Resiina-keskustelu

Kuulin huhun, että semmoiset veturit kuin 2807 ja 2808 olisivat ajonsa ajaneet. Voiko se olla mahdollista? :o

Valitettavasti olen kuullut myös saman asian, tosin 2807 on Kolarin reissulla vielä tänään. Lauantaina kun katsoin niin aika reilusti 2807 savutti ja ei se moottorin ääni enää ollut semmoinen jämäkän oloinen. 2808 seisoo Nokelassa Sorvihallin vieressä. Harmi jos tosiaan päätyvät romutukseen. 2807 tulisi hyvä museoveturi kun sehän on vielä aika alkuperäisessä asussa ja 2808 kanssa viimeiset Valmet tekstillä varustetut.

Vielä viime viikolla näin 2807:n Pyhäkummun junassa ja se taisi olla omalla kohdalla se viimeinen kerta.. :(

Todella harmi, jos seiska ja kasi ovat pian ajonsa ajaneet.. Hienoja vetureita hienolla äänimaailmalla. Hienoja koneita kertakaikkiaan.

Jäisihän silti jäljelle 2805, 2806, 2809, 2810, 2811, 2812, 2813, 2815, 2816, 2817, 2818, 2819, 2820, 2821, 2822 ja 2823.

Toki toivon vielä että olisivat menossa laajennettuun huoltoon eikä hylkyyn, mutta aikahan sen näyttää.

Voisiko joidenkin Valakoiden hylkääminen ennakoida jo tulevaa dieselveturitilausta? Mikäli uusia mahdollisesti vetovoimaisempia ja tehokkaampia dieseleitä on tulossa muutaman vuoden päästä, ei huonokuntoisempia veturiyksilöitä enää korjattaisi.

Dr16-vetureita kyllä voisi saneerata... Eikö se kone ole alimitoitettu sähkölaitteisiin nähden? Joku tehokkaampi ja luotettavampi kone voisi korjata niiden ongelmista ainakin osan, tosin muitakin järjestelmiä pitäisi sitten uusia.

Eiköhän vaaleiden mahdollisen hylkäämisen syynä ole jatkuvat tekniset ongelmat. Luulen, että uudet dieselit tuskin poikkeavat suoritusarvoiltaan merkittävästi Dr16-sarjasta, joka on kuitenkin melko vakuuttava suorituskyvyltään...

Kyllä poikkeavat, jos hankitaan kunnollisia linjadieseleitä (115-140 tonnia ja 6 akselia).

Sarjan pienuus on varmasti yhtenä syynä aikaisiin hylkäämisiin.

Ja uskot että Suomeen hankitaan 6-akselisia linjadieseleitä?  ;D

Pitääkö sitten hankkia Dv12:n kaltaisia mopovetureita? On se outoa, että Suomeen ei ole Dr12:n jälkeen hankittu oikeaa raskasta dieselveturia, mutta vain sellaisia kevyitä mopovetureita. Dr16 ei oikeasti ole raskas dieselveturi...

Ei kai kukaan ole myöskään hankkimassa Dv12:sta kaltaista veturia. Dr16:sta tai sitä vastaavan dieselin suoritusarvot riittävät täysin olosuhteisiimme.

http://en.wikipedia.org/wiki/MaK_/_Vossloh_G1206 Tuo on taas yksi heikko leluveturi, jossa eivät ole suoritusarvot menneet eteenpäin Dr16:sta juuri yhtään, toivottavasti ainakaan niitä ei hankita tilalle.

Sekoitetaan soppaa lisää.

Kuvassa http://vaunut.org/kuva/76876 näkyvä kohta (ks. osasuurennos) tultaneen korvaamaan kosketusnäytöllä.

Kävin illalla nokelassa ja 2808 oli kadonnut tai ainakaan en nähnyt sitä enään. Jokohan on lähteänyt kohti etelää ?

T 5010 ei ole tänä yönä kulussa, joten lienee lähtenyt yksin, jos ei sitten ole mennyt esim. Kokkolaan..

