Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Knoppiketju  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 6 7 [8] 9 10 ... 58 | Siirry alas Tulostusversio
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2434


« Vastaus #175 : Marraskuu 17, 2009, 17:11:40 »

50-60-luvuilla julkaistiin pari painosta VR:n vetokalustoesittelyä, ilman kuvia, A4, pahvikannet, joku vuosi oli keltainen kansi. 1962 poistui kolme sarjaa Hk2, Vk2 ja Vk5. En voi tämänviikkoisessa sijaintipaikassani tarkastaa julkaisujen tarkkoja nimiä enkä päiväyksiä, mutta tämä ehkä voisi olla vinkki jollekin...
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2434


« Vastaus #176 : Marraskuu 17, 2009, 23:12:34 »

Vihreä tietysty höyryvetureille, keltainen taisi sisältää dieselit. Jos ei kukaa muu ei kerkiä, niin voin viikon päästä laittaa tänne jonnekin mainittujen sarjojen viralliset hylkäyspäivät.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2434


« Vastaus #177 : Marraskuu 17, 2009, 23:22:21 »

Wikipedian artikkelista näkee junalautat Suomesta ulkomaille. Mutta oli niitä jokunen sellainenkin, joka liikennöi kokonaan Suomen sisällä. Ei ne kovin isoja olleet ja junalossi tai junalotja voisi olla kuvaavampi ilmaus. Mainitse kolme reittiä, jolla on ollut säännöllistä liikennettä. Linnakesaarille vietiin kalustoa satunnaisin kuljetuksin, joten niitä ei lasketa mukaan eikä muitakaan kertaluonteisia kuljetuksia. Mielessäni on kolme reittiä, mutta saattaa niitä olla muitakin. Näistä yhdellä kuljetettiin matkustajajunakalustoa, yhdellä VR:n tavaravaunuja ja yhdellä yksityisiä tavaravaunuja ja joskus vetureita. Kaikki muutkin ovat tervetulleita lisiä.
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 795


« Vastaus #178 : Marraskuu 17, 2009, 23:51:45 »

Aloitetaan sitten listan teko:

Porissa oli Rosenlew & Co:lla Kokemäenjoen yli jonninmoista sisäistä rahdin kuljetusta, olikos Paraisillekin (Turusta käsin ?) kuljetusta (VR-vaunuja ?) ja sitten ehkä kysymykseen tuleva erikoisuus, eli Helsingin (Sörnäisten) ja Kulosaaren välillä 1000 mm sähkömatkustajavaunuja kuskannut jäävahvisteinen lautta.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1411


« Vastaus #179 : Marraskuu 18, 2009, 00:18:35 »

Hieman huonosti tulee tämä kommentti tuohon Eljaksen kysymyksen väliin. Mutta kuinkahan usein noita, Mikan selailemaa;  "kalusto-luetteloita" ilmestyi? Omana havaintona höyrykaluston painos vuodelta 1954, dieseleiden osalta vuodelta 1957 ja 1962, 1.1.1971 ilmestynyt luettelo käsitti, samoissa kansissa, höyry-, diesel-, sähkö- ja pienkaluston (tosin Sr1-vetureista vain tek.tiedot 27:n tilatun veturin osalta).
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2434


« Vastaus #180 : Marraskuu 18, 2009, 02:36:33 »

Jorma Rauhala listasi heti kaksi oikein: Porin Rosenlewin lautan (luulin sitä vaikeimmaksi) ja Sörnäisten-Kulosaaren sähkömatkustajavaunujen junalautan. Ei tuo kolmaskaan mikään huono veikkaus ollut, oikea nurkka Suomesta löytyi eli Turusta se lähti. Kun JR on jo aiemminkin voittanut niin ollaan nyt vähän vaativaisempia ja annetaan vielä muillekin mahdollisuus: Lautta otettiin käyttöön 1949 ja siihen mahtui kuusi vaunua. Kuvitettu artikkeli oli jossain tiilialan lehdessä 1949 (Tiili tai Tiiliteollisuus, onpa muisti mennyt hataraksi).
tallennettu
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 543


« Vastaus #181 : Marraskuu 18, 2009, 09:16:58 »

