Linja-auto tasoristeysonnettomuudessa Kaskisissa

[Tuukka Ryyppö]

Kai hänellä sentään ajokortti oli? Ei tasoristeykseen ajamisessa mitään erityistä perehdytettävää olla.

Reitillä haparointi on enemmänkin perehdyttämisen tarpeessa, mutta ei sen tekniseen ajosuoritukseen pitäisi vaikuttaa.

Kritiikkini kohdistui juurikin ajo-opetuksen tasoon. Kyllä autokoulun tehtävä on sen opettaminen kuinka tasoristeykseen ajetaan. Eli kääntäen onko ajokortin saanut oppinut riittävästi kuinka tasoristeys ylitetään?

Kieltämättä samaa ajattelin. Ajokortin voi suorittaa monella paikkakunnalla ilman, että on tasoristeystä nähnytkään, mutta kyllä teoria tasoristeyksissä ajamisesta pitäisi tuntea.

Toisaalta tasoristeyksissä junan alle jäävät ovat tyypillisesti naapurustossa koko ikänsä asuneita ja autoilleita.

Tässä tapauksessa bussi oli jo n. 25 minuuttia myöhässä, ilmeisestikin kuljettajan sähläyksen takia. Silloin on kohtalaisen luontevaa ajatella (typerästi), että 'ei sieltä nyt hemmetti just nyt voi junaa tulla. Tämän yhden kerran antaa painaa vaan, niin pääsevät lapset ajoissa kouluun! Kiire! Kiire! Kiire!'

[Juhani Pirttilahti]

Tässä tapauksessa bussi oli jo n. 25 minuuttia myöhässä, ilmeisestikin kuljettajan sähläyksen takia. Silloin on kohtalaisen luontevaa ajatella (typerästi), että 'ei sieltä nyt hemmetti just nyt voi junaa tulla. Tämän yhden kerran antaa painaa vaan, niin pääsevät lapset ajoissa kouluun! Kiire! Kiire! Kiire!'

On aivan mahdollista. Sähläys entisestään lisää alttiutta onnettomuuksiin.

Sitten tapahtuu jotain täysin odottamatonta.

[Kari Haapakangas]

Kieltämättä samaa ajattelin. Ajokortin voi suorittaa monella paikkakunnalla ilman, että on tasoristeystä nähnytkään, mutta kyllä teoria tasoristeyksissä ajamisesta pitäisi tuntea.

Toisaalta tasoristeyksissä junan alle jäävät ovat tyypillisesti naapurustossa koko ikänsä asuneita ja autoilleita.

Pääkaupunkiseudulla ei ole juuri yhtään tasoristeystä  enää. Kirkkonummen Luomassa on ainoa kun mennään länteen päin. Vantaan Hakkilassa mahdollisesti toinen, ja siinä ne ovat. Monelle tuoreelle ajokortinhaltijalle tasoristeys on uusi  asia. 

Kaipa Tikkurilantien läpiajo sentään kuuluu jokaisen itseäänkunnioitavan autokoulun opetusohjelmaan. Onhan kokelaiden hyvä nähdä poliisiasemakin... 

[Juhani Pirttilahti]

Iltalehti nosti esille "mahdottomat" tasoristeykset, joita on noin 60. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1aa75bb8-0b9b-4cb0-90ee-598505ccebaf

Nyt on aika tiukkasanaista lausuntoa uutisessa.

[Eero Karttunen]

Kieltämättä samaa ajattelin. Ajokortin voi suorittaa monella paikkakunnalla ilman, että on tasoristeystä nähnytkään, mutta kyllä teoria tasoristeyksissä ajamisesta pitäisi tuntea.

Toisaalta tasoristeyksissä junan alle jäävät ovat tyypillisesti naapurustossa koko ikänsä asuneita ja autoilleita.

Pääkaupunkiseudulla ei ole juuri yhtään tasoristeystä  enää. Kirkkonummen Luomassa on ainoa kun mennään länteen päin. Vantaan Hakkilassa mahdollisesti toinen, ja siinä ne ovat. Monelle tuoreelle ajokortinhaltijalle tasoristeys on uusi  asia. 

Itse asiassa Hakkilan radalla on kaksikin tasoristeystä. Mutta junia kulkee nykyisin erittäin harvoin. Eli hyvä kun ovat molemmat tasoristeykset vartioituja, koska nykyisin ajatellaan "eihän sieltä koskaan junaa ole tullut".

