Tampere-Orivesi liikennepaikat 1960-luvulla

[Eljas Pölhö]

Tampere-Orivesi liikennepaikat 1960-luvulla. Periaatteena Liikenneosaston liikennepaikkakortista 1-2 sivua, kartta ja joskus selvennykseksi oma tekemä raidekaaviopiirustus. Tampere-Haapamäki on ollut reilun viikon menossa ”rautatieharrastus” FB-sivulla, mutta laitan nyt kokeeksi tämän välin pikku erissä myös tänne, kun oma arkistosivuni vielä odottaa uutta ylläpitäjää.

187+824 Järvensivu. Karttoihin ei ole merkitty seisakkeen paikkaa, mutta km-tietojen mukaan se olisi ollut sivuraiteiden lähtövaihteen luona.

Omissa kaavioissa näkyy Järvensivu ennen ja jälkeen toisen pääraitee rakentamista 1950-luvun alussa. Tampereen henkilöasemalta tullessa ensimmäinen mahdollisuus päästä eteläiselle pääraiteelle oli Messukylän ratapihan länsipuolella olleessa raideristeyksessä. En muista milloin mahdollisuus tehtiin jo Järvensivun kohdalle.

Järvensivun teollisuusraiteet oli purettu vuoteen 1990 mennessä.

Järvensivun päivittäisten käyttäjien määrä pysyi varsin korkeana koko 1960-luvun ajan.

[Eljas Pölhö]

Km 189+905 Vuohenoja. Vuohenojan päivittäinen käyttäjämäärä osoittaa selvää kasvua 1960-luvun loppua kohden.

Karttalehtien jako ei oikein suosi Vuohenojaa. Kylä (kaupunginosa?) jää piiloon viereiselle lehdelle. Vuoden 1953 otteeseen ei ole merkitty seisakkeen paikkaa, eli sen voi katsoa vuoden 1974 kartalta. Sen sijaan 1953 kartalla näkyy kahden tiilitehtaan savenkuljetusradat. Vasemmalla ylhäällä on Järvensivun kartan (1953) tiilitehtaan radan loppupää. Toinen on sitten helpommin havaittavissa juuri ennen Messukylän tulovaihteita.

[Eljas Pölhö]

Km 191+570 -> 191+290 Messukylä Msk. Kilometriluvun muutos on seurausta asemarakennuksen paikan ja puolen vaihdosta 1955. Ennen vuotta 1946 vanhan asemarakennuksen sijainnin km-luku oli 191+594. Messukylän länsipään vaihteet olivat vuoteen (19xx, muistaako joku?) asti ensimmäinen paikka, missä Tampereen henkilöasemalta lähteneet junat pääsivät eteläiselle kaksoisrairaiteelle.

Aseman itäpuolelta erkanivat Pate Oy:n -> SOK:n raide pohjoispuolelle ja Tampereen Pellavatehtaan -> Tampellan raiteistot eteläpuolelle. Ennen ratapihalaajennusta 1950-luvun lopulla ne erkanivat linjavaihteina. Ratapihan eteläpuolelle avattiin 1969 Paperinkeräyksen raide.

Messukylän ratapihalle johti myös Oy Tiili Ab:n kapearaiteinen rata 1949 saakka (katso 1953 karttaote Vuohenoja).

Messukylän lipunmyynnissä tapahtui selvä notkahdus 1963, mutta vaunumäärissä oli jopa kasvua 1969.

Liitekuvina on 1) itse piirretyt raidekaaviot (aikakausi 1952-1969), 2) ote peruskartalta 2123 11, vuoden 1960 painos (Messukylän länsipuoli näkyy Vuohenojan karttaotteissa), 3) Lko:n liikennepaikkakortin takasivu ja 4) sen tilastoaukeama sekä 5) kaavio Messukylän läntisestä tulovaihteistosta ja 6) Oy Tiili Ab:n rata-aluesopimuksen päättymisdokumentti.

[Eljas Pölhö]

Km 194+541 -> Km 194+518 Vehmainen Wh -> Vh. Km sijainnin muutos vuoden 1946 mittauksessa, nimilyhenteen muutos 29.5.1965.

Vehmaisten ratapihan länsipäästä lähti raide Renlundin Tiili Oy:n Vehmaisten tiilitehtaalle. Siellä oli mm. pitkä savenkuljetusrata, jolla oli kaksi Valmet Move 4-tyyppistä veturia.

Liikennepaikkakortin tilasto-osassa on mukaan laskettu ja nimetty myös Vehmaisten (Vatialan) sorakuopan alueen toimijat. Sorakuopan alue on seuraavana liikennepaikkana tässä listauksessa.

Liitteinä 1) Lko:n 1960-luvun liikennepaikkakortin sivu 2, missä näkyy mm. raidekaavio, 2) Liikennepaikkakortin tilasto-osa, 3) ote peruskartalta 2123 11 (1960-painos) ja 4) Renlundin tiilitehtaan lähtövaihde.

[Eljas Pölhö]

Km 195+664 soraraiteen vaihde = vain eteläiseltä raiteelta vähän ennen Vatialaa kaarteessa erkaneva pitkähkö raide VR:n sorakuopalle, josta soranoton hiipuessa VR vuokrasi varastoalueita puolustuslaitokselle ja firmoille. Siitä käytettyjä nimiä eri tarkoituksissa: 
- Vehmaisten soraraide (tilastollisesti liikenne liitettiin Vehmaisten liikennemääriin)
- Vatialan sorakuoppa (raiteen erkanemispaikan ja sijainnin mukaan)
- Messukylän aseman alaisen Vatialan laiturin sorakuopan alue (alue- ja raidesopimukset päällystöliikennepaikan mukaan)

Minulla on vielä kesken VR:n soranottoalueille tehtyjen vuokrasopimusten etsintä, joten tiedot ovat puutteelliset.

