Resiina-keskustelu

Näin Raumalla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201305060161927_uu.shtml

Yksi henkilö menehtyi Äyhöntien tasoristeyksessä sattuneessa tavarajunan ja pakettiauton törmäyksessä maanantaina kello 15 aikaan.

Törmäyksen seurauksena auto ja veturi syttyivät tuleen.

Pakettiauto ajautui noin 200 metriä veturin edessä, ennen kuin juna pysähtyi.

Juna oli tulossa Kokemäen suunnasta.

Onnettomuuden pelastus- ja raivaustyöt ovat käynnissä. Harakkalantie on suljettu toistaiseksi liikenteeltä.

http://ls24.fi/jutut/rauma-ja-alue/juttu-yksi-henkilo-menehtyi-tasoristeysturmassa-ayholla

Ensimmäinen vihersusi pääsee uudelleen maalaukseen tämän valitettavan onnettomuuden seurauksena. Veturina Sr1 3037. Onnettomuus tapahtui Harakkalan vartioimattomassa tasoristeyksessä kilometrillä 327+0316.

Resiinassa 1/2013 oli juttua tasoristeysonnettomuuksista ja ne tuplaantui vuodesta 2011 vuoteen 2012. Oli myös maininta että täällä Lahdessa tilanne on huolestuttavimpia. Kyllä sen taas viikonloppun huomasi Hr1 1009 kuvatessa. Esim Mukkulankadulla jossa on kellot ja valot niin läpi mennää eikä edes katsosta. Samoin kävi Yrittäjänkadulla. Tänä vuonna Lahti - Heinola välillä on ollut useampi kolari tasoristeyksissä.

Pari uutisointia lisää, sisältää kuvia:

http://ls24.fi/jutut/rauma-ja-alue/juttu-yksi-henkilo-menehtyi-tasoristeysturmassa-ayholla

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194811830824/artikkeli/juuri+nyt+yksi+menehtyi+pakettiauton+ja+junan+tormayksessa+raumalla.html

Saattoi ehkä tulla neljäs Sr1-hylky?

Miten tuohon puomitettuun kevyen liikenteen väylän tasoristeykseen on päässyt ajamaan autolla? Erikoista. http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4013

Vai olisiko oikea tasoristeys Äyhö eli http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4012.

Eipä tuo Sr1 tuossa paljoa kärsinyt, hiukka maalivahinkoa ja joitain sulaneita osia jouduttaneen uusimaan (kaksinajoliittimet tms.). Tiedä sitten paljonko ohjaamoa pitää korjata lämpenemisen seurauksena.

Jos on haukannut savua enemmältikin sisään, niin ei se ihan pikkujuttukaan ole "raikastaa" käyttökuntoon.

Hyvä tutkimusaihe jollekin olisi selvittää miksi suomalaiset ovat niin piittaamattomia tasoristeyksissä ja ruotsalaiset tottelevat opasteita. Ruotsissa tasoristeyksiä oli 2011 noin 6338, ja vuosina 2007-2011 niissä on Transportstyrelsenin onnettomuustilastojen mukaan tapahtunut 2007 = 14, 2008 = 6, 2009 = 13, 2010 = 14 ja 2011 = 8 onnettomuutta (itsarit sisältyvät onnettomuuksiin).

Tänä aamuna kun lähdin Norrköpingistä, niin Linköpingistä saapui paikallisjuna laiturille kaksi. Juuri kun työmatkalaiset poistuivat junasta, niin puomi laskeutui heidän edessään, kun raiteelle 1 oli saapumassa IC, jolla lähdin (asemalla on laituripolku, ei eritasokulkua). Vaikka junaani ei vielä näkynyt, niin yksikään ei ohittanut laskeutunutta puomia. Muutin Norrköpingiin 2008 ja itse asiassa en ole koskaan nähnyt kenenkään ohittavan asemalla laitureiden väliin laskeutunutta puomia. Yllättävän kurinalaista porukkaa tässä suhteessa.