Olisikohan Kaskisten tapauksessa niin, että linjalla oli kuskina uusi kuljettaja, kenties vasta aloitteleva kuljettaja, jota ei ollut perehdytetty kunnolla koulubussin reittiinkään. Hän oli niin hätääntynyt kun oli myöhässä eikä osannut kulkureittiäänkään, että hätäännyksissään ei noudattanut stop-merkkiä tasoristyksessä eikä tainnut juurikaan vilkaista edes radalle. Olisihan hänen tietysti pitänyt hitaasti lähestyvän, kirkkaan keltainen tasoristykseen rataa pitkin saapuvan koneen havaita. Ehkä tutkimusraportissa otetaan kantaa myös koulukuljetusten kuljettajan perehdyttämiseen työhönsä.

Edellä on mainittu myös Raaseporin tasoristeysonnettomuus. Siinähän kuski pysäytti autonsa jonkin matkaa ennen tasoristeystä mutta ei aivan kiskojen eteen. Kuljettaja ei voinut paikaltaan nähdä saapuvaa junaa, mutta ei myöskään kysynyt "pelkääjän paikalla olevalta", näkisikö tämä paikaltaan junan tulevan. Eikös apulaisvaltakunnansyyttäjä yrittänyt nimenomaan saada korkeimmalta oikeudelta valituslupaa sillä perusteella, että selviäisi kuuluuko kuljettajan, ellei kuljettaja siis itse voi nähdä tulevaa junaa, aktiivisesti myös kysyä "pelkääjän paikalta istuvalta" näkeekö hän omalta paikaltaan junan tulevan. Onhan aivan tavallista, että muuallakin liikenteessä, ellei kuljettaja itse näe kunnolla oikealle, kuljettaja kysyy "pelkääjältä" tuleeko siltä suunnalta autoja.

[Rainer Silfverberg]

Kieltämättä samaa ajattelin. Ajokortin voi suorittaa monella paikkakunnalla ilman, että on tasoristeystä nähnytkään, mutta kyllä teoria tasoristeyksissä ajamisesta pitäisi tuntea.

Toisaalta tasoristeyksissä junan alle jäävät ovat tyypillisesti naapurustossa koko ikänsä asuneita ja autoilleita.

Pääkaupunkiseudulla ei ole juuri yhtään tasoristeystä  enää. Kirkkonummen Luomassa on ainoa kun mennään länteen päin. Vantaan Hakkilassa mahdollisesti toinen, ja siinä ne ovat. Monelle tuoreelle ajokortinhaltijalle tasoristeys on uusi  asia. 

Kaipa Tikkurilantien läpiajo sentään kuuluu jokaisen itseäänkunnioitavan autokoulun opetusohjelmaan. Onhan kokelaiden hyvä nähdä poliisiasemakin... 

PK-seutu on niin iso alue että yleensä harjoitellaan sillä seudulla missä ajokoe suoritetaan. Moni opettaa omia lapsiaan ajamaan ja harva edes tietää missä ne ainoat tasoristeykset ovat. Minä olen harjoitelllut poikaani ajamaan Luoman tasoruisteyksen yli. PK-seudulla raitiovaunujen kanssa pelaaminen on paljon tärkeämpää noin yleensä.

Luoman tasoristeys on muuten vaarallinen siksi että se on niin kapea että kaksi autoa ei mahdu kohtaamaan, tai jos yrittää niin toisen pyörät tippuu lankuilta ratapenkalle jonne on 20 cm pudotus, ja sinne jää sitten auto kunnes juna tulee ja vetäsee sen lunastuskuntoon. Sama koskee tietysti jos on lunta jos ei lankkujen raja erotu. Heti risteyksen jälkeen pohjoiseen mentäessä on jyrkkä ylämäki ja kolmiolla varustettu tieristeys jonne voi jäädä jumiin talvella. Jos on normaalijärjellä varustautunut niin välttää koko tasoristeyksen, se pitäisi itse asiassa poistaa tarpeettomana, koska Luomassa eivät junat  enää pysähdy ja muita reittejä päästä radan yli löytyy.

[Rainer Silfverberg]

Edellä on mainittu myös Raaseporin tasoristeysonnettomuus. Siinähän kuski pysäytti autonsa jonkin matkaa ennen tasoristeystä mutta ei aivan kiskojen eteen. Kuljettaja ei voinut paikaltaan nähdä saapuvaa junaa, mutta ei myöskään kysynyt "pelkääjän paikalla olevalta", näkisikö tämä paikaltaan junan tulevan. Eikös apulaisvaltakunnansyyttäjä yrittänyt nimenomaan saada korkeimmalta oikeudelta valituslupaa sillä perusteella, että selviäisi kuuluuko kuljettajan, ellei kuljettaja siis itse voi nähdä tulevaa junaa, aktiivisesti myös kysyä "pelkääjän paikalta istuvalta" näkeekö hän omalta paikaltaan junan tulevan. Onhan aivan tavallista, että muuallakin liikenteessä, ellei kuljettaja itse näe kunnolla oikealle, kuljettaja kysyy "pelkääjältä" tuleeko siltä suunnalta autoja.