Dr16-vetureista annettiin jo sarjavalmisteisten yksilöiden (2805-2823) valmistumisen aikoihin 90-luvun alussa lausuntoja, että olisi sittenkin pitänyt tilata tehokkaampia vetureita. Koska sen jälkeen Dr16-vetureiden tehoa on vielä jouduttu pudottamaan reilut 10 % alkuperäisestä niin tuskin niiden suorituskykyyn on oltu kovinkaan tyytyväisiä. Herkkä mäkiin jäämisellekin se taitaa olla muihin Suomessa käytettyihin dieselvetureihin verrattuna, vaikka voihan siitä syyttää liian raskaita junapainojakin, jos 82 t painavalla veturilla on haluttu vetää suunnilleen saman verran, kuin 98 t painavalla Dr13:sta tai 125-135 t painavalla Dv12-parilla. Jos tulevat dieselveturit eivät ole Dr16:ta tehokkaampia niin se silloin tarkoittanee, ettei dieselvetureilla ole tarkoituskaan ajaa tulevaisuudessa kuin jossain A-radoilla.

Olen aina kuvitellut, että olosuhteisiimme 4-akselinen, 1500-1800 kw tehoinen, 80-90 tonnia painava keskiohjaamoinen diesel riittää. Mutta näemmä sillä ei saada suorituskykyä aikaiseksi?

No niin, ajatelkaa asiaa vaikka näin, että teidän (meidän) äitinne, isänne, aviovaimonne, setänne, appiukkonne, serkut ym. ym. sukulaiset/ystävät/kaverit olisivat ostaneet vuonna 1985 sen ajan "paremman luokan" ajoneuvon uutena esim. Volvo 740, ei ilmastointia (760, oli ilmastointi, mutta oli sikakallis). No nyt ko. ajoneuvolla on ajettu 750 768 kilometriä (sitäkin mittarilukemaa on mahdollisesti ns. ruuvattu). Nyt (2014) pähkäillään "suvun" kesken että vieläkö ko. autolle. tehdään ns. "täyskunnostus", ei varmasti tehdä ja näin ollen auto menee, niin kuin täällä sanotaan "paaliin". Eli realiteetit "pojat" peliin. Kuka teistä(meistä) suostuisi ajamaan itse tai "kehtaisi" istua iskän vieressä Volvo 740:sen vm. 1985  (ei turvatyynyjä) kyydissä vuonna 2014?. Nämä dR 16 veturit ovat siis nyt ns. terminaalihoidossa (saattohoito), eli edessä on ”heillä” kaikilla pikainen ”kuolema”, ja asia ei muuksi muutu vaikka asiasta täällä jauhettaisiin p****a vaikka maailman tappiin asti.

Osin samaa mieltä. Sama reaktio oli sen kymmenen Deeverin letkan jälkeen; jäihän niitä vielä jäljelle ;)

Yritän ottaa romutuspäätökset / -asiat aika neutraalisti.

Dr16 suunniteltiin erityisesti Dv12-vetureiden korvaajaksi. Varmasti se olisi suorituskyvyltään riittävä, jos niitä olisi tehty paljon ja käytettäisiin vähän joka junassa parina. Ongelma lienee siinä, että Dr16-vetureita tehtiin vain vähän ja niitä paremminkin on käytetty samassa työssä, kuin Dr13:sta tai Dv12-paria aikaisemmin.

Kukaan kyseisellä veturisarjalla ajanut kuljettaja ei ole uskaltautunut komentoimaan työ-olosuhteita veturissa - kunhan on ensin päässyt kipuamaan ohjaamoon. Kulku-ominaisuudet, halintalaitteiden sijoittelu, työ-ympäristö, äänieristys, näkyväisyys yms. mitähän vielä... Muutaman kerran olen päässyt hytissä vierailemaan - ei moitittavaa...

Fiksua olisi se, että saataisiin puolet ko. sarjasta pikaisesti ns. romuletkaan (fiksumpi nimitys on kuranttien varaosien ulkovarasto), eli niistä kannibalisoitaisiin osia jäljelle jääneisiin yksilöihin (olisi aina tarvittava osa ns. "hyllyssä"), näin saataisiin "heille" useita lisä(elin)vuosia. 

Ainakaan vielä ei ole näkynyt linjanvetoa siitä, minkälaisia koneita oltaisiin hankkimassa. Linjaveturn tarpeen täyttäisi Voithin Maxima: 5000 hv, 400 kN, tai Vosslohin leluveturi G2000 Scandinavia: 4000 hv, 290 kN. Mutta tarvitaanko nimenomaan linjaveturia?

