Resiina-keskustelu

Ajattelin että voitaisiinko kaikki Suomen kielioppiin suoraan liittyvät keskustelut käydä tämän otsikon alla, etteivät ne sotke kuvissa käytävää keskustelua varsinaisesta kiskoliikenteeseen liittyvistä asioista. Asia on nostanut päätään ihan lähimenneisyydessä, ja ylläpito voisi siirtää ne tähän tämän keskustelun "siemenperunoiksi". Täällä saisi sitten heiluttaa "sanan säilää" sydämmensä kyllyydestä. Eli pilkut, pisteet, välilönnit, isot ja pienet kirjaimet, kirjotusvirheet ja kaikki muutkin kieliopin koukerot tänne vaan rohkeasti "julki".

Aloitetaan ketjun otsikosta: suomen keli (ja -oppi) kirjoitetaan pienellä kuten muutkin kielet.

Maltanko, maltanko... En malta!


"Kielioppirintamalla on alkanut olemaan tuulista."

Tähän se johtaa, kun täällä kansakoulupohjalla heiluttaa sanansäilää, ylioppilas(Topi)/yliopisto (Timo) tasoisten ihmisten kanssa. Edellä mainitut henkilöt olisivat voineet ottaa kantaa myös siihen, että onko mitään järkeä käydä kieliopillisia korkealentoisia (lentävät ainakin meikäläisen hilseen yli) keskusteluja kuvien kommentointiosiossa, tässäkin on varmaan monta koitusintin tulkinnan mukaista kelioppivirhettä. Tässä keskustelussa voisi olla sääntö että kommentoijalla pitää olla vähintään paras arvosana kieliopista lukiosta, Suomalaisugrilaisten kielten hyväksytty tutkinto yliopistosta tai äidinkielen opettajan tutkinto. Pysyisi kansakoulurahvas sitten ulkona tästä keskustelusta. Mutta niin kuin eilen kirjoitin toisaalla, niin aina pitää kaivaa kommenteista ensimmäisenä esiin jotain negatiivista, joka tässäkään tapauksessa ei liittynyt millään lailla itse asiaan.  Puhuuko ensimmäinen kommentoija todella Suomessa vallitsevasta kelitilanteesta, luntako pukkaa, vai mitä, kerro lisää. ”Ajoin” otsikon läpi Woordin ”kieliopin tarkastuksesta” eikä se herjannut mitään. Nyt vasta huomasin, että tässä toinen korppi nokkii ensin ensimmäistä ja sitten kolmas korppi nokkii toista korppia.

Kyllä kai jotkut saavat jotain ylemmyydentunnetta osatessaan kirjoittaa kieliopillisesti virheetöntä suomenkieltä. Mua lähinnä huvittaa moinen päteminen. Ainii wikipediassakin joku käyttää vorgia lähteenä, ou jee!

Käyttäjiensä näköinen palvelu tämäkin, tiukkapipoinen ja narsistinen.

Kaiken laisilla palstoilla on tullut pyörittyä, mutta missään muualla ei ole tullut vastaan tällaista meuhkaamista kieli    opista. Hyvä jos pätö nyt keskitetään tämän otsikon alle, ja kieli poliisi toiminta kaikkialla muualla sivustolla on tästä lähtien loppu. Sovittu, hienoa.

Kielioppi on todella mielenkiintoinen aihe ja siitä on hauskaa keskustella. Usein moni tulee tulkinneeksi tuollaisen keskustelun jonkinlaiseksi ylemmyydentunnon osoitukseksi, mutta sitä se ei todellisuudessa ole.

Tekstiä on tietysti hieman helpompi lukea, jos se on kirjoitettu just eikä melkein suomen keliopin mukaisesti, joten on ihan ystävällistä mainita ihmisille, jos he tekevät kielioppivirheitä. Ilmaisutapa tässä on toki tärkeä asia, ettei tule autettavalle sellaista oloa, että häntä pidettäisiin tyhmänä. Koska kieliopin täydellinen händlääminen kun nyt kuitenkin on erityistaito, jota tuskin voi kaikilta vaatia. Ja jos voisi, miksi edes korjaisi, kun voisi ihan vaan haukkua? :))

Kyllä räikeistä virheistä voi huomauttaa, mutta ihan kaikesta hieman väärin kirjoitetusta ei tarttis alkaa paasaamaan ja pätemään. Ja todellakin tapa jolla se tehdään ja missä tapauksissa olis syytä tarkoin harkita. Väärällä tyylillä tehtynä se voi tuntua "opastuksen" kohteesta aika ikävältä.
Ja voi siitä jatkuvasta virheistä naputtamisesta oppiakkin, itse sain varsinkin alkuaikoina paljon palautetta yhdysanoista sun muista, täällä ja varsinkin irkin puolella. Kyllä mä sitten vanhoilla päivilläni jopa vähän opinkin oikeinkirjoitusta ja opin edelleen. Ei niin pahaa etteikö jotain hyvääkin...

