+8 vaunua (oletettavasti puuvaunuja, koska kiitojunarungot olivat ajossa MK-junissa). Varmaan LP 4A on laskettu Tr1-vetoisen P 76A:n edelle Riihimäellä, koska 76A pysähtyi Hyvinkäällä ja Keravalla, mutta 4A ajoi pysähtymättä Riihimäeltä Helsinkiin.