Uskon, että ei. Tarvitaan n kpl 2500 hv:n keskiohjaamollista Voithin tai Vosslohin leluveturia, joiden vetovoima on 250 kN luokkaa: minkä Sr1 tuo johonkin, sen leluveturi vie eteenpäin. Matkustajajunat eivät juuri enää tarvitse dieselveturia.

Sitten tarvitaan Dr35-tyyppisiä hitaita ja halpoja vaihtotyövetureita. Ei ohjaamoa, ei monimutkaisia telejä. Hemmetisti painoa ja radio-ohjaus.

Ja Class 66:ssa on suurin vetovoima 409 kN ja Vossloh Euro 4000:ssa (rahtiversio) 400 kN. Kyllä keskiohjaamoiset lelut jäävät kakkoseksi... Voith Maximassa on hydraulinen voimansiirto, joka tuskin on parempi kuin sähköinen.

Mistä mihin sä ajattelit niillä linjadiiseleillä ajettavan?

Epäilen, että toinen noista on varattu muistomerkkiveturiksi ja tullaan sijoittamaan Helsingin rautatieaseman edustalle ilmastoituun lasikaappiin. Ennen museointia se peruskunnostetaan ja siihen asennetaan myös uudet vaaleanpunaiset turvaraidat.

Toinen on myyty VTT:lle, se osallistuu Hyvinkään konepajalla käynnissä olevaan metallien puoliintumisaikatutkimukseen ja sijoitetaan samaan letkaan Hr11 perään. Tutkimusraportti suunnitteilla vuodelle 2052 ::)

Varmaan siellä missä nykyään Dv12- ja Dr16-vetureilla. Tietysti jos vielä rakennetaan 1000 km uutta sähkörataa ja loput sähköistämättömät laitetaan rullalle niin ei niillä sitten ole tarpeellista mihinkään ajella. Vaihtotyöt tehtänee tulevaisuudessa kokonaan radio-ohjauksella, joten linjaveturi (jos sellaisella tarkoitetaan päätyohjaamolla varustettua) kelvannee vaihtotöihin yhtä hyvin, kuin keskiohjaamolla varustettukin.

Mietiskelin tässä tarvetta linjadieseleille. VR:n kannaltahan olisi suoranainen eurojackpot, mikäli Hy-Kr-Hnk-, (Nrl-Sä-)Jns-Uim-, Ilm-Yv- ja Vnj-Sij-rataosat sähköistettäisi. Tällöin VR:n ei tarvitsisi huolehtia paitsi sähköistyksen rakentamiskustannuksista, ei myöskään linjadieseleiden suurista hankintamenoista.

Mainittujen rataosien mahdollisen sähköistämisen jälkeen käytännössä koko Suomen rataverkko olisi sähköistetty siinä mielessä, että muilla rataosilla (tavaraliikenne)operointi on lähinnä näpertelyä. Korjatkaa toki, mikäli näette asian toisin.

Sitten se ikuisuuskysymys, mikä ei tosin liity tämän ketjun otsikkoon: mitkä kolme rataosaa näkisitte tarpeellisimmiksi sähköistää lähitulevaisuudessa ja miksi näin? Oma diskopalloni antoi tällaisen listan:

1) Nrl-Sä/Jns-Uim (Enocell)
2) Hy-Kr-Hnk (Hangon satamaliikenne)
3) Ilm-Yv (mikäli Talvivaara tekohengittää vielä muutaman vuoden päästä)

Nostaisin Iisalmi-Ylivieska-rataosan listan kärkeen, sillä on noista vilkkain liikenne ilman Talvivaaraakin.

Olisi kyllä hyvä, jos kommentoisi. Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten onnistuneeksi kuljettajan kannalta miellyttävä ja teknisesti ongelmallinen veturi tulisi arvioida verrattuna vaikka johonkin Dv15-16:sta, jonka kanssa tilanne oli ilmeisesti päinvastainen?

Toki kelpaa, mutta miksi laittaa high-tech 6-akselinen 4,5 Me linjaveturi vaihtotyöhön, jossa pärjätään 2,5 Me leluveturillakin? Tai, 1 Me vaihtotyökoneella, joka ei poistu sijoituspaikkakunnaltaan.