Omien (tarkistamattomien) tietojeni mukaan makuuvaunuliikennne  Ruotsiin alkoi 29.5.1960. Rovaniemen P63:ssa (lähtö Helsingistä klo 19.30) olevat Haaparannan vaunut kytkettiin junasta irti Kemissä, jatko P633, tulo-aika Tornioon 10.20., H633 lähti Torniosta 10.55. ja saapui Haaparantaan 10.01., veturin ympäriajo ja H634 klo 10.10. lähtö Tornioon, jonne tulo-aika 11.16. Vaunujen siivous Torniossa ja jatko kohti etelää klo 19.15., Kemissä kytkeytyminen Rovaniemeltä tulevaan P64:ään ja perillä Helsingissä seuraavana aamuna klo 9.42. Liikenne loppui 25/26.9.1965, mutta esim. 7.7.1966. otetussa kuvassa Hr12 2228 on Haaparannassa perässään mm. CEm-sarjan makuuvaunu, lieneekö jossain tiedoissa pvm-virhe. Nämä tiedot ovat peräisin vuoden 2010 Nordisk Järnvägs-kalenterista.

Tarkennuksena vielä tähän Jorman viestiin: Vuoden 1959 Turisteissa (ainakin kesäturistista alkaen) Haaparannan makuuvaunu oli jo kulussa ja se esiintyy vielä vuoden 1966 Talvituristissa, joka oli voimassa 1.12.1966 - 28.2.1967.
tallennettu

Offlinessa vuodesta 1967
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #182 : Marraskuu 18, 2009, 17:04:46 »

Turusta lähtenyt "junalautta" meni Keramian laituriin Kemiölle.
Eräänlainen junalautta oli v. 1871 reitillä Karttulan Syvänniemestä Kaislastenlahteen Kallavedellä, mutta siellä kulki höyryvetoinen maantiejuna.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2434


« Vastaus #183 : Marraskuu 18, 2009, 17:36:43 »

Pekka vastasi 100% oikein. Junalautta kulki Turun sataman ja Kemiön saarella sijaitsevan Keramian (Mjösundin) tiilitehtaan välillä. Lautta on mainittu paitsi tiililehdessä (Suomen Tiiliteollisuus?) niin myös Suomen Tiiliteollisuuden historiassa (kirj. Kauko Leiponen), Nordisk Järnbane tidskriftissä 8-1949 ja ilmeisesti jossain vuoden 1949 VR:n Virallisista Tiedotuksista ja luultavasti jossain saman vuoden Rautatieliikenne-lehdessä. Resiinassa 86 eli 1-1989 oli sisällysluettelon mukaan artikkeli Suomen kiskoliikennelautoista, joten varmaan sielläkin. Vuoden 1871 "junalautta" voisi olla vaunukarhun edeltäjä (?). Pekka jatkaa.
tallennettu
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #184 : Marraskuu 18, 2009, 18:17:56 »

Kiitos.
Rautatiehen liittyvää sekameteliä:
1. Leskirouva
2. Joensuun Elli
3. 505/1942
4. Eetu
5. der die das Bahn
6. Mountain
7. Lintupoika
8. 1299
9. Ylim. 3. luokan kurjuri
10. Lipstonkaaminen

Hyvää matkaa!
tallennettu
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #185 : Marraskuu 20, 2009, 22:59:20 »

Haaparannan makuuvaunusta vielä: juna on Haaparannalla joka tapauksessa ennen Torniosta lähtöä, siirsi rasvaturisti Rolexiaan tai ei. Tuskin Haaparannan asemapäällikkö aikaa vaihtaa, puhumattakaan koko kuningaskunnasta.
tallennettu
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #186 : Marraskuu 21, 2009, 01:55:39 »

JR hoi! Luulen, että tiedät vastauksen ainakin ysi-kohtaan. aloita siis!
tallennettu
Markku Blomgren
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 566


« Vastaus #187 : Marraskuu 21, 2009, 02:01:25 »

6) Mountain ...on/oli nimitys 4-8-2 tai 2'D1-pyörästöisille höyryvetureille suuressa maailmassa Eli Pohjois-Amerikassa (ml. Kanada).

http://www.steamlocomotive.com/mountain/

tallennettu
Juhana Siren
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #188 : Marraskuu 21, 2009, 02:24:11 »

Kiitos.
Rautatiehen liittyvää sekameteliä:
1. Leskirouva
2. Joensuun Elli
3. 505/1942
4. Eetu
5. der die das Bahn
6. Mountain
7. Lintupoika
8. 1299
9. Ylim. 3. luokan kurjuri
10. Lipstonkaaminen

Hyvää matkaa!