Irrotus, irrottaa. O-kirjaimen perään ei tule i-kirjainta, sillä juurisana on kaksitavuinen eikä pääty a-kirjaimeen.

Virroitin. O:n jälkeen tulee i, koska juurisana päättyy a-kirjaimeen.

Tällä kertaa asiantuntija Lajunen meni hiustenhalkomisessa mehtään ja pahasti. Irroitan nyt kännykkäni laddaresta.

Tämä on itse asiassa varsin kiinnostava juttuketju... :-)

Tässä tulee julki 100 % tarkkuudella syy siihen, että minkätakia tälläisen ketjun aloitin, mutta jo otsikon kirjoitus meni minulta pieleen. Ylläpito voisi nyt herätä ja siirtää vaikka kaikki viikonaikana käydyt "(Suomen) kielipoliittiset" keskustetelut kuvissa tämän otsikon alle. En ymmärrä ylläolevasta hökkäsen pölkäistä?. Topi voisi ensialkuun aivan hyvin avata tämän Enigmalla kirjoitetun salaviestin selväkieliseksi. Ei tarvitse sitten kansakoulu rahvaan enää tänne raahata itseään nolaamaan.
 

Häh?
Aiempi heittelysi on mennyt läpänheiton piikkiin, mutta nyt alkaa näyttää siltä kuin olisit tosissasi. Meinaatko oikeasti kokevasi että sinulla olisi tarvetta häpeilyyn tai että jonkun mielestä saattaisi olla?

Kun en vaan ymmärrä Topin lausumaa, esim. en ole koskaan kuullut sanaa "juurisana", niin minun on aivan turha täällä tietämättömänä kärvistellä. Ps. ihan mielenkiinnolla mikä on "juurisana", en oikein löytänyt sille edes netin syövereistäkään mitään selvitystä. En nyt varsinaisesti häpeile (tässä keskustelussa), olen omasta mielestäni käyttänyt täällä kohtuullisen hyvää suomen kieltä, mutta nyt vaan meni ymmärrys ns. ohi hilseen. Itseäkin harmittaa väärinkirjoitus. Sen takia kirjoitan itse lähes kaiken vöördillä ja tarkistan tekstin ”kieliasun tarkistuksella”.Katso vaikka ensimmäinen kommentti aloitukseeni. Otsikossa oleva sana "Suomen" olisi pitänyt kuulema kirjoittaa pienellä ässällä, samaan syssyyn kirjoittaja itse puhuu keliopista kieliopin sijaan. 

Kirjoitusvirhe on eri asia kuin väärä kielioppi.

 No harrastan minäkin vähän saivartelua. Aiheen nimihän on "Keskustelu Suomen kieliopin käytännöistä" eli tarkoitukseni oli ettei siinä käsitellä ollenkaan kirjoitusvirheitä, vaan keskitytään pelkästään kieliopillisiin asioihin, ja kuitenkin jo enimmäisessä kommentissa puututtiin nimenomaan kirjoitusvirheeseen ja lisäksi tehtiin itse myös kirjoitusvirhe. Peli on näinolleen Timon ja minun väliillä 1-1. Muutenhan olisin laittanut otsikoksi "keskustelu Suomen kieliopin käytännöistä ja yleisimmistä kirjoitusvirheistä".

Haluatko ehkä täsmentää, missä menin metsään?

Ennen täsmennystä kannattaa ehkä lukea tämä: http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/haluaisin-tiet%C3%A4%C3%A4-kumpi-muoto-oikea-irrottaa-vai-irroittaa-vai-ovatko

Ja pahoitteluni, että käytin ulkomuistista väärää termiä (juurisana). Oikea termi on siis "kantasana".

Menit mehtään juurisanassasi.