Onnettomuusjuna lienee ollut T3432 saapumisaika Raumalle 15.18. T3723 seisoo tällä hetkellä Kokemäellä veturinaan Sr1 3073. Raumalla on tällä hetkellä kaksi sähköveturia Sr1 3068 ja 3090 joista toinen ilmeisesti menee hakemaan onnettomuusjunan kunhan piuhoissa jälleen on sähköä. Deeverit 2568 ja 2629 tekevät normaaleja iltahommiaan Rauman satamassa ja ratapihalla.

Raumalta onnettomuuspaikalle lähtikin Dv12 2568. Haavoittunut Sr1 3037 saatiin hinattua Rauman ratapihalle kello 21.23. Kello 21.32 Dv12 2568 lähti hakemaan linjalle jäänyttä runkoa Rauman ratapihalle. Samaan aikaan T3723 lähestyy jo Kiukaisia. Liikenne Rauman radalla palailee normaaliksi.

Poliisin tiedotteen (http://www.poliisi.fi/poliisi/satakunta/home.nsf/PFBD/49B4887607546EC9C2257B6300477A46) mukaan törmäys tapahtui Äyhön tasoristeyksessä (http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4012), josta pakettiauto kulkeutui junan edellä useita satoja metrejä.

Länsi-Suomen julkaisemassa kuvassa (http://ls24.fi/sites/default/files/styles/colorbox_big/public/images/4114551.jpg) näkyvän sähköratapylvään numeron 327-6 perusteella melkein kilometrin aina yli Harakkalan tasoristeyksen (http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=4013). Hirmu pitkä matka, mutta niinhän ne junien pysähtymismatkat tahtovat olla.


Näinpä. Eikö Sr1 ala muutenkin olla jo lähivuosina väistyvää kalustoa. Edo:t tekevät tuloaan, samoin kuin kohta jo Sr3:tkin.


Olisihan se mielenkiintoinen ja varmasti hyödyllinen liikennepsykologinen tutkimus. Kansallisuuskohtaisia eroja näkee muutenkin liikennekäyttäytymisessä. Mutta mitä tulee vaikkapa huomattaviin ylinopeuksiin ja riskiohituksiin, niitä eivät näytä ruotsalaiset varovan ainakaan täällä Suomen valtateillä - varsinkaan, jos on olevinaan kiire laivalle. Juuri tässä mielessä tutkimus olisi mielenkiintoinen, että mikä tekijä saa ruotsalaiset varomaan juuri tasoristeyksiä, vaikkeivat välttämättä muita liikenteen vaaroja muita enempää.

Mutta mitä tästä kaikesta opimme? -Varovaisuutta liikenteeseen! Koskee yhtä hyvin tasoristeyksiä kuin suojateitäkin (kun muistetaan lisäksi, että vieraan henki on yhtä kallis kuin oma).

Mitenhän mahtaa olla sähköratapylvään galvanoinnit palossa kestäneet, melko mustalta näyttää. Tuo näyttää olevan vieläpä sivuunvientijänteen päätepylväs jossa on tavaraa enemmän kuin normaalissa linjapylväässä.

Törmäys kuljettajan puolelle (ellei ollut postiauto), pitkä raahausmatka ja auto palaa, todennäköisyys selviämiseen on aika heikko. Olisiko tuossa kohtaa voinut junaa peruuttaa vaikka 5 metriä irti liekeistä, vai häviääkö jarrupaineet heti etupään kautta?
No joo, vastaus on varmaankin tiedossa jo tätä kirjoittaessa. Lisävahinkojen välttämiseksi, ja onnettomuuden tutkinnan takia ei saa siirtää mihinkään vaikka pystyisikin. Eikös? Olisi vain säästytty veturin palolta jos siirto olisi tehty/pystytty tekemään.

Mikäli minut laitettaisiin tuohon veturinkuljettajan asemaan, niin voisi olla aika hiljaista tuollaisten asioiden kanssa, että alkaisin peräyttämään junaa, jonka keulassa palaa auto. Kiireen vilkaa vain takaohjaamosta ulos ja ilmoitusta häkeen asiasta. Eikä kuljettaja voi tietää mitä radalla on junan takana edessä, saattaisi tulla lisävahinkoja. Tuo veturin palo on aivan se ja sama tuossa tilanteessa, sitä nyt ei kannata murehtia. Tapaus tuo muutenkin jo ihan tarpeeksi murheita maailmaan.