Tämä turma olisi voitu välttää jos juna olisi käyttänyt kaukovaloja sakean lumisateen ja hämärän vallitessa ja viheltänyt  useita vihellyksiä ennen tasoristeystä. Jos pelkääjän paikalla istunut ja kuski ei muista mitään niin turha syytellä heitä. Junan kuljettajan näköhavainto oli että auto oli pysähtynyt mutta lähti uudestaan ajamaan kun kuljettaja oli ilmeisesti varmistanut ettei junaa tule. Väyläviraston innottomuutta korjata luokattomia tasoristeyksiä, liian varovaiset säännöt junien äänimerkinantolaitteiden ja valojen käytöstä ja Puolustusvoimien heikkoa miehistöajoneuvojen kuljettajien koulutusta voi syyttää. 

Jos ei tälle tehdä mitään niin Traficom, TUKES  tai vastaava määrää nykystä huomattavasti alemmat nopeusrajoitukset matkustajajunille radoille jolla on tasoristeyksiä. Miltä tuntuis körötellä junassa joka kulke enintään 70 km/h?

[Joona Kärkkäinen]

Edellä on mainittu myös Raaseporin tasoristeysonnettomuus. Siinähän kuski pysäytti autonsa jonkin matkaa ennen tasoristeystä mutta ei aivan kiskojen eteen. Kuljettaja ei voinut paikaltaan nähdä saapuvaa junaa, mutta ei myöskään kysynyt "pelkääjän paikalla olevalta", näkisikö tämä paikaltaan junan tulevan. Eikös apulaisvaltakunnansyyttäjä yrittänyt nimenomaan saada korkeimmalta oikeudelta valituslupaa sillä perusteella, että selviäisi kuuluuko kuljettajan, ellei kuljettaja siis itse voi nähdä tulevaa junaa, aktiivisesti myös kysyä "pelkääjän paikalta istuvalta" näkeekö hän omalta paikaltaan junan tulevan. Onhan aivan tavallista, että muuallakin liikenteessä, ellei kuljettaja itse näe kunnolla oikealle, kuljettaja kysyy "pelkääjältä" tuleeko siltä suunnalta autoja.

Tämä turma olisi voitu välttää jos juna olisi käyttänyt kaukovaloja sakean lumisateen ja hämärän vallitessa ja viheltänyt  useita vihellyksiä ennen tasoristeystä. Jos pelkääjän paikalla istunut ja kuski ei muista mitään niin turha syytellä heitä. Junan kuljettajan näköhavainto oli että auto oli pysähtynyt mutta lähti uudestaan ajamaan kun kuljettaja oli ilmeisesti varmistanut ettei junaa tule. Väyläviraston innottomuutta korjata luokattomia tasoristeyksiä, liian varovaiset säännöt junien äänimerkinantolaitteiden ja valojen käytöstä ja Puolustusvoimien heikkoa miehistöajoneuvojen kuljettajien koulutusta voi syyttää. 

Jos ei tälle tehdä mitään niin Traficom, TUKES  tai vastaava määrää nykystä huomattavasti alemmat nopeusrajoitukset matkustajajunille radoille jolla on tasoristeyksiä. Miltä tuntuis körötellä junassa joka kulke enintään 70 km/h?

Mistä päätellen junassa ei olisi ollut kaukovalot päällä?

[Rainer Silfverberg]

Edellä on mainittu myös Raaseporin tasoristeysonnettomuus. Siinähän kuski pysäytti autonsa jonkin matkaa ennen tasoristeystä mutta ei aivan kiskojen eteen. Kuljettaja ei voinut paikaltaan nähdä saapuvaa junaa, mutta ei myöskään kysynyt "pelkääjän paikalla olevalta", näkisikö tämä paikaltaan junan tulevan. Eikös apulaisvaltakunnansyyttäjä yrittänyt nimenomaan saada korkeimmalta oikeudelta valituslupaa sillä perusteella, että selviäisi kuuluuko kuljettajan, ellei kuljettaja siis itse voi nähdä tulevaa junaa, aktiivisesti myös kysyä "pelkääjän paikalta istuvalta" näkeekö hän omalta paikaltaan junan tulevan. Onhan aivan tavallista, että muuallakin liikenteessä, ellei kuljettaja itse näe kunnolla oikealle, kuljettaja kysyy "pelkääjältä" tuleeko siltä suunnalta autoja.