Meillä Martinlaaksossa käytettiin aina termiä "irroittaa", kun taas korsolaiset puhuivat "suojaistusopastimista". Martinlaaksolainen kielioppi on kuitenkin se ainut oikea suomen kielen ilmasutapa, utan i.

Minuakin on tällä sivustolla ärsyttänyt jatkuvat kielioppi- ja kirjoitusvirheisiin puuttumiset. Itselläni on mm.  jatkuvasti paheneva lääkärin toteama lukihäiriö, mistä syystä kirjoitusvirheitä tuppaa jäämään tekstiini lukemisesta huolimatta.

Huomasin eräällä toisella vastaavalla foorumilla ylläpidon antamia foorumiviestien kirjoitusohjeita, jotka ylläpito voisi määrätä otettavaksi käyttöön tälläkin sivustolla. Ohjeissa sanotaan mm. seuraavaa:

"Älä puutu moderointiin, älä kouluta tai korjaile muita käyttäjiä."

"Älä kommentoi muiden kirjoittajien kirjoitus- tai kielioppivirheitä. Jokainen on oikeutettu sanomaan sanansa, vaikkei teksti täydellistä olisikaan. Virheiden etsiminen muiden viesteistä on epäkohteliasta ja huonoa käytöstä, joka pilaa turhaan foorumin ilmapiiriä."

Lukihäiriö ei missään nimessä tee ihmisestä tyhmää, vaikka melko moni niin luuleekin. Kääntäen niin, että itse pidän itseäni toisinaan varsin pöljänä, vaikka mulla ei diagnosoitua lukihäiriötä olekaan.


Mielestäni tuo on erinomainen linjanveto manitsemasi saitin ylläpidolta: jos jokaista hiusta tai solua ei tarvitse halkoa, voidaan keskittyä olennaiseen. Siksi mua harmittaakin toisinaan, kun jengi vittuilee toisille täysin epäolennaisista asioista, kuten pilkku- ja muista kirjoitusvirheistä. Kaikki ihmiset eivät ole niin paksunahkaisia kuin meikäläinen, joten turha mussutus saattaa viedä tältä sivustolta vimpan päälle asiantuntevia harrastajia veks, kuten on tapahtunutkin.

Positiivinen ja hyväntahtoinen naljailu toisen sekoilulle on täysin eri asia kuin tarkoitushakuinen ja jatkuva nälvintä.

No, jokainen lukija kyllä ymmärtää, että alun perin tarkoitit aivan muuta. Ottaahan se varmasti koville.

lol sanon mä.

Harmi Topin kannalta, mutta ei ota koville...

Haluaisin tietää, kumpi muoto on oikea: irrottaa vai irroittaa? Vai ovatko molemmat yhtä oikein?
Lähettäjä: Eila, Iisalmi
Oikea muoto on irrottaa. Ottaa- ja -oittaa-johdoksiin liittyy muutama perussääntö: 1. Jos kantasana (tai kantasanan vartalo) on kaksitavuinen a:han tai ä:hän loppuva sana, johdoksena on -oittaa. Esimerkiksi kirja - kirjoittaa, haava - haavoittaa, terä - teroittaa. 2. Jos kantasana on kaksitavuinen o:hon loppuva sana, johdoksena on -ottaa. Esimerkiksi vero - verottaa, helppo - helpottaa. Poikkeus tähän sääntöön ovat sellaiset vanhahtavat ja ylätyyliset sanat kuin armoittaa, innoittaa, kirvoittaa, virvoittaa jne. 3. Jos o-aines on kolmannessa tavussa, sana kirjoitetaan aina i:llisenä: autioittaa (autio), vaurioittaa (vaurio). Irrottaa-verbin kantasanan vartalo on irro- (vrt. irro/ta). Kaksitavuisiin sanoihin perustuvien ottaa- ja oittaa-verbien kantasanaa on joskus vaikea tietää. Siksi varminta onkin tarkistaa oikea kirjoitusasu esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta tai muusta lähteestä; tässä mainitut ohjeet ja esimerkit ovat Kielenhuollon käsikirjasta (Iisa - Oittinen - Piehl).
Tämä teksti on Topin linkin takana, mun on kyllä mentävä heti alkusyksystä Eiran aikuislukioon, kehtaan sitten ehkä ensi suvena palata tänne kirjoittelemaan.  Tähänkö harrastus täällä päättyy meillä vähemmän kouluja käynneillä?.   Ps. tilasin juuri itselleni netistä tuon ylläolevan kirjan "kielenhuollon käsikirja"Iisa-Oittinen-Piehl.Voin ottaa kirjasta kopsuja ja lähettää niitä henkilöille joiden ovien takana ovat käyneet sivuston kielimiliisit kolkuttelemassa. Vastaus Tuukan kommenttiin  Heiinäkuu 18, 2014, 21:34:55. 90 %:tia itseironiaa ja 10%:tia V*******a siitä että joudun tälläiseen keskusteluun ottamaan osaa, muutta koitan kestää sen minulla olevan lääkityksen avulla.mm. ahdistuslääke alprox normaali päiväannos 1-2, Vorg päivinä 3-4.     