Näin, varsinkin kun veturikin korvataan auton liikennevakuutuksesta.

Mitenköhän rautatiekaluston korvaushinnat määritetään? VR ilmoittaa hinnaksi X euroa ja vakuutusyhtiö maksaa nurkumatta? Markkinahintaa kun on vaikea, ellei mahdotonta määrittää.

Uuden vastaavan hinta - ikävähennykset = vakuutusarvo? :D

Noinhan se meidän mattimeikäläisten kohdalla laskettaisiin särkyneen kapistuksen arvo.

Ihmiseltä lähti henki, ja täällä surkutellaan maalipinnan tummumista. Sitä kun saa kaupasta uutta.

Pitäisi siis nettijeesustella ja sytyttää virtuaalisia kynttilöitä?

Ymmärtäisin tuollaiset huomautukset, jos täällä jotenkin ilakoitaisiin asiassa tai edes syyllistettäisiin autoilijaa. Sellaista ei ainakaan tässä ketjussa ole näkynyt.

Jos yleisellä tasolla pohditut vahinkojen korvauskysymykset närästävät, niin voi niille kai oman ketjunsakin avata.

huomionarvoista näissä tasoristeysonnettomuuksissa jota ei tuoda julkisuudessa esiin on se että tieltä näkemät ovat olleet 75% puutteelliset radan suuntaan.  Nämä voi todeta kun lukee onnettomuustutkintapöytäkirjoja.
"
    onnettomuudet tapahtuvat yksityisteiden varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä
    tien nopeusrajoitus on tyypillisesti 80 km/h
    tasoristeysolosuhteet eivät ole Ratateknisten ohjeiden mukaiset
    auton kuljettaja on tyypillisesti rutinoitunut tasoristeyksen ylityksessä, minkä vuoksi havainnointi tasoristeystä lähestyttäessä on puutteellista.
"
yhden menehtymiseen johtaneen tasoristeysonnetomuuden paikkatieto. vuonna 2011 kuoli 2 henkeä.
"Ikolan varoituslaitteeton tasoristeys sijaits
ee Alavuden kaupungissa valtatieltä 18 erka-
nevalla Lautamajantiellä. Tie on sorapäällysteinen. Tasoristeyksen kohdalla tien nope-
usrajoitus on 80 km/h ja r
adan sallittu nopeus 100 km/h. Tasoristeys on varustettu aino-
astaan yksiraiteisen rautati
en tasoristeysmerkillä. Ajoneuvon tulosuunnasta 10 metriä
ennen tasoristeystä näkyvyyttä oikealle rajoitti pensaikon lisäksi tien varteen varastoitu
vanha leikkuupuimuri. Näkemä 12 metriä enne
n tasoristeystä oli enintään 30 metriä.
Onnettomuushetkellä sää oli pilvipout
ainen, ja lämpötila oli +13 °C. "
Toisessa casessa olikin sitten täydet näkymät ja kuljettaja oli keskittynyt käytämään keskusteluun.

Tämä ei kuitenkaan päde tämänkertaiseen tapaukseen. Onnettomuustasoristeyksessä kun oli puomit.

Mieleeni heräsi kysymys: Miksi autoilija autoili kevyenliikenteen väylällä ja kevyelleliikenteelle tarkoitetulla tasoristeyksellä?

Ei autoillut. Lue vastaus #11.

Ainakin kotivakuutuksessa lukee jotain "pelastusvelvollisuudesta" tms. Mutta kyseessä taitaa olla vakuutuksenottajan velvollisuus.