Kaikkia en millään hoksaa, mutta autetaan toisia eteenpäin.

2: Muistaakseni Elli oli eräs kuuluisa vuosilipulla reissaaja, joka vietti suuren osan aikaansa junissa.

5: der die das Bahn oli Hanko-Hyvinkää-radan kansan suussa saama nimi, joka sai alkunsa siitä, kun avajaisjuhlallisuuksissa saksaksi puhuneella herralla ei ollut kielioppi oikein hallussa, vaan sana Eisenbahn sai vuoroin artikkelikseen der, die ja das.

6: Mountain on ainakin pyörästöjärjestykselle 4-8-2 (2'D1') annettu lempinimi. En tosin keksi yhtäkään suomalaista veturityyppiä, jossa olisi ollut tällainen pyörästö, ellei sitten kapearaiteisilla ole ollut (tietääkseni ei ole nykyään museokäytössä), mutta maailmalla näitä on pilvin pimein.

10: menee arvaukseksi. Kiskojen hionta? (ruots. slipstång = hiomapuikko)
tallennettu
Tapio Muurinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 152


« Vastaus #189 : Marraskuu 21, 2009, 11:57:26 »

Kiitos.
Rautatiehen liittyvää sekameteliä:
1. Leskirouva
2. Joensuun Elli
3. 505/1942
4. Eetu
5. der die das Bahn
6. Mountain
7. Lintupoika
8. 1299
9. Ylim. 3. luokan kurjuri
10. Lipstonkaaminen

Hyvää matkaa!
Eihän noita kaikkia tiedä, mutta:
1. Toijala,  2.  Elli on Elli (olen nähnytkin Joensuun junissa), 4. Vanha Ek, 5. Pekka pitkän saksan tunnilla, 7. ... vai poikue (?) 2222, 9. sieltä se rautatievirkailijan ura urkeni. 10. maaperän tutkiminen
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 795


« Vastaus #190 : Marraskuu 21, 2009, 17:41:12 »

Leskirouva on tosiaan "Toijala", mutta tarkemmin sanottuna Toijalan olikohan ensimmäinen, mutta ainakin tunnetuin asemaravintolan hoitaja. Asemaravintolaa kutsuttiin siksi Leskirouvaksi. Toijalan keskustassa on nykyään samanniminen ravintola, mutta sillä ei ole muuta yhteyttä alkuperäiseen kuin nimi. Siellä on ollut seinillä vanhoja kuvia asemasta.

Lintupoika on topparoikassa ns. lintua käyttänyt nuorukanen. Lintu on raiteennostossa käytetty paakin alustuki, joka esti paakia painumasta soraan.

Ylimääräinen kolmannen luokan kirjuri on tämänkin sivuston lukijoista moni joskus ollut, kuten kysyjä. Rautatievirkamiesten virkanimitysten yleisin aloitustaso. Toimivat laajalla rintamalla VR:llä: junasuorittajia, tavara- ja lipputoimistojen henkilökuntaa ja vaikkapa Rautatiehallituksen asiantuntijoita.
tallennettu
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 356


« Vastaus #191 : Marraskuu 21, 2009, 18:48:04 »

Kiitos.
Rautatiehen liittyvää sekameteliä:
1. Leskirouva
2. Joensuun Elli
3. 505/1942
4. Eetu
5. der die das Bahn
6. Mountain
7. Lintupoika
8. 1299
9. Ylim. 3. luokan kurjuri
10. Lipstonkaaminen

Hyvää matkaa!
Eihän noita kaikkia tiedä, mutta:
1. Toijala,  2.  Elli on Elli (olen nähnytkin Joensuun junissa), 4. Vanha Ek, 5. Pekka pitkän saksan tunnilla, 7. ... vai poikue (?) 2222, 9. sieltä se rautatievirkailijan ura urkeni. 10. maaperän tutkiminen


