Kestänee kauan ennen kuin merkittävä liikenne idän suuntaan aukeaa jos aukeaa koskaan.
Siihen asti Suomi on eräänlainen pussinperä Euroopan rataliikenteelle. Vaikea ymmärtää kalliita  investointeja.

Mun mielestä tää on aika moinen yleistäminen. Ei mulla ole ainakaan halua vaihtaa raideleveyttä, kun se ei ainakaan tuo mitään muuta kuin kustannuksia.

Kyllä ne matkustajat Berliinistä tulee lentäen Lappiin niinkuin tähänkin asti. Muutama matkustaja ei ainakaan ole mitään matkustajavirtaa.

Ja niinkuin sanoin niin tehdään testiksi pari nelikiskorataa ja niiden kokemuksien perusteella päätetään onko järkeä maksaa älyttömiä summia kaventamisesta.

Suomella on halu päästä Moskovan rataverkosta eroon ja siirtyä eurooppalaiseen verkkoon. Pohjoiseen voisi tulla eurooppalaisia matkustajia vaikka yöjunilla Berliinistä.

Toivottavasti ei ihan muutamaan vuoteen vielä, kun ajattelin tuon 11 tuntisen kokea vielä kunhan seuraavan kerran reissaan tuonne päin.

Jos miettii mitä radan raideleveyden muuttaminen vaatii, eli muun muassa kaikkien betonipölkkyjen vaihtamisen uusiin, puupölkkyjen kiskonkiinnitysten siirtämisen tai koko pölkyn vaihtamisen sekä vaihteiden uudelleenkokoamisen, niin se on hyvin kallis hanke väkisinkin.

Katsotaan nyt mikä on uuden selvityksen kustannukset kun se valmistuu. En yhtään ihmettelisi että kustannukset alenesivat. Kun tästä vaihdoksesta on tullut sotilaallisen liikkumisen juttu.

Tämän hetken liikennetilanne ei muutu, oli raideleveys mitä tahansa.

Kustannukset ovat aivan helvetin suuret, jos kaikki muutettaisiin eri raideleveydelle. Kuka nuo maksaisi?

Voitaisiin sen verran tulla vastaan ja kokeilla että tehtäsiin nelikiskorata vaikka Torniosta Raaheen ja Kolariin (yhteys myös Kemin sellutehtaalle) ja katsoa paljonko se liikennemäärä nyt sitten kasvaakaan, haittaamatta suomalaisia kuljetuksia.

Pohjoisesta aloittaminen, ihan sama mitä maata katsoo, on myöskin siinä mielessä huono perustelu että ei noita ihmisiä ja teollisuutta tuonne yhtäkkiä ilmesty monin verroin lisää vaikka rata rakennettaisiinkin.

Niin kuin tuossa selvityksessäkin on kuvailtu, niin rataverkon raideleveyden osittainen muuttaminen käytännössä rikkoisi rataverkon kokonaisuuden ja jakaisi sen erillisiin osiin. Siitä seuraisi hyvin monenlaisia ongelmia, kun rataosalta toiselle ei enää pääsisi liikennöimään ainakaan ilman telinvaihtoa tai vaihtuvaraideleveyksistä kalustoa (vaihtuvaraideleveyksinen kalusto on kallista ja ei teknisesti kovin kypsää vielä ainakaan tavaravaunujen osalta).

Muut vaihtoehdot ovat sitten täysin uusien ratojen rakentaminen normaaliraideleveydellä tai koko rataverkon muuttaminen normaaliraideleveydelle. Jälkimmäinen maksaisi selvityksen mukaan suorina radanrakennuskustannuksina 5,5 miljardia euroa ja kestäisi 3 vuotta. Sen lisäksi olemassaolevan kaluston telien vaihdosta jouduttaisiin maksamaan yli miljardi. 3 vuoden rakentamisajan liikenne olisi tietysti enemmän tai vähemmän poikki, mistä tulisi isoja kustannuksia esim. elinkeinoelämälle.