Sanotaan, että suomen kieli on ilmaisultaan rikasta ja sanastoltaan laaja. Toisinkin on, nimittäin suomessa on paljon homonyymejä eli sama sana tai ilmaisu tarkoittaa toisessa yhteydessä aivan jotakin muuta. Otetaanpa esimerkiksi lyhyt tokaisu ”kuusi palaa”. Mitä se tarkoittaa? Palaako kuusipuu vai onko kysymyksessä kuusi palaa jotakin vai tuleeko kuusi jotakin takaisin? Tässä muutama ratkaisu englannin kautta http://tinyurl.com/nfcjr5d   Vain asiayhteys antaa oikean tarkoituksen, jos sekään.

Mutta homonyymien luvattu kieli on kuitenkin japanin kieli. Aikoinaan juttelimme täällä, voisiko japania kirjoittaa foneettisesti käyttämällä kana -merkkejä kiinalaisperäisten kanjien sijaan. Kyllä voisi mutta japanilaiset eivät näin tee. Syyt ovat historiallisia, esteettisiä ja erityisesti se, että kielessä on runsaasti homonyymejä, jotka hiragana -merkein olisivat aivan samannäköisiä. Merkitysero syntyy käyttämällä kanjeja.  Esimerkiksi sanalla ”hana” on ainakin seitsemän eri merkitystä (nenä, kukka, terälehti, kaunis, päätepiste jne). Kanjeja käyttämällä ero saadaan aikaan ainakin kirjoitetussa tekstissä. Tosin kanjeissakin on omat homonyyminsä, niitä kun voi lukea on tai kun -lukutavalla. Ei mene liian helpoksi.

Neljässä-viidessä vuodessa mieli on siis muuttunut:
http://vaunut.org/kuva/60320
http://vaunut.org/kuva/65846
 ::)

Tällä sivustollahan voi aina heittää likoon termin "juna-asema", minkä jälkeen moni omasta kirjoitusasustaan melko piittaamatonkin käyttäjä intoutuu saarnaamaan oikeakielisyyden tärkeydestä. ;)

"Juurikin niin!"  Mistä ihmeestä moinen sanonta on ujuttautunut kieleemme?

Peukkua Jannelle  :)

Jahas, kello tuli tuon verran, joten ei auta kuin lähteä junaradan ääreen kuikkimaan.

Pitää ajatella niin, että aina on mukava oppia uutta. Nyt minäkin tiedän, ettei kaikissa junissa ole veturia, vaan joskus sen paikalla on vetovaunu.

Yleisemmin taidetaan nykyään puhua moottorivaunusta.

Viini, merkityksessä "nuolikotelo", taipuu kuten sana "tiili". Viini merkityksessä "juoma" taasen ei ole astevaihtelun piirissä koskaan, vaikka jotkut hupsutellen sanaa astevaihdellen taivuttelevatkin.

E: Näppäilyvirhe korjattu.

Tämä "asevaihtelu" oli mullekin uutta, mutta jos kerran perfektionisti näin sanoo, asiahan on silloin näin.

Ainakin: rei'issä, vaa'an, yht'äkkiä.

Topi ehti ensin, mutta onpahan kyllä mielenkiintoinen #haaste #kielikytille. Tätä täytyykin nyt oikein funtsia, joten palaan tähän, jos keksin muita esimerkkejä Topin jo mainitsemien lisäksi.

Topi: itse ainakin kirjoitan nykyään sanan "yhtäkkiä" nippuun, joka on Kotuksen mielestä okáy.