Tämä turma olisi voitu välttää jos juna olisi käyttänyt kaukovaloja sakean lumisateen ja hämärän vallitessa ja viheltänyt  useita vihellyksiä ennen tasoristeystä. Jos pelkääjän paikalla istunut ja kuski ei muista mitään niin turha syytellä heitä. Junan kuljettajan näköhavainto oli että auto oli pysähtynyt mutta lähti uudestaan ajamaan kun kuljettaja oli ilmeisesti varmistanut ettei junaa tule. Väyläviraston innottomuutta korjata luokattomia tasoristeyksiä, liian varovaiset säännöt junien äänimerkinantolaitteiden ja valojen käytöstä ja Puolustusvoimien heikkoa miehistöajoneuvojen kuljettajien koulutusta voi syyttää. 

Jos ei tälle tehdä mitään niin Traficom, TUKES  tai vastaava määrää nykystä huomattavasti alemmat nopeusrajoitukset matkustajajunille radoille jolla on tasoristeyksiä. Miltä tuntuis körötellä junassa joka kulke enintään 70 km/h?

Mistä päätellen junassa ei olisi ollut kaukovalot päällä?

Niiden artikkeleiden mukaan mitä minä seurasin niin ei ollut. Luultavasti siksi että ei ollut enää pilkkopimeää, ja koska rata menee valtatie 25 vierestä niin junia kehotetaan ajamaan lähivaloilla  jos autoja tulee vastaan, onnettomuuden sattuessa oli aamun työmatkaruuhka ja autoja tuli vastaan yhtenä letkana.

[Petri Nummijoki]

Jos liikennesääntöjä noudattaa niin ei voi joutua pysähtymään rautatielle.

Monessa paikassa tasoristeys on korotettu sillä tavoin, että tasoristeyksen eteen hidastava/pysähtyvä johtuu lähtemään ylämäkeen. Kyllä sellaisessa paikassa on täysin mahdollista, että auto sammuu tai liukkaalla pyörät sutivat ja auto pysähtyy tasoristeykseen. Tietysti ylityksen pitäisi tapahtua niin, että moisen ongelman ilmetessä ehtii vielä alta pois. Toisaalta joissain paikoissa tasoristeyksien näkymäalueet ovat ällistyttävän lyhyet, joskin näitä vaarallisimpia on tietysti yritetty karsia vuosien mittaan pois.

[Teppo Niemi]

Puomeilla varustettuihin tasoristeyksiin jää joskus autoja puomien väliin varsinkin jos ne ovat taajaman sisällä ja katu tasoristeyksen yli niin ruuhkautunut, ettei pääse tasoristeyksestä pois ennenkuin puomit alkavat laskeutua.

Eikös ole kiellettyä myös risteyksien tukkimen?

Mutta tuollaisiin paikkoihin pitäisi laittaa kameravalvonta jost autoillijoille kerrotaan automaattivalvonnasta ja puomien väliin pysähtyneille asiaankuuluva haiitalasku rautatieliikenteen häirinnästä. Eiköhän eurot toimi hyvänä konsulttina....

[Rainer Silfverberg]

Puomeilla varustettuihin tasoristeyksiin jää joskus autoja puomien väliin varsinkin jos ne ovat taajaman sisällä ja katu tasoristeyksen yli niin ruuhkautunut, ettei pääse tasoristeyksestä pois ennenkuin puomit alkavat laskeutua.

Eikös ole kiellettyä myös risteyksien tukkimen?

Mutta tuollaisiin paikkoihin pitäisi laittaa kameravalvonta jost autoillijoille kerrotaan automaattivalvonnasta ja puomien väliin pysähtyneille asiaankuuluva haiitalasku rautatieliikenteen häirinnästä. Eiköhän eurot toimi hyvänä konsulttina....

Ei toimi, jos ei tasoristeysten turvallisuutta paranneta.

Jos tasoristeyksen jälkeen on heti katuristeys jossa tasoristeyksen suunnalta tulevilla on  väistämisvelvollisuus niin koko katu voi mennä tukkoon ja se joka sattuu olemaan tasoristeyksen kohdalla ei pääse peruuttamaan eikä eteenpäin kun jono pysähtyy ja  puomit laskeutuvat. Kameravalvonta tarvittaisiin mutta varoittamaan junan kuljettajaa että radalla on este. Kenen vika? Katus- ja ratauunnittelun lähinnä sanoisin.

Joissakin maissa on muutama metri puomien ja kiskojen välillä että tavallisen henkilöauton saa, jos on ripeä, käännettyä ettei jää junan alle. Youtubessa on video Ruotsista jossa neuvokas kuski joka on jäänyt tällaisella kaupunkialueella olevalla tasoristeyksessä jumiin puomien väliin muusta liikentestä johtuvasta syystä, kääntää autonsa radan suuntaisesti puomin viereen, poistuu autosta varmuuden vuoksi itse  ja juna pääsee ohittamaan turvallisesti ilman että sattuu vahinkoja.