Niin onko ajettu puomien läpi vai ovatko puomit jääneet laskeutumatta? Jotain keskusteluja on käyty että ei olis ainut kerta Rauman ja Porin suunnalla kun varoituslaitteistot eivät toimi, tiedä tätä sitten.
Näkemät EO / IO: 58m melko vähän jos junaa tulee 100 km/h ja puomeissa häiriö. 2 sek, sii jäät varmasti alle auton kanssa. mikä oli auton tulosuunta rataan nähden ja junan kulkusuunta-

Tottahan toki vahinkoja täytyy yrittää rajoittaa ja jos sen lyö laimin, niin korvauksia voidaan alentaa.

Täydessä palossa olevaa autoa ei vaan pysty sammuttamaan jauhesammuttimella eikä kahdellakaan, joten veturimiehellä ei luultavasti ole ollut edes teoriassa mahdollisuuksia tulen taltuttamiseen. Varsinkin kun ensin pitää saada juna pysäytetyksi, pelastautua itse tulipalolta, hälyttää apua ja kenties vielä yrittää pelastaa autossa olevia ihmisiäkin. Tuossa tapahtumaketjussa tuskin voidaan omaisuuden suojaamista nostaa tärkeimmäksi toimenpiteeksi, varsinkin kun sekin olisi luultavasti jäänyt vain yritykseksi.

Jos ajolangassa on jännitettä junaa voisi painaa sen 66m eli tolpanvälin verran. Itse ainakin pelastaisin 20  miljoonan markan veturin vaurioilta. Näissä tilanteissa on parempi ajatella maalaisjärjellä.

Voisi, jos keulan ilmajohdot eivät vuotaisi.

Vaikka junaa onnistuisikin peruuttamaan, auton jäänteet eivät silti välttämättä irtoaisi veturin keulasta. Monessa tasoristeysonnettomuudessa SA3-kytkin on mennyt sisään auton sivuikkunasta.

Tätä juurikin tarkoitin lisävahinkojen välttämisellä, siis autossa sisällä olevien ihmisten lisävahinkojen välttämistä. Turha sitä autoa on murskata raahaamalla sitä toiseenkin suuntaan, mutta tulipalo alensi selviytymismahdollisuuden huomattavan alas.
En siis ollut niinkään huolissani junan takana tapahtuvista asioita. Vaikka perä olisi juuri tasoristeyksen kohdalla, ei ainakaan tavarajunan 5 m peräytyksessä saa niin paljoa vauhtia että henkilöautoon saisi naarmua kummempaa, ja kävelijänkin pitäisi ehtiä näkemään/reagoimaan/väistämään tilanne.

Tämä nyt oli tällaista yhden ihmisen jossittelua, joka taitaa kaatua jo siihen keulan ilmavuotoon. Eihän tungeta niitä maissinjyviä nenuun, eihän? Poksahtelevat nimittäin hassusti kun alkaa päässä kuumentua.

Ihmettelen, etteivät Topi tai Kimmo ole kommentoineet tarkemmin tapahtumaa. Moisessa tapahtumassa juna varmaankin yritetään pysäyttää hätäjarrutuksella ("jarrujohdosta" poistetaan paine nopeasti). Ennenkuin junan jarrut irtoavat pysähdyksen jälkeen täydellisesti saattaa vaatia "Nortin tai parinkin paussin", ennenkuin junan peräyttäminen olisi mahdollista - jospa kuitenkin poistuisin liekkimeren keskeltä turvaan...

Kyllä, se juna ei siitä paikasta enää mihinkään liiku. Pikainen poistuminen ja muiden auttaminen tärkeämpää...

Paljaalla kalulla olisi voinut ehkä yrittää ottaa vähän taaksepäin mutta lopputulosta se tuskin olisi mitenkään muuttanut. Veturi on varmaan pian takaisin vahvuudessa.

Jorma: Topihan se tuossa jo totesi, että jos on jarrujohdon hana poikki keulasta, niin ei hetkeen paljoa junaa liikutella. Kun ei ihan tarkkaa tietoa ole kaikista tapahtuman yksityiskohdista, niin aika paha on asiaa kommentoida. Helposti syyllistyy "maalla ollaan viisaita, kun merellä sattuu vahinkoja" -asenteeseen.

Onnettomuudessa kärsinyt veturi 3037 näytti olevan Hyvinkään konepajan pihalla odottamassa toimenpiteitä.