Kysymys äidinkielen lehtoreille: onko Suomenkielessä montaakaan sanaa missä on tuollainen "yläfemma"?, kuin sanassa Tarkk'ampujankatu. Itselleni ei tule yhtäkään mieleen. Sehän oltaisiin voitu kirjoittaa muotoon Tarkka-ampujakatu tai Tarkampujankatu, Mutta kas  http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkka-ampuja   sillä onkin historiallinen perimä, vanhaan aikaan puhuttiin "Tarkk'ampujista" nykyjään "tarkka-ampujista". Katu on nimetty 1800/1900 luvun vaihteen paikkeilla +/-jotain. Minäkin aloin kielimiliisiksi, mutta onneksi vain omissa "turinoissani".

Mukavampi vai mukavempi, ehkä vampi?.

Yhtä asiaa kysyn vielä arvon kielitieteilijöiltä, kirjoitetaanko E(e)uro isolla vai pienellä  kirjaimella. Silloin kun euro otettiin käyttöön, niin siitä käytiin vilkasta keskustelua. Itse jouduin ottamaan asiaan kantaa, koska tein euron takia uudet käyttöohjeet ja hinnastot firman itsepalvelukopiokoneisiin. Ei ole nyt ko. materiaalia näytillä, mutta joku päivä on. On siinä kirjoitusasu kumpi tahansa, niin se on vuodenvaihteessa 2001/2002 vallinneen käytännön/käsityksen mukainen. Itse kysyin asiaa mm. Suomen pankista, en muista mitä sieltä vastattiin, mutta kysyn siis nyt nykykäytäntöä, ehkä kuitenkin euro tai sitten Euro.                

Kotuksen nettisivuilla (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=793) kerrotaan näin:
Euron kirjoittamiseen pätevät samat ohjeet kuin markankin kirjoittamiseen.
Sanan euro kirjoituskäytäntö noudattaa suomen kielen yleisiä kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjä. Myös muissa Euroopan kielissä euro sopeutetaan oman kielen käytäntöön.

Itse olen soveltanut aina kaikkiin valuuttoihin pienen alkukirjaimen käyttöä, poislukien tietysti Pyhän Martinlaakson Kuninkaallinen Markka (kansainvälinen valuuttakoodi PMM). PMM:n vaihtosuhde dollariin on ollut vuosisadat 512 per Amiga 500.

Mitähän tässä kävi?. Siirsin osan kommenttia "kaupunkikaasu" keskustelusta tähän keskusteluun  "Keskustelu Suomen kieliopin käytännöistä", nyt ne ovat menneet keskenään sekaisin. Osa on tässä (2 kpl Topi ja Mikko) keskustelussa nimellä kaupunkikaasu, eli ylläpito voisi vähän siivota näitä keskusteluja loogiseen järjestykseen ja oikeaan paikkaan. Kaupunkikaasu keskustelu on näköjään ihan ok. Eli no 44 no 43 ja 42 yläpuolelelle oikealla nimellä.

YLLÄPIDOLLE: TÄMÄ KESKUSTELU ON EDELLEEN SEKAISIN, KATSO ED. KOMMENTTI

Topi: johan on hieno sana ”rautatie-entusiastikoksi”, voiko sen käsittää että joku on rautatieintoilija, R-harrastajien lisäksi ”piireissä liikkuu” siis myös R-intoilijoita?. Onko tässä kyse vähän samasta asiasta (erosta) kuin ”hullu” (intoilija) ja ”tosihullu” (harrastaja), vai päinvastoin?
  
Kieli monipuolistuu: Katsoin muutama vuosi sitten Elävästä arkistosta Hannu Karpon vuonna 1965 tekemän haastattelun Kuopion torilta, jossa hän kysyi noin 10 henkilöltä mitä on design, 8 oli aivan ulalla, 1 vähän hajulla ja yksi tiesi asian tarkkaan. Karpo haastatteli myös yhtä kalakauppias mummoa, että miten kauppa käy, mummo haasteli: ”Ne mitä huonosti tulloo, niin nekin huonosti männöö, niin mitä siitä sitten oikeesti tulloo”   http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/mita_on_design_kysyttiin_kuopiossa_23466.html#media=23467     



 

Itse käsitän rautatie-entusiastikon sellaisena, joka on rivikansalaista huomattavasti kiinnostuneempi ja innostuneempi rautatieaiheista - olematta kuitenkaan perinteinen harrastaja. Harrastajaksi ymmärrän henkilön, joka konkreettisesti _harrastaa_ rautateitä, esimerkiksi valokuvaamalla, osallistumalla tapahtumiin, kunnostamalla rautatiekalustoa, keräämällä rautatieaiheista materiaalia, yms.