Tuota ensin kirjoittamaasi juuri mietin, että tuskin VR sijoittaa suuria summia linjavetureihin, jos 1) horisontissa näkyy tilanne, jossa likimain kaikki oleelliset radat on sähköistetty ja 2) sekä sitä ennen että sen jälkeen ne loput sähköttömät pätkät pärjätään 1-2 leluveturilla.

En tunne sähköistämättömien ratojen tavaraliikennevirtoja kuin pieneltä osalta, mutta: jos niillä liikkuu Dv-parilla vedettäviä 1500-1800 tonnin junia, ne kulkevat yhdellä leluveturilla, ja jos niillä liikkuu 3 Dv 12 -junia, ne kulkevat leluveturiparilla.

Näitä maalaillen veikkaisin 88-tonnista 2500+ hevosvoiman vetäjää taajuusmuuttajakäytöllä (siksi, että optimoidaan vetovoima ja sitä kautta yhden veturin junapaino). Mutta aiheuttaako korkea akselipaino käyttökieltoja vielä jossakin päin maata?

Mutta jatketaan ihmeessä keskustelua.

Ei voi.
Otetaanpa ajatusleikki:
Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Loviisasta Lahteen.
Samaan aikaan toinen Dv12 vie lyhyehköä junaa Joensuusta Siilinjärvelle.
Ja vielä samaan aikaan tapahtuu tällaistakin: Yksi Dv12 vie lyhyehköä junaa Jyväskylästä Siilinjärvelle.

Miten hoidat näiden kolmen veturin työn yhdellä isolla linjaveturilla? Eikö niitä isoja linjavetureita tarvittaisi kolme kappaletta, kun kerran juniakin on kolme?

Dv12-sarja on kuitenkin ollut ja on vieläkin käyttökelpoinen ja monikäyttöinen veturisarja. 1960-luvun alussa sarjan hankintaa suunniteltaessa oli nimenomaan tarkoitus hankkia Dv15- ja Dv16-sarjojen jatkeeksi suurempitehoinen ja nopeampi veturi, joka sopii vielä painonsa puolesta kevyelle kiskotukselle. Nykyisillä raskailla vetureilla (Dr16) ei edes saa liikennöidä A-päällysrakenneluokan radoilla, joita vielä on jonkun verran.

Eiköhän ns. vaihtotyö tarkoita jatkossa tai paljolti jo nykyäänkin, että veturi siirtää tuomansa junan purkupaikalle ja ottaa ehkä tyhjät vaunut mukaansa toiselta raiteelta tai päinvastoin. Erityisiä vaihtovetureita lienee tulevaisuudessa äärimmäisen harvalla liikennepaikalla. Joku robottiveturi voi olla sellaisella teollisuuslaitoksella, jonne tulee useampi juna päivässä.

"Äärimmäisen harva" on aika jyrkästi sanottu, kun Tampereelta katsoen tulee heti mieleen Jämsä, Tampere ja Rauma, joissa vaihtotyötä tehdään paikallisesti ja radio-ohjauksella ilman, että siihen liittyy linja-ajoa. Sitten Vuosaari ja Riihimäki. Ja tämä oli vain pienellä säteellä Tampereelta.

Karkeasti arvioiden n. 100 km säteellä Kouvolasta on reilu tusina radio-ohjattavia vaihtotyövetureita työssä joka päivä.

Tämä oli hyvä :D :D

Ajattelematon ja huonosti perusteltu viesti oli tuo, menee poistoon.

En kyllä ajatellutkaan, että nykyisiä radio-ohjattavia Dv12- tai Dr14-vetureita korvattaisiin oikeilla dieselvetureilla (linjavetureilla tai edellä mainituilla "leluvetureilla") vaan jollain robotilla. Eli nämä tapaukset rajasin suoraan pois, jos kirjoitin tämän epäselvästi.

Jämsä, Rauma ja Vuosaari lienevät paikkoja, joissa Vectroneita on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa myös vaihtotöihin. Jos sen lisäksi on muutama robottiveturi niin eiköhän riitä. Tehdäänkö Riihimäellä vielä muutakin vaihtotyötä, kuin paikallisjunarunkojen ja hakevaunujen siirtelyä? Nämä varmaan hoituvat matkaveturillakin. Tampereella saattaisi olla töitä oikeallekin vaihtoveturille myös tulevaisuudessa.