[Ismo Kirves]

Voimassa olevassa Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöissä (Jt) on mainittu Yleinen varoitusmerkki, jonka kohdalla on annettava vihellinopaste Juna tulee. Monikohan näistä vaarallisimmista tasoristeyksistä on varustettu tällä merkillä. Eipäilen, että ei kovinkaan moni. Silloin viheltelyt mennee operaattoreitten omien ohjeistuksien mukaan. Vaarallisissa tasoristeyksissä tulisi olla autoilijalle Stop-merkin lisäksi jokin lisäkilpi, jossa mainitaan, että näkemäalue puutteellinen ja radan ylitys on vaarallinen. Jollain tavalla pitäisi autoilijalle kertoa se, että tasoristeys ei täytä näkemäaluevaatimuksia ja myös junan nopeus tulisi kertoa. Tämä ehkä auttaisi autoilijaa arvioimaan tasoristeyksen ylitykseen liittyviä riskejä.

Toinen epäkohta, mitä olen ihmetellyt, on vartioitujen tasoristeysten laitekopit. Miksi ihmeessä ne sijoitetaan niin lähelle rataa huonontamaan tasoristeyksen näkemäaluetta. Tasoristeyksen lähestymisnäkemä autoilijalle tulisi olla selkeä. Laitekopit on toki virallisesti sijoitettu oikein 8 tai 6 metrin päähän radasta, mutta nämä ovat minimimittoja. Mieluimmin pitäisi olla 20 m:n päässä radasta, jotta näkemäalue olisi selkeä. Jos varoituslaitos vikaantuu, niin on aika vaikeaa vilkuilla mahdollista junaa laitekopin takaa.

[Erkki Nuutio]

Tuskin voi syyttää Väylävirastoa, kun se myöntää vaarallisten tasoristeysten suojaukseen ja korvaaviin eritasojärjestelyihin juuri niin paljon rahaa, kuin valtiomme / LiVimme on myöntänyt sille siihen tarkoitukseen.

Rahaa ei tule enempää, koska suuuuuri osa vero- ja lainaeuroistamme kuluu kunnianhimoisiin ja maailmaa syleileviin tarkoituksiin.  
Arkiset tasoristeykset eivät syleile maailmaa eivätkä ole kunnianhimoisia.
Kyse on siis poliittisesta valinnasta vaalituloksen antaman valtakirjan nojalla.

[Eero Karttunen]

Edellä on mainittu myös Raaseporin tasoristeysonnettomuus. Siinähän kuski pysäytti autonsa jonkin matkaa ennen tasoristeystä mutta ei aivan kiskojen eteen. Kuljettaja ei voinut paikaltaan nähdä saapuvaa junaa, mutta ei myöskään kysynyt "pelkääjän paikalla olevalta", näkisikö tämä paikaltaan junan tulevan. Eikös apulaisvaltakunnansyyttäjä yrittänyt nimenomaan saada korkeimmalta oikeudelta valituslupaa sillä perusteella, että selviäisi kuuluuko kuljettajan, ellei kuljettaja siis itse voi nähdä tulevaa junaa, aktiivisesti myös kysyä "pelkääjän paikalta istuvalta" näkeekö hän omalta paikaltaan junan tulevan. Onhan aivan tavallista, että muuallakin liikenteessä, ellei kuljettaja itse näe kunnolla oikealle, kuljettaja kysyy "pelkääjältä" tuleeko siltä suunnalta autoja.

Tämä turma olisi voitu välttää jos juna olisi käyttänyt kaukovaloja sakean lumisateen ja hämärän vallitessa ja viheltänyt  useita vihellyksiä ennen tasoristeystä. Jos pelkääjän paikalla istunut ja kuski ei muista mitään niin turha syytellä heitä. Junan kuljettajan näköhavainto oli että auto oli pysähtynyt mutta lähti uudestaan ajamaan kun kuljettaja oli ilmeisesti varmistanut ettei junaa tule. Väyläviraston innottomuutta korjata luokattomia tasoristeyksiä, liian varovaiset säännöt junien äänimerkinantolaitteiden ja valojen käytöstä ja Puolustusvoimien heikkoa miehistöajoneuvojen kuljettajien koulutusta voi syyttää. 

Jos ei tälle tehdä mitään niin Traficom, TUKES  tai vastaava määrää nykystä huomattavasti alemmat nopeusrajoitukset matkustajajunille radoille jolla on tasoristeyksiä. Miltä tuntuis körötellä junassa joka kulke enintään 70 km/h?