3. http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1942/19420505
5. der die das Bahn liittyy muistaakseni Hangon rataan. Olisiko määreiset artikkelit mainittu radan avajaispuheessa. Jaa, tämähän mainittiinkin jo edellä.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2434


« Vastaus #192 : Marraskuu 21, 2009, 19:06:54 »

Vinkki 8:aan. 1299 on yhteinen nimittäjä LVD:n (Latvia) ja VR:n välillä.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1411


« Vastaus #193 : Marraskuu 21, 2009, 20:20:17 »

8. n:o 1299, sotasaaliina saatu, aikoinaan Latviaan toimitettu Tv1-sarjan veturi. Myöhemmin uusi numero 596, koska tuo veturi jäi sotatoimialueelle.
tallennettu
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #194 : Marraskuu 21, 2009, 20:34:12 »

Rauhalan Jormalle: En ole ollut ylim. 3..... Lue kysymys oikein.
Tapio Muuriselle: Pitkän saksan luin :0( mutta vastauksesi hutoi.
tallennettu
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #195 : Marraskuu 22, 2009, 11:45:45 »

Oikeita vastauksia tullut muihin paitsi kohtiin 3, 4 ja 9.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2434


« Vastaus #196 : Marraskuu 22, 2009, 13:21:54 »

Oikeita vastauksia tullut muihin paitsi kohtiin 3, 4 ja 9.
Kohtaan 3. Kysytty 505/1942 on Tampellan valmistusnumero, joka jäi valamatta kyltteihin. Tr1 1035 sai ilmeisesti vahingossa kyltin 507/1942 ja kun moka huomattiin, päätettiin veturille 1037 antaa 1035:n valmistusnumero (505). Tapahtui joku kömmähdys ja kylttiin tuli valmistusnumero 1035, eikä siihen suunniteltu 505. Numerosotku on faktaa, selitys miten se tapahtui on nk. "edistynyt arvaus". Todellisuus on siis Tr1 1034=Tampella 504/1941, 1035=507/1942, 1036=506/1942, 1037=1035/1942 (po. 505/1942), 1038=508/1943 jne.
tallennettu
Pekka Viitamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #197 : Marraskuu 23, 2009, 16:46:21 »

Eetu oli Ylä-Syvärin Rautatien salonkivaunu.
Ylim. 3. luokan kurjurin toimi oli avoinna VR Virallisissa tiedotuksissa 70- tai 80-luvulla. Lienee ollut painovirhe vai oliko latoja piruillut. Rautatievirkamiesliitto veti siitä herneen nenään: millaista julkista halveksuntaa!
No, eipä pres. Kekkonenkaan kurjureita kunnioittanut, kun lopetti junasuorittajien eläkeikälakon v. 1976.
Annan vuoron Muuriselle, koska tiesi 1, 2 ja 10. 10 taisi olla vaikein.
tallennettu
Tapio Muurinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 152


« Vastaus #198 : Marraskuu 23, 2009, 21:26:58 »

Eh, olihan muitakin kolmen kohdan tietäjiä ... tällaisia kysymyksiä osaa laatia. Ne ovat joko liian helppoja tai sitten "spesiaaleja", mutta kokeilen tällaista. Ensin vähän taustaa. - Kuten kaikki tietävät oli sotien ja Saimaan kanavan menetyksen jälkeen "maailman pisin", 143 km, rautakanava Lappeenrannan Rapasaaresta Haminan Hilloon. Laskuraiteet päättyivat kummassakin päässä veden alle n. 4 m syvyyteen. Kaikenlaisen uivan kaluston siirrot oli täten mahdollista tehdä ilman kanavaakin. Pistoraiteet ja veteenlaskuraiteet valmistuivat keväällä 1945. - Kenen/minkä viranomaisen toimeksiannosta ne rakennettiin ja kuka niitä aluksi hallinnoi?
tallennettu
Jaakko Tuominen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 172


« Vastaus #199 : Marraskuu 24, 2009, 00:26:12 »

Soteva toimitti niiden kautta sisämaan telakoilta laivoja lähetettäväksi sotakorvauksena naapuriin. Näkyy elokuvassa: Suomi maksaa, kun Risto tuo savosta laivaa etelään. Oliko se sitten virasto tai mikä lie.
tallennettu
Sivuja: 1 ... 6 7 [8] 9 10 ... 58 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Knoppiketju  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina