Resiina-keskustelu

Teräskela aiheutti veturin suistumisen raiteilta Kälviällä

Yksinäinen matkustajajunan veturi törmäsi teräskelaan ja luiskahti raiteilta Kälviän Peltokorvessa, Matkanevan kohdalla keskiviikkona kahdentoista aikoihin. Juna oli tulossa etelän suunnalta täydellä vauhdilla. Jarrutus ei auttanut.
Silminnäkijän mukaan ”rytinä ja jytinä oli hirveää”.

VR:n mukaan teräskela oli tippunut raiteille edellisen tavarajunan kyydistä. Vastaavaa tapahtuu todella harvoin, sillä lastaukset pyritään tekemään ja tarkastamaan huolella.

Itäisellä raiteella liikkunut, noin 84 tonnia painava veturi jäi luiskahtamisen jälkeen kallelleen seisomaan. Se ei kaatunut.

Junaliikenne pysäytettiin hetkeksi myös läntiseltä raiteelta. Matkustajaliikenne palautui läntiselle raiteelle iltapäivän aikana. Busseja ei tarvittu.

Tutkimukset ovat käynnistyneet. Veturin ja onnettomuuskohdan kiskojen kunto tarkistetaan.
http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/408832/Ter%C3%A4skela-aiheutti-veturin-suistumisen-raiteilta-K%C3%A4lvi%C3%A4ll%C3%A4

Kyseessä jokin Sr1: https://www.instagram.com/p/BDSre-anvtB/

Jos oikein katsoin niin Ic50 on ohittanut paikan 10min aikaisemmin. Onko tässä lie toinen raide kuinka kaukana kun ilmeisesti Ic50 ei ole havaittu sitä kelaa.

"Jarrutus ei auttanut."

Mitenköhän toimisi kiskoja vasten painuvat kumitassut, joiden varaan veturi osittain nousisi hätäjarrutuksessa?

Luultavasti hyvin, mutta eivätkö kiskojarrut hoida saman homman vielä paremmin? Kumihan olisi tarpeen kitkan lisäämiseksi, mutta voiko kumin kitkakerroin mitenkään olla suurempi kuin kiskojarrujen magneetin muskelit?

Noniin sattuu sitä raitellakin ja kyllä teräskela on lethaalimpi kuin muutama paperipaali. Huonolla tuurilla kela olis voinut tulla matkustajajunasta sisään jos olis pudonnut junien kohdatessa. Turha syytellä autoja kokoaikaa kun junat yhtä vaarallisia.

Toki olisihan huonolla tuurilla Kela voinut pudota vaikka jonkun aseman laiturille aiheuttaen ison vaaran tai alikäytävän kohdalle. Toki mielessä pyörii entä jos siihen olisikin esim Pendolino törmännyt täyttä vauhtia niin huonolla tuurilla olisi käynyt huonosti.

Kumin kitka on parempi. Mutta kumi sulaisi ja/tai syttyisi palamaan kitkan aiheuttamasta kuumuudesta. Tämä on johtanut pääasiassa metallisten kitkapalojen käyttöön jarruissa.

Junat yhtä vaarallisia? Jollain asteikolla tietysti vaarallisempiakin, mutta miten on toteutuneiden onnettomuuksien laita?

Mainitse, Janne, muutama onnettomuus Suomen rautateiltä viimeisen 15 vuoden ajalta, jossa on ihmisiä menehtynyt.

Samalla aikavälillä maantieliikenteesä on kuollut Suomessa noin 5000 henkilöä.

Oletko ihan vakavissasi?

Junan alle kuolee ihmisiä lähes viikoittain, mutta jostain syystä niitä haluta tilastoida samaan tapaan kuin tieliikenneonnettomuuksia.

Myös tieliikenteen "onnettomuuksista" noin kolmasosa on tahallisia alle jäämisiä, mutta jostain syystä niistäkään ei haluta käyttää oikeaa nimitystä. Ei edes karmeimmista tapauksista, joissa äiti ajaa tahallaan lapsineen raskaan bussin alle vaan nekin merkitään tilastoon onnettomuuksiksi.

Junaliikenteen onnettomuudet olisi syytä muutoinkin tutkia liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimesta, jollon saisimme puolueetonta tietoa onnettomuuksien syistä ja niiden välttämisestä. Varmasti esiin nousisi nopeuksien rajoittaminen ja erilaiset tekniset ratkaisut. Myös rautatiealueille pääsyä tulisi rajoittaa.

Kälviän tapaukessa vaikuttaisi siltä, että kuorman varmistaminen on laiminlyöty törkeästi. Maanteillä tuollaisesta olisi tarjolla jo (ehdollista) vankeutta. Saapa nähdä ottaa Onnettomuustutkintakeskus tämän tutkittavakseen. Suuronnettomuuden vaara on ollut ilmeinen.

Täysimittainen kela painaa sen 25 tonnia, tekisi varmasti kunnon tuuletusaukon radanvarressa olevaan taloon jos siihen osutaan nopeudella 140 km/h.

Eipä nuo kelat taida olla kiinni millään, vaan niiden kuuluisi pysyä paikallaan ihan omalla painollaan. Siksi tapaus vaikuttaakin hyvin ihmeelliseltä.

Tässä itse sanot, että tieliikenneonnettomuusksista n. 33% on itsemurhia tai niiden yrityksiä ja rautatieonnettomuuksista lähes 100%, eli tapahtuu "lähes viikottain".

Kelat ovat vaunun päällä muistaakseni kaareva pinta vaunun lattiaa kohti siten, että kelan molemmilla puolilla on ikäänkuin stopparit pitämässä kelaa paikallaan. Jos toinen näistä stoppareista hajoaa, etenkin taaimmaisena vaunussa ollessaan, voi teräskela ehkä päästä liikkeelle?

Joko stopparit pettäny tai lastattu väärin taitaa olla vaihtoehdot.

Tämä Ilari Eskelisen vorkissa julkaisema kuva toimii aika hyvänä mallikuvana puheenaiheesta:

(http://kuvat.vaunut.org/0b76a6adcbb5b20a3ab558eb973d0e09.jpg)

Sen verran tosin tymäkkää tekoa nuo "stopparit", että todennäköisemmin kelan alle on jäänyt jokin kappale tai kelan muodossa on ollut epäsäännöllisyyttä niin, että kela on matkan aikana kaatunut kyljelleen ja pudonnut. Tässä tapauksessa olisi kuitenkin kyse todella törkeästi lastausvirheestä, koska kela olisi väistämättä ollut silminnähden vinossa jo heti kun se on vaunun päälle asetettu.
Kelan murtuminen lienee poissuljettu mahdollisuus, koska kyse tosiaan on kelasta, ei säteen suuntaan yhtenäisestä lieriöstä.

Luonnossa noita vaunuja useinkin tarkastelleena näyttäisi sivuttaissiirtymää ehkäisevän eräänlaiset hampaat, etäisesti kaivinkoneen kauhan hampaiden koko- ja vahvuusluokkaa olevat. Ne ovat ilmeisesti jousikuormitteiset eli kelan alle jäävät painuvat piiloon.

Näyttäisi siltä, että kelan pudottaneesta T55002:sta on Rauniossa poistettu vaunu tai vaunuja (eli heti kun tieto onnettomuudesta tuli):

http://julia.dy.fi/timetables?s=55002&d=23.3.2016

Tai sitten Härmän r.3, koska aikatauluun ei ole kirjautunut Härmän lähtöaikaa. Rauniossa on vain pääkulkutie ja kohtausraide.

VR Transpointin vaunukuvasto kertoo kelavaunusta (uusi malli):

Vaunu on varustettu teräsrakenteisilla kelakehdoilla, joissa on kelojen sivuttaissiirtymisen estävät tukivivut (8 kpl/kehto) ja joiden toiminnan kuormatut kelat säätelevät. Vaunun kelakehtojen päihin on kiinnitetty romunkuljetussäiliöiden kuljetusta varten sivuttaisliukumisen estävät tuet (3 x 4 kpl/vaunu).

Vaunun viidessä kelakehdossa voidaan kuljettaa kuumia teräskeloja, joiden lämpötila kuormausvaiheessa voi olla +600 °C

Ja vanha malli:

Vaunu on varustettu teräsrakenteisilla kelakehdoilla, joissa on kelojen sivuttaissiirtymisen estävät tukivivut (10 kpl/kehto) ja joiden toiminnan kuormatut kelat säätelevät. Vaunun kelakehtojen päihin on kiinnitetty romunkuljetussäiliöiden kuljetusta varten sivuttaisliukumisen estävät tuet (2 x 6 kpl/vaunu).

Tuossa näkyy Seinäjoen kohdalla lukevan juna kokoonpano: vaunujen otto tai jättö. Tiedä sitten mitä siellä on tehty

Mutta pysähdysaika on ollut vain viisi minuuttia, eli siinä tuskin on ehditty tehdä muuta kuin kuljettajan vaihto.

Usein myöhästymiskoodeja merkitään vain isojen asemien kohdalle, vaikka varsinainen myöhästyminen olisi tapahtunut jo aiemmin.