Oheiset aluekaaviot kuvaavat tilannetta 1960-luvun alussa, jolloin VR teki sopimukset Kaasupalvelun ja Tehokaasu Oy:n kanssa. Pisimmälle johtanut soraraide kunnostettiin Kaasupalvelun ja Tehokaasu Oy:n tarpeisiin, mutta sittemmin varastoaluetta siirrettiin ja osa ratapohjasta käytettiin pullokaasun täyttölaitosta varten.

Liitteinä 1) soraraide kokonaisuudessaan, ote peruskartalta 2123 11-1953 (vuoden 1960 tilanne tulee Vatialan yhteydessä). 2) Sorakuopan varastoraiteita 1960-luvun alussa (huomaa varastoraiteiston muutos verrattuna 1953 karttaan, 3) sorakuopan pisimmän raiteen kunnostus 1961 ja 4) oma piirros sorakuopan raiteista kesäkuussa 1993 (täysin erilainen kuin 1960-luvulla).

Rautatieharrastus FB-sivun kommenteista löytyy mm. Jorma Rauhalan lisätieto: Vatialan vaihde oli kaarteessa ja koska vaihteeseen ei voitu tehdä kaarteen oikeasti vaatimaa kallistusta, etenkin kun sivuraide Vatialan kuopalle olisi lähtenyt ylösnostetulta kohdalta, ja kun kuopalle menevä raide sitten lasketteli perille alamäkeen, kaarteessa oli 70V-vaihteesta aiheutuva pistemäinen nopeusrajoitus. Jokseenkin harvinainen nopeusmerkki aikoinaan. Kaarre oli vaihteen kohdalla suoraa raidetta.

[Jimi Lappalainen]

Kävimme Vatialassa lokakuussa 2021. http://vaunut.org/kuvat/?u=1606&kd=24.10.2021

[Eljas Pölhö]

Km 195+850 Vatiala Vat (Km sijainti ennen 1946 mittausta oli Km 195+799)

Vatialan liikennemäärä koki 1960-luvulla melkoisen romahduksen. Kuukausilippujen määrä laski 871 kpl (973->102). Vaunukuormaliikennettä ei ollut, koska Vatialan laiturilla ei ollut sivuraiteita.

Vaikka tässä käsittelen lähinnä 1960-lukua, niin laitan omatekoisen raidekaavion vuodelta 1993, jossa näkyy sähköistyksen edistyminen (raiteisto oli sama kuin edellisessä versiossa vuodelta 1966).

Liitteet: 1) Lko:n liikennepaikkakortin tilasto-osa, 2) ote peruskartalta 2123 11 vuodelta 1960 ja 3) oma raidekaavio kesäkuulta 1993.

[Eljas Pölhö]

Km 196+682 Lemetty. Seisakkeen käyttäjämäärä väheni merkittävästi heti 1960-luvun alussa.

Liitteinä 1) Lko:n liikennepaikkakortti 1960-luvulta, 2) ote peruskartalta 2123 11 vuodelta 1960 ja 3) oma raidekaavio kesäkuulta 1993.

[Erkki Nuutio]

Yllättävää että seisake on ollut sen alikulun kohdalla, josta toistuvasti kuljen pyörällä ja kävellen. Alikulun teon aikoihin rataa on korotettu mm. sepelikerroksilla.
Vielä seisakeaikana harva asutus tällä suunnalla oli omakotitaloja sekä isohko hevos- ym. tila radan eteläpuolella (Kangasalan Vatialassa).

Tämä tilanne jatkuu eteläpuolella. Siellä radan sivulla alikulusta Kangasalan suuntaan vie Märvelänraitti ja jatkeenaan kävelytie Kallion teollisuusalueelle asti. Siellä lepää matkamökkini talliosakkeessaan.
Pohjoispuolella (Tamperetta) on Mannakorventiellä lukuisasti uusia kerrostaloja ja niistä eteenpäin Holvastintien risteykseen asti Linkosuon leipomoalue.

Jos/kun grynderit ylittävät radan ja kuntarajan ja hätistävät hevoset laitumeltaan kerrostalojen tieltä, voisi eisake taas muuttua seisakkeeksi. Se on kylläkin sivussa väkirikkaasta Nattarista, mutta Linnanmaan raitiolinja ehkä joskus jatkuu Nattariin.

[Eljas Pölhö]

Km 199+733 Kangasala Kg (ennen 1946 km-luku oli 199+756).

Kangasalan liikennemäärissä on 1960-luvulla ollut henkilöliikenteessä jatkuvaa loivaa laskua. Vaunukuormaliikenne on ollut enemmän sahaavaa, mutta yleissuunta on ollut laskeva. Kangasalan ja Suinulan välinen kaksoisraide valmistui 17.12.1960 (4. rtj 81/1115) ja avattiin liikenteelle 28.12.1960 (Rt 3517/6536).

Liitteinä 1) Lko:n liikennepaikan sivu 2, jossa näkyy mm. 60-luvun raidekaavio 2) liikennepaikkakortin tilasto-osa 60-luvulta. 3) ote peruskartalta 2123 12, vuoden 1961 painos, ja 4) ote tähän mennessä käsitellystä osuudesta Tpe-Kg 1:100T kartalta, vuoden 1956 painos.

(matka jatkuu lauantaina)