Junakeula volkkari...

Kai T5:kin voi junakeulaksi kutsua, vaikka moni voi pitää sitä T2:n rienaamisena.

^Tässä tapauksessa voi kutsua, vaikka olisi Passat kyseessä.

Puutteelliset tai ei, missään ei ole kielletty sen maalais- tai kaupunkilaisjärjen käyttöä. Pikemminkin, aina välillä herää kysymys, saavatko porukat syntymän yhteydessä lainkaan tervettä itsesuojeluvaistoa ?!  ??? Toki joskus sattuu inhimillisiä mokia, mutta turhaan riskinottoon jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan.

Toisaalta ei ihmetytä nämä tapaukset, kun miettii millainen on tällä hetkellä tien päällä valllitseva liikennekulttuuri. Liikenteessä on yllättävän paljon autoilijoita, pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, jotka kulkevat laput silmillä. Parhaiten tämän huomaa esimerkiksi siitä, että risteysalueelle tullaan täysin omissa ajatuksissa. Pää ei käänny edes sen vertaa, että katsottaisiin ympärilleen ennen (taso)risteykseen menoa. Mitä huonompi näkyvyys, sen enemmän luulisi olevan tervettä varovaisuutta. Sama on pelin henki myös suojateillä eli astutaan tielle, vaikka ei olla varmoja siitä, onko se turvallista.

Tuossa pari vuotta sitten tuli bussimatkalla todistettua, että kyllä se fillaristikin lähtee bussin tuulilasista, kun vain olosuhteet ovat otolliset: bussilla riittävästi vauhtia (ajettiin nopeusrajoituksen mukaan) ja pyöräilijällä myös. Onneksi bussikuski oli sen verran hereillä, että ehti korjaamaan fillaristin tekemää kardinaalimokaa äkkijarrutuksella. Voi vain kuvitella, mitä fillaristin päässä liikkui siinä vaiheessa, kun ajetaan muulivauhdilla mäkeä alas suoraan vilkkaaseen risteykseen, jossa on liikennevalot ja parit suojatiet. Toisin sanoen, fillaristin moka ja tilanteeseen nähden nopeutta oli aivan liian paljon. Fillaristin paria metriä ennen suojatietä tehdystä paniikkijarrutuksesta ei ollut juuri mitään hyötyä.

Jos jonkinlaista selitystä kaipaa, sanoisin että monessa tapauksessa kyseessä on minä-ensin, hällä väliä tai kyllä muut väistää -asenne, joko yhdessä tai erikseen. Pelin henkeen kuuluu se, että aina ei voi voittaa. Joskus kohdalle osuu rosvosektori,  ja yleensä silloin seuraukset tuppaavat olemaan vakavampia.

Eikä tuo tasoristeyksiin ajo ole mihinkään muuttunut. Vaikka näkyvyyttä olisi molempiin suuntiin 500 metriä, siitä huolimatta autolla mennään yli. Tulee ihan mieleen 80-luvun puoliväli. Monta kertaa tuli todistettua paikallisella pääradan ylittävällä tasoylikäytävällä, kuinka puomeja kierrettiin niiden ollessa jo alhaalla sekä junan lähestyessä tasoristeystä.

Veturin molempiin päihin sähkö tai paineilmatoiminen venttiili jolla voidaan tukkia ilmavuoto veturin alle koska esteen raivaaja hoitaa useassa tapauksessa työn. Koska harvoin auto jää veturin alle. Jos kyseessä olisi "ihmisjuna" matkustajia 200- tai yli ja pakettiautossa olijoita ei voisi auttaa jäisi ainoaksi vaihtoehdoksi repiä juna irti palavasta autosta, jos kyseinen auto on dieselkäyttöinen räjähdysvaara on olematon, auto kuorma remmillä kiinni sähkö tolpan anturaan ja vetoa luulisi irtoavan jos remmi kestää neljäntonnin vedon. Veturi tuottaa sen avaus virralla. Hätätilanteessa voi vähän sääntöjä oikoa jos sillä voidaan estää omaisuus ja henkilövahinkoja.