Minua ainakin kiinnostaisi nähdä veturin vauriot kun se on törmännyt 16-25 tonninkelaan, ilmeisesti puskin on ottanut iskun vastaan. Kausalassa taas betonipalkki lensi varaston seinästä läpi.

Noinhan sen täytyy muuten ollakin, kun Rauniossa on järjestetty kohtauksia myös myöhemmin päivällä.

Onko aamulla jo myöhäistä jonkun käydä Härmässä katselemassa, mitä vaunulle kuuluu?
Tai voisiko joku osaava katsella, millainen juna on käymässä Härmästä hakemassa vaunua pajalle korjattavaksi?

Tossa tulikin jo monelta huoli "entä jos" kela olisi pudonnut pahemmassa paikkaa ja minulle oli yllätys että ne voivat painaa jopa 25t/kpl. Mun piikkini olikin osoitettu sitä kohtaa, että niin moni sanoo että junakuljetuksissa tämän ei pitänyt olla mahdollista.. toi että se putoaa ilman henkilövahinkoja on jo helvetin vakava juttu. Kuskia en ala syyttämään, en missään nimessä, toiminut vaan järjestelmän osana ja luottanut että kyllä se kyydissä pysyy. Mieleen tulee epäillä ilkivaltaa?

Kimmo kaipaili viimeisen 15v aikana tapahtunutta hengen vaatinuttu junaonnettomuutta? Kelpaako työturvallisuusrikos?
http://www.turvallisuustutkinta.fi/.../joensuunratapihalla2.2.2007.html (http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2007/c12007rvaihtotyoonnettomuusjoensuunratapihalla2.2.2007.html) Olen samaa mieltä muitten kanssa että tasoristeysonnettomuudet ja itsarit lasketaan myös.

Olen lähes varma siitä, että tässä keississä on jotain hämärää, koska ei se kela vaan kertakaikkiaan voi sieltä kehdosta lipsahtaa ulos.

Vaunu(t) haetaan tänään Härmästä pois:

VET 11728 Kokkola-Härmä: http://julia.dy.fi/timetables?s=11728&d=24.3.2016
T 58086 Härmä-Seinäjoki asema: http://julia.dy.fi/timetables?s=58086&d=24.3.2016

Pitääpä käydä katsomassa..  :)

Jos kelajunan joutuu törmäyskurssille vastaan tulevan tavarajunan kanssa niin hyppäisin penkalle vaikka vauhtia olisi 90 km/h, koska kelat tekee selvää Sr1:stä, parempi ottaa riski ja juosta riittävälle etäisyydelle. Sr1 osoittanut jo sen turvallisuuden Jokela, Jyväskylä, Suonenjoki ja Siuro, helvetinmoinen loukku on.

// lainaus korjattu ja linkki lyhennetty

Todella hämärältä vaikuttaa tämä tapaus. Voiko sabotaasi tulla kyseeseen, onko se edes teknisesti mahdollista?

Kävin katsomassa ja tällainen juna sieltä lopulta tuli: http://vaunut.org/kuva/109408?tt=1&i1=Dv12&i2=2712

Kuulin sellaista juttua, että radalle tipahtanut teräskela olisi ollut jotain pienempää mallia kuin täysimittainen 16-25 tonninen. Saattaisi olla hyvinkin mahdollista, koska sellainen iso kela ei noin vaan lähde itsestään menemään. Liekkö sitten Sim-vaunusta jollain tavalla tipahtanut.

Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut tämän tapauksen tutkinnan. Hyvä niin.

http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/aloitetuttutkinnattiedotteet/r2016-02veturintormaaminenraiteellaolleeseenrainakelaanmatkanevalla23.3.2016.html

Mitähän tuo rainakela tarkoittaa? Äkkinäinen yhdistäisi elokuviin, mutta taitaa olla SSAB:n tuottama raina.

Miten olisi ankkuri viimeiseen vaunuun ja pölkkyihin säännöllisin välein teräslenkkkejä,  joihin tarttua?

Raina on rullalla olevaa kohtalaisen ohutta materiaalia. Elokuvamaailmassa sana alun perin viittasi filmin fyysiseen olomuotoon,  ei sisältöön. Vastaavasti metalliraina on korkeamman jalostusarvon tuotteiden raaka-ainetta. Raahessa tehdään bulkkia eli teräsrainaa,  joka sitten Hämenlinnassa jatkojalostetaan tuotteiksi.

Oletan, että tämä on vitsi, mutta siltä varalta että ei ole, voi miettiä mikä on liikkuvan junan liike-energia ja mitä em. skenaariossa tapahtuisi.

Yksi tommonen on siis rahnakela ja lähtenyt irti kiinnityksistään.