Miten nämä lausutaan? Vaa'an-sana heittomerkittä sanottaisiin: vaaan? Yht'äkkiä sanotaan: yht äkkiä? Jne. Jätetään "reijissä", murresanana pois kuvioista. Kuten myös "napinreijän ompelia!

Kieli on lähtökohtaisesti puhuttua ja kuunneltua - kirjoitus on sen yhteyteen kehitetty järjestelmä, jolla kuvataan käytettyä kieltä. Näin ollen mikäli sanan "vaaka" genetiivimuoto kirjoitettaisiin "vaaan", se lausuttaisiin luultavasti aivan samoin kuin nykyään lausutaan "vaa'an". Käytännössä ääntäminen vaihtelee jonkin verran käyttäjien välillä, ollen yksinkertaisimmillaan "vaan" ja monimutkaisimmillaan "vaa-an" siten, että pitkän a-äänteen loppupuolella on selvähkö tauko tai vähintään voimakkuuden notkahdus.

Vastaavasti sanan "yht'äkkiä" lausunta vaihtelee (voiden olla jopa Yh-Täk-Kiä) lausujan mukaan, eikä kirjoitusmuodolla tässäkään ole merkitystä.

En ole lingvistiikan harrastaja, joten ylläoleva on silkkaa omaa päätelmää.

Loppuun kuitenkin kevennys: kuka tietää googlaamatta, mistä puhekielinen ilmaisu "suhtkoht" on lyhennelmä?

Luulen, että se on lähestulkoon suhteellisen kohtalaista. Tämä luulo Googletta, vaikka aikaa olisi ollut. :)
Ps. Vaaka-vaakan? Haka- haa´an/haan/hakan/hakaan.  ;)

Enempi päinvastoin! ;)
   
yks. nom.        vaaka     
yks. gen.         vaa’an

yks. nom.        haka
yks. gen.         haan

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/)

Tällainen testi löytyi eli kysymys on yhdyssanoista http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005163697.html?ref=rss   

Tämä on kopioitu tästä (aiemmasta) keskustelusta, Tästä on kysymys siitä mistä loppupeleistä on kysymys:

"Minuakin on tällä sivustolla ärsyttänyt jatkuvat kielioppi- ja kirjoitusvirheisiin puuttumiset. Itselläni on mm.  jatkuvasti paheneva lääkärin toteama lukihäiriö, mistä syystä kirjoitusvirheitä tuppaa jäämään tekstiini lukemisesta huolimatta."

"Huomasin eräällä toisella vastaavalla foorumilla ylläpidon antamia foorumiviestien kirjoitusohjeita, jotka ylläpito voisi määrätä otettavaksi käyttöön tälläkin sivustolla. Ohjeissa sanotaan mm. seuraavaa:"

"Älä puutu moderointiin, älä kouluta tai korjaile muita käyttäjiä."

"Älä kommentoi muiden kirjoittajien kirjoitus- tai kielioppivirheitä. Jokainen on oikeutettu sanomaan sanansa, vaikkei teksti täydellistä olisikaan. Virheiden etsiminen muiden viesteistä on epäkohteliasta ja huonoa käytöstä, joka pilaa turhaan foorumin ilmapiiriä."

PISTE...YLLÄPITO... HOI

Tässä testi Suomenkielen tositaitajille, itse sain yksi oikein ja senkin arvaamalla. Koittakaa muutkin.

"Kyllä suomi on hieno kieli, kun on sijamuotojakin vaikka muille jakaa! VAROITUS: testistä voi tulla vähän paha mieli".

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/saatko-oikein-kaikki-9-testaa-miten-hyvin-tunnet-suomen-sijamuodot 

Tuli näitä jauhettua ala-asteen viimeisillä luokilla sen verran, että sain 7 oikein.

Oli nuo lukemattomat sijamuodot vai mitä lie, sen verran tuoreessa muistissa, että 2 oikein.