Tämä nyt puheena oleva Kaskisten juttu on niin erilainen kuin Raaseporin juttu, ettei Raaseporin jutun eri syitä kannattaisi ehkä nyt liikaa pohtia tämän jutun yhteydessä. Mutta ainakin valtakunnansyyttäjän virastossa paperit (pääosin ruotsinkieliset) on varmaan kovin tarkkaan syynätty. Eikös apulaisvaltakunnansyyttäjä nimenomaan lähtenyt siitä, ettei auto pysähtynyt suositeltuun paikkaan ennen kiskoja, vaan edemmäksi, ja ajoneuvo oli ja siitä ajanut pysähtymättä kiskoille. Joka tapauksessa syyttäjä kertoi valituksessaan, että vaikka kuljettaja ei pystynyt näkemään radalle oikealle, hän ei ollut pyytänyt pelkääjän paikalla istunutta henkilöä tähystämään, näkyisikö pelkääjän paikalta katsoen junaa tulevan oikealta. Syyttäjä pyysi korkeimmalta oikeudelta valituslupaa juurikin saadakseen selkeän oikeudellisen ratkaisun siihen,  että ellei kuljettaja pysty näkemään kunnolla omalta paikaltaan oikean suunnan liikennetilannetta, niin kuuluuko kuljettajan silloin pyytää pelkääjän paikalla istuvan henkilön tähystämään omalta paikaltaan oikealle ja kertomaan kuljettajalle oikean suunnan liikennetilanteesta.

Kun junan alle ajoja tapahtuu nykyisin vähän väliä. olenkin miettinyt, miten autokouluissa mahdetaan nykyisin opettaa tulevia autoilijoita käyttäytymään ajettaessa tasoristeyksiin. Omana ajokouluaikoina Helsingin seudullakin pääradalla oli varsin tiheästi vaarallisia tasoristeyksiä. Tuohon aikaan ajokoulussa opetettiin nimenomaan, että ellet kunnolla näe oikealle tasoristeyksessä (tai yleensäkin teidenkin risteyksissä), pyydä aina "pelkääjää" katsomaan, mikä oikealla on liikennetilanne. Siihen aikaan ajokouluissa kylläkin myös opetettiin, että kun tullaan tasoristeyksiin, niin kuljettajan tuli vaihtaa pienemmälle vaihteelle ja raottaa auton ikkunaakin, jotta junan vihellys voidaan kuulla auton sisälle.  En muista oliko tämä suoraan silloisen tieliikenneasetuksen tekstiä, mutta joka tapauksessa muistan että kirjallisessa ajokokeessani satuttiin kysymään juuri näitä tasoristeysohjeita.  Mutta se olikin yli 50 vuotta sitten. Ikkunan raottaminen olisi kyllä ollut hyvä konsti Raaseporissakin, sillä junan kuljettaja on kertonut viheltäneensä kovasti sen jälkeen kun auto oli lähtenyt kulkemaan kohti kiskoja, mutta oikeudessa selvisi, ettei ikkunoiden ollessa suljettuina vihellys ollut kuulunut auton ohjaamoon.

[Rainer Silfverberg]

Kun junan alle ajoja tapahtuu nykyisin vähän väliä. olenkin miettinyt, miten autokouluissa mahdetaan nykyisin opettaa tulevia autoilijoita käyttäytymään ajettaessa tasoristeyksiin. Omana ajokouluaikoina Helsingin seudullakin pääradalla oli varsin tiheästi vaarallisia tasoristeyksiä. Tuohon aikaan ajokoulussa opetettiin nimenomaan, että ellet kunnolla näe oikealle tasoristeyksessä (tai yleensäkin teidenkin risteyksissä), pyydä aina "pelkääjää" katsomaan, mikä oikealla on liikennetilanne. Siihen aikaan ajokouluissa kylläkin myös opetettiin, että kun tullaan tasoristeyksiin, niin kuljettajan tuli vaihtaa pienemmälle vaihteelle ja raottaa auton ikkunaakin, jotta junan vihellys voidaan kuulla auton sisälle.  En muista oliko tämä suoraan silloisen tieliikenneasetuksen tekstiä, mutta joka tapauksessa muistan että kirjallisessa ajokokeessani satuttiin kysymään juuri näitä tasoristeysohjeita.  Mutta se olikin yli 50 vuotta sitten. Ikkunan raottaminen olisi kyllä ollut hyvä konsti Raaseporissakin, sillä junan kuljettaja on kertonut viheltäneensä kovasti sen jälkeen kun auto oli lähtenyt kulkemaan kohti kiskoja, mutta oikeudessa selvisi, ettei ikkunoiden ollessa suljettuina vihellys ollut kuulunut auton ohjaamoon.