(http://i00.i.aliimg.com/img/pb/256/122/364/364122256_298.jpg)

Mikä on yksinäinen matkustajajunan veturi?  ;D

Esimerkkejä on lukuisia:

-Hv3-muistomerkki nuorison kiipeilytelineenä
-Hr1 linjalla
-Dr13 (ex-Hr13) joka kokee eroahdistusta vaihtaessa itseään Valtsu-rungon päästä toiseen,
-Veturi joka kuljettajan läsnäolostakin huolimatta kaipaa siitä hyvää huolta pitänyttä koneapulaista
-Matkustajajunaa nuorena vetämään päässyt veturi joka muistelee aikaa kun nokka kiilsi pestynä ilman tarrojakin
-Mikä tahansa veturi joka kaipaa nykytyössään aikaa jolloin sai palvella matkustajia
-Eräs Hr11-sarjan veturi konepajan pihalla

Havaitsimme eilen kollegan kanssa Kokkolan asemalla pyörähtäessämme siellä Sr1 3036:n, jonka virroittimet oli laskettu alas ja toinen niistä oli ottanut hieman osumaa johonkin. Veturi on siis lähes sataprosenttisella varmuudella osallinen tähän onnettomuuteen.

Härmän asemalla käydessämme sieltä löytyi yllättäen vielä kuusi tavaravaunua raiteelta 4. Vaunut ovat etelästä päin lukien: 3x Shmmn-tw + Shmmn + Shmmn-tw + Shimmn. Nyt asemalla ei siis voida suorittaa raakapuunlastausta, sillä vaunut tukkivat neljännen raiteen missä vaunuja kuormataan.

Ja nyt tuo tutkinta on valmistunut ja raportti julkaistu. Samalla onnettomuustutkintakeskus on antanut 3 suositusta.

http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/...kolmeuuttaturvallisuussuositusta.html (http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2017/02/matkanevalla23.3.2016tapahtuneenveturintormayksestaterasrainakelaankolmeuuttaturvallisuussuositusta.html)

http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/..._Tutkintaselostus.pdf (http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2016/hYUXQiDdP/R2016-02_-_Tutkintaselostus.pdf)

// linkit lyhennetty

Otkesin raportti on mielenkiintoinen katsaus noihin niin tuttuihin kelajuniin. Tunnustan, etten ole tiennyt tuollaisten rainakelojen koistuvan kapeista suikaleista eli rainoista.

Raportissa myös kerrottiin onnettomuuspaikalle tulossa olleesta VAK-junasta, jossa lastina mm. klooria. Vieläkö klooria kuljetetaan säiliövaunuissa vai olisiko kyseessä jokin säiliökonttikuljetus? Kloorin käyttöhän on pudonnut pieneen murto-osaan entisestä, kun selluteollisuus ei enää sitä käytä. Kumipyörillä sitä kulkee jonkin verran kaasupulloissa.

Luultavasti kyseessä on ollut säiliökontti. Viimeinen suomalainen kloorisäiliövaunu on ollut jo monta kymmentä vuotta museossa.

Nyt kyllä kaipailen kovastikin lisätietoja. Ja etenkin siitä, milloin viimeiset kloorikuljetukset nimen omaan kloorin kuljetukseen tarkoitetuilla säiliövaunuilla (Sfc, Sol, Sok, ...) suoritettiin. Ja mitä ymmärät viimeisellä säiliövaunulla,

Meinasin sitä, että ei nykyään ole jäljellä kuin yksi vaunu joka sekin on jo ollut kymmenkunta vuotta museossa. Kerro sinä enemmän liikenteestä, kun kerran tiedät.

Eikös kloorivaunuilla liikennöity ainakin hyvin lähelle vuosituhannen vaihdetta - 1997 on ainakin vielä mennyt.

Tällä vuosituhannella on klooria kuljeteltu juurikin nestekonteilla Ykspihlajaan. En tiedä meneekö enää kun Kokkolan konttikuljetukset ovat jos ei loppuneet, niin ainakin supistuneet.

Onnettomuustutkintakeskuksen raportti vuoden 1996 ja 1997 teollisuusraiteilla tapahtuneista vaaratilanteista pitää sisällään useamman kloorivaunujen vaaratilanteen vuodelta 1997 eli ainakin vielä silloin niitä kulki. Toki volyymit oli jo murto-osa siitä, mitä 80-luvulla käytettiin.

http://www.onnettomuustutkinta.fi/fi/index/tutkinta...tapahtuneetjunanvaunujensuistumiset.html (http://www.onnettomuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne1997/c151997ryksityisraiteillavuosina1996ja1997tapahtuneetjunanvaunujensuistumiset.html)

// linkki lyhennetty