Suomella on halu päästä Moskovan rataverkosta eroon ja siirtyä eurooppalaiseen verkkoon. Pohjoiseen voisi tulla eurooppalaisia matkustajia vaikka yöjunilla Berliinistä.

Katsotaan nyt mikä on uuden selvityksen kustannukset kun se valmistuu. En yhtään ihmettelisi että kustannukset alenesivat. Kun tästä vaihdoksesta on tullut sotilaallisen liikkumisen juttu.

Tämän hetken liikennetilanne ei muutu, oli raideleveys mitä tahansa.

Kustannukset ovat aivan helvetin suuret, jos kaikki muutettaisiin eri raideleveydelle. Kuka nuo maksaisi?

Voitaisiin sen verran tulla vastaan ja kokeilla että tehtäsiin nelikiskorata vaikka Torniosta Raaheen ja Kolariin (yhteys myös Kemin sellutehtaalle) ja katsoa paljonko se liikennemäärä nyt sitten kasvaakaan, haittaamatta suomalaisia kuljetuksia.

Pohjoisesta aloittaminen, ihan sama mitä maata katsoo, on myöskin siinä mielessä huono perustelu että ei noita ihmisiä ja teollisuutta tuonne yhtäkkiä ilmesty monin verroin lisää vaikka rata rakennettaisiinkin.

Niin kuin tuossa selvityksessäkin on kuvailtu, niin rataverkon raideleveyden osittainen muuttaminen käytännössä rikkoisi rataverkon kokonaisuuden ja jakaisi sen erillisiin osiin. Siitä seuraisi hyvin monenlaisia ongelmia, kun rataosalta toiselle ei enää pääsisi liikennöimään ainakaan ilman telinvaihtoa tai vaihtuvaraideleveyksistä kalustoa (vaihtuvaraideleveyksinen kalusto on kallista ja ei teknisesti kovin kypsää vielä ainakaan tavaravaunujen osalta).

Muut vaihtoehdot ovat sitten täysin uusien ratojen rakentaminen normaaliraideleveydellä tai koko rataverkon muuttaminen normaaliraideleveydelle. Jälkimmäinen maksaisi selvityksen mukaan suorina radanrakennuskustannuksina 5,5 miljardia euroa ja kestäisi 3 vuotta. Sen lisäksi olemassaolevan kaluston telien vaihdosta jouduttaisiin maksamaan yli miljardi. 3 vuoden rakentamisajan liikenne olisi tietysti enemmän tai vähemmän poikki, mistä tulisi isoja kustannuksia esim. elinkeinoelämälle.

Toivottavasti ei ihan muutamaan vuoteen vielä, kun ajattelin tuon 11 tuntisen kokea vielä kunhan seuraavan kerran reissaan tuonne päin.

Vähän historiallista perspektiiviä (26.4.1915) :

"Ruotsalais-venäläinen ystävyys on äskettäin ilmennyt hyvinkin selvässä muodossa.
Tukholmassa pidetyssä neuvottelussa, jossa oli kysymyksessä ruotsalaisen ja suomalaisen rautatieverkon yhdistäminen, juhlittiin venäläisiä edustajia (joukossa oli myös joitakin suomalaisia rautatiemiehiä).
Sen jälkeen ruotsalaiset kutsuttiin Oulussa pidettäviin kemuihin, koskapa Torniota ei pidetty riittävän turvallisena.

Vaikka pidot olivat Suomessa, käsitettiin ne kuitenkin kokonaan ruotsalais-venäläiseksi asiaksi, ja merkiksi siitä Venäjän ja Ruotsin liput liehuivat johlassa rinnakkain veljellisessä sovussa.
Väkijuomakiellosta huolimatta sampanja ja muut väkevät olivat virranneet valtoiminaan.

Eräitä kaupunginpomoja oli kehoitettu saapumaan asemalle vieraita tervehtimään, mutta kun heistä ei siellä sen koommin välitetty, he laputtivat noloina ja harmistuneina kotiin."

Tekla Hultin  Päiväkirjani kertoo II 1914-1918 s. 132 (Sanatar Hki,  1938)

Tästä raideleveysjustahan tehtiin 2022 edellinen LVM selvitys (http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10811.msg108888.html#msg108888) jossa torpattiin. Joten nyt muuttunut Naton takia mielipide joten luulen että tällä kertaa tulee ulos että ainakin TEN-T radat muutetaan eurooppalaiseksi.

Hauska sattuma että liikenneministerin esityksessä oli sama aloituspaikka eli pohjoinen.

Resiinassa nro 3/1991 on Timo Lehtosen ansiokas artikkeli 'SVR:n vaunujen telit'. Siinä hän käy läpi kaikki tunetut telimallit telien luokittelun alusta niiden luokittelun loppuun, ja vähän ohi kumpaankin suuntaan.

SVR ilmeisesti tunsi tarvetta ottaa käyttöön vakioidut telimallit samaan tapaan kun oli luokitellut akselitkin.  Ennen tämän luokittelun alkua oli käytössä ilmeisesti erilaisia enemmän tai vähemmän satunnasia telimalleja. Tuossa luokittelussa esiintyivät nykysin tunnetut telimallit 1-16, joista matkustajavaunuilla oli etuliite A ja tavaravaunuilla K. Esim. K5, A6.

Kirjoitus esittelee telimallit, mutta malleista 1 ja 2 kirjoittaja ei ole löytänyt varmoja dokumentteja, ja esittää joitakin arvailuja. Samalla hän esittää usein toistuvan käsityksen siitä, että tarkastusvaunu 7008/8/80 muunnettiin 3-akselisesta telivaunuksi vuonna 1899. Todellisuudessa vaunu oli saanut ensimmäiset telinsä jo vuoteen 1885 mennessä. Vuonna 1899 vaunu sai uudet telit.

Muuten, kirjoituksen lopussa oleva archbar-telin piirustus on ylösalaisin.

Muuten II: Senaatinavaunun B/A40 teli näkyy olleen samanlainen kuin aiemmin mainitun vuoden 1896 Ggk:n teli. Ks.
http://vaunut.org/kuva/152701

Todella hyvää materiaalia mielipiteen muokkaukseen. Gävlen satama ja ratayhteys Göteborgiin hienosti esitettynä mutta kaikki länsirannikon satamat Vaasan eteläpuolella jätetty animaatiosta pois. Perämeren kierros tekee ilmeisesti vientituotteista ympäristöystävällisempiä vaikka siihen aikaa kuluukin ja yksittäiset kontit tuodaan Haaparantaan kumipyörillä.

Jällivaara-Kolari taitaa olla SSABn toivelistalta. Amerikkalaiset ovat rakentaneet rautarikasteen siirtokuormausasemia Suurille Järville jo yli sata vuotta sitten joten se ei sinänsä vaadi raideleveyden muutoksia. Maanpuolustusta ja huoltovarmuutta tuo hanke hyödyttää vain jos rataa jatketaan Kolarista Kuusamon kautta Kontiomäelle.