Minkä ihmeen takia noita piti peruskoulussa opiskella? Kai se oli helppo tapa antaa arvosanoja oppilaille, harppisaksakin oli vielä olemassa. Harpitkin saatiin, ei niillä kyllä koskaan mitään järkevää tehty, jos edes mitään. Oli niissä harpeissa se piikki jolle jotkut luovat persoonat keksi käyttöä, tökkivät niitä toisten oppilaiden nahkan läpi. Nyt on tämä minunkin edustama sukupolvi päättämässä asioista, siis ne jotka jaksoivat opiskella ulkoa illatiiveja sun muita, ja jälki tulee olemaan kamalaa.

Yhdyssanatesti on jo täällä,  itseä hiukan ihmetyttää millä ihmeen säännöllä sanaan tulee (pl. vokaali) väliviiva, mutta tässä on asiasta hieman selvitystä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivamerkit     

https://fi.wiktionary.org/wiki/koska

Nykyään on muoti-ilmiö käyttää sanaa "koska" oudolla tavalla. Tuolla on esimerkkilause: "Olen iloinen, koska sain työpaikan." Joku varmaan haluaisi kirjoittaa tämänkin muotoon: "Olen iloinen, koska työpaikka."

Toinen kummallisuus, jota hyvin koulutetutkin harrastavat on pilkun laittaminen "kuin"-sanan eteen.

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kuin&SearchWord=kuin&page=results

Tuolla olevissa esimerkkilauseissa ei ole pilkkua, mutta moni kirjoittaisi: "Poika on pitempi, kuin isänsä." tai "Mieluummin liian vähän, kuin liian paljon."

"Koska" sanasta vielä:
Nykyisin sana MILLOIN korvataan yleisesti "koska" alistuskonjunktiolla. Kun menin lukioon v. 1979,  se oli suuri kielioppivirhe!!!

Hepskukkuu: Kielenhuoltoa.     https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/03/28/hepskukkuu-kielenhuoltoa   

Kappale kauneinta haminaa: Täsnäinää ja Tosnoinaa.

Samalla kielellä naudanlihaa myyään vieläkii RAAVAAN lihana. Hoikistuin silmissä tuon jälkeen...

Näistä suomen kielen sanoista on tullut lukiolaisille vieraita – testaa, miten hyvin sinä osaat

"Kokelaiden äidinkielen taitoja testattiin syksyn ylioppilaskokeessa digitaalisesti. Nykynuoret lukevat vähemmän kuin ennen ja se näkyy kielen köyhtymisenä".

Kyllä on touhu mennyt surkeaksi, kun tällainen kierto/apukoulun käynyt saa kaikki kymmenen esimerkkiä oikein.   https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005928462.html     

Olen samaa mieltä kuin Jouni. Hieman vierastin sanaa "konsepteja". Rehellisemmin suomea olisi sen sijasta (kerrotussa yhteydessä) "kehitelmiään" ja (muunlaisissa yhteyksissä) esimerkiksi "luonnoksiaan", "ratkaisujaan".

Pilkku vai ei pilkkua? Puti puhdas vai putipuhdas? Suomenmestari vai Suomen mestari?
Testaa Iltalehden testillä, kuinka hyvin kielioppisäännöt ovat hallussasi. Osa tehtävistä voi olla kiperiä kielipoliisillekin. Testin on tarkistanut Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija.
 
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201704212200106602

Mulla tökki aika pahasti.

Tämä ei nyt ole kielioppiasiaa, mutta on muuten niin hauska että laitan sen tähän.

"Romakkaniemi sanoi kauppakamarin perjantaisessa tiedotteessa pitävänsä hämmästyttävänä, että nuori voi läpäistä tänä päivänä peruskoulun ymmärtämättä esimerkiksi  kuluttajalainojen käänteisen koron kokonaishintaa”.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005987126.html

Itselläni ei ole "hajuakaan" mitä tarkoittaa  ”kuluttajalainojen käänteisen koron kokonaishinta”.

"Käänteinen korkokäyrä viittaa tilanteeseen, missä lyhyiden korkojen tuotto nousee pitkien korkojen tuottoa suuremmaksi. Tavallisesti pitkät korot tarjoavat lyhyitä korkoja parempaa tuottoa."
-Kauppalehti

Monimutkaisesti sanottu, mutta ehkä käänteinen korko viittaa tähän ilmiöön.