Mulle opetettiin reilu 40 sitten:
- pysähtyminen ja tarkkaan katsomalla molempiin suuntiin varmistaa ettei junia tule
- radio hiljaiseksi. Tämä on ihan laissa mainittu määräys.
- pienempi vaihde päälle kun ylitetään
- mistään ikkunoiden raottamisesta ei puhuttu eikä matkustajien havantoihin luottamistesta.  Jos matkustajia pelottaa niin heidät kannattaa komentaa autosta ulos kävelemään radan yli
- jos moottori sammuu keskellä tasoristeystä, starttimoottorilla ja ykkösellä pois

[Eero Karttunen]

Kun junan alle ajoja tapahtuu nykyisin vähän väliä. olenkin miettinyt, miten autokouluissa mahdetaan nykyisin opettaa tulevia autoilijoita käyttäytymään ajettaessa tasoristeyksiin. Omana ajokouluaikoina Helsingin seudullakin pääradalla oli varsin tiheästi vaarallisia tasoristeyksiä. Tuohon aikaan ajokoulussa opetettiin nimenomaan, että ellet kunnolla näe oikealle tasoristeyksessä (tai yleensäkin teidenkin risteyksissä), pyydä aina "pelkääjää" katsomaan, mikä oikealla on liikennetilanne. Siihen aikaan ajokouluissa kylläkin myös opetettiin, että kun tullaan tasoristeyksiin, niin kuljettajan tuli vaihtaa pienemmälle vaihteelle ja raottaa auton ikkunaakin, jotta junan vihellys voidaan kuulla auton sisälle.  En muista oliko tämä suoraan silloisen tieliikenneasetuksen tekstiä, mutta joka tapauksessa muistan että kirjallisessa ajokokeessani satuttiin kysymään juuri näitä tasoristeysohjeita.  Mutta se olikin yli 50 vuotta sitten. Ikkunan raottaminen olisi kyllä ollut hyvä konsti Raaseporissakin, sillä junan kuljettaja on kertonut viheltäneensä kovasti sen jälkeen kun auto oli lähtenyt kulkemaan kohti kiskoja, mutta oikeudessa selvisi, ettei ikkunoiden ollessa suljettuina vihellys ollut kuulunut auton ohjaamoon.

Mulle opetettiin reilu 40 sitten:
- pysähtyminen ja tarkkaan katsomalla molempiin suuntiin varmistaa ettei junia tule
- radio hiljaiseksi. Tämä on ihan laissa mainittu määräys.
- pienempi vaihde päälle kun ylitetään
- mistään ikkunoiden raottamisesta ei puhuttu eikä matkustajien havantoihin luottamistesta.  Jos matkustajia pelottaa niin heidät kannattaa komentaa autosta ulos kävelemään radan yli
- jos moottori sammuu keskellä tasoristeystä, starttimoottorilla ja ykkösellä pois

Olet aivan oikeassa "radio hiljaiseksi" suhteen. Radion hiljentämisen unohdin omasta "rautatien tasoristeyksen ylittämisestä autokoulussa opetettua yli 50v sitten " -listastani. Oli siitä jossain tieliikenneasetuksessa varmaan ihan oikein oma pykäläkin, koska siitä kirjoitettiin sakkojakin. Esim. veljeni aikoinaan ajettua autolla  Rekolan vartioimattoman tasoristeyksen ylitse, heti tasoristeyksen jälkeen poliisi piti ratsiaa. Ja kun poliisi ei muuta syytä keksinyt kirjoittaakseen veljelleni sakkoa, kirjoitti sen siitä syystä että tasoristeystä ylitettäessä autossa paasasi radio täysillä. Toki ihan pieni sakko, mutta kuitenkin, kuulemma poliisin kertoman mukaan tarkoitus oli muistuttaa autolla kulkijoille tasoristeyksen ylittämisen vaarallisuutta. Oli kuulemma käsketty partiota tarkkailemaan autoilijoiden käyttäytymistä tasoristeyksissä.  Olihan tuo tasoristeys oikeastikin hyvin vaarallinen, kun Rekolan tavaramakasiini peitti kiitettävästi näkyvyyden Korson suuntaan. Kuitenkin paikalle saatiin varoituslaite vasta kun ensin joskus 1960 luvun puolivälissä linja-auto murskaantui täyttä ajaneen "pikalätän" alla ja liikennekin oli pääradalla poikki tuntikausia. Saman päivän iltapäivänä rautatiehallitus teki päätöksen varoitus- ja puomilaitoksen rakentamisesta tasoristeykseen kiireellisesti. Ensinhän tarvittiin kunnon onnettomuus, jossa bussin kuljettaja kuoli.

[Simo Virtanen]

Kieltämättä samaa ajattelin. Ajokortin voi suorittaa monella paikkakunnalla ilman, että on tasoristeystä nähnytkään, mutta kyllä teoria tasoristeyksissä ajamisesta pitäisi tuntea.

Toisaalta tasoristeyksissä junan alle jäävät ovat tyypillisesti naapurustossa koko ikänsä asuneita ja autoilleita.

Pääkaupunkiseudulla ei ole juuri yhtään tasoristeystä  enää. Kirkkonummen Luomassa on ainoa kun mennään länteen päin. Vantaan Hakkilassa mahdollisesti toinen, ja siinä ne ovat. Monelle tuoreelle ajokortinhaltijalle tasoristeys on uusi  asia. 