Monelta kantilta kannattaa todellakin asiaa miettiä.

Tulipa tässä mieleen kun puhutaan siitä, että sähköt saadaan kaikkialle, niin mitenkä on huoltovarmuuden laita?

Nyt varsinkin tilanne on kutkuttava, koska naapurista ei oikein tiedä mitä tekee. Eikö tämä nyt kuuluisi vielä VR:n toimenkuvaan, vai pitäisikö itse valtion suoraa ostaa diesel-veturit jos niitä halutaan huoltovarmuuden vuoksi ostaa?

Tämä siis siinä tilanteessa, että kaikki dieselit olisivat hylkyjonossa.

Toisaalta tunneperäisillä heitoilla saa aikaan hyviä keskusteluja perusteluineen, siksi ei aina kannata liian syvällisesti pohtia asioita.

Olisi pitänyt keskittyä siihen vastaukseen paremmin.

Vaikket ehkä kuitenkaan tarkoittanut kolmea eri paikassa olevaa Dv:tä, vaan kolmea yhteenkytkettyä?

Enpä usko. Jämsässä käydään ties miten monen kilometrin (seitsemän?) päässä Kaipolassa, Raumalla käydään satamassa ja Repolassa, jonne on kilometritolkulla matkaa. Päivystysveturi tekee aktiivista työtä ehkä 6-12 tuntia päivässä ja juuri tähän tarvitaan se robotti tai vastaava.

Vasta näiden vaihtoliikkeiden jälkeen ovat junarungot edes puolivalmiita, jotta ne voisi nostaa Vectronilla sivuraiteilta yhdeksi kokonaisuudeksi ja lähteä linja-ajoon; näissä nimenomaisissa tapauksissa työ kyllä jakautuu vieläkin selvemmin vaihtotyö vastaan linjaveturin linja-ajo. Mutta kuitenkin. Ja lisäksi on vielä henkilökunta; paikalliseen henkilökuntaan kuuluvat vaihtotyönjohtajat tekevät radio-ohjaten vaihtotyöt ja (Tampereen) veturinkuljettajat tuovat Vectronilla tyhjiä/täysiä, jotka vaihtotyönä siirretään perille.

Vectronilla voidaan nostaa sivuraiteilta kuormatut rapurungot; Orivesi, Humppila, Kokemäki, Parkano, Toijala ja Ylöjärvikin jne.  mutta ei ole järkeä sitoa Vectronia esim. klo 14-17 ja 18-20 Jämsän Kaipolan vaihtotöihin; tämä pelkästään iltavuorossa, muut vuorokaudenajat sekä Jämsänkosken siirrot vielä lisäksi.

Muistettakoon, että tämäntyyppisissä paikoissa käsitellään erittäin raskaita vaihtotyörunkoja: 1000-1800 tonniin.

Ja Vuosaaressa päivystysveturille on kiireisenä aikana enemmän töitä, kun radio-ohjatulla Dv:llä on niitä ehtinyt tehdä.

Muualta Suomesta löytyy varmasti runsaasti vastaavia esimerkkejä.

Voisin veikata tällaisen junan vetäjän olevan Sr1. Tosin jos juna on lyhyt, VR kuljettaa tavarat mieluummin perille kumipyörillä.

Hangon radan sähköistys on noussut kyseenalaiseksi mm.  Hangon sataman liikenteen vähenemisen sekä Lappohjan liikenteen nykymuotoisen liikenteen lakkaamisen myötä. Toki rikkidirektiivi saattaa ohjata liikennettä Hankoon.

Robotti voidaan tarvita mutta on eri asia, sidotaanko niihin tulevaisuudessa oikea dieselveturi.

Vectronin dieselmoottoreille VR itse antoi erääksi käyttöesimerkiksi satamiin liikennöinnin veturityypin tilauksen yhteydessä, joten kaippa sille sellaistakin käyttöä on suunniteltu.

Sitten jos Suomen radoille joskus saadaan muitakin operaattoreita niin liikennöintikäytännöt luultavasti menevät siihen suuntaan, että yksi henkilö kasaa itse junansa ja ajaa perille sen sijaan, että olisi erillisiä vaihtotyöporukoita.