Kuka osaa (nyt) sanoa, että kirjoitetaanko sana ”E/euro” isolla vai pienellä kirjaimella?. Taustaksi sen verran että mulla oli silloin 2001/2002 itsepalvelukoppareita posteissa (mummoilla toimivia) ja tuli tietenkin tarve uusia kaikki ohjeistus ym. Soitin Suomen pankkiin ja kysyin asiasta, sieltä vastattiin ”että eivät he sitä tiedä”. Lupasivat selvittää ja palata minulle, mitään ei koskaan kuulunut. Päätin kuitenkin että meni syteen tai saveen, niin kirjoitan sen isolla kirjaimella. Eli menikö se syteen vai saveen?.

Valuuttayksiköt kirjoitetaan pienellä, eli siis dollari, euro jne. Myös jos €-symboli ei ole käytettävissä, niin tilalla käytetään pientä e-kirjainta.

Ja selvyyden vuoksi valuuttakoodit kirjoitetaankin sitten isoilla kirjaimilla: euro EUR, Ruotsin kruunu SEK, Tanskan kruunu DKK, Venäjän rupla RUB ja Pohjois-Korean won KPW.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/ISO_4217

Osaako joku enemmän kouluja käynyt kertoa mikä merkitys hakassulkeilla on, eli missä tapauksessa niitä käytetään. Esim. mikä merkitys niillä on seuraavassa lauseessa. Teksti Iltalehdestä. Joskus olen nähnyt niitä käytettävän kaarisulkeiden sisällä olevassa tekstissä? Johtaja Nyman voisi olla oikea henkilö vastaamaan kysymykseen.

[Venäjälle koituvat] ongelmat ovat jo näkyviä, mutta kesän aikana ne vain vahvistuvat eri sektoreilla: kuljetuksessa, lääkkeissä, jopa maataloudessa. Kukaan ei vain ajatellut näin suurta mittakaavaa.
 
Ps. onko johtaja suurijohtaja? vai kenties harhaanjohtaja?. Jos kyseessä on toimitusjohtaja niin herää kysymys että mitä se Mikko oikein toimittaa?, ennenhän hän [pää]toimitti vrLeaks sivustoa https://vrleaks.wordpress.com/ Mutta kun Mikko oli saanut toimitettua kaikki VR:n hämärähommat päivänvaloon ja asianosaisille kengänkuvan pers******.  niin sivusto siirtyi lepotilaan odottamaan uusia seikkailuja.    

Kielitoimiston ohjepankki (http://kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/2510/ohje/48) auttaa:

Hakasulkeita eli merkkejä [ ja ] käytetään kaarisulkeiden asemesta erikoistapauksissa. Hakasulkeet kirjoitetaan kiinni tekstiin, jota ne ympäröivät, mutta irti edellä ja jäljessä olevasta tekstistä.

Hakasulkeita käytetään seuraavissa tapauksissa:

• Kaarisulkeiden sisällä oleva toinen sulkeissa oleva ilmaus merkitään selvyyden vuoksi hakasulkeisiin:

    EU teki päätöksen maaliskuussa (mukana oli myös OPEC [öljyntuottajamaiden järjestö]).

• Hakasulkeilla lainauksen sisällä osoitetaan lisäystä tai kommenttia, jonka kirjoittaja tekee alkuperäiseen tekstiin:

    ”Juuri sinä vuonna [1998] taisimme viettää talomme 50-vuotisjuhlaa.”

    He lähtivät Askimista [kunta Oslon itäpuolella, suom. huom.] kohti Bergeniä.

• Sanan ääntöasu kirjoitetaan sanakirjoissa hakasulkeisiin:

    Magyar [mɒdjar]

    airedalenterrieri [airedalenterrieri tai eədeilinterrieri]

Kiitos Heikki. Tuostahan asia selviää. Ja hakassulkeiset voivat olla tosiaan kaarisulkeisten sisällä ja niin pitääkin olla.

Tiedätkö tuttujen sanojen oikeat merkitykset? Tee kiperä kielitesti –10 oikein on jo kiitettävä tulos
Yllättävän kiperä kielitesti kertoo, tiedätkö oikeasti sanojen merkityserot.

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008847021.html     Mulla 10/12

Kumpi on oikein kirjoitettu?
 
Tässä testissä pärjäävät vain äidin­­kielen taiturit  Alun perin vai alunperin? Sydämessä vai sydämmessä?
 
https://www.is.fi/viihde/art-2000009330617.html  Itselle tuli tulos 10/12