Kaipa Tikkurilantien läpiajo sentään kuuluu jokaisen itseäänkunnioitavan autokoulun opetusohjelmaan. Onhan kokelaiden hyvä nähdä poliisiasemakin... 

No ehkä jossain Hesassa autokoulut tuolla käyvätkin, mutta eihän suomalaisista asu pk-seudulla kuin neljännes. Aika moni ajaa ajokorttinsa jossakin muualla.

Itse muistan autokoulussa ajaneeni Tohmajärven asemalla tasoristeykseen ja pysähdyin vaikka varoituslaitteisto ei punaista opastinta näyttänytkään. Vähän hirvitti kun taisi olla silloin neljä raidetta ylitettävänä ja deeveri seisoi valot päällä siellä kuormausraiteella.

[Mikko Herpman]

Mene ja tiedä miten autokouluissa opetetaan, itse opetin opetusluvalla ja inssissä katsastusmies erikseen sanoi kunniamaininnan oppilaalle kun hiljensi ja katsoi tasoylikäytävällä. Ilmeisesti näillä Joensuun kulmilla sitä ei järestään opeteta autokouluissa. Ainakin siltä se vaikuttaa noin yleisenä ilmiönä, ani harvoin jarruvalot vilahtavat tasoristeystä lähestyessä.

[Tuomas Mäkeläinen]

90- luvun alussa ajaessani kuorma-autokorttia, ajo-opettaja kyllä opetti, että radan ylitys on yksiselitteisesti ajoneuvon kuljettajan vastuulla. Jos ei ole näkyvyyttä, niin tullaan sitten ajoneuvosta ulos katsomaan ja kuuntelemaan, tuleeko radalta ketään. Tarvittaessa vaikka korva kiskolle, kuten intiaanit tai kaukopartiomiehet tekivät

[Timo Humalisto]

Huonosti kapitulanttien suunnittelema/kouluttama radan ylitys Raaseporissa.
Mikäli yksi tai useampi (armeijan) ajoneuvo ylittää radan, pitää ensimmäisen ajoneuvon jättää tasoristeykseen tikkarihenkilö, joka opastaa turvallisen radan ylityksen. Letkan viimeinen auto poimii hänet sitten mukaansa.
Mikä lienee käytäntö nykyään?

[Lasse Reunanen]

Palautetta linja-auton kuljettajan epäammattimaisista toiminnasta oli tullut aiemmin koululle, mistä välitettiin tieto liikennöitsijälle. Liikennöitsijä ei kuitenkaan ollut välittänyt asiasta tai ainakaan toiminut riittävän aktiivisesti ongelman selvittämiseksi. En tiedä minkälaiset luvat linja-autoliikennöintiin on, mutta tuollaiselta operaattorilta voisi kyllä laittaa liikenneluvat katkolle. Kertoo vahvasti liikennöitsijän turvallisuuskulttuurista.

Toisaalta, en tiedä esim. kuljettajan etnistä taustaa. Jos joku vähemmistökuljettaja laitettaisiin hyllylle asian selvittämisen ajaksi, vedettäisiin heti rasismikortti esiin.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9a2d848a-4935-4530-95a0-40b0165dc342

[Juhani Pirttilahti]

En tiedä minkälaiset luvat linja-autoliikennöintiin on, mutta tuollaiselta operaattorilta voisi kyllä laittaa liikenneluvat katkolle. Kertoo vahvasti liikennöitsijän turvallisuuskulttuurista.

Jos yhtään on Traficomin toimintaa rautatietoiminnoissa seurannut niin Suomessa kyllä annetaan kaikkien kukkien kukkia ennemmin kuin puututaan johonkin asiaan...

En ihmettelisi, jos tieliikenteessä olisi sama meno.

[Petri P. Pentikäinen]

Toisaalta, en tiedä esim. kuljettajan etnistä taustaa. Jos joku vähemmistökuljettaja laitettaisiin hyllylle asian selvittämisen ajaksi, vedettäisiin heti rasismikortti esiin.

Ainakin enemmistön uhriutumiskortti on nyt vedetty esiin.

[Tuukka Ryyppö]

Toisaalta, en tiedä esim. kuljettajan etnistä taustaa. Jos joku vähemmistökuljettaja laitettaisiin hyllylle asian selvittämisen ajaksi, vedettäisiin heti rasismikortti esiin.

En kyllä ole kuullut vedetyn. Vaikka Suomessa on nykyään useammassakin bussifirmassa jo vähemmistöjen edustajia töissä, joissain useampikin. Luulisi jonkun heistä jo ehtineen isomminkin kämmätä, siinä missä muidenkin kuljettajien.