Ajattelin lähinnä Vectorinin last-mile -puolen vaatimatonta tehoa. Kaipolasta Jämsään on 10-12 promillen nousu, jossa 1500 tonnin vetäminen edellyttää yli 200 kN vetovoimaa ja Vectronin teholla nopeus on tällöin noin 8 km/h. Tietysti, jos aikaa on niin mikäs siinä.

Vectron sopii hyvin esim. Tampereelta Parkanon puujunaan; vek ajaa tyhjät perässään Parkanoon, jalkautuu siellä radio-ohjaimen kanssa ja siirtää Vectronilla kuormat pois kuormausraiteelta ja tyhjät tilalle, kiipeää takaisin veturiinsa ja ajaa kuormien kanssa Tampereelle.

Tätä käytäntöä ei ole vielä missään käytössä, joten katsotaan nyt. Mutta tämäkin on siis mahdollista.

Valitettavasti tuo alkuperäinen huhu lienee totta, 2807 ja 2808 poistunevat vahvuudesta. Suunnitelmissa lienee, että 15 laajennetun huollon läpikäynyttä Dr16-veturia riittänee toistaiseksi VR:lle.

Vectronien käyttö vaihtotöissä riittänee tuohon Kimmon mainitsemaan vaunustojen vaihteluun liikennepaikoilla - tuskin asemien jatkuvaan vaihtotyöhön.

Entäs Ruotsissa? Eikös siellä olla edistyksellisiä ja käytetä tätä käytäntöä... :p

Laitetaan raja siihen, että niissä vaihtotöissä, jotka nykyään vaativat Dr14:sta tai Dv12-parin, tarvitaan ehkä oikea dieselveturi jatkossakin. Sen sijaan yhden radio-ohjattavan Dv12:sta vaihtotyöt (alle 200 kN vetovoimaa) hoidettanee tulevaisuudessa robotilla, Vectronin apumoottoreilla matkajunien vuorojen välillä tai sitten ei hoideta ollenkaan. Tämä sillä perusteella, että Dv12-veturin kokoisia tai pienempiä oikeita dieselvetureita en usko hankittavan ja tuskin sellaistakaan kehitystä hevin hyväksytään, että vaihtotyöt sitoisivat nykyistä kalliimpia vetureita.

Toisaalta tämä lisännee hieman Dv12-vetureiden tarvetta linja-ajossa, joten on mielipidekysymys, pitääkö ratkaisua pelkästään valitettavana.

Juuri näin. Samaa mieltä.

Eräs aikakausi päättyy 2807 ja 2808, osalta jos kupissa on annettu lahjakkaasti valohuoltoa. Ja elinkaari on ehtoo puolessa, niin that sitt.

Nyt 2807 on paloiteltu lähes kokonaan. Vain hytti ja osa alustaa ovat enää jäljellä.

Matkustin kesäkuussa 2014 Green Cargon tavarajunassa Borlängestä Rågsvedeniin ja takaisin n. 100 km/suunta. Kuljettaja (muuta henkilökuntaa junassa tai määräasemalla ei ollut) kertoi, että näin on tuolla välillä toimittu jo vuodesta 1991 lähtien.

Onko 2820:n kohtalosta mitään tietoa?
Siis jos se nyt oli se Turtolassa 23.2 palanut veturi.

2820 vietiin hinauksessa viikko sitten eli 5.3.2018 junassa T5308 Oulusta Joensuuhun josta jatkoyhteys Pieksämäelle. 

:D

Joku yksilö kannattaisi ainakin museoida liikennöintikelpoiseksi ja muistutukseksi siitä, että joskus Suomessa vielä osattiin suunnitella ja rakentaa oikeita vetureita. Taisi olla viimeinen veturisarja, jota kaiketi meinattiin myös vientiin asti (näin muistan jostain lukeneeni).

Soo soo, ei saa säikytellä puolisokeaa Valakkofania :D  Olin jo ihmeissäni että mitäs ihmettä näitä kahta konetta ollaan hylkäämässä kunnes tajusin katsoa päivämäärää... huoh.

Eipä tainnut Riku (saati kukaan muukaan) arvata vuonna 2014 mitä tuleman pitää ;)